Browse Category by Opintotukijärjestelmät
Opintotukijärjestelmät

Kela on lähettänyt lähes 40 000 päätösehdotusta opintotuen takaisinperinnästä

Noin 40 000 opintotuen saajaa ansaitsi vuonna 2017 yli vuositulorajan. Määrä on huomattavasti suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Opintotukea sai vuonna 2017 noin 312 000 opiskelijaa. Heistä 40 000:lla tulot olivat opintotukilain mukaista vuositulorajaa suuremmat. Kela on lähettänyt näille opiskelijoille takaisinperinnästä päätösehdotuksen. Keskimäärin yhden opiskelijan pitää maksaa opintotukea takaisin 1 090 euroa. Päätösehdotusten mukaan opintotukea oltaisiin perimässä takaisin yhteensä 43,3 milj. euroa.

Vuosi sitten Kela lähetti päätösehdotuksen 34 800 opiskelijalle ja perittävä määrä oli 45,4 milj. euroa. Päätösehdotusten saaneiden määrä suureni yli 5 000:lla. Takaisin perittävä määrä kuitenkin pieneni, koska syksystä 2017 alkaen suurin osa opiskelijoista alkoi saada yleistä asumistukea opintotuen asumislisän sijaan. Nyt tehtävä tulovalvonta ei koske yleistä asumistukea.

Opintotuen vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea. Jos opiskelija nosti vuonna 2017 tukea 9 kuukaudelta, hänellä sai olla vuoden 2017 aikana muita tuloja enintään 11 850 euroa. Opintotuen saajien keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2017 olivat 8 540 euroa (ilman opintotukea).

Tulorajoja korotettiin 1 %:lla vuoden 2018 alusta. Nyt vuosituloraja on 11 973 euroa, jos opiskelija saa opintotukea 9 kuukaudelta.

Uudelleenkäsittelypyyntö on tehtävä kuukauden kuluessa

Kelalla ei ole tietoa siitä, mikä osa tuloista on saatu opiskeluaikana. Jos vuositulorajan ylitys johtuu muista kuin opiskeluaikana saaduista tuloista (esim. valmistumisen jälkeisistä tuloista), takaisin maksettava määrä voi pienentyä tai maksettavaa ei tule lainkaan.

Päätösehdotuksen saanut opiskelija voi tehdä Kelalle uudelleenkäsittelypyynnön, jossa hän selvittää opintonsa ja sen, milloin tulot on saatu. Uudelleenkäsittelypyyntö pitää tehdä viimeistään 21.3.2019. Selvitys on tarpeen, jos opiskelija on vuoden 2017 aikana aloittanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt enimmäistukiaikansa loppuun. Edellisinä vuosina noin neljäsosa takaisinperintäehdotuksen saaneista on ollut opintonsa aloittaneita tai valmistuneita. Päätösehdotuksessa on ohjeet siitä, miten opiskelija voi tehdä uudelleenkäsittelypyynnön tai sopia maksujärjestelyistä.

Tulevaisuudessa Kela hyödyntää kansallista tulorekisteriä opintotuen tulovalvonnassa. Kela voi tarkistaa tulorekisteristä, johtuiko vuositulorajan ylitys muuna kuin opiskeluaikana saaduista tuloista. Opiskelijan ei enää tämän jälkeen tarvitse selvittää Kelalle, milloin tulot on saatu.

Kela voi hyödyntää tulorekisteriä vasta vuotta 2019 koskevassa tulovalvonnassa, joka tehdään vuonna 2021. Aiemmin rekisteriä ei voida hyödyntää, koska tulorekisteriin kertyy tietoja vasta vuoden 2019 alusta alkaen.

Opiskelijan pitää seurata tulojen kertymistä

Opiskelijan pitää itse huolehtia siitä, että hänen vuositulonsa eivät ylitä tulorajaa. Opintotuen voi perua, palauttaa ja lakkauttaa helposti Kelan asiointipalvelussa osoitteessa www.kela.fi/asiointi.

Vuoden 2018 opintotuen vapaaehtoiset palautukset on maksettava toukokuun 2019 loppuun mennessä. Jos opiskelija ei peru tai palauta opintotukea, liikaa maksettu tuki peritään takaisin korotettuna 7,5 %:lla. Kyseessä on kertaluonteinen korotus, ei korko.

Opintotukijärjestelmät

Opintorahan tasoon ja kestoon muutoksia

billets-de-banque-euros

Opintotukilakia esitetään uudistettavaksi. Korkea-asteen opintorahan tasoa yhtenäistetään toisen asteen opintorahan tasolle ja tukiaikaa lyhennetään. Opintolainan valtiontakauksen määrää nostetaan, jolloin opintotuen (opintoraha ja opintolaina) kokonaismäärä kasvaisi.

Lisäksi opiskelijat siirretään ulkomailla opiskelevia sekä opistojen maksullisella linjalla opiskelevia ja opiston asuntolassa asuvia lukuun ottamatta yleisen asumistuen piiriin. Hallitus antoi asiaa koskevan lakiesityksen torstaina.

