Browse Category by Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenrannan teknillinen yliopisto

LUT-yliopiston kampukset hiilinegatiivisiksi jo vuonna 2024

© Teemu Leinonen – LUT

LUT-yliopisto on sitoutunut Lappeenrannassa ja Lahdessa sijaitsevien kampustensa hiilinegatiivisuuteen jo viiden vuoden päästä. Yliopisto laatii parhaillaan oman tutkimusosaamisensa pohjalta suunnitelmaa tavoitteessa onnistumiseksi.

”Emme tyydy hiilineutraaliuteen, vaan rakennamme mahdollisimman nopean reitin toimintamme hiilinegatiivisuuteen. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta uskomme saavuttavamme sen, sillä tuotamme teknologisia ratkaisuja itse koko ajan”, rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Saksa korostaa, että omien kampusten hiilinegatiivisuus on LUTille vain yksi keino luoda ja todentaa mahdollisuuksia pysyviin muutoksiin kohti ympäristöllisesti kestävämpää toimintaa.

”Yksi tutkimuksemme missioista on vaikuttaa koko maailmanlaajuiseen energiajärjestelmään ja tukea muutosta kohti päästötöntä tulevaisuutta. Tuotamme osaamista esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon teollisuuden päästölähteistä sekä synteettisten polttoaineiden tuotantoon. Hiilikädenjälkemme muodostuu myös sadoista vuosittain valmistuvista opiskelijoista, jotka vievät kestävyysmuutoksen osaamista eri sektoreille.”

Hiilinegatiivisuuden tiekartan keskiössä on 2010-luvun aikana Lappeenrannan kampukselle rakennettu Green Campus -tutkimus- ja toimintaympäristö, jossa LUT tuottaa jo nyt muun muassa osan tarvitsemastaan sähköstä päästöttömällä aurinkoenergialla.

Hiilinegatiivisuuden matkasta on vetovastuussa kestävyystutkimuksen asiantuntijoista koostuva tiimi. Professori Risto Soukka kertoo LUTin ottavan vahvan tutkimuksellisen otteen ratkaisujen synnyttämiseksi.

”Kansainväliset laskentastandardit auttavat määrittämään hiilitaseen, mutta tässä tapauksessa se on vasta ensimmäinen askel. Hiilinegatiivisuustavoitteen saavuttamiseksi hiilitaseen tulee olla riittävän yksityiskohtainen, jotta yliopistossamme kehitettyjen ratkaisujen todelliset ilmastohyödyt saadaan esille.”

”Päästöjen kompensointi ei ole maailmankuvamme mukaan ensisijainen ratkaisu, koska yliopiston tehtävänä on etsiä aktiivisesti ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin. LUTissa ilmastonmuutoksen torjuminen on keskeinen osa strategiaa”, Soukka jatkaa.

LUTin vahva osaaminen päästöttömässä sähköntuotannossa on fyysisen tutkimusympäristön ohella keskeisin mahdollistaja hiilinegatiivisuuden saavuttamisessa. Teknologian lisäksi ratkaisuja haetaan toimintatapojen muutoksilla ja järjestelmätason suunnitteluratkaisuilla.

”Lappeenrannan kampuksella meillä on jo nyt olemassa merkittävä määrä energiataseisiin, eli esimerkiksi sähköön, lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyvää mittausdataa. Lisäämme mittareita ja jalostamme data-alustaamme edelleen, jotta saamme kulutuksen ja päästöjen vähennyspotentiaalin kattavasti esiin”, tutkijaopettaja Mika Luoranen sanoo.

Toiminnan päästöjen yhdistäminen markkinatietoon on edellytys muutokselle 

Luoranen kertoo, että smart gridin, eli älykkään sähköverkon teknologioiden sekä mittaustulosten yhdistäminen sähkö- ja lämpöenergiamarkkinoiden markkinatietoon ja -ennusteisiin ovat keskeisiä osia energiajärjestelmän hallinnassa.

”Kun tavoite on aidosti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tuoda kulutuksen joustot osaksi ratkaisua, tarvitaan reaaliaikaista tietoa kulutuksesta. Historiaan perustuva tieto keskiarvoista ei riitä.”

Luoranen jatkaa, että energiataseet ja data päästölähteistä louhitaan kampustasolla sekä rakennuksittain että toiminnoittain. Tarkastelu etenee suorista päästölähteistä epäsuoriin päästöihin, ja ulottuu koko yhteisön toimintaan.

”Kytkemme ihmisten toiminnan ja esimerkiksi tilojen käyttöasteet yhteen. Teknologisten ratkaisujen ohella tarkastelemme koko ajan kriittisesti, kuinka me yhteisönä toimimme. Viimeistään epäsuorien päästöjen pienentäminen haastaa kaiken toiminnan”, Luoranen sanoo.

LUT muutti Lahdessa uudelle kampukselleen vasta menneenä kesänä. Kyseessä on kiinteistö, jonka käyttötarkoitus on peruskorjauksessa luotu kokonaan uudeksi, ja jonka energiataseista tiedetään vasta rajallisesti. Moninkertainen urakka ei kuitenkaan ollut este työhön ryhtymiselle.

”Lahdessa aloitamme melko tyhjältä pöydältä ja töitä on enemmän. Meille oli kuitenkin itsestään selvää, että molemmat kampukset jakavat saman tavoitteen. Pelkästään helppoihin asioihin tarttuminen ei ole LUTille luontaista”, rehtori Saksa päättää.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Anne Lankisesta LUT-konsernin korkeakoulupalvelujohtaja

Anne_Lankinen1
LUT-konsernin korkeakoulupalvelujohtajana aloittaa 15.9. KTM Anne Lankinen
LUT-konsernin korkeakoulupalvelujohtajana aloittaa 15.9. KTM Anne Lankinen, 45. Hän työskentelee tällä hetkellä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) palvelujohtajana.
Korkeakoulupalvelujohtaja johtaa koko LUT-konsernin tukipalveluita. Heinäkuun lopussa päättyneeseen hakuun tuli yhteensä 46 hakemusta, hakijajoukko oli erittäin korkeatasoinen ja monipuolisesti kokenut. Sekä LUT:n että Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen johto osallistui lopullisen valinnan tekemiseen, ja valinta oli hyvin yksimielinen.
Lankisella on vahvat näytöt muutosjohtamisesta ja luottamusta rakentavasta esimiestyöstä. Lisäksi hänellä on yli 10 vuoden kokemus korkeakoulupalveluiden johtotehtävistä. Hän työskentelee jatkossa sekä LUT:n että Lahden ammattikorkeakoulun palveluksessa, ja työskentelypaikkana tulee olemaan sekä Lahti että Lappeenranta.
”Anne Lankinen on kokenut ja kuunteleva johtaja, jolla on taito viedä pitkäjänteisesti tukipalveluita eteenpäin yhdessä tekijöiden kanssa”, provost Liisa-Maija Sainio toteaa.
Korkeakoulupalvelujohtajan keskeisenä tehtävänä on aluksi valita eri palvelufunktioiden johtajat ja suunnitella yhdessä heidän kanssaan miten tukipalvelut tuotetaan jatkossa kaikille kolmelle korkeakoululle. Hän huolehtii siitä, että tukipalvelut toteuttavat konsernistrategiaa omalta osaltaan. Konsernin yhteiset tavoitteet liittyvät elinkeinoelämävaikuttavuuteen, opintopolkuihin ja kansainvälisyyteen.
”Koen, että vain yhdessä tekemällä voimme saavuttaa merkittäviä asioita. Työtä on edessä paljon, mutta kaikkien organisaatioiden hyviä käytäntöjä levittämällä ja toinen toisiltamme oppien kaikki hyötyvät”, Anne Lankinen sanoo.
Korkeakoulupalveluiden tarkoituksena on tuottaa helposti saavutettavia asiakaslähtöisiä palveluja tarkoituksenmukaisesti, toimintavarmasti ja kustannustehokkaasti. Keskiössä on asiakastyytyväisyys, resurssitehokkuus sekä palvelujen kehittäminen ja uudistaminen.
Funktiojohtajien valinnat pyritään tekemään syyskuun loppuun mennessä. Lappeenrannan kampuksella tavoitteena on, että mahdollinen uusi tukipalvelurakenne on toiminnassa alkuvuodesta 2018. Lahdessa Niemen kampukselle siirtyminen syksyllä 2018 olisi luonteva ajankohta mahdolliselle palvelurakenteen muuttamiselle.
LUT, LAMK ja Saimaan amk ovat muodostamassa vuoden 2017 aikana LUT-konsernin, josta rakennetaan kansainvälisesti laadukas, kokeileva ja energinen korkeakoulukeskittymä. LUT yliopistona tekee akateemista tutkimusta ja antaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylintä koulutusta. LAMK ja Saimaa antavat työelämälähtöistä koulutusta sekä tekevät soveltavaa tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu

Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon ja Saimaan ammattikorkeakouluun perusteilla yhteinen kielikeskus

Tuore selvitystyö ehdottaa perustettavaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisen kielikeskuksen toteuttamaan kielten ja viestinnän opetusta. Tulevan Skinnarilan kielikeskuksen toiminnasta vastaisi Saimaan AMK.

Päätösehdotus käsitellään molempien korkeakoulujen hallituksissa marraskuun aikana. Jos ehdotus yhteisen kielikeskuksen perustamisesta hyväksytään, opetustarjonnan suunnittelu käynnistyy välittömästi päätösten jälkeen. Päätösehdotuksen hyväksyminen tarkoittaisi, että LUT:n kielikeskuksen työntekijät siirtyisivät liikkeen luovutuksen yhteydessä vanhoina työntekijöinä Saimaan amk:n palvelukseen 2017 vuoden tammikuussa. Ehdotuksen mukaan kielten opetuksen operatiivinen toiminta jatkuu ennallaan kevään 2017 ajan.

”Yhteinen kielikeskus lisää koko Skinnarilan kampuksen houkuttelevuutta, ja mahdollistaa kielitarjonnan laajentamisen uusiin maailman valtakieliin ja -kulttuureihin,” sanoo LUT:n provost Liisa-Maija Sainio.

”Visiona on, että Skinnarilan kielikeskus on vahva ja opiskelijoille vetovoimainen yksikkö, jonka opetuksen korkea laatu kielten, viestinnän ja kulttuurin opetuksessa tunnetaan ympäri Suomea,” vahvistaa osaltaan myös Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä.

Uuden kielikeskuksen luokkaopetuksessa tavoiteryhmäkoko on pääsääntöisesti noin 25–35 opiskelijaa. Opetuksessa käytettäisi ja kokeiltaisi joustavasti sekä monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Tavoitteena on myös panostaa verkko-opetuksen kehittämiseen ja kielikeskuksen opettajien aktiiviseen kansainväliseen toimintaan ja vaihtoon.

Päätösehdotus yhteisen kielikeskuksen perustamisesta syntyi yhdistämistä selvittäneiden työryhmien loppuraportin perusteella. Toiminnallinen selvitys osoitti, että yhteinen kielikeskus vastaa paremmin kielikeskusten toimintojen kehittämistarpeisiin kuin niiden erillisinä jatkaminen. Laskennallinen selvitys puolestaan osoitti, että AMK:n organisaatiossa yhteisen kielikeskuksen kokonaiskustannukset ovat alhaisemmat kuitenkin samalla mahdollistaen laajemman kehittämistoiminnan.

Selvitystyö tehtiin kahdessa ryhmässä. Ensimmäinen, kielten ja viestinnän opetuksen integraatioryhmä, kävi keskusteluja eri kieliryhmien sekä opiskelijoiden kanssa. Ryhmä kuuli lisäksi kunkin opettajan henkilökohtaisen näkemyksen. Toinen, työnantajaryhmä selvitti kolmen erilaisen yhteistyövaihtoehdon kustannukset ja teki arvion toiminnan konseptoinnista eri vaihtoehdoissa. Kolme mahdollista etenemisvaihtoehtoa olivat: kielikeskukset jatkavat toimintaansa nykymallilla, Saimaan AMK ottaa vetovastuun yhteisestä kielikeskustoiminnasta tai LUT ottaa vetovastuun yhteisestä kielikeskustoiminnasta.

 

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja Saimaan ammattikorkeakoulu selvittävät yhteistyötä kielten opetuksessa

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia) aikovat tiivistää yhteistyötään kielten ja viestinnän opetuksessa. Asian mahdollistava laki tuli voimaan 1. elokuuta 2016. Yhteistyön tiivistäminen on osa Suomen hallituksen korkeakoulukentältä edellyttämää rakenteellista kehittämistä.

