Browse Category by Yleiset Uutiset
Yleiset Uutiset

OECD-vertailu: Suomessa kilpailu korkeakoulupaikoista on kovaa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance 2019. Julkaisussa tarkastellaan mm. OECD:n 36 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä ja korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana on korkea-asteen koulutus.

Suomalaislasten osallistuminen varhaiskasvatukseen lisääntyi, silti OECD-keskiarvon alapuolella

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on yleistynyt Suomessa. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus 3-5 –vuotiaista oli vuonna 2017 jo 79 prosenttia. Silti joka viides 3-5 -vuotias on edelleen tilastoidun varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Suomi poikkeaakin merkittävästi muista Pohjoismaista, joissa osallistumisaste on maasta riippuen 94-98 prosenttia. Suomi jää osallistumisessa myös alle OECD-keskiarvon, joka on 87 prosenttia.

Kaikissa Pohjoismaissa varhaiskasvatukseen investointi on kansainvälisesti korkealla tasolla, tarkasteltiinpa asiaa lapsikohtaisten kustannusten tai BKT-osuuden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen rahoituksen BKT-osuus on OECD-maissa 0,8 prosenttia, Pohjoismaissa se vaihtelee Suomen 1,2 prosentista Norjan kahteen.

Koulutuksen ulkopuolella ja työtä vailla olevien nuorten osuus laskenut selvästi

NEET-nuorten (neither employed nor in education or training) osuus 20–24-vuotiaiden ikäluokasta laski vuonna 2018 verrattuna edellisvuoteen: viime vuonna heitä oli 14,2 prosenttia, kun vuonna 2017 vastaava luku oli vielä 17.

Laskun myötä Suomi pääsi NEET-luvuissa vuonna 2018 OECD- ja EU-keskiarvojen alle. Vaikka laskua on tapahtunut sekä OECD:n että EU:n tasolla, on Suomessa vuoden aikana tapahtunut muutos kuitenkin huomattava muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vuonna 2008 koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia ikäluokasta oli Suomessa 12 prosenttia.

Suomessa panostetaan oppilaiden hyvinvointipalveluihin

Suomi erottuu muista OECD-maista selvästi kahdella tavalla. Meillä satsataan yläluokkien oppilaisiin sekä oppilaiden hyvinvointipalveluihin selvästi muita OECD-maita enemmän.

Suomen oppilaskohtaiset kustannukset olivat kolmanneksi korkeimmat ylemmällä perusasteella (vastaa Suomen luokkia 7-9) niistä OECD-maista, joista tieto oli saatavilla.

Suomen yläkouluissa on enemmän opettajia oppilaita kohden kuin useimmissa verrokkimaissa. Yhtä opettajaa kohden on keskimäärin 9 oppilasta. Tämä on OECD-maiden joukossa kolmanneksi pienin suhdeluku. OECD-maiden keskiarvo on 13.

Suomessa panostetaan oppilaiden hyvinvointipalveluihin suhteellisesti enemmän kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Opetuksen lisäksi tarjottavia palveluita ovat muun muassa terveydenhoitopalvelut, kouluruokailu sekä esi- ja peruskouluissa myös koulukuljetukset tietyin ehdoin. Koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään nämä palvelut kaikille oppilaille veloituksetta.

Erityisen poikkeuksellista OECD-maiden joukossa on kouluruokailu. Koko maan laajuinen, kaikille esi-, perus- ja toisen asteen oppilaille tarkoitettu, maksuton kouluateria tarjotaan vain Suomessa ja Ruotsissa.

Suomi poikkeaa muista vertailumaista miesten ja naisten läpäisyasteiden eroissa

Läpäisyaste kuvaa osuutta opiskelijoista, jotka aloittavat tutkinto-ohjelman ja valmistuvat tietyn ajan kuluessa. Kaikista maista, joista tietoja oli saatavilla, alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa läpäisseiden osuus oli naisilla suurempi kuin miehillä. Vuonna 2017 OECD-maissa keskimäärin 44 prosenttia naisopiskelijoista ja 33 prosenttia miesopiskelijoista oli valmistunut tutkinnon tavoiteajassa. Suomessa ero miesten ja naisten välillä oli vertailun suurin: 27 prosenttiyksikköä.

Kun lisätään kolme lisävuotta tarkasteltavaan ajanjaksoon, miesten osuus Suomessa nousee koko vertailun voimakkaimmin: 64 prosenttiin ja naisten osuuden vähemmän, 79 prosenttiin.

Suomessa koulutusmenojen osuus BKT:stä vertailumaita suurempi

Vuonna 2016 koulutusmenojen osuus BKT:stä Suomessa oli 5,5 prosenttia. Osuus oli sekä OECD- että EU23-maiden keskiarvoa korkeampi.

Koulutukseen halutaan EAG-raportin mukaan panostaa muun muassa siksi, että sen katsotaan edistävän taloudellista kasvua, parantavan tuottavuutta, edistävän niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnan kehittymistä ja vähentävän sosiaalista eriarvoistumista. OECD-maissa koulutuksen merkitystä arvostetaan eri tavoin ja siihen panostetut resurssit vaihtelevat.

