Browse Category by Yliopistot
Yleiset Uutiset, Yliopistot

Tasa-arvo ja matemaattisen osaamisen tarve haastavat yliopistojen opiskelijavalintaa

Tiistaina 7.11. julkaistiin uutta tietoa kansallisesta opiskelijavalintahankkeesta ja ylioppilasarvosanojen pisteytysmalleista yliopistojen opiskelijavalinnassa. Oulun yliopiston tutkijoiden laaja tutkimusaineisto lukion ainevalintojen vaikutuksesta kertoo, millaisia opiskelijoita yliopistoihin on valittu nykyisellä järjestelmällä vuosina 2013–2015. Kehittämistyön ytimessä tulisi olla kysymys, millaista lukiossa hankittua osaamista yliopisto-opiskelijoilta halutaan jatkossa.

Yliopistojen nykyinen opiskelijavalinta arvostaa pitkän matematiikan suorittamista lukiossa. Pitkän matematiikan valinneet valitsevat ylioppilaskokeeseen usein myös fysiikan ja kemian, mikä laajentaa näiden opiskelijoiden mahdollisuuksia entisestään. Lukumäärien vertailu kertoo, että lähes kaikki pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian kirjoittajat (80–90 %) pääsevät yliopistoon. Yliopistoon pääsyä ennakoi sangen hyvin myös jonkin vähän kirjoitetun kielen valitseminen omaan ylioppilastutkintoon. Lyhyen matematiikan ja terveystiedon kirjoittajia puolestaan on kaikkien ylioppilaiden joukossa selvästi enemmän kuin yliopistoon päässeiden joukossa.

Muun muassa nämä seikat ilmenevät Oulun yliopiston pitkäaikaisesta ja laajasta tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu lukion ainevalintojen vaikutusta yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimuksen kohteena ovat olleet vuosina 2013–2015 valmistuneet ylioppilaat (93 955 henkeä) ja lähes kattava otos samoina vuosina Suomen yliopistoihin valittuja opiskelijoita (46 280 henkeä). Mukana ovat Suomen kaikki yliopistot.

Sukupuolten välinen tasa-arvo keskeinen kysymys

Ainevalinnoilla on vahva tasa-arvoulottuvuus. Lukion oppiaineet ovat vahvasti sukupuolittuneita, ja nämä jakaumat siirtyvät lähes sellaisenaan yliopistoihin.

”Koulutusalojen segregaatio kehittyy jo lukiolaisten ainevalinnoissa, vaikka naiset suorittavat ylioppilaskokeen miehiä paremmin lähes kaikissa aineissa”, sanoo Oulun yliopiston professori Jouni Pursiainen.

Pitkän matematiikan ja fysiikan miesvaltaisuus parantaa miesten asemia, koska näiden aineiden osaajista on pulaa, ja heikentää naisten asemia erityisesti suurilla tekniikan, kauppatieteiden ja luonnontieteiden aloilla. Miehiä on pitkän matematiikan kirjoittaneista 55 % ja fysiikan kirjoittaneista 72 %. Kauppatieteellisten alojen miehisyyttä vahvistaa se, että historian kirjoittaneista 60 % ja yhteiskuntaopin kirjoittaneista 53 % on miehiä. Nämä aineet ovat kauppatieteellisellä alalla tärkeitä.

Lukiossa naisia on lyhyen matematiikan kirjoittaneista 57 %. Psykologian kohdalla osuus on 81 %, terveystiedossa 72 %, uskonnossa 74 % ja biologiassa 68 %. Näitä aineita valinneet päätyvät opiskelemaan etenkin humanistisia aloja ja kasvatustieteitä. Näillä aloilla on myös suuri ja naisvaltainen osuus opiskelijoita, jotka eivät ole kirjoittaneet kumpaakaan matematiikkaa.

Lukioaika kerryttää osaamista omalla alalla

Yliopistot miettivät opiskelijavalintoja omista lähtökohdistaan mutta myös yhteiskunnan tarpeista käsin. Esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden osaamiselle on erittäin vahva kysyntä työmarkkinoilla. Lukioaikana kertyneellä osaamisella on merkitystä.

”Jos opiskelijalta puuttuu koulutusohjelmaansa nähden olennaisten aineiden tietoja, silloin lukiokoulutus siirtyy yliopistoon”, Jouni Pursiainen toteaa.

Oulun yliopiston AVAIN-ryhmä tutkii lukion ainevalintojen vaikutusta yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimuksesta vastaavat professorit Jouni Pursiainen (kemia), Hanni Muukkonen (kasvatuspsykologia) ja Jarmo Rusanen (maantiede). Tutkimus on ajankohtaista ja auttaa sekä yliopistojen opiskelijavalinnan että lukio-opetuksen kehittämistä. Valintoja tekeville nuorille saadaan samalla tietoa ainevalintojen seurauksista.

Yliopistojen opiskelijavalintojen uudistushanke

Yliopistot

Yliopistolain vaikutuksista tehtiin arviointi

2016-09-15-11_41_05-okm30-pdf-nitro-reader-3

Vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolain vaikutuksia on arvioitu. Yliopistojen johtamisessa on käynnistynyt merkittävä rakenne- ja kulttuurimuutos. Yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen autonomia on vahvistunut, mutta uudistuksen mahdollisuuksia ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty. Autonomia on kasvattanut jossain määrin yliopistojen taloudellista liikkumatilaa. Yliopistot ovat myös tehostaneet toimintansa seurantaa ja talouskontrollia. Itsenäinen henkilöstöpolitiikka on mahdollistanut joustavamman ja strategisemman henkilöstöresurssien suunnittelun.

Yliopistojen profiloitumisen edellytykset ovat kasvaneen autonomian myötä parantuneet, mutta rakenteelliset uudistukset ovat edenneet varsin hitaasti. Lain vaikutukset vahvempien ja kansainvälisesti kilpailukykyisempien yliopistojen muodostumiseen ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Tutkimuksen ja koulutuksen tuloksellisuus on kehittynyt positiivisesti. Kehitys nähdään kuitenkin pitkän ajan trendinä eikä suorana seurauksena yliopistolaista. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen painoarvo on vahvistunut yliopistojen johdossa, mutta vaikutukset eivät vielä näy tutkimuksessa ja opetuksessa.

Lain muutoksen myötä yliopistojen johtamisjärjestelmästä on tullut johtajakeskeisempi. Toimivalta on keskittynyt yliopiston ja yksiköiden johtajille ja se on mahdollistanut nopeamman ja joustavamman päätöksentekorakenteen. Päätöksenteko on tehostunut yliopistoissa. Hallituksen ulkopuoliset jäsenet ovat lisänneet yliopistojen vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja vaikuttaneet myönteisesti yliopistojen strategiseen johtamiseen.

Johtajakeskeisempi johtamisjärjestelmä on kuitenkin etäännyttänyt yliopistoyhteisöä päätöksenteosta. Arvioinnin mukaan johdon ja henkilöstön näkemyserot ovat kärjistyneet. Taloudellisen tilanteen vaikutukset heijastuvat myös henkilöstön näkemyksiin yliopistolaista. Yliopistokollegion rooli on monissa yliopistoissa epäselvä ja jäsentymätön. Henkilöstö kokee yliopistolakiuudistuksen vaikuttaneen kielteisesti työhyvinvointiin, mikä näkyy mm. epävarmuutena ja työn kuormittavuutena.

Vuorovaikutus yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välillä koetaan pääosin toimivaksi. Ohjaus koetaan yliopistoissa kuitenkin joiltain osin edelleen hyvin yksityiskohtaiseksi. Ministeriön rahoituksen nähdään ohjaavan yliopistojen toimintaa voimakkaasti.

