Browse Category by Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

:KANNANOTTO: OPETTAJAKSI EI OPITA KIRJEKURSSILLA

SOOLin puheenjohtaja Sanni Salmenoja

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL on huolissaan opettajankoulutuksen kontaktiopetuksen määrän vähenemisestä ja sen vaikutuksesta erityisesti taito- ja taidenaineiden opetusosaamiseen. SOOLin Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma linjaa, että kontaktiopetuksen määrän tulee olla vähintään 14 tuntia opintopistettä kohti.

Henna Suomen (2019) väitöksessä kävi ilmi, että luokanopettajilla ei ole riittäviä taitoja musiikin opettamiseen peruskoulussa. Tutkimuksen mukaan vain viidesosa arvioi itsensä päteväksi opettamaan musiikkia alakoulussa. Väitöksestä käy ilmi musiikinopetuksen määrän väheneminen luokanopettajakoulutuksessa 1980-luvun 160 tunnista nykyiseen 40–60 tuntiin.

Opintopisteitä kandin ja maisterin tutkintoon ei mahdu määräänsä enempää, ja monet tärkeät aihealueet kilpailevat opintopisteistä. Pistemäärien sijaan huomiota tulisi kiinnittää opintopisteiden sisältöön: mitä kaikkea yksi opintopiste sisältää.

SOOLin Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma linjaa, että opettajankoulutuksessa pienryhmäopetuksen määrän tulee olla vähintään 14 tuntia opintopistettä kohti, erityisalat huomioiden. Tämä määrä ei tällä hetkellä toteudu, sillä kontaktiopetuksen tuntimäärä voi olla niinkin vähäinen kuin kahdeksan tuntia opintopistettä kohden. SOOL vaatii, että opintopistemääriä erityisesti taito- ja taideaineiden kohdalla tulee korottaa 14 tuntiin.

SOOLin puheenjohtaja Sanni Salmenoja on huolissaan tulevien opettajien taito- ja taideaineiden opetustaidoista.

– Jokaisen lapsen ja oppilaan on saatava opetussuunnitelmien mukaista opetusta, eikä minkään aineen opetuksen määrä ja laatu voi olla riippuvainen opettajan harrastuneisuudesta.

Viime vuosina korkeakoulut ovat joutuneet kovien leikkausten kohteeksi, mutta opetuksen määrän vähentämisen ei tule olla keino saada resurssit riittämään. Monet opettajan työssä tarvittavat taidot voidaan oppia ainoastaan kontaktiopetuksessa.

 

Kannanotot, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

SOOL: Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen on varattava enemmän resursseja

Yhä useampi korkeakouluopiskelija voi henkisesti huonommin ja peräti 30 prosentilla esiintyy psyykkisiä vaikeuksia. Kestämättömään tilanteeseen on nyt puututtava ja siksi SOOL vaatii valtiolta ja korkeakouluilta panostuksia opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry vaatii, että opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen resursseja lisätään ja tarjontaa laajennetaan, jotta jokainen opiskelija saisi tarvitsemaansa tukea henkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Lisäksi SOOL vaatii, että kansallisesti määritellään yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin opintopsykologien vähimmäismäärät. Tavoitteena tulee olla, että jokaisessa korkeakoulussa on tarjolla helposti saavutettavat opintopsykologin palvelut, jotta jokaista tukea tarvitsevaa opiskelijaa voidaan auttaa opintoihin liittyvissä haasteissa.

Yhä useampi korkeakouluopiskelija voi henkisesti huonommin. Peräti 30 prosentilla opiskelijoista esiintyy psyykkisiä vaikeuksia (KKOTT 2016). Opiskelijoiden mielenterveyspalvelut ovat kuitenkin tällä hetkellä alimitoitettuja suhteessa hoitoon hakeutuvien määrään, joka on vuosi vuodelta lisääntynyt. Psykologin vastaanotolle pääsee suoraan enää hyvin harvoin ja psykologin antamaa keskusteluapua voi joutua odottamaan jopa kuukausia.

Alimitoitettujen palveluiden taustalla on vuoden 2014 hallituksen kehysriihen leikkurit, joiden seurauksena Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama 4,1 miljoonan euron toiminta-avustus lakkautettiin. Samaan hengenvetoon laski myös Kelan antama taloudellinen tuki, sillä sen lakisääteinen enimmäisosuus YTHS:n kokonaisrahoituksesta on 63 prosenttia. Toiminta-avustuksen lakkauttamisen aiheuttamat taloudelliset sopeuttamistoimet kohdistuivat suurelta osin YTHS:n tarjoamiin mielenterveyspalveluihin.

Opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta on ehdottoman tärkeää, että hän pystyy saamaan ammattimaista apua mahdollisimman pian sitä tarvitessaan. Mikäli opiskelija ei saa riittävää tukea tarpeeksi ajoissa, hän voi pahimmillaan menettää opiskelukykynsä ja opinnot saattavat keskeytyä joko väliaikaisesti tai kokonaan. Lisäksi opettajien työolobarometri kertoo opettajien poikkeuksellisen suuresta kuormituksesta työelämässä. Jos opettaja ei edes opinnoista lähde töihin hyvinvoivana on turha toivoa, että työhyvinvointikaan paranisi. Kestämättömään tilanteeseen on nyt puututtava ja siksi SOOL vaatii valtiolta ja korkeakouluilta panostuksia opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Tämä kannanotto on jaettavissa SOOLin sivuilla:

https://www.sool.fi/vaikuttaminen/kannanotot/opiskelijoiden-henkisen-hyvinvoinnin-tukemiseen-enemman-resursseja/

Lue myös: SOOLin eduskuntavaalitavoitteet 2019

https://www.sool.fi/vaikuttaminen/eduskuntavaalitavoitteet-2019/