Browse Category by Kotitalousopettajien liitto
Kotitalousopettajien liitto

Vuoden 2020 kotitalousopettaja on Fiia Lujasmaa

Vuoden 2020 kotitalousopettaja on Salon Halikon Armfeltin koulun kotitalouden lehtori Fiia Lujasmaa.

Salon Halikon Armfeltin koulun kotitalouden lehtori Fiia Lujasmaa on valittu vuoden 2020 kotitalousopettajaksi. Lujasmaa on pidetty ja aikaansaava opettaja, jonka aika riittää aina oppilaille ja työkavereille. Lisäksi hän osallistuu aktiivisesti monenlaiseen kehittämistyöhön. Erityisen tärkeänä hän näkisi kotitalousopetuksen laajenemisen koko perusopetukseen – myös alakouluun. Tällöin voisi vastata paremmin lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteisiin ja taata vahvemmat valmiudet tasapainoiseen elämään.

Vuoden 2020 kotitalousopettaja on salolainen Fiia Lujasmaa. Hän on Armfeltin yhtenäiskoulun kotitalouden lehtori, joka oman opetustyönsä lisäksi innostuu toimista, jotka parantavat koulun oppilaiden valmiuksia oman elämän hallintaan. Hän on toiminut muun muassa valtakunnallisessa Maistuva koulu -hankkeessa, alueellisissa koululaisten hyvinvoinnin ja kouluruokailun sekä koulun digitaalisuuden kehittämisryhmissä sekä yhtenäiskoulun johtoryhmässä ja kouluruoka-agenttitiimin ohjaajana. Lisäksi hän tukee mielellään niin kotitalouden tutkimustyötä, opetusharjoittelua ja työssäoppimista kuin poliittista päätöksentekoa asiantuntemuksensa ja ammattitaitonsa keinoin.

Kollegoiden mukaan Lujasmaa jaksaa aina auttaa oppilaita ja myös työkavereitaan. Lisäksi hän innostuu uusista asioista, jotka edistävät nuorten arjen hallintaa.

Ja hänellä riittää aika ja energia toteuttaa aloitetut asiat, ja hän saa myös muut ympärillään innostumaan ja jaksamaan, kertovat kollegat Sanni Mielonen ja Taina Joronen.

Perusteeksi jaksamiselle he näkevät Fiian vilpittömän halun auttaa nuoria oppimaan pitämään itsestään ja omasta elämästään huolta.

Vuoden 2020 kotitalousopettaja Fiia Lujasmaa on toisen polven kotitalousopettaja, joka innostuu monitieteisen oppiaineen työskentelystä oppilaiden kanssa joka päivä. Kotitalous on koulun parhautta: koko elämän kirjon kattava laaja-alainen kokonaisuus, joka tempaa ymmärtämään kehon, kodin ja kuluttajuuden ilmiöitä ja kestäviä hyvinvointivalintoja toiminnallisesti.

– Kotitalous on palkitseva oppiaine, koska siinä tietoja ja taitoja yhdistellen tuotetaan konkreettisia aikaansaannoksia. Tämä tavoitteellisuus harjaannuttaa yritteliäisyyttä ja synnyttää oppilaissa parhaimmillaan oppimisen imua ja innovatiivisuuttakin. Kotitalouden opettajana työn suola on oppilaan riemu siitä, kuinka oppimaansa voi soveltaa aivan heti omassa arjessa. Voimaa antavat myös ne hetket, kun työprosessin ja oppimisen arvostus kasvaa pelkän päämäärän, kuten puhtaan paidan, siivotun huoneen, rahan riittämisen tai ruokaelämyksen mielihyvän tavoittelun ohella.

– Kotitaloudessa toiminta nojaa osallisuuteen ja vuorovaikutus onkin sekä keskeinen työväline että oppimistavoite. Välittämisen ilmapiiri rakentuu hetkissä, joissa oppilas osoittaa ennakointia, soveltamiskykyä ja joustavuutta – eli sitä kaikissa kodeissa ja perheissä tarvittavaa arjen resilienssiä.

Moni muistaa kotitaloudesta ruoan ja ruoanlaiton – ja ne ovat edelleen kotitaloudessa arvossaan: koska kodeissa opitut taidot eriytyvät, turvaa ja mielekkyyttä tuovaan elämänrytmiin ja ruokakulttuuriin kiinnittyminen onkin yksi tulevaisuuden kotitalouden opetuksen keskeisistä tehtävistä.

Kotitalous voi myös johdattaa koko koulua yhteisen, laaja-alaisen ruokakasvatuksen äärelle: ruoka on fysiologisena, kulttuurisena, sosiaalisena, taloudellisena ja ekologisena kokonaisuutena innostava tutkimuskohde kaikkiin oppiaineisiin. Ruoka myös koskettaa ihan jokaista viisi kertaa päivässä. Aiempaa enemmän hyödynnetyksi ansaitsisi tulla myös suomalainen kouluruokailu, joka on koulua ja ympäröivää yhteiskuntaa luonnollisella tavalla osallistavan oppimisen jokapäiväinen ympäristö.

Vaikka Lujasmaa kokee kotitalouden palkitsevana aineena opettaa, näkee hän kotitalouden asemassa myös huolta: oppilaiden perustaidot ovat entistä useammin hauraat, jolloin yhteisen kotitalouden rajalliset tunnit jäävät riittämättömiksi. Valinnaisuus ei suosittuudestaan huolimatta vastaa nuorten huolenpitokyvyn ja osaamisen tarpeisiin. Kotitalouden laajentaminen teinivuosien myllerrystä edeltäviin varhaisempiin vuosiin ja toisaalta itsenäisen elämän alkuvuosiin toiselle asteelle on tarpeen.

