Browse Category by Yleiset Uutiset
Yleiset Uutiset

Kevään poikkeusolot ovat aiheuttaneet erityisiä vaikeuksia toisen asteen opintoja päättäville nuorille

Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykkääntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia, selviää Turun yliopiston tekemästä Valmistuitko koronakeväänä? –kyselyn tuloksista. Muuttuneet valintakoeprosessit sekä etänä järjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret jäivät myös ilman kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työpaikkaa. Eniten vaikeuksia kokivat jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret, joista moni kertoi kaipaavansa tukea opiskelu- tai työpaikan löytämiseen. Näille nuorille tulisi nyt järjestää heidän tarvitsemansa tuki, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy. Toisen asteen nivelvaihe on merkityksellinen yhteiskuntaan kiinnittymisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Koronakriisin keskelle valmistuminen on ollut monelle nuorelle henkisesti hyvin kuormittavaa. Yli puolet vastaajista koki itsensä ahdistuneemmaksi (52%) ja vielä useampi yksinäisemmäksi (59%) kuin aiemmin. Moni koki myös olevansa uupuneempi (48%) tai masentuneempi (40%) kuin ennen poikkeustilaa.

Kysely suunnattiin kolmannen vuoden opiskelijoille. Vastaajista 85 prosentilla oli tarkoitus valmistua keväällä 2020. Ammattiin opiskelleista lähes joka kuudes (16%) kertoi, ettei valmistunut aiotusti keväällä, vastaava osuus lukiolaisista oli 3%. Ammattiin opiskelleista joka neljäs (24%) kertoi ammattiosaamisen näytön vaikeutuneen ja joka viides (19%) raportoi harjoittelun keskeytyneen.

Iso osa nuorista raportoi menettäneensä kesätyön (19%) tai muun työpaikan (9%) tai kertoi töiden muuten vähentyneen (16%) koronarajoitusten takia. Vastaajista lähes puolet (43%) ei ollut kesän aikana töissä lainkaan. Ammattiin valmistuneista joka kolmas (33%) koki koronatilanteen heikentäneen työllistymismahdollisuuksia ja yhtä moni (34%) ei uskonut lainkaan työllistyvänsä opiskelemalleen alalle. Tuoreista ylioppilaista yli kolmannes oli vielä vailla suunnitelmaa syksyksi.

Valintakoemuutokset koettiin epäreiluna

Niin lukiolaiset kuin ammattiin opiskelleet raportoivat valintakokeisiin valmistautumisen olleen vaikeaa ja kuormittavaa, koska valintakriteerit, aikataulut ja valintakokeen toteuttaminen (esim. etähaastattelu, erityyppiset valintakokeet) muuttuivat. Myös muutoksista tiedottamisen kuvattiin olleen sekavaa. Reilu kolmannes (37%) tuoreista ylioppilaista koki koronarajoitusten vaikeuttaneen jatko-opintoihin hakeutumista. Lukiolaisista jopa kolme neljästä (75%) kertoi koronarajoitusten vaikuttaneen kirjoitusten aikatauluun ja lähes puolet (44%) koki saaneensa huonommat arvosanat tai koetulokset kuin olisi saanut normaalitilanteessa.

Vaikeudet keskittyvät jo aiemmin tukea tarvinneille – yhteydellä opettajiin iso merkitys

Tuen merkitys korostuu poikkeusoloissa ja jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret kokivat tilanteen kaikista raskaimmin. Tulokset korostavat opettajasuhteen, opiskelijahuollon ja nuorisotyön merkitystä opintojen aikana ja nivelvaiheessa. Moni valmistunut nuori kertoi jääneensä ilman opiskelu- tai työpaikkaa syksyksi. Olisi tärkeää, että koulutuksen järjestäjät pyrkisivät nyt tavoittamaan nämä nuoret. Heille tulisi tarjota tukea, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy.

Myös nuorille, joilla on kiusaamisen tai yksinäisyyden kokemuksia aiemmalta kouluajalta, tulisi tarjota aktiivisesti varhaista tukea. Mielenterveyteen liittyviä matalan kynnyksen palveluita tulisi kehittää edelleen ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla säilyy yhteys opettajaan ja tarvittava tuki oppimisvaikeuksiin. Paikallisesti on tärkeää kuunnella tukea tarvitsevia nuoria ja selvittää, millaisia tukitoimia ja etäopetuksen muotoja he kaipaavat. Näissä asioissa tukea tarvitsevia nuoria auttamalla voidaan ehkäistä nuorten ajautumista koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Valmistuitko koronakeväänä? -kysely toteutettiin kesällä 2020 ja siihen vastasi 5005 valmistumisvaiheessa olevaa nuorta. Verkkokyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST Psykologia -tutkimusryhmä yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton kanssa. Kyselyn rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. Havainnot ovat alustavia ja lähtökohta perusteellisemmille analyyseille. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivahanketta. INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä.

Yleiset Uutiset

Koronakriisin negatiivia vaikutuksia lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä voidaan minimoida

Koronakriisi vaikuttaa monin eri tavoin lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja kouluttautumiseen. On todennäköistä, että useimmilla lapsilla koronakriisin pitkäaikaiset, aikuisuuteen saakka ulottuvat haitat liittyvät lapsiperheisiin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia on kuitenkin mahdollista minimoida. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä. Tehokkainta olisi tukea kriisin myötä haavoittuneita aloja siten, että lomautetut ja työttömät voisivat palata takaisin työhön mahdollisimman nopeasti.

Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen tutkijat ovat julkaisseet politiikkasuosituksen koronakriisin vaikutuksista lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia mekanismeja on tutkittu useissa tutkimuksissa. Pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan ennakoida samoilla teoreettisilla malleilla, joilla selitetään perhetaustan vaikutuksia lasten ja nuorten kouluttautumiseen ja sosiaaliseen kiinnittymiseen. Koronakriisi vahvistaa näitä samoja mekanismeja.

– Jo nyt kriisi on lisännyt perheiden työttömyyttä, velkaantumista ja toimeentulotukiasiakkuutta, kertoo sosiologian professori Jani Erola. ­Keinot rajata koronakriisin aiheuttamia ongelmia ovat sellaisia, joilla on positiivinen vaikutus oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin myös ilman koronaa. – Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä ja varmistaa, että lomautetut ja työttömät voisivat palata takaisin työhön mahdollisimman nopeasti tukemalla haavoittuneita aloja, Erola selventää

Toimeentulotukeen liittyvien negatiivisten pitkäaikaisvaikutusten ehkäisemiseksi yhteiskunnan tuki kannattaa kohdistaa perheisiin. Perheiden tuen lisääminen niin, ettei tarvetta toimeentulotuki-asiakkuuteen synny, on luultavasti paras tapa ehkäistä ongelmia. Nuoriin itseensä voidaan vaikuttaa lisäämällä opinto-ohjausta koulutuksen nivelvaiheissa etenkin korkean työttömyyden alueilla. Huono-osaisiin perheisiin ja lasten sekä vanhempien terveyden edistämiseen tulisi myös kohdistaa tukikeinoja, jotka vähentävät koronakriisin sosioekonomisista syistä johtuvia terveyshaittoja. Samalla pitää huolehtia, etteivät ennaltaehkäisevien palvelujen ja kiireettömän hoidon saatavuus heikkene.

Politiikkasuosituksessa koronakriisin vaikutuksia tarkastellaan etäkouluun siirtymisen, vanhempien työttömyyden, perheiden toimeentulotukiasiakkuuden, vanhempien parisuhdeongelmien, huono-osaisuuden kasautumisen ja terveysvaikutusten kannalta.

Yleiset Uutiset

Miten koronavirus vaikuttaa Erasmus-vaihto-opiskelijoihin?

Mitä seurauksia koronaviruspandemialla on 170 000 nuoreen, jotka ovat Erasmus-vaihdossa tai osallistuvat Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan?

Koronaviruskriisillä on ollut suoria vaikutuksia koulutukseen. Yliopistojen sulkemisen ja matkustusrajoitusten seurauksena esimerkiksi Erasmus-vaihto-ohjelmaan tai Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan osallistuvat nuoret ovat kohdanneet monia haasteita.

Tällä hetkellä 165 000 opiskelijaa osallistuu Erasmus-vaihtoon eri puolilla Eurooppaa, ja 5 000 nuorta on mukana vapaaehtoisohjelmissa.

Erasmus-opiskelijat koronaviruskriisin aikana*
  • 25 % opiskelijavaihdoista on peruttu koronaviruksen vuoksi
  • 37,5 % opiskelijoista on kohdannut ainakin yhden merkittävän vaihtoon liittyvän ongelman (esimerkiksi eivät päässeet matkustamaan kotiin, ongelmia majoituksen kanssa)
  • Puolet niistä opiskelijoista, jotka jatkoivat vaihto-ohjelmaa, ovat siirtyneet verkkokursseille
  • 34 % on siirtynyt osittain verkkokursseihin ja osittain lykättyihin kursseihin (*Lähde: Erasmus Student Network)

Miten EU auttaa

Tukeakseen vapaaehtoistyö- tai Erasmus-vaihto-ohjelmiin osallistuvia nuoria Euroopan komissio on sanonut tekevänsä ohjelmista niin joustavia kuin laillisesti on mahdollista.

Komissio suositteli, että vaihto-ohjelmista vastaavat kansalliset virastot turvautuvat ”force majeure” -tilanteeseen, jossa ne voivat harkita mahdollisuutta korvata ylimääräisiä kuluja yli normaalin enimmäismäärän sekä lykätä ohjelmia 12 kuukaudella.

Parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta on vaatinut komissiota tukemaan kaikin mahdollisin keinoin vaihto-ohjelmiin osallistujia sekä tarjoamaan heille selkeää tietoa.

Nuorisoasioista ja koulutuksesta vastaavalle komissaarille Mariya Gabrielille osoitetussa kirjeessä mepit pyysivät komissiota varmistamaan, että:

  • sääntöjä sovelletaan mahdollisimman joustavasti, erityisesti niihin, jotka joutuivat palaamaan koteihinsa kesken vaihdon turvallisuussyistä
  • kaikki koronavirukseen liittyvät lisäkulut korvataan osallistujille
  • vaihto-opiskelijat ja solidaarisuusjoukoissa vapaaehtoistöitä tekevät säilyttävät statuksensa
  • vaihto-opiskelijat eivät menetä lukuvuottaan, vaan saavat opinnoistaan opintopisteitä etäopiskelun kautta

Meillä on velvollisuus varmistaa, että ohjelmiin mukaan ilmoittautuneet saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Vuoden 2020 opiskelijat tarvitsevat meitä.

Sabine Verheyen (EPP, Saksa), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja 
Erasmus
  • Alkoi opiskelijavaihto-ohjelmana vuonna 1987, mutta tarjoaa nykyään mahdollisuuden vaihtoon myös kaikenikäisille opettajille, harjoittelijoille ja vapaaehtoisille.
  • Ohjelmaan kuuluu nykyään 33 maata (kaikki 27 EU-maata sekä Iso-Britannia, Turkki, Pohjois-Makedonia, Norja, Islanti ja Liechtenstein) ja se on avoinna kumppanimaille kaikkialla maailmassa.
  • Yli 9 miljoonaa ihmistä on osallistunut Erasmus+-ohjelmaan viimeisten 30 vuoden aikana ja pelkästään vuonna 2017 ohjelmasta hyötyi melkein 800 000 ihmistä.