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan taso yhtenäistettäisiin toisen asteen opintorahan tason kanssa enintään 250,28 euroon kuukaudessa. Opintolainan valtiontakaus nousisi 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa Suomessa opiskelevalla ja 700 eurosta 800 euroon kuukaudessa ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla. Lainatakauksen korotus koskisi sekä korkeakouluopiskelijoita että muita opiskelijoita. Toisen asteen opiskelijat voisivat nostaa lukukauden lainan yhdessä erässä, kuten korkeakouluopiskelijat. Lisäksi muussa kuin korkeakoulussa opiskelevien alle 18-vuotiaiden lainatakauksen määrä nousisi 260 eurosta 300 euroon kuukaudessa. Lainatakauksen myönnön yhteydessä ei enää tutkittaisi sitä, onko opiskelijalla luottotietorekisteriin rekisteröity maksuhäiriö.

Eri koulutusasteiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovuttaisiin vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Opintotuen enimmäismäärä olisi täysi-ikäisellä, itsenäisesti asuvalla Suomessa opiskelevalla 900,28 euroa kuukaudessa (opintoraha 250,28 €/kk + lainatakaus 650 €/kk) ja ulkomailla opiskeltaessa 1 260,28 (opintoraha 250, 28 €/kk+ lainatakaus 800 €/kk + asumislisä 210 €/kk) euroa kuukaudessa. Opiskelijat siirtyisivät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin, josta hyötyisivät eniten pienituloisimmat ja korkeita asumismenoja maksavat opiskelijat. Asumislisää maksettaisiin edelleen ulkomailla opiskeleville opiskelijoille, enintään 210 euroa kuukaudessa. Kansanopiston, liikunnan koulutuskeskuksen tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskelevan, oppilaitoksen asuntolassa asuvan opiskelijan asumislisän määrä on 88,87 euroa kuukaudessa. Hallitus antaa eduskunnalle samanaikaisesti asumistukisiirtoon liittyvän esityksen yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamiseksi.

Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenisi kymmenellä kuukaudella 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Lisäksi tutkintokohtainen tukiaika lyhenisi kahdella kuukaudella. Yhteensä 360 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tukiaika olisi 57 tukikuukautta.

Opiskelijan omat tulorajat sidottaisiin ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistettaisiin kahden vuoden määräajoin vain, jos tulorajat nousevat. Liikaa maksetun opintorahan ja asumislisän korotus laskisi nykyisestä 15 prosentista 7,5 prosenttiin, mikä helpottaa opintotukea takaisin maksavien taloudellista tilannetta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1.8.2017.

Vaikutuksia opiskelijan talouteen

Opintotuki koostuisi 1.8.2017 lukien opintorahasta, opintolainan valtiontakauksesta sekä ulkomailla opiskelevien ja asuntolassa asuvien asumislisästä. Esimerkiksi 1.8.2014 tai sen jälkeen opintonsa korkeakoulussa aloittaneen itsenäisesti asuvan opiskelijan opintorahan enimmäismäärä pienenisi 86,48 euroa eli 336, 76 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa. Opintolainan valtiontakauksen määrä kuukautta kohti nousisi täysi-ikäisillä 62,5 % (250 €/kk).

Esimerkiksi itsenäisesti asuvalla täysi-ikäisellä korkeakouluopiskelijalla opintotuen (opintoraha ja opintolaina) enimmäismäärä nousisi 22 prosenttia. Yhdessä opintoraha ja opintolainan valtiontakaus kattaisivat tällöin aiempaa paremmin yhdessä opiskelijan elinkustannuksia päätoimisen opiskelun ajalle.

Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu uusi enimmäisaika (54 kk) riittäisi noin kuudelle lukuvuodelle. Tukiaikaa voidaan edelleen pidentää harkinnanvaraisin perustein enimmäistukiajan puitteissa. Opintojen edistymisen seurannassa käytettävä suoritusvaatimus säilyy ennallaan 5 opintopisteessä tukikuukautta kohden.

Opintolainahyvityksen ehdot säilyvät nykytasolla. Opintolainahyvityksen voi saada, jos suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa. Hyvitys on 40 prosenttia siitä osasta hyvitykseen oikeuttavaa opintolainaa, joka ylittää 2 500 euroa.

Ulkomailla vuokralla asuvien opiskelijoiden sekä Suomessa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa taikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevien, oppilaitoksen asuntolassa asuvien opiskelijoiden asumislisä säilyisi nykytasolla. Muut opiskelijat siirtyisivät yleisen asumistuen piiriin. Hallitus on antanut eduskunnalle tämän esityksen kanssa samanaikaisesti esityksen laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta.

Valmistelun aiemmista vaiheista

Opintotuen selvitysmies Roope Uusitalon ehdotus opintotukiuudistukseksi: tiedote 1.3.2016 jaselvitysmiehen raportti

Valtioneuvoston päätökset