Oppilaskohtaiset kustannukset

Oppilaskohtaiset kustannukset perusopetuksessa, sekä ala- että yläluokilla, kasvoivat Suomessa käyvin hinnoin vuodesta 2015 vuoteen 2016. Keskimääräiset oppilaskohtaiset kustannukset alaluokilla laskivat niin OECD kuin EU23 -maissa ja yläluokkien OECD-maissa.

Vuonna 2016 oppilaskohtaiset kustannukset kasvoivat Suomen tavoin myös Virossa sekä Pohjoismaista Ruotsissa ja Islannissa. Sen sijaan Norjassa, jossa koulutuksen kustannukset ovat pitkään olleet OECD-maiden korkeimpien joukossa, perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset laskivat.

Suomessa kansainvälisiä opiskelijoita on yli OECD-keskiarvon

Vuonna 2017 yhteensä 5,3 miljoonaa henkilöä maailmassa opiskeli korkea-asteen tutkintoa ulkomailla ja heistä suurin osa eli 3,7 miljoonaa OECD-maissa. Maailmanlaajuisesti korkea-asteen opintoja ulkomailla suorittavien määrä on kasvanut 20 vuodessa ja OECD:n arvion mukaan tulee yhä kasvamaan.

Taustalla on monia tekijöitä: tietotaloudet tarvitsevat osaavaa työvoimaa, kaikki kansalliset järjestelmät eivät pysty vastaamaan koulutustarpeeseen ja ulkomailla opiskelu tarjoaa mahdollisuuden hyvään koulutukseen ja työllistymiseen. Myös Suomessa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa vuodelle 2030 korostetaan korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja kansainvälistä vetovoimaa.

Vuonna 2017 Suomen korkea-asteen opiskelijoista 8 prosenttia oli kansainvälisiä, kun vastaava osuus seitsemän vuotta aiemmin oli 6 prosenttia. Kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Suomessa edelleen yli OECD-keskiarvon (6 %). Sen sijaan EU23-maissa osuus on 9 % eli hieman suurempi kuin Suomessa. Naapurimaista kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Suomea suurempi Tanskassa (11 %). Virossa kansainvälisiä opiskelijoita on 8 %, Ruotsissa 7 % ja Norjassa 3 % opiskelijoista.

Suomessa kilpailu korkeakoulupaikoista kovaa

Korkeakoulutuksen laajeneminen on jatkunut OECD-maissa pitkään. Korkeakoulutukseen osallistumista on kasvattanut se, että yhä suurempi osuus nuorista suorittaa toisen asteen tutkinnon ja on kelpoinen hakeutumaan korkeakouluun. Myös korkeakoulututkintoon yhteydessä olevat mahdollisuudet menestyä työmarkkinoilla lisäävät koulutuksen kysyntää.

Noin puolessa maista haku tapahtuu suoraan korkeakouluihin, toisessa puolessa maita on käytössä keskitetty järjestelmä joko ainoana hakuväylänä tai suorahaun rinnalla.  Läheskään kaikista maista ei ole saatavilla korkeakouluvalintoja koskevia tietoja, joten vertailu ei ole kattava.

Enemmistössä maita, joista tietoa on saatavilla, kaikki halukkaat ja hakukelpoiset pääsevät korkeakoulutukseen. Avoin pääsy ei välttämättä koske koko korkeakoulusektoria, mutta ainakin osassa korkeakouluja tai koulutusaloja opiskelijat otetaan sisään ilman erillistä karsintaa. Alle puolet järjestelmistä on Suomen tavoin selektiivisiä, eli aloituspaikkoja on kaikilla aloilla ja kaikissa korkeakouluissa rajallinen määrä ja vain osa hakijoista pääsee sisään.

Hakijoita karsittaessa valinta perustuu yleensä joko toisen asteen loppukokeeseen tai korkeakoulujen pääsykokeisiin. Valinnoissa hyödynnetään monesti myös muita kriteerejä, kuten päättötodistuksen keskiarvoa, hakijan haastattelua tai työkokemusta.

Maiden kesken on suuria eroja siinä, kuinka suuri osuus hakijoista yksittäisenä vuonna pääsee sisään. Suomessa kaksi kolmasosaa hakijoista jää vuosittain ilman paikkaa korkeakoulussa. Hylkäysprosentti on vertailumaiden korkein. Kilpailu on kuitenkin lähes yhtä kovaa Ruotsissa.

On kuitenkin hyvä huomata, että vertailu koskee ainoastaan valikoitumista korkeakoulutukseen pääsyssä. Joissain maissa karsintaa tapahtuu myöhemmässä vaiheessa, kun välikokeissa epäonnistuvat tai opinnoissaan liian hitaasti etenevät joutuvat keskeyttämään koulutuksen.

Suomessa hieman alle viidennes uusista korkeakouluopiskelijoista on samana vuonna lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita. Siirtymän sujuvoittaminen on yksi Suomen tavoitteista.