– Armfeltissa on ollut mahdollisuus tarjota jo vuosia kotitalouden opintoja alakoulun 4.–6. luokan valinnaisena aineena ja kokemus on vahva: kaikkien tulisi saada oppia kotitaloutta. Kotitalous antaa niin kansanterveydellisesti kuin kansantaloudellisestikin merkittävät elämän eväät opintojen, harrastusten ja työelämän unelmien saavuttamiseen. Muuttuvan ja arvaamattoman tulevaisuuden arjessa selviytyminen ja hyvinvointi on yhteinen tavoite, joka ansaitsee koko koulupolun tuen.

Kannanotot, Kotitalousopettajien liitto

Kotitalousopettajien liitto: Kotitalouden opetus palautettava ammatilliseen koulutukseen

 

kirja

Eduskunnan kotitalouden tukirengas:

Ammatillinen koulutus uudistetaan kokonaisuudessaan. Kotitalous ei näy nyt, eikä ehdotetun uudistuksen jälkeen tutkintonimikkeissä tai ammattitaitovaatimuksissa. Kotitaloudellista jatkuvuutta perusopetuksesta ammatilliseen opetukseen ei ole. Kuitenkin yhä useampi kotitalous tarvitsee apua arjen hallintaan. Kotitalouksien tarvitsemat kotitalouspalvelut ovat oma erityinen osaamisalueensa.

Monella ammatillisella opiskelijalla on puutteita arjen hallinnassa, rahan käytössä ja kuluttajana toimimisessa, mikä on vahva signaali kotitalousopetuksen tarpeellisuudesta myös perusopetuksen jälkeen. Arjen hallinnan taidot ovat tarpeen osana ammatillisten opintojen yhteisiä aineita. Kotitalousopetus tarjoaa eväitä arjen ja elämän hallintaan. Kotitalouden hallinnan ammattilaiset puolestaan tarjoavat kotitalous- ja kuluttajapalveluita niille kotitalouksille, joiden arki ei suju ilman apua.

Meneillään olevan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus niin, että se pystyy paremmin ja ketterämmin vastaamaan taloudessa, työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Kotitalousopetus poistui ammatillisesta koulutuksesta 2015, siitä huolimatta, että digitalisaation myötä kotien arki on muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi. Kotitalouden toiminta on muuttunut oleellisesti työelämän muutosten takia. Työajat ja tulot ovat yhä epäsäännöllisempiä. Kodeissa tarvitaan osaamista ruoan valintaan, valmistukseen, asumiseen ja asunnon puhtaudesta huolehtimiseen sekä kestävään kulutukseen ja talouden hoitoon. Nämä taidot ovat keskeisiä hyvinvoinnin kannalta. Perusopetuksen kotitalousopetus on kotikasvatuksen ohessa ainoa tilaisuus hankkia näitä taitoja.

Yhä useampi kotitalous tarvitsee apua arjen hallintaan. Kotitalouspalvelut ovat oma erityinen osaamisalueensa. Ammattimaiseen toimintaan perheissä eivät riitä pelkät ruoanvalmistustaidot, joita hankitaan ruokapalveluihin tähtäävissä koulutuksissa. Siihen eivät riitä toimitilahuollon taidot, joita saavutetaan puhdistuspalveluiden tutkinnoissa. Siihen eivät myöskään riitä kuluttajataidot, joita opitaan liiketalouden opinnoissa. Sosiaali- ja terveysalan koulutuskaan ei kata kotitalouksien palveluun tarvittavaa osaamista. Kotitalousala on monitieteinen osaamisalue, joka sisältää asiakkaan neuvontaa ja ohjausta. Siihen tarvitaan ammatillista otetta.

Kotitalousala itsessään on tällä hetkellä muutosvaiheessa, älykodit ja alustatalous muuttavat kotien toimintaympäristöä. Kotitalouden ammattilaisten kysyntä kasvaa kotouttamisessa sekä ns. heikkojen kuluttajien tarvitessa kotitalous- ja kuluttaja-alan palveluita. Yhteiskuntamme tarvitsee kipeästi kotitalousalan moniammattilaisia ohjaamaan ja neuvomaan kansalaisia sekä tuottamaan palveluita perheille.

Kotitalouden ammatillista osaamista tulee kehittää ja tuottaa ajanmukainen tutkintonimike sekä ammattitaitoisia osaajia vastaamaan haasteisiin. Tämä edellyttää selkeän jatkumon rakentamista perusopetuksen henkilökohtaista osaamista tuottavasta opetuksesta kohti ammatillista osaamista. Mm. sosiaalialaan kuuluvat lähihoitajat tarvitsevat koulutuksessaan kotitaloustieteen ja arjen hallinnan elementtejä. Pienyrittäjyyttä varten tarvitaan oma, jäntevä koulutusohjelma erityisammattitutkintona .

Eduskunnan kotitalouden tukirengas ehdottaa kotitalous- ja kuluttaja-alan tutkintonimikkeiden palauttamista tutkintorakenteeseen ja kotitalouden hallinnan osaamisalueen määrätietoista kehittämistä vastaamaan digitalisoituvan ja globalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin.