Browse Category by Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto, Nimitykset

Tuulikki Kurki Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professoriksi

Kulttuurin tutkimuksesta laajempia näkökulmia yhteiskunnallisiin aiheisiin

Kulttuurin tutkimuksen näkökulmat lisäävät myös empatiaa ja auttavat ymmärtämään yksilöiden lähtökohtia ja kulttuurisia taustoja.

Tuulikki Kurki aloitti tämän vuoden alussa Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen, erityisesti kulttuurisen muutoksen tutkimuksen professorina. Professuurin taustalla on 1980-luvulla perustettu perinteentutkimuksen professuuri, joka on nyt muotoiltu hieman uudestaan kulttuurisen muutoksen professuuriksi.

– Vastuualueinani ovat yhä perinteentutkimuksen sekä kulttuuriantropologian oppiaineet, mutta iloitsen siitä, että nyt professorin nimikkeessä mainitaan erikseen muutoksen näkökulma. Se antaa hienoja mahdollisuuksia viedä näitä oppiaineita eteenpäin ja etsiä yhtymäkohtia muihinkin kulttuurin piirissä toimiviin oppiaineisiin, sanoo Kurki.

Hänen omat juurensa ovat perinteentutkimuksessa, vaikka hänen toimipaikkansa on viimeiset 12 vuotta ollutkin Karjalan tutkimuslaitos.

– Se on ollut näköalapaikka tätä professuuria varten, sillä sen aikana sain hyvän kuvan siitä, millaisia mahdollisuuksia kulttuurintutkimuksella on monitieteisessä yhteisössä, ja miten se täydentää erilaisia tutkimusnäkökulmia.

Ajankohtaista tutkimusta

Muutoksen näkökulma on Kurjen mukaan kulttuurintutkimuksen kentällä erityisen ajankohtainen.

– Uskon että monen asian ymmärtäminen helpottuisi, jos niitä tarkasteltaisiin kulttuurisen muutoksen näkökulmasta. Koska kulttuurimme määrittää pitkälti sen, miten ymmärrämme itsemme ja ympäröivän maailman, voisi esimerkiksi maahanmuuttoon ja muihin vastaaviin yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvää problematiikkaa ymmärtää helpommin ja monipuolisemmin, jos tarkastelisimme niitä myös kulttuurisen muutoksen näkökulmasta.

Tämä auttaisi meitä myös näkemään ihmiset yksilöinä ja hahmottamaan heidän lähtökohtiaan. Ehkä silloin myös ymmärtäisimme paremmin heidän kulttuurisia taustojaan ja valintojaan.

– Uskon myös, että se lieventäisi osaltaan tällä hetkellä valitettavan polarisoitunutta yhteiskunnallista keskustelua.

Liikkuvuus lisää rajatutkimuksen tarvetta

Yksi Itä-Suomen yliopiston strategisista profiilialueista keskittyy rajatutkimukseen. Tuulikki Kurki on tehnyt rajoihin liittyvää tutkimusta jo kymmenisen vuotta.

– Monitieteinen rajatutkimus on erityisen tärkeää juuri nyt, kun liikkuvuus on lisääntynyt sekä globaalisti mutta myös alueellisesti. Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan muun muassa, mitä vaikutuksia rajojen ylittämisellä on yksilöille ja ihmisryhmille. Aihetta voidaan tarkastella esimerkiksi yhteiskuntatieteen tai sosiologian näkökulmista, mutta kulttuurintutkimuksen näkökulmat täydentävät niitäkin tulokulmia.

Kulttuurinen näkökulma tuo esiin yksilön ja hänen elämänpiirinsä sekä rajan vaikutukset siihen. Rajan ei tarvitse aina olla konkreettinen ja näkyvä, vaan se voidaan ymmärtää esimerkiksi poliittisena ilmiönä tai yhteiskunnallisena konseptina.

– Ihmiset ylittävät arjessaan monia erilaisia rajoja. Ne voivat liittyä sosiaalisiin, kielellisiin tai kulttuurisiin rajoihin. Lisäksi esimerkiksi sukupuoli tai sosioekonominen tausta monen muun tekijän ohella voivat luoda rajoja eri tilanteissa.

Uudenlaista tieteen popularisointia

Kurki johtaa Kadonnut kinnas ja muita tarinoita -hanketta, joka toteutti vuosi sitten näyttelyn Pohjois-Karjalan museoon. Näyttely koostui Itä-Suomessa asuvien, sieltä pois muuttaneiden ja sinne muualta muuttaneiden ihmisten mukana erilaisten rajojen yli kulkeneista esineistä ja esineisiin liittyvistä kertomuksista.

– Näyttely oli hyvä esimerkki siitä, miten tutkimuksellista tietoa voidaan tuoda laajempaan tietoisuuteen uudella ja erilaisella tavalla. Tutkimuksessa kerättyihin tarinoihin oli helppo eläytyä, kun asioihin ja esineisiin pääsi tutustumaan konkreettisesti.

Konkreettinen lähestyminen lisää myös empaattista ymmärrystä.