Mepit pyysivät lisäksi komissiota pitämään koulutusvaliokunnan ajan tasalla siitä, kuinka monta opiskelijaa on parhaillaan vaihdossa, missä he ovat ja miten heitä on pyritty tukemaan. Valiokunta keskusteli aiheesta komissaari Bretonin ja komissaari Gabrielin kanssa 4. toukokuuta.

Lue, miten EU taistelee koronavirusta ja sen vaikutuksia vastaan.

Solidaarisuusjoukot
  • Luotiin vuonna 2018 Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun tilalle
  • Tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistöitä omassa maassaan tai muissa EU-maissa
  • Pyrkii tukemaan heikommassa asemassa olevia yhteisöitä ja ihmisiä ympäri Eurooppaa tuomalla yhteen nuoria, jotka haluavat rakentaa yhteisöllisempiä yhteiskuntia
Yleiset Uutiset

Uusi Etäkoulu tarjoaa opetukseen sopivia sisältöjä arkipäivisin Yle Teema & Femillä

Kuva: Yle

Etäkoulussa nähdään sisältöjä sekä suomeksi että ruotsiksi. Ohjelmakokonaisuus alkaa tv:ssä tiistaina 14.4.2020.

Yle aloittaa uuden ohjelmakokonaisuuden, jossa esitetään opetusmateriaalina hyödynnettäviä sisältöjä. Etäkoulu nähdään Yle Teema & Fem -kanavalla arkipäivisin klo 11–12. Yle Teeman ohjelmat lähetetään maanantaista torstaihin ja Yle Femin ohjelmat perjantaisin.

“Opettajat käyttävät jo nyt Ylen sisältöjä muun muassa Yle Areenan kautta opetuksessaan. Etäkoulun tavoitteena on luoda helppokäyttöinen lisäpalvelu loppukevään koulunkäyntiin sekä opettajille että koululaisille”, toteaa Ylen julkaisujohtaja Ismo SIlvo.

Yle on saanut runsaasti toiveita erilaisten opetussisältöjen esittämisestä muun muassa opettajilta, perheiltä sekä Opetushallituksesta.

“Etäopetuksen päivittäisessä järjestämisessä on opettajilla kova päivittäinen työ, ja kaikki tuki on tervetullutta helpotusta tähän. Ylen Etäkoulu tuo vaihtelua koululaisen arkeen kotona, ja luo heille yhteisiä oppimishetkiä muiden opiskelijoiden kanssa”, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Etäkoulun ideana on, että opettajat voivat valita haluamansa ohjelmat ja rakentaa tehtävät oppitunneille niiden pohjalta. Ensimmäisen viikon ohjelmistossa on esimerkiksi dokumentti koiran ja ihmisen välisestä ystävyydestä. Halpamuodin nurjasta puolesta kertovasta Verta, hikeä ja T-paitoja -sarjasta nähdään kaksi ensimmäistä jaksoa. Opettajat ovatkin jo osoittaneet suurta innovatiivisuutta rakentaessaan tehtäviä kyseisen sarjan pohjalta. Jaksoja on käytetty niin yhteiskuntaopin, englannin kuin käsityön tunneillakin.

Tietoa tulevista Etäkoulu-ohjelmista löytyy Yle.fi/oppiminen-verkkosivulta ja Yle Areenan Etäkoulu-paketista. Etäkoulu jatkuu tv:ssä ainakin 15.5.2020 saakka.

Yle Areenaan rakennettiin heti poikkeusolojen alettua erityisesti etäopetukseen sopiva kokonaisuus. Yle tarjoaa myös muuta sisältöä opetuksen tueksi. Yle Uutisluokan pyörittämästä Yle Triplet -palvelusta löytyy opetusmateriaalia peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Tripletin mobiilisovelluksessa ja verkkosivustolla julkaistaan joka arkipäivä kolme Ylen uutisvideota sekä niihin tehtävät, taustamateriaalit ja uutisvisa. Yle Triplet tarjoaa valmiita pedagogisia tehtäviä joihinkin Etäkoulussa julkaistaviin ohjelmiin.

Yle Oppimisen verkkosivut puolestaan tarjoavat monipuolista sisältöä mm. medialukutaidosta, yhteiskunnan toimimisesta, taloudesta ja digitaidoista. Oppimisen sivujen lukuisilla testeillä voi testata tietojaan erilaisista aiheista – ja oppia samalla hauskalla tavalla!

Väitös, Yleiset Uutiset

Koulujen kapea käsitys normaaliudesta voi aiheuttaa syrjintää ja kiusaamista

Kuva: Tuuli From

Opettajat ja oppilaat rakentavat koulussa normaaliutta omalla toiminnallaan. Ei-normaaliksi nimetty oppilas saattaa joutua kiusatuksi. Normaaliuteen pohjautuvia hierarkioita purkamalla päästään kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Ina Juvan väitöstutkimus osoittaa, että ei-normaaliksi luokitellun oppilaan kiusaamiseen ja syrjintään voi muiden oppilaiden lisäksi osallistua myös koulun henkilökunta. Tutkimus tehtiin kahdessa yläkoulussa pääkaupunkiseudulla.

– Esiin tulleissa tapauksissa ei-normaaliksi nimettyä oppilasta vastaan hyökättiin fyysisesti ja henkisesti. Häneltä evättiin pääsy osaksi oppilasryhmiä. Osa opettajista moitti kiusattua oppilasta siitä, ettei tämä pystynyt osallistumaan opetukseen kiusaamisen vuoksi. Oppilas joutui vaihtamaan ensiksi luokkaa ja lopulta koulua, Juva kuvailee.

