Browse Category by Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

NÄMÄ OPETTAJANKOULUTUSYKSIKÖT OSALLISTUIVAT SOOLin ILMASTOHAASTEESEEN

SOOL haastoi syksyllä kaikki opettajankoulutusyksiköt osallistumaan ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ja sisällyttämään ilmastokasvatusta opettajankoulutukseen. Haasteeseen vastasi yhdeksän koulutusyksikköä.

Mitä korkeakoulut ja niiden opettajankoulutusyksiköt ovat valmiita tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi?

SOOL haastoi opettajankoulutusyksiköt toimimaan yhdessä paremman huomisen puolesta, koska opettajaksi opiskelevat ovat huolissaan tulevaisuudesta ja kaipaavat lisää ilmastonmuutoksen vastaista työtä ja työhön liittyvää sisältöä opettajankoulutukseen. Arvokasvattajina tulevaisuuden opettajat ovat osa kestävämpää tulevaisuutta.

SOOLin haasteeseen vastasi yhdeksän koulutusyksikköä. SOOLin varapuheenjohtaja Laura Lahin on tyytyväinen ilmastohaasteen tuloksiin. Haasteeseen osallistuneiden koulutusyksiköiden toimenpiteet vaikuttavat tuhansien tulevien opettajien ilmasto-osaamiseen. Opettajankoulutukseen vaikuttamalla on mahdollista vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

– Mahtavaa, että näin moni yksikkö otti haasteen vastaan. Ja erityisen hienoa on se, että monessa yksikössä myös opiskelijat ovat olleet aktiivisesti mukana vaikuttamassa ilmastokasvatuksen tuomiseen osaksi opettajankoulutusta.

KONREETTSIA TOIMIA KYSYTTIIN

Koulutusyksiköiden johdolta kysyttiin yksikössä toteutettuja konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.

Ilmastonmuutosta ei ratkaista helposti ja nopeasti, mutta jostakin on lähdettävä liikkeelle. Hyviä kohtia aloittaa ovat esimerkiksi opettajankouluttajien kouluttaminen ilmastonmuutoksesta ja ilmastokasvatukseen liittyvät lisäykset opetussuunnitelmiin.

SOOLin ja Otuksen toissa vuonna julkaistun selvityksen mukaan kaikkien eri alojen opettajaksi opiskelevat kokevat kestävän kehityksen teemat tulevassa työssään tärkeinä, mutta eivät koe, että niiden sisältöjä käsitellään riittävästi opettajankoulutuksessa. Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelmassa SOOL linjaa, että jokaisen opettajankoulutusta antavan yksikön toiminnan tulee läpäisevästi tukea kestävää kehitystä.

Alle on koottu tiivistelmät haasteeseen osallistuneiden koulutusyksiköiden vastauksista. Vastaukset kokonaisuudessaan ja tarkemmat erittelyt yksiköiden toteuttamista ilmastotoimista on luettavissa SOOLin sivuilla.

HELSINGIN YLIOPISTO, KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

  • Kussakin opintosuunnassa selvitetään, mitä mahdollisuuksia on sisällyttää nykyiseen opetusohjelmaan ilmastokasvatusta. Kestävyyskysymykset otetaan nykyistä paremmin huomioon tulevissa tutkintovaatimuksissa ja opinto-ohjelmissa.
  • Dekaani nimittää kaksivuotiseksi kaudeksi kestävyystyöryhmän, johon valitaan tasaveroisesti opiskelijoiden ja opettajien edustus. Työryhmän tehtävänä on ideoida, suunnitella ja toteuttaa ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen toimenpiteitä ja tapahtumia.
  • Kaikkien ainejärjestöjen tiedottaminen ja aktivoiminen kestävyysteemoihin.
  • Kestävyystyön teemapäivä huhtikuussa 2020 opiskelijoille ja opettajille.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, SOVELTAVAN KASVATUSTIETEEN JA OPETTAJANKOULUTUKSEN OSASTO (Joensuu)

  • Ilmastonmuutoksen vastaiset sisällöt opetuksessa: Tutkiva oppiminen luonnontieteiden opetuksessa, yhteiskuntalähtöisyys historia ja luonnontiedekasvatuksessa, talviluonto oppimisympäristönä, kasvatus kestävään tulevaisuuteen, ympäristökasvatuksen perusteet
  • Osastollamme ohjataan aihepiiriin liittyviä kandidaatin ja pro gradu -tutkielmia.
  • Osastollamme tehdään ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön liittyvää tutkimusta.
  • Ilmastoiltapäivä koko yliopistoyhteisölle syyskuussa 2019.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOS

  • Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen tapahtuma vuonna 2020 kestävän elämäntavan edistämiseksi.
  • Vastuullisuus ja kestävä kehitys -teeman opintoja tulossa kaikille yliopiston opiskelijoille.
  • Kestävä kehitys kirjataan uuteen opetussuunnitelmaan osaksi OKL:n toimintakulttuuria ja opettajan ydinosaamista.

LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULU (Rovaniemi)

  • Systemaattinen jätteiden kierrätys, joka laajenee myös muovin keräykseen.
  • Kestävyys- ja luontokasvatuspainotteinen luokanopettajakoulutusohjelma sekä kasvatustieteiden tiedekunnan ilmastokasvatushankkeet.
  • Käsityönopetuksessa toteutettavat yhteisökäsityöprojektit, joissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja.

SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU, MUSIIKKI JA TANSSI (Kuopio)

  • Käsittelemme mm. Sitran megatrendien avulla erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja niiden vaikutusta musiikkipedagogien ja tanssinopettajien työhön.
  • Koulutamme tulevaisuusorientoituneita ja kestävän kehityksen ajatusmallin omaavia opettajia. Opettamalla vaikutamme.
  • Tarjoamme elämyslahjoja.

SNELLMAN-KORKEAKOULU, OPETTAJANKOULUTUS JA TAIDEKOULUTUS (Helsinki)

  • Kierrätyksen tehostaminen.
  • Luontosuhteen työpajat: luonnonhavainnointi ja taideharjoitukset, puutarha, komposti.
  • Kampuksen ympäristötalkoot kaksi kertaa vuodessa.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU, AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS

  • Kestävä kehitys on näkökulmana mukana kaikissa opintokokonaisuuksissa. Tavoitteena on kouluttaa ammatillisia opettajia, jotka kykenevät dialogiin ilmastomuutoksesta ja muista kestävän kehityksen asioista.
  • Ilmastovastuun, kestävän kehityksen ja oppilaitoksen toimintakulttuurin analyysin tueksi tuotetaan keväällä 2020 videomateriaalia ja oppimistehtäviä.
  • Ilmasto- ja kestävyysnäkökulmia vahvistetaan seuraavassa opetussuunnitelmassa.

TAMPEREEN YLIOPISTO, KASVATUSTIETEIDEN JA KULTTUURIN TIEDEKUNTA

  • Ympäristökasvatus on yksi strategisista kehittämisaloista seuraavien vuosien ajan.
  • Ilmasto- ja kestävän kehityksen kasvatuksen tutkimus ja opetus vahvistuu keväällä 2020, kun tiedekunnan uusi ympäristökasvatuksen professori aloittaa työnsä.
  • Opetussuunnitelman uudistuskierroksella kaikkiin kasvatusalan koulutuksiin integroidaan ympäristökasvatuksen sisältöjä.
  • Normaalikoulu muuttuu kestävän kehityksen kouluksi.

TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOS

  • Ilmastokasvatus – ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -opintojakso yhteistyössä mm. ainejärjestö Turaus ry:n kanssa.
  • Opettajankoulutuslaitos on mukana ilmastonmuutokseen ja sen hillintään liittyvän strategian laadinnassa koko yliopistolle.
  • Tulevissa opetussuunnitelmissa ilmastoasiat tullaan huomioimaan entistä keskeisemmin.
  • Laitoksella on julkaistu kansainvälisiä ja kotimaisia artikkeleita liittyen kestävään kehitykseen ja ilmasto-osaamiseen ja opettamiseen.
  • Kierrätystä tehostettiin tuomalla kunnolliset lajitteluastiat laitoksen käytäville.
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

:KANNANOTTO: OPETTAJAKSI EI OPITA KIRJEKURSSILLA

SOOLin puheenjohtaja Sanni Salmenoja

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL on huolissaan opettajankoulutuksen kontaktiopetuksen määrän vähenemisestä ja sen vaikutuksesta erityisesti taito- ja taidenaineiden opetusosaamiseen. SOOLin Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma linjaa, että kontaktiopetuksen määrän tulee olla vähintään 14 tuntia opintopistettä kohti.

Henna Suomen (2019) väitöksessä kävi ilmi, että luokanopettajilla ei ole riittäviä taitoja musiikin opettamiseen peruskoulussa. Tutkimuksen mukaan vain viidesosa arvioi itsensä päteväksi opettamaan musiikkia alakoulussa. Väitöksestä käy ilmi musiikinopetuksen määrän väheneminen luokanopettajakoulutuksessa 1980-luvun 160 tunnista nykyiseen 40–60 tuntiin.

Opintopisteitä kandin ja maisterin tutkintoon ei mahdu määräänsä enempää, ja monet tärkeät aihealueet kilpailevat opintopisteistä. Pistemäärien sijaan huomiota tulisi kiinnittää opintopisteiden sisältöön: mitä kaikkea yksi opintopiste sisältää.

SOOLin Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma linjaa, että opettajankoulutuksessa pienryhmäopetuksen määrän tulee olla vähintään 14 tuntia opintopistettä kohti, erityisalat huomioiden. Tämä määrä ei tällä hetkellä toteudu, sillä kontaktiopetuksen tuntimäärä voi olla niinkin vähäinen kuin kahdeksan tuntia opintopistettä kohden. SOOL vaatii, että opintopistemääriä erityisesti taito- ja taideaineiden kohdalla tulee korottaa 14 tuntiin.

SOOLin puheenjohtaja Sanni Salmenoja on huolissaan tulevien opettajien taito- ja taideaineiden opetustaidoista.

– Jokaisen lapsen ja oppilaan on saatava opetussuunnitelmien mukaista opetusta, eikä minkään aineen opetuksen määrä ja laatu voi olla riippuvainen opettajan harrastuneisuudesta.

Viime vuosina korkeakoulut ovat joutuneet kovien leikkausten kohteeksi, mutta opetuksen määrän vähentämisen ei tule olla keino saada resurssit riittämään. Monet opettajan työssä tarvittavat taidot voidaan oppia ainoastaan kontaktiopetuksessa.

 

Kannanotot, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

SOOL: Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen on varattava enemmän resursseja

Yhä useampi korkeakouluopiskelija voi henkisesti huonommin ja peräti 30 prosentilla esiintyy psyykkisiä vaikeuksia. Kestämättömään tilanteeseen on nyt puututtava ja siksi SOOL vaatii valtiolta ja korkeakouluilta panostuksia opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry vaatii, että opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen resursseja lisätään ja tarjontaa laajennetaan, jotta jokainen opiskelija saisi tarvitsemaansa tukea henkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Lisäksi SOOL vaatii, että kansallisesti määritellään yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin opintopsykologien vähimmäismäärät. Tavoitteena tulee olla, että jokaisessa korkeakoulussa on tarjolla helposti saavutettavat opintopsykologin palvelut, jotta jokaista tukea tarvitsevaa opiskelijaa voidaan auttaa opintoihin liittyvissä haasteissa.

Yhä useampi korkeakouluopiskelija voi henkisesti huonommin. Peräti 30 prosentilla opiskelijoista esiintyy psyykkisiä vaikeuksia (KKOTT 2016). Opiskelijoiden mielenterveyspalvelut ovat kuitenkin tällä hetkellä alimitoitettuja suhteessa hoitoon hakeutuvien määrään, joka on vuosi vuodelta lisääntynyt. Psykologin vastaanotolle pääsee suoraan enää hyvin harvoin ja psykologin antamaa keskusteluapua voi joutua odottamaan jopa kuukausia.

Alimitoitettujen palveluiden taustalla on vuoden 2014 hallituksen kehysriihen leikkurit, joiden seurauksena Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama 4,1 miljoonan euron toiminta-avustus lakkautettiin. Samaan hengenvetoon laski myös Kelan antama taloudellinen tuki, sillä sen lakisääteinen enimmäisosuus YTHS:n kokonaisrahoituksesta on 63 prosenttia. Toiminta-avustuksen lakkauttamisen aiheuttamat taloudelliset sopeuttamistoimet kohdistuivat suurelta osin YTHS:n tarjoamiin mielenterveyspalveluihin.

Opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta on ehdottoman tärkeää, että hän pystyy saamaan ammattimaista apua mahdollisimman pian sitä tarvitessaan. Mikäli opiskelija ei saa riittävää tukea tarpeeksi ajoissa, hän voi pahimmillaan menettää opiskelukykynsä ja opinnot saattavat keskeytyä joko väliaikaisesti tai kokonaan. Lisäksi opettajien työolobarometri kertoo opettajien poikkeuksellisen suuresta kuormituksesta työelämässä. Jos opettaja ei edes opinnoista lähde töihin hyvinvoivana on turha toivoa, että työhyvinvointikaan paranisi. Kestämättömään tilanteeseen on nyt puututtava ja siksi SOOL vaatii valtiolta ja korkeakouluilta panostuksia opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Tämä kannanotto on jaettavissa SOOLin sivuilla:

https://www.sool.fi/vaikuttaminen/kannanotot/opiskelijoiden-henkisen-hyvinvoinnin-tukemiseen-enemman-resursseja/

Lue myös: SOOLin eduskuntavaalitavoitteet 2019

https://www.sool.fi/vaikuttaminen/eduskuntavaalitavoitteet-2019/