Kurki kuuluu tutkijaverkostoon, jossa pohditaan yhdessä, miten etenkin yhteiskunnallisen ja kulttuurin tutkimuksen aiheita voitaisiin tuoda laajempaan tietoisuuteen erilaisilla julkaisemisen tavoilla.

– Uudenlaiset ja yllättävätkin tieteen esitystavat saavuttavat yleisönsä paljon paremmin kuin vaikkapa yksittäinen tutkimusartikkeli verkossa. Haluankin olla osaltani tuomassa näitä kokemuksellisia näkökulmia tulevaisuudessa enemmän esiin.

Kadonnut kinnas -virtuaalinäyttely verkossa: https://www.360panorama.fi/360KadonnutKinnas/

Tuulikki Kurki

  • Kulttuurintutkimuksen, erityisesti kulttuurisen muutoksen tutkimus, professori, Itä-Suomen yliopisto 1.1.2021–
  • Filosofian tohtori, Joensuun yliopisto, 2002

Tärkeimmät tehtävät

  • Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, yliopistotutkija (kulttuurintutkimus), 2008–2020
  • Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen varajohtaja, 2016–2020
  • Joensuun yliopisto, post-doc tutkija, 2003–2007
Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto: Opettajankoulutusta Palestiinaan

Itä-Suomen yliopisto on lähtenyt kehittämään yhdessä Helsingin yliopiston kanssa palestiinalaista opettajankoulutusta Länsirannan ja Gazan alueiden yliopistoissa. Pitkän aikavälin tavoitteena on myös parantaa perusopetuksen tasoa palestiinalaiskouluissa. Palestiinassa on meneillään erityisen paha koronakriisi, joka heijastuu myös kouluihin. Teacher Education without Walls – New models for STEM and Teacher Education in the Digital Age (Olive) -projektissa luodaan verkko-oppimisympäristöjä, kehitetään käytettäviä opetus- ja oppimismenetelmiä sekä uudistetaan tutkintojen ja opettajaopintojen sisältöjä.

– Tuemme myös koulujen johtajia muutoksen toteuttamisessa, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, professori Teemu Valtonen Itä-Suomen yliopistosta.

Hankkeessa ovat Itä-Suomen yliopistosta mukana soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä fysiikan ja matematiikan laitos.

Tavoitteena on muuttaa paikallista opettajankoulutusta kokonaisvaltaisesti. Näin opettajaopiskelijoilla tulee olemaan paremmat valmiudet hyödyntää työssään ajanmukaisia pedagogisia ratkaisuja sekä teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia opettamisen ja oppimisen tukena.

Painotus luonnontieteissä

Olive-projekti painottuu opiskelijoiden STEM-osaamisen kehittämiseen. STEM on lyhenne sanoista science, technology, engineering ja mathematics. Suomeksi tästä kokonaisuudesta käytetään lyhennettä LUMA. Luonnontieteisiin painottuvan osaamisen lisäksi suomalaiset opettajankouluttajat ovat apuna kehittämässä palestiinalaisten opiskelijoiden yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä, kriittistä ajattelua sekä itseopiskelutaitoja ja tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä käyttötaitoja.

– Projektissa onkin opettajankouluttajien ja kasvatustieteilijöiden lisäksi mukana LUMA-koordinaattoreita fysiikan ja matematiikan laitokselta.

Hankkeessa on tarkoitus rakentaa muun muassa ”reppulaboratorioita”, joita pystytään viemään koulusta toiseen niin, että ne toimivat mittalaitteineen kevyinä ja siirrettävinä laboratorioina.

– Tavoitteenamme on tiivistetysti, että opettajankouluttajat, opettajaopiskelijat sekä koulujen opettajat ja johtajat saavat mahdollisuuden hyödyntää uusia pedagogisia ratkaisuita, joilla voidaan tarjota oppilaille parempia oppimisen mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumatta.

Opettajankoulutus ilman rajoja – Uusia malleja digiajan STEM-opetukseen ja opettajankoulutukseen -projekti alkoi vuonna 2020 ja kestää vuoteen 2024 saakka.

https://www.helsinki.fi/en/projects/teacher-education-without-walls

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopiston hiilijalanjälki laskettu -Tavoitteena olla hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Carelia-rakennus

Itä-Suomen yliopisto on laskenut hiilijalanjälkensä. Yliopistossa perustettiin vuoden 2020 alussa työryhmäkokonaisuus selvittämään hiilijalanjälki sekä ideoimaan toimenpiteitä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Työssä on mukana laaja joukko yliopiston asiantuntijoita sekä yhteistyökumppanien, kuten ylioppilaskunnan, Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n ja ravintolapalvelujen edustajia. Laskelmat toteutettiin viidessä aihealueessa: kiinteistöt, hankinnat, matkustus, ravintolapalvelut ja laboratoriot.

Yliopiston kokonaishiilijalanjäljen eli sen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen määrän arvioitiin olevan noin 16 000 tCO2ekv (hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Hiilijalanjäljen muodostumisessa suurimmat osuudet vuoden 2019 osalta olivat kiinteistöjen lämmitys (22 prosenttia) ravintolapalvelut (17 prosenttia) ja lentomatkustus (16 prosenttia). Yksilötasolla tutkinto-opiskelijoiden ja henkilöstön osalta laskettuna tämä tarkoittaa 878 kiloa henkeä kohden.