Normaaliuteen sisältyy piilo-odotuksia

– Normaaleina ja neutraaleina ominaisuuksina pidetään esimerkiksi suomalaisuutta, itsenäisyyttä ja sopeutumista kouluun. Oppilaiden odotetaan myös hahmottavan oikeanlaisen käytöksen rajat, Ina Juva kuvailee.

– Suomalaisuus esitettiin neutraalina ja normaalina, vaikka tosiasiassa siihen sisältyi odotuksia siitä, minkälainen ideaali oppilas on: suomea puhuva ja “kantasuomalainen”.

Opettajat eivät Juvan mukaan antaneet ei-normaaliksi nimetylle oppilaalle samanlaista hoivaa ja huolenpitoa kuin muille oppilaille.

– Opettajan ja muun henkilökunnan osallistuminen kiusaamiseen tekee oppilaan asemasta erityisen turvattoman.

Kun tarkastellaan itsestäänselvyytenä otettua asiaa kuten normaaliutta, saadaan esiin odotuksia ja vaatimuksia, jotka kohdistuvat oppilaisiin ja ihmisiin ylipäätään yhteiskunnassa.

Ajatus kiusaamisesta voidaan muuttaa

Kiusaamisesta käydään jatkuvasti julkista keskustelua ja siitä julkaistaan myös paljon tutkimusta. Keskustelu ja tutkimus pohjautuvat Ina Juvan mukaan kuitenkin siihen, että kiusaaminen nähdään yksilön käytökseen liittyvänä.

– Tutkimukseni laajentaa tätä keskustelua tuomalla esiin myös aikuisten ja rakenteellisten tekijöiden osuuden kiusaamisessa.

Näin kiusaamiseen voidaan puuttua laajemmin, ja koko ajatus kiusaamisesta voi muuttua. Esiin voi tulla sellaisia kiusaamisen muotoja, jotka ovat aiemmin jääneet huomaamatta tai ymmärtämättä. Kun kiusaamista tarkastellaan kriittisesti, voidaan esittää kysymyksiä muun muassa siitä, tukeeko nykyinen koulumalli kiusaamista vai ehkäiseekö se sitä. Tutkimus laajentaa julkista keskustelua kiusaamisesta.

Sosiaaliset taidot ovat yhteydessä myös työelämän odotuksiin. Kun sosiaalisia taitoja osana normaaliutta tarkastellaan kriittisesti, voidaan myös tarkastella koulun ja yhteiskunnan suhdetta ja kysyä minkälaisiin ajatuksiin ideaalista oppilaasta koulu perustuu.

– Kun normaaliuteen pohjautuvia hierarkioita puretaan, päästään kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa, Ina Juva sanoo.

***

Latinalaisen Amerikan tutkimuksen maisteri Ina Juva väittelee 8.11.2019 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Who can be “normal”? Constructions of normality and processes of exclusion in two Finnish comprehensive schools”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Aurora, auditorio 229, Siltavuorenpenger 10.

Vastaväittäjänä on Senior lecturer Ghazala Bhatti, Bath Spa University, ja kustoksena on professori Gunilla Holm.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Helsinki Studies in Education.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa

Yleiset Uutiset

OECD-vertailu: Suomessa kilpailu korkeakoulupaikoista on kovaa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance 2019. Julkaisussa tarkastellaan mm. OECD:n 36 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä ja korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana on korkea-asteen koulutus.

Suomalaislasten osallistuminen varhaiskasvatukseen lisääntyi, silti OECD-keskiarvon alapuolella

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on yleistynyt Suomessa. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus 3-5 –vuotiaista oli vuonna 2017 jo 79 prosenttia. Silti joka viides 3-5 -vuotias on edelleen tilastoidun varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Suomi poikkeaakin merkittävästi muista Pohjoismaista, joissa osallistumisaste on maasta riippuen 94-98 prosenttia. Suomi jää osallistumisessa myös alle OECD-keskiarvon, joka on 87 prosenttia.

Kaikissa Pohjoismaissa varhaiskasvatukseen investointi on kansainvälisesti korkealla tasolla, tarkasteltiinpa asiaa lapsikohtaisten kustannusten tai BKT-osuuden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen rahoituksen BKT-osuus on OECD-maissa 0,8 prosenttia, Pohjoismaissa se vaihtelee Suomen 1,2 prosentista Norjan kahteen.

Koulutuksen ulkopuolella ja työtä vailla olevien nuorten osuus laskenut selvästi

NEET-nuorten (neither employed nor in education or training) osuus 20–24-vuotiaiden ikäluokasta laski vuonna 2018 verrattuna edellisvuoteen: viime vuonna heitä oli 14,2 prosenttia, kun vuonna 2017 vastaava luku oli vielä 17.

Laskun myötä Suomi pääsi NEET-luvuissa vuonna 2018 OECD- ja EU-keskiarvojen alle. Vaikka laskua on tapahtunut sekä OECD:n että EU:n tasolla, on Suomessa vuoden aikana tapahtunut muutos kuitenkin huomattava muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vuonna 2008 koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia ikäluokasta oli Suomessa 12 prosenttia.

Suomessa panostetaan oppilaiden hyvinvointipalveluihin

Suomi erottuu muista OECD-maista selvästi kahdella tavalla. Meillä satsataan yläluokkien oppilaisiin sekä oppilaiden hyvinvointipalveluihin selvästi muita OECD-maita enemmän.

Suomen oppilaskohtaiset kustannukset olivat kolmanneksi korkeimmat ylemmällä perusasteella (vastaa Suomen luokkia 7-9) niistä OECD-maista, joista tieto oli saatavilla.

Suomen yläkouluissa on enemmän opettajia oppilaita kohden kuin useimmissa verrokkimaissa. Yhtä opettajaa kohden on keskimäärin 9 oppilasta. Tämä on OECD-maiden joukossa kolmanneksi pienin suhdeluku. OECD-maiden keskiarvo on 13.

Suomessa panostetaan oppilaiden hyvinvointipalveluihin suhteellisesti enemmän kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Opetuksen lisäksi tarjottavia palveluita ovat muun muassa terveydenhoitopalvelut, kouluruokailu sekä esi- ja peruskouluissa myös koulukuljetukset tietyin ehdoin. Koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään nämä palvelut kaikille oppilaille veloituksetta.

Erityisen poikkeuksellista OECD-maiden joukossa on kouluruokailu. Koko maan laajuinen, kaikille esi-, perus- ja toisen asteen oppilaille tarkoitettu, maksuton kouluateria tarjotaan vain Suomessa ja Ruotsissa.

Suomi poikkeaa muista vertailumaista miesten ja naisten läpäisyasteiden eroissa

Läpäisyaste kuvaa osuutta opiskelijoista, jotka aloittavat tutkinto-ohjelman ja valmistuvat tietyn ajan kuluessa. Kaikista maista, joista tietoja oli saatavilla, alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa läpäisseiden osuus oli naisilla suurempi kuin miehillä. Vuonna 2017 OECD-maissa keskimäärin 44 prosenttia naisopiskelijoista ja 33 prosenttia miesopiskelijoista oli valmistunut tutkinnon tavoiteajassa. Suomessa ero miesten ja naisten välillä oli vertailun suurin: 27 prosenttiyksikköä.

Kun lisätään kolme lisävuotta tarkasteltavaan ajanjaksoon, miesten osuus Suomessa nousee koko vertailun voimakkaimmin: 64 prosenttiin ja naisten osuuden vähemmän, 79 prosenttiin.

Suomessa koulutusmenojen osuus BKT:stä vertailumaita suurempi

Vuonna 2016 koulutusmenojen osuus BKT:stä Suomessa oli 5,5 prosenttia. Osuus oli sekä OECD- että EU23-maiden keskiarvoa korkeampi.

Koulutukseen halutaan EAG-raportin mukaan panostaa muun muassa siksi, että sen katsotaan edistävän taloudellista kasvua, parantavan tuottavuutta, edistävän niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnan kehittymistä ja vähentävän sosiaalista eriarvoistumista. OECD-maissa koulutuksen merkitystä arvostetaan eri tavoin ja siihen panostetut resurssit vaihtelevat.

Oppilaskohtaiset kustannukset

Oppilaskohtaiset kustannukset perusopetuksessa, sekä ala- että yläluokilla, kasvoivat Suomessa käyvin hinnoin vuodesta 2015 vuoteen 2016. Keskimääräiset oppilaskohtaiset kustannukset alaluokilla laskivat niin OECD kuin EU23 -maissa ja yläluokkien OECD-maissa.

Vuonna 2016 oppilaskohtaiset kustannukset kasvoivat Suomen tavoin myös Virossa sekä Pohjoismaista Ruotsissa ja Islannissa. Sen sijaan Norjassa, jossa koulutuksen kustannukset ovat pitkään olleet OECD-maiden korkeimpien joukossa, perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset laskivat.

Suomessa kansainvälisiä opiskelijoita on yli OECD-keskiarvon

Vuonna 2017 yhteensä 5,3 miljoonaa henkilöä maailmassa opiskeli korkea-asteen tutkintoa ulkomailla ja heistä suurin osa eli 3,7 miljoonaa OECD-maissa. Maailmanlaajuisesti korkea-asteen opintoja ulkomailla suorittavien määrä on kasvanut 20 vuodessa ja OECD:n arvion mukaan tulee yhä kasvamaan.

Taustalla on monia tekijöitä: tietotaloudet tarvitsevat osaavaa työvoimaa, kaikki kansalliset järjestelmät eivät pysty vastaamaan koulutustarpeeseen ja ulkomailla opiskelu tarjoaa mahdollisuuden hyvään koulutukseen ja työllistymiseen. Myös Suomessa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa vuodelle 2030 korostetaan korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja kansainvälistä vetovoimaa.

Vuonna 2017 Suomen korkea-asteen opiskelijoista 8 prosenttia oli kansainvälisiä, kun vastaava osuus seitsemän vuotta aiemmin oli 6 prosenttia. Kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Suomessa edelleen yli OECD-keskiarvon (6 %). Sen sijaan EU23-maissa osuus on 9 % eli hieman suurempi kuin Suomessa. Naapurimaista kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Suomea suurempi Tanskassa (11 %). Virossa kansainvälisiä opiskelijoita on 8 %, Ruotsissa 7 % ja Norjassa 3 % opiskelijoista.

Suomessa kilpailu korkeakoulupaikoista kovaa

Korkeakoulutuksen laajeneminen on jatkunut OECD-maissa pitkään. Korkeakoulutukseen osallistumista on kasvattanut se, että yhä suurempi osuus nuorista suorittaa toisen asteen tutkinnon ja on kelpoinen hakeutumaan korkeakouluun. Myös korkeakoulututkintoon yhteydessä olevat mahdollisuudet menestyä työmarkkinoilla lisäävät koulutuksen kysyntää.

Noin puolessa maista haku tapahtuu suoraan korkeakouluihin, toisessa puolessa maita on käytössä keskitetty järjestelmä joko ainoana hakuväylänä tai suorahaun rinnalla.  Läheskään kaikista maista ei ole saatavilla korkeakouluvalintoja koskevia tietoja, joten vertailu ei ole kattava.