Korkeakoulutettujen osuus 41 prosenttia – korkeakoulutuksen läpäisy Suomessa yli OECD-arvon

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa on asetettu tavoite, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä puolet ikäluokasta 25-34 –vuotiaat olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Suomessa korkea-asteen suorittaneiden osuus on noussut vain vähän viimeisen 10 vuoden aikana.

Suomi jää alle OECD-keskiarvon. Korkeakoulutettujen osuus on noussut 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 (38 %) vuoteen 2018 (41 %). Samalla ajanjaksolla OECD-keskiarvo on noussut peräti 9 prosenttiyksikköä 35 prosentista 44 prosenttiin.

Suomessa korkea-asteen koulutus aloitetaan OECD-keskiarvoa myöhemmin ja korkeakoulutuksen aloittaa hieman OECD-keskiarvoa pienempi osa nuorisoikäluokista. Näiden tekijöiden takia korkeakoulutettujen osuus on Suomessa OECD-keskiarvoa pienempi.

Keskimääräinen ikä aloittaneilla (alempi kk-tutkinto, ml. amk-tutkinto) on Suomessa 24 vuotta, kun OECD- keskiarvo on 22 vuotta. Myös muissa Pohjoismaissa opinnot aloitetaan myöhään. Ruotsissa ja Tanskassa keskimääräinen aloitusikä on myös 24 vuotta, Norjassa 23 vuotta.

Korkeakoulutuksen läpäisy on sen sijaan Suomessa OECD-keskiarvoa parempaa. Suomessa 43 % opiskelijoista suoritti alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa (OECD keskiarvo oli 39 %) ja 73 % suoritti tutkinnon tavoiteajassa lisättynä kolmella vuodella (OECD keskiarvo oli 67 %).

Ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyys laskenut

Suomessa työllisyys on muiden maiden tapaan laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomessa työllisyyden lasku on kuitenkin kohdistunut pääosin matalasti koulutettuihin. Korkeakoulutettujen 25-34 –vuotiaiden työllisyys laski vuosien 2008 ja 2018 välillä 2 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyys laski 20 prosenttiyksikköä (69 %:sta 49 %:in). Suomen työllisyysaste toisen asteen koulutuksen suorittaneille nuorille aikuisille on alle OECD-keskiarvon, mutta työllisyysaste saman ikäluokan korkeakoulutetuille on yli OECD-keskiarvon.

Tohtorikoulutus työllistää Suomessa

Vuonna 2017 tohtorikoulutettuja oli Suomessa 25-64 –vuotiaissa 1,2 prosenttia, eli hieman yli OECD-keskiarvon (1,1 %). Vertailun vuoksi, esim. Sveitsissä tohtorikoulutuksen suorittaneita on 3,2 prosenttia. Tohtorikoulutuksen tuoma työllisyysetu vaihtelee OECD-maiden välillä. Suomessa se on 10 % suhteessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin, kun OECD maiden keskiarvo on 5 %.

Tohtorin tutkinnon suorittaminen aloitetaan Suomessa myöhemmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Aloittajien mediaani-ikä on 31 vuotta, kun OECD keskiarvo on 29 vuotta.

Yleiset Uutiset

Opettajat ovat edelleen tyytyväisiä työhönsä, vaikka oppituntien työrauhassa olisi toivomisen varaa

TALIS 2018 – suuri opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus

Suomen kouluissa kuluu oppitunneilla aikaa järjestyksen ylläpitoon, ja meillä esiintyy oppilaiden kesken uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista kansainvälisesti katsottuna hyvin runsaasti. Suomessa opettajat ovat kuitenkin tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa maissa.

Tällaisia havaintoja tehtiin OECD:n TALIS-tutkimuksessa. Sen tulokset antavat käsityksen opettajien ja rehtoreiden työoloista ja siitä, miten he kokevat oman oppimisympäristönsä. Suomessa tutkimukseen osallistui noin 2 800 yläkoulun opettajaa ja 150 rehtoria. Mukana oli kaikkiaan 48 maata, 155 000 opettajaa ja 8 900 rehtoria. Tiedot kerättiin keväällä 2018. Kukin osallistujamaa voi käyttää tuloksia oman koulutuspolitiikkansa kehittämisen tukena.

– Tutkimus antaa päätöksentekijöille, opettajille ja rehtoreille laajasti kansainvälistä vertailutietoa koulusta toimintaympäristönä ja mahdollisuuden kehittää opetustyötä, koulutuksen arviointia ja koulutuspolitiikkaa, projektipäällikkö Matti Taajamo kertoo. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa ja vastaa siellä tutkimuksen Suomen osuudesta.

Opettajat ja rehtorit tutkimuksen kohteena

Tutkimusaineisto kerättiin opettajille ja rehtoreille suunnatuilla kyselyillä, jotka laadittiin yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimus toteutettiin verkko- ja paperikyselyinä keväällä 2018.

– Tutkimukseen vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Jokaisesta maasta tuli mukaan noin 150–200 koulua ja kustakin koulusta 20–30 opettajaa ja rehtori. Suomessa opettajien vastausaste oli korkea, 94 prosenttia, kertoo apulaisprojektipäällikkö Eija Puhakka.

Oppilaiden hyvinvointi on opettajille tärkeää

Opettajat ovat Suomessa korkeasti koulutettuja ja kelpoisia työssään. He ovat tyytyväisiä ammattiinsa ja valitsisivat opettajan ammatin yhä, jos saisivat päättää siitä uudelleen. Oppilaiden ja opettajien suhteet ovat hyvät ja keskinäinen luottamus vahva. Oppilaiden hyvinvointi on opettajille tärkeää ja muun muassa tämän takia he haluaisivat vaikuttaa opetusryhmäkokojen pienentämiseen.

Opettajat kokevat työtään arvostettavan

Suomessa opettajat ovat tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa tutkimusmaissa. Opettajuuden hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin huonot puolet. Opettajat valitsisivat yhä opettajan ammatin, jos he saisivat päättää siitä uudelleen. Suomalaisopettajat uskovat opettajan ammattia arvostettavan yhteiskunnassa muiden tutkimusmaiden opettajia enemmän.

Opettajat tarvitsevat eniten täydennyskoulutusta tieto- ja viestintäteknologian taitoihin

Suomalaisopettajat tarvitsevat osaamisensa kehittämistä eniten tieto- ja viestintäteknologian taidoissa, oppilasarviointien käytännöissä ja erityisoppilaiden opettamisessa. Viiden vuoden aikana opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tarve oli kasvanut eniten oppilasarvioinnin käytännöissä.

TVT jo tutumpi työväline opetuksessa

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö oppitunneilla on lisääntynyt Suomessa eniten verrattuna muihin tutkittuihin maihin. Vuonna 2013 opettajista vain 18 prosenttia opettajista hyödynsi opetuksessa TVT:tä, kun vuonna 2018 osuus oli kohonnut jo 51 prosenttiin.

Työrauhan ylläpito ongelmana

Vaikka oppitunnilla on pääasiassa miellyttävä ilmapiiri, opetuksesta kuluu paljon aikaa järjestyksen ylläpitoon oppilaiden häiriköidessä oppitunnin kulkua. Lisäksi Suomessa esiintyy viikoittain oppilaiden kesken uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista eniten kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Uuden-Seelannin, Maltan, Belgian ja Etelä-Afrikan ohella.

Uusien opettajien mentorointia syytä lisätä

Suomessa opettajat ja rehtorit pitävät uusien opettajien mentorointia tärkeänä, mutta vain joka viidennessä koulussa tarjotaan mentoritoimintaa uusille opettajille. Suomessa kahdessa kolmesta koulusta ei ole tarjolla mentorointiohjelmaa lainkaan. Tämä tulos on kolmanneksi alhaisin kaikista tutkimukseen osallistuneista maista. Suomalaisopettajista viisi prosenttia toimii mentorina uudelle opettajalle ja neljällä prosentilla opettajista on häntä tukeva mentori.

Tutkimuksella laaja tuki

TALIS 2018 -tutkimus on OECD:n johtama hanke, jota koordinoi kansainvälinen oppimistulosten arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation Achievement). Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Tutkimusta tukevat:

Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM, Opetushallitus OPH, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Kuntaliitto, Helsingin yliopisto ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI

TALIS 2018 (Teaching and Learning International Survey 2018)

Raportti tutkimustuloksista on julkaistu 19.6.2019 TALIS-tutkimuksen verkkosivuilla:

https://ktl.jyu.fi/fi/talis

Yleiset Uutiset

Opiskelijoiden heikentyneet matematiikan perustaidot huolestuttavat alan AMK-opettajia

Ammattikorkeakoulujen talousmatematiikan ja kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien opettajat kokoontuvat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kouvolan kampukselle 16.–17.5.2019. Seminaarissa käsitellään opetettaviin aineisiin ja opettajantyöhön liittyviä ajankohtaisia asioita.

– Suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut opiskelijoiden heikentyneet perustaidot matematiikassa. Muita teemoja ovat muun muassa matematiikan ja tilastotieteen opintojaksojen sisältöjen yrityslähtöisyys, lähiopetuksen ja verkko-opetuksen välinen suhde. Myös opinnäytetöiden laatuasiat otetaan esille, tapahtuman ideoinut lehtori Tommi Salmela Xamkin Kouvolan liiketalouden yksiköstä kertoo.

Tapaamiselle on myös sosiaalista tilausta, sillä edellinen kokoontuminen oli vuonna 2003. Alan opettajat kokevat verkostoitumisen ja kokemusten vaihtamisen tärkeäksi. Tarkoituksena on, että tapahtuma järjestettäisiin tulevaisuudessa säännöllisesti, vuoden tai kahden välein.

Yleiset Uutiset

Opetus- ja tutkimusalan väki rynni eduskuntaan

– Kasvatus- ja opetusalalla sekä tutkimustehtävissä toimivia valittiin eduskuntaan selvästi enemmän kuin edellisissä vaaleissa, yhteensä yli 30. OAJ onnittelee paikkansa uusineita ja uusia koulutusmyönteisiä kansanedustajia. Tulemme pitämään heihin tiiviisti yhteyttä ja antamaan heidän työlleen tukea, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka toteaa.