-Yliopistouudistus vahvisti yliopistojen autonomiaa, alleviivasi laatua ja vaikuttavuutta ja paransi yliopistojen toimintaedellytyksiä. Arviointi osoittaa, että toimintakulttuurin uudistaminen on vielä kesken. Viesti yliopistoyhteisön etääntymisestä päätöksenteosta on otettava vakavasti. Johtamiskulttuuria, vuorovaikutusta ja osallistamista on syytä kehittää. Henkilöstö ja opiskelijat on saatava nykyistä vahvemmin mukaan erityisesti muutostilanteissa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Grahn-Laasosen mukaan arviointi ei osoittanut välitöntä tarvetta lain muuttamiselle.

– Toimintakulttuuria tai johtamista ei ratkaista lailla, vaan vuorovaikutuksen lisäämisellä. Arvioinnin viestit on syytä ottaa vakavasti.

– Myös yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen monipuolistamiseen ja vahvistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Yliopistot elävät ja toimivat osana yhteiskuntaa. Vaikuttavuus ei ole kuin tarra, jonka voi liimata kylkeen, vaan se syntyy opetuksesta ja tutkimuksesta. Nyt on keskusteltava siitä, miten vaikuttavuutta voidaan edelleen vahvistaa, ministeri jatkaa.

Arvioinnin toteutti Owal Group Oy. Arviointi toteutettiin elokuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana ja se pohjautui yliopistojen ja sidosryhmien haastatteluihin, henkilöstö- ja opiskelijakyselyyn, tilastotietoihin sekä kansainvälisiin vertailuihin.
_ _ _ _

Yliopistouudistuksella pyrittiin parantamaan yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena oli, että yliopistot pystyvät paremmin reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin, monipuolistamaan rahoituspohjaansa, kilpailemaan kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta, tekemään yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, kohdentamaan resursseja huippututkimukseen ja strategisiin painoaloihinsa, vahvistamaan tutkimus- ja opetustoimintansa laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistamaan rooliaan innovaatiojärjestelmässä.

Arviointiraportti

Tampereen Kaupunki, Yliopistot

Tampere haluaa vauhdittaa uuden Tampere3-yliopiston syntymistä

500px-Tampere.vaakuna.svg

– Tampereen yliopistoilla ja korkeakouluilla on ollut keskeinen rooli alueen kasvun ja kehityksen moottoreina. Uusi Tampere3 tulee olemaan tulevaisuudessa samanlainen menestyksen dynamo, ja siksi kaupungin tulee olla mukana uuden fuusioyliopiston rakentamisessa merkittävänä strategisena kumppanina, kertoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Tampere3-hankkeessa yhdistetään Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu uudeksi säätiöpohjaiseksi yliopistoksi 1.1.2018 alkaen.Pormestari Ikosen mukaan keskeisenä tavoitteena on, että kaupungilla on paitsi strateginen rooli uudessa yliopistossa myös vahva sitoutuminen uuden yliopiston synnyttämisessä. Tämä tarkoittaa paitsi toiminnallista kumppanuutta, myös merkittävää panostusta Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) siirtyessä osaksi uutta yliopistoa.

Tampereen kaupunki on TAMK:n suurin omistaja. Pormestari Ikosen kantana on, että Tampereen kaupungista tulisi uuden säätiön merkittävä perustajajäsen. Kaupunginhallitus kävi Tampere3-hankkeesta maanantaina keskustelun. Asia etenee päätöksentekoon syys-lokakuussa.

– Tampere3 on Tampereen kaupungin kannalta tämän hallituskauden merkittävin uudistus. Sen kansainvälisen, kansallisen ja alueellisen merkityksen vuoksi Tampereen kaupunki haluaa omalla toiminnallaan ja panostuksellaan olla viemässä uudistusta eteenpäin erittäin vahvassa kehittäjäroolissa. Tulevissa kansallisissa maakuntahallinnon uudistuksissa kaupungin elinvoimarooli tulee nousemaan keskeiseen asemaan, mikä korostaa osaamis- ja innovaatiopolitiikan merkitystä, toteaa pormestari Ikonen.