Enemmistössä maita, joista tietoa on saatavilla, kaikki halukkaat ja hakukelpoiset pääsevät korkeakoulutukseen. Avoin pääsy ei välttämättä koske koko korkeakoulusektoria, mutta ainakin osassa korkeakouluja tai koulutusaloja opiskelijat otetaan sisään ilman erillistä karsintaa. Alle puolet järjestelmistä on Suomen tavoin selektiivisiä, eli aloituspaikkoja on kaikilla aloilla ja kaikissa korkeakouluissa rajallinen määrä ja vain osa hakijoista pääsee sisään.

Hakijoita karsittaessa valinta perustuu yleensä joko toisen asteen loppukokeeseen tai korkeakoulujen pääsykokeisiin. Valinnoissa hyödynnetään monesti myös muita kriteerejä, kuten päättötodistuksen keskiarvoa, hakijan haastattelua tai työkokemusta.

Maiden kesken on suuria eroja siinä, kuinka suuri osuus hakijoista yksittäisenä vuonna pääsee sisään. Suomessa kaksi kolmasosaa hakijoista jää vuosittain ilman paikkaa korkeakoulussa. Hylkäysprosentti on vertailumaiden korkein. Kilpailu on kuitenkin lähes yhtä kovaa Ruotsissa.

On kuitenkin hyvä huomata, että vertailu koskee ainoastaan valikoitumista korkeakoulutukseen pääsyssä. Joissain maissa karsintaa tapahtuu myöhemmässä vaiheessa, kun välikokeissa epäonnistuvat tai opinnoissaan liian hitaasti etenevät joutuvat keskeyttämään koulutuksen.

Suomessa hieman alle viidennes uusista korkeakouluopiskelijoista on samana vuonna lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita. Siirtymän sujuvoittaminen on yksi Suomen tavoitteista.

Korkeakoulutettujen osuus 41 prosenttia – korkeakoulutuksen läpäisy Suomessa yli OECD-arvon

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa on asetettu tavoite, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä puolet ikäluokasta 25-34 –vuotiaat olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Suomessa korkea-asteen suorittaneiden osuus on noussut vain vähän viimeisen 10 vuoden aikana.

Suomi jää alle OECD-keskiarvon. Korkeakoulutettujen osuus on noussut 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 (38 %) vuoteen 2018 (41 %). Samalla ajanjaksolla OECD-keskiarvo on noussut peräti 9 prosenttiyksikköä 35 prosentista 44 prosenttiin.

Suomessa korkea-asteen koulutus aloitetaan OECD-keskiarvoa myöhemmin ja korkeakoulutuksen aloittaa hieman OECD-keskiarvoa pienempi osa nuorisoikäluokista. Näiden tekijöiden takia korkeakoulutettujen osuus on Suomessa OECD-keskiarvoa pienempi.

Keskimääräinen ikä aloittaneilla (alempi kk-tutkinto, ml. amk-tutkinto) on Suomessa 24 vuotta, kun OECD- keskiarvo on 22 vuotta. Myös muissa Pohjoismaissa opinnot aloitetaan myöhään. Ruotsissa ja Tanskassa keskimääräinen aloitusikä on myös 24 vuotta, Norjassa 23 vuotta.

Korkeakoulutuksen läpäisy on sen sijaan Suomessa OECD-keskiarvoa parempaa. Suomessa 43 % opiskelijoista suoritti alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa (OECD keskiarvo oli 39 %) ja 73 % suoritti tutkinnon tavoiteajassa lisättynä kolmella vuodella (OECD keskiarvo oli 67 %).

Ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyys laskenut

Suomessa työllisyys on muiden maiden tapaan laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomessa työllisyyden lasku on kuitenkin kohdistunut pääosin matalasti koulutettuihin. Korkeakoulutettujen 25-34 –vuotiaiden työllisyys laski vuosien 2008 ja 2018 välillä 2 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyys laski 20 prosenttiyksikköä (69 %:sta 49 %:in). Suomen työllisyysaste toisen asteen koulutuksen suorittaneille nuorille aikuisille on alle OECD-keskiarvon, mutta työllisyysaste saman ikäluokan korkeakoulutetuille on yli OECD-keskiarvon.

Tohtorikoulutus työllistää Suomessa

Vuonna 2017 tohtorikoulutettuja oli Suomessa 25-64 –vuotiaissa 1,2 prosenttia, eli hieman yli OECD-keskiarvon (1,1 %). Vertailun vuoksi, esim. Sveitsissä tohtorikoulutuksen suorittaneita on 3,2 prosenttia. Tohtorikoulutuksen tuoma työllisyysetu vaihtelee OECD-maiden välillä. Suomessa se on 10 % suhteessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin, kun OECD maiden keskiarvo on 5 %.

Tohtorin tutkinnon suorittaminen aloitetaan Suomessa myöhemmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Aloittajien mediaani-ikä on 31 vuotta, kun OECD keskiarvo on 29 vuotta.

Yleiset Uutiset

Opettajat ovat edelleen tyytyväisiä työhönsä, vaikka oppituntien työrauhassa olisi toivomisen varaa

TALIS 2018 – suuri opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus

Suomen kouluissa kuluu oppitunneilla aikaa järjestyksen ylläpitoon, ja meillä esiintyy oppilaiden kesken uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista kansainvälisesti katsottuna hyvin runsaasti. Suomessa opettajat ovat kuitenkin tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa maissa.