Eniten paikkoja eduskuntavaaleissa lisäsivät puolueet, jotka vaativat koulutukseen panostamista ja kritisoivat leikkauksia.

– OAJ edellyttää, että tällä kertaa koulutuslupaukset myös lunastetaan. Kansa antoi vaaleissa vahvan tuen koulutukselle, kasvatukselle ja tutkimukselle. Jo hallitustunnustelijan on edellytettävä hallitukseen pyrkiviltä puolueilta, että niillä on valmiutta investoida koulutukseen. Vaalitulosta on kunnioitettava,  Misukka tähdentää.

– Erityiskiitos kuuluu OAJ:n kenttäväelle, joka oli vahvasti liikkeellä ennen vaaleja ja kampanjoi koulutuksen puolesta. Tällä työllä on vaikutuksensa myös tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, Misukka uskoo.

Eduskuntaan valitut opettajataustaiset kansanedustajat, yht. 23. Listan perässä tutkimustaustaisia kansanedustajia.

Ehdokas Vaalipiiri Puolue
Hopsu, Inka* Uudenmaan vaalipiiri Vihreät
Virta, Sofia* Varsinais-Suomen vaalipiiri Vihreät
Huhtasaari, Laura Satakunnan vaalipiiri PS
Kiuru, Krista Satakunnan vaalipiiri SDP
Heinonen, Timo Hämeen vaalipiiri Kokoomus
Kemppi, Hilkka* Hämeen vaalipiiri Keskusta
Gustafsson, Jukka Pirkanmaan vaalipiiri SDP
Kiuru, Pauli Pirkanmaan vaalipiiri Kokoomus
Ovaska, Jouni* Pirkanmaan vaalipiiri Keskusta
Satonen, Arto Pirkanmaan vaalipiiri Kokoomus
Järvinen, Heli Kaakkois-Suomen vaalipiiri Vihreät
Kymäläinen, Suna Kaakkois-Suomen vaalipiiri SDP
Mäkisalo-Ropponen, Merja Savo-Karjalan vaalipiiri SDP
Kivisaari, Pasi* Vaasan vaalipiiri Keskusta
Mäenpää, Juha* Vaasan vaalipiiri PS
Ollikainen, Mikko* Vaasan vaalipiiri rkp
Risikko, Paula Vaasan vaalipiiri Kokoomus
Sankelo, Janne* Vaasan vaalipiiri Kokoomus
Urpilainen, Jutta Vaasan vaalipiiri SDP
Honkonen, Petri Keski-Suomen vaalipiiri Keskusta
Kinnunen, Mikko* Oulun vaalipiiri Keskusta
Mattila, Hanna-Leena Oulun vaalipiiri Keskusta
Tynkkynen, Sebastian* Oulun vaalipiiri PS
* uusi kansanedustaja

Tutkimusalan taustaa on mm. helsinkiläisillä vasemmistoliiton Veronika Honkasalolla, vihreiden Outi Alanko-Kahiluodolla, Atte Harjanteella, Mari Holopaisella ja Maria Ohisalolla, Pirkanmaan kokoomuslaisella Anna-Kaisa Ikosella ja perussuomalaisten Sakari Puistolla sekä uusmaalaisella kokoomuksen Ruut Sjöblomilla.

Yleiset Uutiset

Video: Kurkkaa Pietarsaaren uuteen Kielikylpykouluun

Ihanat, tuoreet ja joustavat tilat, joissa voimme paremmin ottaa huomioon yksittäisten oppilaiden tarpeet oppimisen kannalta. Näin rehtori Kristiina Hellstrand kuvailee uutta Kielikylpykoulua, joka rakennetaan Pietarsaareen.

Pietarsaaren uuden Kielikylpykoulun rakentaminen alkoi maaliskuussa 2019.

Kaupungin verkkosivuilla julkaistussa videossa voidaan tutustua tulevaan kouluun, jolle on ominaista ilmavat tilat ja luonnollinen värivalikoima.

– Tämän päivän ja tulevaisuuden opiskelijoiden odotukset edellyttävät uudenlaista opetusta.

Rakenteen pitäisi säilyä, mutta nyt saamme joustavia huoneistoratkaisuja, jotka mahdollistavat joustavan opetuksen, mikä tarkoittaa, että voimme jopa paremmin ottaa huomioon yksittäisten oppilaiden tarpeet oppimisen kannalta, sanoo Kristiina Hellstrand, Kielikylpykoulun rehtori.

Kielikylpykoulua rakennetaan noin 400:lle oppilaalle, jotka opiskelevat esikoulusta viidenteen luokkaan saakka. Koulu saa kolme rinnakkaisluokkaa, joissa ruotsin- ja suomenkieliset lapset kielikylpevät toisella kotimaisella äidinkieleillä.