LUT ja Saimia aikovat selvittää eri vaihtoehtoja yleisen kielten opetuksen järjestämisessä. Korkeakoulujen hallitukset päättävät mahdollisesta valmistelutyön aloittamisesta ja aikataulusta syyskuussa. Vaihtoehtoina on, että molemmat järjestävät oman kielten opetuksen kuten tähänkin asti, tai että jompikumpi korkeakouluista järjestää sen kokonaisuudessaan.

Saimia on ilmaissut halukkuutensa ottaa kokonaisvastuun koko kampuksen kielten opetuksen järjestämisestä. Saimian kielikeskus järjestäisi sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun yleisen kielten opetuksen. Sekä Saimiassa että LUT:ssa kielten opettajilla on samat pätevyysvaatimukset. Kummassakaan korkeakoulussa kieliä ei opeteta pääaineena, vaan kieliopinnot ovat osa tutkintovaatimuksia ja tärkeä osa työelämävalmiuksia.

”Tarkoituksemme on tarjota monipuolinen ja laadukas kielten opetus jatkossakin kaikille opiskelijoille mahdollisimman tehokkaasti. LUT:n tavoitteena on, että nykyinen kielivalikoima ja kurssitarjonta laajenee ilman, että kustannukset kasvavat”, LUT:n rehtori Juha-Matti Saksa kertoo.

”Voimien yhdistämisellä on mahdollista nostaa kielten opetuksen laatua merkittävästi. Vastaavasta toimintojen yhdistämisestähän meillä on erittäin myönteisiä kokemuksia jo kirjastojen yhdistämisestä viisi vuotta sitten. Laatu parani moninkertaiseksi, ja kustannukset pysyivät kurissa”, Saimian rehtori Anneli Pirttilä sanoo.

LUT ja Saimia perustavat LUT-konsernin, joka aloittaa toimintansa 1.1.2018. LUT vastaa edelleen tieteellisestä tutkimuksesta ja yliopistotasoisesta korkeakoulutuksesta. Ammattikorkeakoulu tekee soveltavaa tutkimusta ja tarjoaa ammattikorkeakoulututkintoja. Molemmat korkeakoulut tuottavat edelleen heille annettujen tutkinto-oikeuksien mukaisia tutkintoja. Konsernilla tavoitellaan kansallisesti ja kansainvälisesti laadukasta, houkuttelevaa ja monipuolista korkeakoulukeskittymää, jossa hyödynnetään koko kampuksen koulutuksen ja tutkimuksen osaamista.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lappeenrannan teknillinen yliopisto globaalisti 20 haastajayliopiston joukossa

Untitled-17

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) on yksi maailman 20 lupaavimmasta haastajayliopistosta uuden raportin mukaan.
Korkeakoulutuksen konsulttiyritys Firetail on raportissaan listannut maailmanlaajuisesti 20 yliopistoa, jotka voisivat haastaa yliopistomaailman eliitin ja nousta globaaliin maineeseen vuoteen 2030 mennessä.

Näitä nousevia yliopistoja yhdistää muun muassa pitkäkantoisen vision ja nopeasti toteutettavan strategian yhdistelmä; selkeä näkemys muuttuvasta maailmasta ja omasta roolista siinä; kestävä tapa suunnata resursseja; menestykseen tarvittava henkilöstö ja kulttuuri sekä keskittyminen vaikuttavuuteen.

“Tunnistan hyvin LUT:ssa nämä ketterän haastajan tunnusmerkit. Olemme avoimia tekemään uusia asioita etujoukoissa ja toimintatapamme on sekä paikallinen että globaali”, toteaa rehtori Juha-Matti Saksa.

Haastajien listalla on yliopistoja esimerkiksi Australiasta, USA:sta, Etelä-Koreasta ja Saksasta. Tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 346 potentiaalista haastajayliopistoa, mutta vain ne, jotka pystyvät pitämään yllä kehitystään seuraavien 15 vuoden aikana, voivat nousta maailmanlaajuisesti vaikuttaviksi.

Firetailin raportista uutisoi ranking-organisaatio Times Higher Education (THE). LUT on THE:n globaalilla ranking-listalla sijalla 501-600.

Lue lisää:
https://www.timeshighereducation.com/news/which-universities-could-challenge-elite-2030
http://www.firetail.co.uk/strategy/class-of-2030/