Tällaisia havaintoja tehtiin OECD:n TALIS-tutkimuksessa. Sen tulokset antavat käsityksen opettajien ja rehtoreiden työoloista ja siitä, miten he kokevat oman oppimisympäristönsä. Suomessa tutkimukseen osallistui noin 2 800 yläkoulun opettajaa ja 150 rehtoria. Mukana oli kaikkiaan 48 maata, 155 000 opettajaa ja 8 900 rehtoria. Tiedot kerättiin keväällä 2018. Kukin osallistujamaa voi käyttää tuloksia oman koulutuspolitiikkansa kehittämisen tukena.

– Tutkimus antaa päätöksentekijöille, opettajille ja rehtoreille laajasti kansainvälistä vertailutietoa koulusta toimintaympäristönä ja mahdollisuuden kehittää opetustyötä, koulutuksen arviointia ja koulutuspolitiikkaa, projektipäällikkö Matti Taajamo kertoo. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa ja vastaa siellä tutkimuksen Suomen osuudesta.

Opettajat ja rehtorit tutkimuksen kohteena

Tutkimusaineisto kerättiin opettajille ja rehtoreille suunnatuilla kyselyillä, jotka laadittiin yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimus toteutettiin verkko- ja paperikyselyinä keväällä 2018.

– Tutkimukseen vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Jokaisesta maasta tuli mukaan noin 150–200 koulua ja kustakin koulusta 20–30 opettajaa ja rehtori. Suomessa opettajien vastausaste oli korkea, 94 prosenttia, kertoo apulaisprojektipäällikkö Eija Puhakka.

Oppilaiden hyvinvointi on opettajille tärkeää

Opettajat ovat Suomessa korkeasti koulutettuja ja kelpoisia työssään. He ovat tyytyväisiä ammattiinsa ja valitsisivat opettajan ammatin yhä, jos saisivat päättää siitä uudelleen. Oppilaiden ja opettajien suhteet ovat hyvät ja keskinäinen luottamus vahva. Oppilaiden hyvinvointi on opettajille tärkeää ja muun muassa tämän takia he haluaisivat vaikuttaa opetusryhmäkokojen pienentämiseen.

Opettajat kokevat työtään arvostettavan

Suomessa opettajat ovat tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa tutkimusmaissa. Opettajuuden hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin huonot puolet. Opettajat valitsisivat yhä opettajan ammatin, jos he saisivat päättää siitä uudelleen. Suomalaisopettajat uskovat opettajan ammattia arvostettavan yhteiskunnassa muiden tutkimusmaiden opettajia enemmän.

Opettajat tarvitsevat eniten täydennyskoulutusta tieto- ja viestintäteknologian taitoihin

Suomalaisopettajat tarvitsevat osaamisensa kehittämistä eniten tieto- ja viestintäteknologian taidoissa, oppilasarviointien käytännöissä ja erityisoppilaiden opettamisessa. Viiden vuoden aikana opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tarve oli kasvanut eniten oppilasarvioinnin käytännöissä.

TVT jo tutumpi työväline opetuksessa

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö oppitunneilla on lisääntynyt Suomessa eniten verrattuna muihin tutkittuihin maihin. Vuonna 2013 opettajista vain 18 prosenttia opettajista hyödynsi opetuksessa TVT:tä, kun vuonna 2018 osuus oli kohonnut jo 51 prosenttiin.

Työrauhan ylläpito ongelmana

Vaikka oppitunnilla on pääasiassa miellyttävä ilmapiiri, opetuksesta kuluu paljon aikaa järjestyksen ylläpitoon oppilaiden häiriköidessä oppitunnin kulkua. Lisäksi Suomessa esiintyy viikoittain oppilaiden kesken uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista eniten kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Uuden-Seelannin, Maltan, Belgian ja Etelä-Afrikan ohella.

Uusien opettajien mentorointia syytä lisätä

Suomessa opettajat ja rehtorit pitävät uusien opettajien mentorointia tärkeänä, mutta vain joka viidennessä koulussa tarjotaan mentoritoimintaa uusille opettajille. Suomessa kahdessa kolmesta koulusta ei ole tarjolla mentorointiohjelmaa lainkaan. Tämä tulos on kolmanneksi alhaisin kaikista tutkimukseen osallistuneista maista. Suomalaisopettajista viisi prosenttia toimii mentorina uudelle opettajalle ja neljällä prosentilla opettajista on häntä tukeva mentori.

Tutkimuksella laaja tuki

TALIS 2018 -tutkimus on OECD:n johtama hanke, jota koordinoi kansainvälinen oppimistulosten arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation Achievement). Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Tutkimusta tukevat:

Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM, Opetushallitus OPH, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Kuntaliitto, Helsingin yliopisto ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI

TALIS 2018 (Teaching and Learning International Survey 2018)

Raportti tutkimustuloksista on julkaistu 19.6.2019 TALIS-tutkimuksen verkkosivuilla:

https://ktl.jyu.fi/fi/talis

Yleiset Uutiset

Opiskelijoiden heikentyneet matematiikan perustaidot huolestuttavat alan AMK-opettajia

Ammattikorkeakoulujen talousmatematiikan ja kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien opettajat kokoontuvat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kouvolan kampukselle 16.–17.5.2019. Seminaarissa käsitellään opetettaviin aineisiin ja opettajantyöhön liittyviä ajankohtaisia asioita.

– Suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut opiskelijoiden heikentyneet perustaidot matematiikassa. Muita teemoja ovat muun muassa matematiikan ja tilastotieteen opintojaksojen sisältöjen yrityslähtöisyys, lähiopetuksen ja verkko-opetuksen välinen suhde. Myös opinnäytetöiden laatuasiat otetaan esille, tapahtuman ideoinut lehtori Tommi Salmela Xamkin Kouvolan liiketalouden yksiköstä kertoo.

Tapaamiselle on myös sosiaalista tilausta, sillä edellinen kokoontuminen oli vuonna 2003. Alan opettajat kokevat verkostoitumisen ja kokemusten vaihtamisen tärkeäksi. Tarkoituksena on, että tapahtuma järjestettäisiin tulevaisuudessa säännöllisesti, vuoden tai kahden välein.

Yleiset Uutiset

Opetus- ja tutkimusalan väki rynni eduskuntaan

– Kasvatus- ja opetusalalla sekä tutkimustehtävissä toimivia valittiin eduskuntaan selvästi enemmän kuin edellisissä vaaleissa, yhteensä yli 30. OAJ onnittelee paikkansa uusineita ja uusia koulutusmyönteisiä kansanedustajia. Tulemme pitämään heihin tiiviisti yhteyttä ja antamaan heidän työlleen tukea, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka toteaa.

Eniten paikkoja eduskuntavaaleissa lisäsivät puolueet, jotka vaativat koulutukseen panostamista ja kritisoivat leikkauksia.

– OAJ edellyttää, että tällä kertaa koulutuslupaukset myös lunastetaan. Kansa antoi vaaleissa vahvan tuen koulutukselle, kasvatukselle ja tutkimukselle. Jo hallitustunnustelijan on edellytettävä hallitukseen pyrkiviltä puolueilta, että niillä on valmiutta investoida koulutukseen. Vaalitulosta on kunnioitettava,  Misukka tähdentää.

– Erityiskiitos kuuluu OAJ:n kenttäväelle, joka oli vahvasti liikkeellä ennen vaaleja ja kampanjoi koulutuksen puolesta. Tällä työllä on vaikutuksensa myös tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, Misukka uskoo.

Eduskuntaan valitut opettajataustaiset kansanedustajat, yht. 23. Listan perässä tutkimustaustaisia kansanedustajia.

Ehdokas Vaalipiiri Puolue
Hopsu, Inka* Uudenmaan vaalipiiri Vihreät
Virta, Sofia* Varsinais-Suomen vaalipiiri Vihreät
Huhtasaari, Laura Satakunnan vaalipiiri PS
Kiuru, Krista Satakunnan vaalipiiri SDP
Heinonen, Timo Hämeen vaalipiiri Kokoomus
Kemppi, Hilkka* Hämeen vaalipiiri Keskusta
Gustafsson, Jukka Pirkanmaan vaalipiiri SDP
Kiuru, Pauli Pirkanmaan vaalipiiri Kokoomus
Ovaska, Jouni* Pirkanmaan vaalipiiri Keskusta
Satonen, Arto Pirkanmaan vaalipiiri Kokoomus
Järvinen, Heli Kaakkois-Suomen vaalipiiri Vihreät
Kymäläinen, Suna Kaakkois-Suomen vaalipiiri SDP
Mäkisalo-Ropponen, Merja Savo-Karjalan vaalipiiri SDP
Kivisaari, Pasi* Vaasan vaalipiiri Keskusta
Mäenpää, Juha* Vaasan vaalipiiri PS
Ollikainen, Mikko* Vaasan vaalipiiri rkp
Risikko, Paula Vaasan vaalipiiri Kokoomus
Sankelo, Janne* Vaasan vaalipiiri Kokoomus
Urpilainen, Jutta Vaasan vaalipiiri SDP
Honkonen, Petri Keski-Suomen vaalipiiri Keskusta
Kinnunen, Mikko* Oulun vaalipiiri Keskusta
Mattila, Hanna-Leena Oulun vaalipiiri Keskusta
Tynkkynen, Sebastian* Oulun vaalipiiri PS
* uusi kansanedustaja

Tutkimusalan taustaa on mm. helsinkiläisillä vasemmistoliiton Veronika Honkasalolla, vihreiden Outi Alanko-Kahiluodolla, Atte Harjanteella, Mari Holopaisella ja Maria Ohisalolla, Pirkanmaan kokoomuslaisella Anna-Kaisa Ikosella ja perussuomalaisten Sakari Puistolla sekä uusmaalaisella kokoomuksen Ruut Sjöblomilla.

Yleiset Uutiset

Video: Kurkkaa Pietarsaaren uuteen Kielikylpykouluun

Ihanat, tuoreet ja joustavat tilat, joissa voimme paremmin ottaa huomioon yksittäisten oppilaiden tarpeet oppimisen kannalta. Näin rehtori Kristiina Hellstrand kuvailee uutta Kielikylpykoulua, joka rakennetaan Pietarsaareen.

Pietarsaaren uuden Kielikylpykoulun rakentaminen alkoi maaliskuussa 2019.

Kaupungin verkkosivuilla julkaistussa videossa voidaan tutustua tulevaan kouluun, jolle on ominaista ilmavat tilat ja luonnollinen värivalikoima.

– Tämän päivän ja tulevaisuuden opiskelijoiden odotukset edellyttävät uudenlaista opetusta.

Rakenteen pitäisi säilyä, mutta nyt saamme joustavia huoneistoratkaisuja, jotka mahdollistavat joustavan opetuksen, mikä tarkoittaa, että voimme jopa paremmin ottaa huomioon yksittäisten oppilaiden tarpeet oppimisen kannalta, sanoo Kristiina Hellstrand, Kielikylpykoulun rehtori.

Kielikylpykoulua rakennetaan noin 400:lle oppilaalle, jotka opiskelevat esikoulusta viidenteen luokkaan saakka. Koulu saa kolme rinnakkaisluokkaa, joissa ruotsin- ja suomenkieliset lapset kielikylpevät toisella kotimaisella äidinkieleillä.

Uuden Kielikylpykoulun rakentamisen arvioidaan maksavan 14,6 miljoonaa euroa. Koulu otetaan käyttöön syksyllä 2020.