Uuden Kielikylpykoulun rakentamisen arvioidaan maksavan 14,6 miljoonaa euroa. Koulu otetaan käyttöön syksyllä 2020.

Yleiset Uutiset

Lapsiasiavaltuutettu: ”Oppilailta kysyttävä opetussuunnitelman toimivuudesta”

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Kuva: Valokuvaamo Lehtinen

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Opetushallitukselle aloitteen oppilaiden näkemysten kartoittamisesta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimivuudesta.

Lapsiasiavaltuutettu esittää, että oppilaiden näkemykset nykyisestä opetussuunnitelmasta kartoitetaan mahdollisimman pian nykyisen opetussuunnitelman hyvän toimeenpanon varmistamiseksi sekä uuden opetussuunnitelman laadintaan varautuen.

– Olen saanut lapsilta palautetta kouluarjen muutoksista. Toivon, että lasten näkemykset kartoitetaan koko maasta ja ne otetaan vakavasti. Lasten pohdinnat tuntuvat olevan kriittisiä ja tunnistan niistä monia asioita, joita valtakunnan tason valmistelu ja päättäjät eivät tunnu ottavan riittävästi huomioon. Kouluvierailuilla olen huomannut, että oppilaat kaipaavat pitkälti samoja asioita kuin monet opettajatkin: tehtäväkirjoja, aikaa oppia perusasiat, kuulluksi tulemista, arjessa toimivaa tehostettua ja erityistä tukea, Kurttila kertoo.

Lapsiasiavaltuutettu sai oppilailta seuraavan kysymyksen kouluvierailulla viime marraskuussa. Tämän kysymyksen lapsiasiavaltuutettu on välittänyt pääministerin ja koko valtioneuvoston vastattavaksi:

”Uuden opetussuunnitelman myötä oppilaat saivat enemmän vastuuta ja työskentelyyn tuli enemmän projekteja. Jatkuvat projektit voivan aiheuttaa oppilaille stressiä ja tuntua raskaalta, koska oppilaalle voi tulla tunne, että pitäisi tehdä aina vain laajemmin ja paremmin ja nopeasti valmiiksi. Projektien aikana voi olla hankala oppia – olen huomannut, että asiat eivät jääneet mieleen, koska projektin valmistuminen ja tekstin määrä olivat tärkeintä. Voisiko oppilailta eri puolilta Suomea kysyä kokemuksia nykyisestä opetussuunnitelmasta?”

YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa lapsen edun varmistamiseksi, että päätösten ja muiden toimien vaikutukset lapsiin arvioidaan.

Yleiset Uutiset

Aito avioliitto ry ei osallistu Educa-messuille

Educa on ensisijaisesti suomalaisten opettajien ja koulutusalalla työskentelevien koulutus- ja verkostoitumistapahtuma. Tärkeintä meille juuri nyt on opetusalan merkittävimmän tapahtuman onnistuminen.

Educa-messujen järjestäjät Messukeskus ja OAJ ovat saaneet valtavasti palautetta ja yhteydenottoja OAJ:n jäsenistöltä, järjestön aktiiveilta ja muilta osallistujilta. Sen perusteella olemme yhdessä OAJ:n kanssa päätyneet peruuttamaan Aito avioliitto ry:n osallistumisen, sillä haluamme kiinnittää huomion tapahtuman kannalta tärkeimpään asiaan eli opetusalan edistämiseen ja laadukkaaseen ohjelmaan.

Opettajan ammattiin ja tapahtuman arvoihin kuuluvat suvaitsevaisuus ja yksilön oikeuksien sekä valinnanvapauden kunnioittaminen. Nämä arvot huomioidaan erityisesti tapahtuman virallisissa ohjelmaosuuksissa ja tapahtuman tarjoamissa puheenvuoroissa. Aito avioliitto ry oli osallistumassa messuille näytteilleasettajana, mutta he eivät olleet missään vaiheessa mukana virallisessa ohjelmasisällössä.

Pohdimme yhdessä OAJ:n kanssa poikkeuksellisen paljon Aito avioliitto ry:n osallistumista jo ennen vuodenvaihdetta. Kävimme Aito avioliitto ry:n kanssa perusteellisen keskustelun tapahtuman luonteesta, arvoista ja osallistumisen ehdoista. Laajan palautteen perusteella ja tapahtuman onnistumisen takaamiseksi päädyttiin nyt tehtyyn ratkaisuun.

Educa-messut järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 25.-26.1.2019.

Yleiset Uutiset

Ruotsissa koulujen puuttumista kiusaamiseen valvotaan tarkasti – ”Suomen tilanne katastrofaalinen – kukaan ei valvo”

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Suvianna Hakalehto, Vaasan yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Niina Mäntylä ja Uppsalan yliopiston hallinto-oikeuden professori Lotta Lerwall keskustelivat koulujen valvontaan liittyvästä lainsäädännöstä Vaasan yliopistolla. Kuvaaja: Riikka Kalmi

Suomessa tämän viikon iso puheenaihe on ollut koulukiusaaminen ja kunnan, koulun ja opettajien vastuu kiusaamisen estämisestä ja siihen puuttumisesta. Kuka valvoo, jos tämä jää tekemättä?

Koulukiusaamista jo pitkään tutkineen Vaasan yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Niina Mäntylän ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professorin Suvianna Hakalehdon mukaan tilanne Suomessa onkin koulujen viranomaisvalvonnan suhteen katastrofaalinen. Valtakunnallista ohjeistusta kiusaamiseen puuttumisesta ei toistaiseksi ole.

Kiusaaminen on ongelma myös Ruotsissa, mutta siellä koululainsäädäntö on turvallisen oppimisympäristön osalta Suomea tarkempi ja koulutarkastusviranomainen Skolinspektionen valvoo kouluja.

Vaasan yliopistossa torstaina vierailleen Uppsalan yliopiston hallinto-oikeuden professorin Lotta Lerwallinmukaan koulun päämies (kunnallisissa kouluissa kunta) voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos kiusaamisen tultua tietoon asiaa ei ole heti ryhdytty selvittämään ja tehty toimenpiteitä kiusaamisen lopettamiseksi. Myös opettajilla ja koulun rehtorilla on laissa asetettuja vastuita.

– Näitä vahingonkorvaustapauksia koulujen laiminlyönneistä onkin ollut tuomioistuimissa. Ruotsissa BEO eli lapsi- ja oppilasasiamies on elin, joka voi mennä kiusatun oppilaan puolesta oikeuteen ja nostaa vahingonkorvauskanteen, Lerwall kertoo.

Suomessa tällaista elintä ei ole. Huoltaja joutuu itse kantelemaan koulun laiminlyönnistä kiusaamiseen liittyen Aluehallintovirastoon eli AVI:in tai ylimmille lainvalvojille, kuten eduskunnan oikeusasiamiehelle. Huoltaja voi nostaa myös vahingonkorvauskanteen, mutta menestymismahdollisuudet tuomioistuimessa ovat koulukiusaamisasioissa heikot. Vaasan yliopiston Niina Mäntylän mukaan huoltajat eivät välttämättä uskalla käyttää näitä keinoja, jotta lapsen kohtelu koulussa ei muutu negatiivisemmaksi.

– Jos verrataan muihin Pohjoismaihin, perusopetuksen viranomaisvalvonnan puute Suomessa on hyvin erikoista, Mäntylä sanoo.

”Ohjeet hyvä askel, mutta myös valvontaa tulisi olla”

Suomessa lainsäädännössä oppilaalle on turvattu oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Myös vierailulla Vaasan yliopistossa olleen Itä-Suomen yliopiston professori Suvianna Hakalehdon mukaan laissa ei ole kuitenkaan riittävästi määritelty, että kuka puuttuu kiusaamiseen, miten siihen puututaan ja missä ajassa tulee puuttua. Vaasan yliopiston Niina Mäntylän mukaan tämä asettaa haasteita myös sille, kannattaako laiminlyöntejä edes viedä rikos- tai vahingonkorvausprosessiin.

Koulukiusaamista käsitelleen Yleisradion MOT-ohjelman tällä viikolla aiheuttaman kohun jälkeen Opetushallitus kertoi, että se aikoo laatia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa oppilaitoksille uudet ohjeet kiusaamistilanteiden varalta vielä ennen kesää.

– Ohjeet ovat hyvä askel, mutta myös valvontaa tulisi olla, sanovat Hakalehto ja Mäntylä.

Yleiset Uutiset

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut käynnistävät yhteisen matematiikan opettamisen täydennyskoulutusohjelman

LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman ensimmäinen osa alkaa 17.9.2018, ja ilmoittautuminen siihen on meneillään. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja kohderyhmiin kuuluville opettajille maksuton. Tavoitteena on kaikille avoin tutkimukseen perustuva koulutusohjelma verkossa.

LUMATIKKA on syksyllä 2018 käynnistyvä laaja matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutusohjelma, joka ammentaa uusimmasta tutkimuksesta keinoja niin oppijoiden osaamisen vahvistamiseen kuin matikkainnostuksen kasvattamiseen. Kaikkien asteiden opettajille ja varhaiskasvattajille suunnatun ratkaisukeskeisen koulutuksen toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi -verkosto. Tällaista koulutusta on viimeksi peräänkuulutettu Teknologiateollisuus ry:ssä.

– Ohjelma on haluttu rakentaa niin, että osallistujat saavat konkreettisia tutkimukseen perustuvia työkaluja, esimerkiksi innostavia ongelmatehtäviä suoraan päiväkotiin tai kouluun vietäviksi, ja lisäksi osallistujia kannustetaan kehittämään ja jakamaan omia käytänteitään, sanoo ohjelman johtaja, Helsingin yliopiston professori Maija Aksela.

Koulutusohjelma on syntynyt tilanteeseen, jossa myös julkisuudessa on kannettu huolta matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaajien tarpeen kasvusta ja koulujärjestelmän kyvystä tuottaa näitä osaajia. Tulevaisuuden osaajien kouluttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, sillä matemaattisen osaamisen perustukset valetaan jo varhaiskasvatuksessa, missä keskeistä on matemaattisen uteliaisuuden ja oppimisen ilon herätteleminen leikein ja yhdessä tutkien ja ihmetellen. Uteliaisuus ja halu oppia ovat hyviä eväitä koulupolulle.

Koulutuksesta apua matikkainnostuksen herättämisessä

Matematiikkaan liittyviin asenteisiin on hyvä kiinnittää huomiota alaluokilta alkaen, jotta oppijan kuva matematiikasta ja itsestään matematiikan oppijana muodostuisi myönteiseksi.

Esimerkiksi Laura Tuohilammen väitöstutkimus Deepening mathematics related affect research into social and cultural: Decline, measurement and significance of students’ multi-level affect in Finland and Chilematematiikkaan kohdistuvista affektiivisista tekijöistä viittaa siihen, että kielteinen kuva matematiikasta vaikeana ja tylsänä aineena alkaa muodostua jo pian koulun alettua, kun taas luottamus omiin taitoihin alkaa horjua vasta ylemmillä luokilla. Matematiikan tunneilla olisi näin ollen tärkeää kiinnittää huomiota monipuolisiin työtapoihin, positiiviseen tunneilmastoon ja merkityksellisyyden kokemuksiin.

– Asenteen merkitys korostuu peruskoulun päätyttyä. Kun matematiikasta tulee valinnaista, ne, joiden itseluottamus on heikompi, valitsevat mahdollisimman vähän matematiikkaa, kuvailee LUMATIKKA-tiimiin kuuluva Helsingin yliopiston professori Markku Hannula.

– Luottamus omiin taitoihin ja myönteinen matematiikkakuva edesauttavat sitä, että nuori valitsee matematiikkaa aikanaan myös jatko-opinnoissaan, Hannula sanoo.

Täydennyskoulutusohjelma on 15 opintopisteen laajuinen, josta osa annetaan lähiopetuksena eri paikkakunnilla ja osa suoritetaan verkkokurssina. Siitä voi suorittaa myös pienempiä osia. Hankkeen päätyttyä avoin verkkokurssi, MOOC-kurssi, jää kenen tahansa suoritettavaksi.

Ohjelman toteuttavat LUMA-keskus Suomi -verkoston alaisuudessa Helsingin yliopisto sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Kuva: Veikko Somerpuro

Lisätiedot: www.lumatikka.luma.fi

Yleiset Uutiset

Itäsuomalaisella perusopetuksen oppilaalla kuluu eniten aikaa koulumatkoihin – ensimmäisille luokille menevät oppilaat Itä-Suomessa

Suomalaisista perusopetuksen oppilaista 21,5 prosenttia on kuljetusoikeuden piirissä (perusopetuksen oppilaita vuonna 2017 oli yhteensä 553 852). Eniten kuljetusoppilaita on Itä-Suomessa (32,3 %) ja vähiten Etelä-Suomessa (16,5 %). Ja edelleen kunnan taajama-asteen perusteella eniten kuljetusoppilaita on maaseutumaisissa kunnissa (46,6 %) ja vähiten vastaavasti kaupunkimaisissa kunnissa (15,1 %).

Päivittäisen koulumatka-ajan mukaan maan alakoulujen (vuosiluokat 1–6) kuljetusoppilaista 51 prosentilla kuluu aikaa 1–2,5 tuntia ja 49 prosentilla kyytiläisistä alle tunnin. Maakuntavertailussa selvästi vähiten aikaa kuluu Pohjanmaalla, vain 14 prosentilla aikaa kuluu 1–2,5 tuntia. Ja Lapissakin vain 29 prosentilla kuluu 1–2,5 tuntia (eli 69 prosentilla alle tunnin). Eniten koulumatka-aikaa kertyy Pohjois-Karjalassa, jossa 64 prosentilla kuluu 1–2,5 tuntia (Pohjois-Savossa 58 %; Etelä-Savossa 57 %). Myös Uudellamaalla luku on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi Lapissa: 55 prosentilla alakoulun kuljetusoppilaista kuluu aikaa 1–2,5 tuntia (eli 45 prosentilla alle tunnin). (Aluehallintovirastojen peruspalvelujen vuotta 2017 koskeva arviointiraportti http://www.patio.fi).

Yli 60 % vanhemmista kokee, että heidän lapsensa koulumatka on vaarallinen (Pöysti 2011). Näistä lapsista 10 prosenttia viedään kouluun autolla tien vaarallisuuden vuoksi.

Ensimmäisille luokille – esiopetus, peruskoulu, lukio – menevät oppilaat, koulujen tämän hetkinen määrä ja lakkaavat koulut (pdf)

Koulujen työ- ja loma-ajat Itä-Suomessa 2018–2019 (pdf)

Lue lisää aiheesta opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan blogikirjoituksesta AVISTAblogissa:

Saksa on hieno maa – myös sen mustasta historian osasta kannattaa oppia, niin kuin saksalaiset itse ovat tehneet periaatteella “Ei koskaan enää”