Browse Category by Koulumaailma
Koulumaailma

Koulut alkavat taas! Näin paljon suomalaiset laittaisivat kouluhankintoihin

Koulut alkavat ympäri Suomea tällä viikolla. Esimerkiksi Rovaniemellä koulut alkavat keskiviikkona ja Helsingissä torstaina.

LähiTapiola kysyi koululaisten vanhemmilta, kuinka paljon he arvelevat käyttävänsä rahaa lapsen koulun paluuseen. Kyselyyn vastanneesta 143 suomalaisesta 27 prosenttia uskoi enintään sata euroa riittävän tarvikeostoksiin.

Reilu kuudennes vastanneista ennakoi rahaa menevän enintään 150 euroa. Runsas kymmenen prosenttia arveli 200 euroa riittävän ostoksiin.

Peruskoululaisella rahaa menee koulureppuun, kyniin, penaaliin ja kouluvaatteisiin. Sata euroa voi kulua ostoksiin helpostikin. Jos koululaiselle pitää ostaa vielä uusi kännykkä tai muuta elektroniikkaa, sata euroa ei enää riitäkään.

Lukiolaisen kouluun paluuseen liittyviä menoja kasvattavat kirjat, joista voi kertyä useamman sadan euron summa.

Ekaluokkalaisenkin kouluhankintoihin riittää sata euroa

Suomalaisten mielestä ekaluokkalaisen koulunaloitus ei nosta kuluja merkittävästi. Ekaluokkalaisen hankintoja varten voi käyttää enintään sata euroa. Näin arvioi tuhannesta suomalaisesta 32 prosenttia.

Vajaa neljännes LähiTapiolan kyselyyn vastanneesta arveli ekaluokkalaisen hankintoihin menevän enintään 200 euroa. 34 prosenttia vastanneista ei osannut arvioida ekaluokkalaisen hankintoihin menevää summaa.

Tulokset selviävät LähiTapiolan Arjen katsaus -tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 1040 ihmistä 19.–24.5.2018 välisenä aikana. Vastanneet edustavat maamme 15-74 -vuotiasta väestöä. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.

Uusi kännykkä tai tietokone nostavat ekaluokkalaisen koulun aloitukseen liittyviä menoja selvästi, mutta moni pieni koululainen lähtee koulutielle ilman uutuushankintoja.

Koululaisten vanhemmat huolehtivat yleensä isoimmista hankinnoista. Vanhemmat opettavat lapsiaan rahankäyttöön ja kuluttamiseen kouluiästä.

LähiTapiolan viime syksynä toteuttamassa Arjen katsaus –kyselyssä kysyttiin suomalaisilta, mikä on sopiva ikä aloittaa viikkorahan maksaminen lapselle. Selkeä enemmistö (35 %) yli tuhannesta vastanneesta katsoi hyvän aloitusiän olevan seitsemän vuotta.

Koulumaailma

TUTKIMUS: Pinnaamiseen pitää aina puuttua

tuomovirtanen

Tuomo Virtanen, kuvaaja Martti Minkkinen

Tutkijatohtori Tuomo Virtanen tutkii yläkoululaisten kiinnittymistä ja kiinnittymättömyyttä koulutyöhön. Hän hämmästelee sitä, kuinka vähän Suomessa keskustellaan pinnaamisesta, vaikka se on merkityksellistä nuoren koulunkäynnin ja tulevaisuuden kannalta. Virtanen työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa.

Vuonna 2012 kansainvälisen Pisa-mittauksen mukaan Suomessa oltiin oppilaan itse raportoimassa kokonaisen koulupäivän pinnaamisessa hieman yli pohjoismaisen tason, noin 10 prosentissa. Kansallisen Kouluterveyskyselyn mukaan taso on pysynyt viime vuosina samana.

– Pinnaamiseen pitää aina puuttua, Virtanen korostaa. Aiheettomat poissaolot ovat jo äärimmäinen merkki jostain paljon syvällisemmästä ongelmasta. – Taustalla voi olla oppimisen ongelmia, kiusaamista tai välinpitämättömyyttä, Virtanen luettelee. Syyt pinnaamiselle vaihtelevat paljon.

Yläkoululaisella on koulutyössä kolme tärkeää magneettia, jotka kiinnittävät nuoren kouluun ja oppimiseen. Merkityksellisiä ovat niin tunteet, kognitiot kuin toimintakin. Pinnaaminen osoittaa, että vetovoima on höltynyt joissakin näistä kohdista.

Käyttöön otettu ilmiölähtöinen opintosuunnitelma on osaltaan tärkeä koulukiinnittymisen kannalta. Kokonaisvaltainen opiskelu puree oletettavasti erityisesti niihin oppilaisiin, joilla on kognitiivinen lähestymistapa kouluun.

Suhteet opettajiin ja toisiin oppilaisiin ovat myös erittäin merkityksellisiä. Tutkimuksissa on todettu, että oppilaat, jotka pitävät opettajistaan ja joiden työskentely opettajien kanssa on mutkatonta, yltävätparempiin tuloksiin kuin ne, joilla suhteet opettajiin ovat ongelmallisia.

Mutta entäpä ne, joita kiinnostaa lukemista ja laskentoa enemmän vaikkapa mopojen rassaus?
– Suomalaisen koulun erityisyys piilee käden taitojen opettamisessa. Käsityö ja kotitalous ovat muiden maiden kouluissa usein tuntemattomia oppiaineita. Kiitos Uno Cygnaeuksen, meillä on tarjota myös käden taidoista kiinnostuneille vetonauloja kouluissa, Virtanen huomauttaa.

Pinnaamisen taustalla olevat syyt täytyy aina selvittää. Yläkoulussa luokanvalvoja on tässä avainasemassa. – Jos huolestunut huoltaja miettii, miten menetellä, niin luokanvalvojaan yhteyttä ottamalla asia lähtee etenemään, Virtanen neuvoo. Oppilashuolto on seuraava aste. Se voi olla yksilökohtaista ja yhteisöllistä.

Ihanneoppilaalle koulunkäynti on merkityksellistä, kiinnostavaa ja mielekästä. Hän on ahkera tekemään ja kokee oppimisen iloa. Koulukiinnittymisessäkin voidaan mennä ääripäähän. Pieni kriittinen etäisyys kouluun ja oppimiseen kannattaa säilyttää, ettei elämä pyöri pelkästään kouluasioiden ympärillä.