Browse Category by Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinto

Nykyinen ylioppilaskokeen arvosteluasteikko on epäreilu

Opiskelijavalinta ylioppilaskirjoitusten nykyarvosanojen perusteella ei ole täysin perusteltua, todetaan Aalto-yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen uudessa tutkimuksessa. Ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla on pitkän ajan vaikutuksia. Hienojakoisempi arvosteluasteikko tekisi opiskelijavalinnasta nykyistä reilumman.

Ylioppilaskirjoituksissa hyviä arvosanoja saaneet opiskelijat kouluttautuvat korkeammalle ja menestyvät keskimääräistä paremmin työmarkkinoilla. Havaintojen perusteella ei voida sanoa, että arvosanat itsessään tuottavat menestyksen. Esimerkiksi englannin kielen ylioppilaskokeessa M:n ja E:n arvosanan kirjoittaneet opiskelijat voivat olla kyvykkyydeltään ja muilta taustaominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Arvosanojen vaikutuksen tunnistaminen myöhempään menestykseen onnistuu tutkimusasetelmalla, jossa vertaillaan ominaisuuksiltaan samankaltaisia (esim. motivaatio, sosiaalinen pääoma) ylioppilaita, jotka ovat kuitenkin saaneet yo-kokeesta eri arvosanan.

Tohtorikoulutettava Artturi Björkin (Aalto-yliopisto) ja tutkija Hannu Karhusen (Palkansaajien tutkimuslaitos) käyttämä kvasikokeellinen menetelmä mahdollistaa arvosanojen vaikutuksen tutkimisen eristettynä muista tekijöistä. Tutkimuksessa sovelletun menetelmän avulla voidaan verrata juuri ja juuri korkeamman arvosanan saaneita niihin henkilöihin, jotka jäävät niukasti arvosanarajan alle. Tutkimuksessa tarkastellaan englannin ja ruotsin kielen arvosanoja ja yksilötason menestystä jatkokoulutuksessa ja työmarkkinoilla aina 50-vuotiaaksi asti.

Tutkimuksesta käy ilmi, että korkeampi arvosana ylioppilaskirjoituksissa hyödyttää pitkälle tulevaisuuteen. Korkeampi arvosana johtaa useammin yliopistokoulutukseen ja kasvattaa ansiotuloja iän karttuessa yhä enemmän. 35-vuotiaana korkeamman yo-arvosanan vaikutus ansiotuloihin on 0-1,5%, ja 45-vuotiaana vaikutus on kaksinkertainen. Korkeampi koulutus selittää vain noin 60 prosenttia havaitusta vaikutuksesta tuloihin.

”Ylioppilaskirjoitusten arvosana-asteikko tuhlaa nykyisellään paljon informaatiota, jota voitaisiin hyödyntää opiskelijavalinnassa. Hienojakoisempi asteikko vähentäisi arvosanarajoihin liittyvää epätasa-arvoa. Todistusvalinnan tullessa opiskelijavalinnan normiksi korostuu arvosanojen merkitys entisestään. Korkeamman arvosanan saaminen voi tulla niin tärkeäksi, että ylioppilaskokeiden uusiminen lisääntyy radikaalisti. Näin menetetään osa todistusvalintaan siirtymisen hyödyistä eli nopeampi siirtyminen lukiosta korkeakouluun”, Björk pohtii.

Working Papers:
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities, Palkansaajien tutkimuslaitos, Working Papers 329/2019

Ylioppilastutkinto

Kevään ylioppilastutkinto alkaa äidinkielen tekstitaidon kokeella

Kevään 2018 ylioppilastutkinto käynnistyy maanantaina 12. helmikuuta äidinkielen tekstitaidon kokeella ja jatkuu keskiviikkona venäjän kielen pitkän ja lyhyen oppimäärän kuullunymmärtämiskokeilla. Tämän kevään jälkeen ei enää järjestetä erillisiä kuullunymmärtämiskokeita. Digitaalinen kielikoe suoritetaan yhtenä päivänä.

Kirjalliset kokeet alkavat 12. maaliskuuta, jolloin kirjoitetaan äidinkielen esseekoe sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -kokeet. Kevään 2018 tutkinnon päättää saamen äidinkielen koe keskiviikkona 28. maaliskuuta. Jatkossa molemmat äidinkielen kokeet suoritetaan muiden kirjallisten kokeiden yhteydessä.

Tutkintoon on ilmoittautunut kaikkiaan 40 894 kokelasta, noin 679 enemmän kuin keväällä 2017. Luvussa ovat mukana sekä tutkintoa suorittavat kokelaat että sellaiset kokelaat, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan. Kaikkiaan tehdään 128 168 koesuoritusta eri aineissa.

Digitaaliset kokeet 

Keväällä 2018 uusina digitaalisesti kirjoitettavina aineina tulee englanti, espanja, italia, portugali, latina ja biologia. Yhteensä 61 021 koesuoritusta tehdään digitaalisesti keväällä 2018. Keväällä 2019 koko tutkinto on digitaalinen, kun myös matematiikan koe digitalisoituu.

Digitaaliset kokeet suoritetaan kannettavilla tietokoneilla. Kone voi olla joko oppilaan oma, lainattu tai koulun. Kokeen käyttöjärjestelmä käynnistetään kokelaan tietokoneelle USB-tikulta. Käyttöjärjestelmä korvaa koneen oman käyttöjärjestelmän kokeen ajaksi. Koneen käyttöjärjestelmä ja kovalevy säilyvät muuttumattomina kokeen aikana. Koejärjestelmää on testattu ja harjoiteltu lukioissa laajasti keväästä 2015 alkaen.

Digitaalinen koe mahdollistaa uudentyyppisten aineistojen käytön, kuten liikkuvan kuvan ja äänen. Myös prosessikirjoittaminen helpottuu.

  • Syksyn koepäivät

(https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/koepaivat/kevaan-2018-koepaivat)

  • Syksyn 2016 ja 2017 ylioppilastutkintoon ilmoittautuneiden määrät kokeittain

(https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/stat/FB2018KT2001.pdf)

  • Ylioppilastutkinnon digitalisoitumisen aikataulu 2016-2019

(https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/aikataulu.pdf)