Itä-Suomen yliopiston strategian 2021–2030 toimenpideohjelman tavoitteisiin kuuluu hiilineutraalius vuoden 2025 loppuun mennessä.

– Itä-Suomen yliopiston pyrkimys on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Taustatyö on erittäin huolellisesti toteutettu. Sensitiivisin toimenpidekokonaisuus liittyy matkustamiseen. Lentomatkustamisen päästöjen reipas pudottaminen edellyttää vaihtoehtoisten matkaketjujen sujuvuutta. Matkanjärjestäjätaholla on tässä keskeinen rooli, summaa työryhmätyössä mukana ollut apulaisprofessori Arto O. Salonen.

Arvio vuoden 2019 hiilijalanjäljestä toimii lähtötasona kohti hiilineutraaliustavoitetta. Yliopiston toiminnassa on jo aiemmin tehty monia hiilineutraaliutta edistäviä ratkaisuja. Hiilipäästöjä on myös kompensoitu esimerkiksi kiinteistön osalta noin 4 600 tonnia ja yliopistopalveluiden lentoja kompensointiin noin 300 tonnia vuonna 2019. Arvioiden perusteella työryhmissä ideoitiin toimenpide-ehdotuksia, joiden pyrkimyksenä on edistää tavoitteen toteutumista.

Seuraavaksi kokonaispäästöjen laskemisen aikana kerätyistä huomioista valmistellaan yliopistolla konkreettisia toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Selvitystyö ja toimenpiteet ovat osa yliopiston kestävyyden ja vastuullisuuden ohjelmaa.

Lue tarkemmin Itä-Suomen yliopiston hiilineutraaliustavoitteesta ja keinoista sen saavuttamiseksi:

https://www.uef.fi/fi/artikkeli/viiden-vuoden-matka-hiilineutraaliuteen

 

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto avaa yli 150 avoimen yliopiston opintojaksoa maksutta kaikkien suoritettavaksi

Kaikki Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston luonnontieteiden, tietojenkäsittelytieteen sekä metsätieteiden opintojaksot avataan maksutta kaikkien suoritettavaksi. Tarjolla on yli 150 opintojaksoa. Etu koskee ajalla 1.8.2020–31.7.2021 tehtyjä ilmoittautumisia.

Avoimen yliopiston opinnot soveltuvat jo työelämässä oleville tai tutkinto-opiskelijaksi tähtääville. Itä-Suomen yliopisto on päättänyt myös laajentaa merkittävästi avoimen yliopiston opintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi otettavien opiskelijoiden määrää lähivuosina.

– Luonnontieteiden opintoja on aiemmin suoritettu avoimessa yliopistossa vähän. Olemme panostaneet vahvasti verkko- ja monimuotopedagogiikan kehittämiseen siten, että opintojaksomme olisivat aiempaa kiinnostavampia ja soveltuisivat myös avoimeen yliopistoon. Tarjolla onkin nyt useita kokonaan uusia, verkossa suoritettavia kursseja, akateeminen rehtori Tapio Määttä kertoo.

Uusi, ajankohtainen verkossa suoritettava opintojakso on mm. Johdatus Python-ohjelmointiin, jossa opiskellaan ohjelmointiprosessia. Erilaisten data-aineistojen käsittelyyn paneudutaan Datasta näkemyksiä -opintojaksolla sekä ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia -opintojaksolla. Metsätieteissä mm. Johdanto metsätieteisiin ja metsätalouteen –opinnot ovat opiskeltavissa verkossa ympäri vuoden ja Metsänhoidon perusteet ja menetelmät verkko- ja monimuoto-opintoina.

Monipuolisia opiskelumahdollisuuksia löytyy myös matematiikan, kemian, fysiikan ja biologian opinnoissa.

Maksuttomasti tarjolla on yhteensä 14 opintokokonaisuutta ja yli 150 opintojaksoa. Opinnot on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Erityistä hyötyä niistä voi olla alalla jo työskenteleville oman osaamisen täydentämisenä.

– Esimerkiksi opettajille tässä on hyvä mahdollisuus opintojen kautta hankkia aineenhallinnan pätevyys. Tai opettajaksi aikovat voivat hakeutua avoimen yliopiston väylän kautta opiskelemaan luonnontieteiden kandidaatiksi sekä filosofian maisteriksi, ja sivuainehaun kautta on tutkinto-opiskelijana mahdollista päästä suorittamaan aineenopettajan kelpoisuus, kertoo koulutusjohtaja Leena Leskinen Itä-Suomen yliopiston avoimesta yliopistosta.

Keväällä 2021 opintotarjonta täydentyy muun muassa ilmastonmuutosta käsittelevällä verkkokurssilla sekä sovelletun fysiikan tilastollisen data-analyysin opinnoilla.

Määtän mukaan Itä-Suomen yliopisto haluaa osaltaan madaltaa kynnystä kaikille luonnontieteiden opinnoista kiinnostuneille aloittaa yliopisto-opinnot.

– Olen iloinen siitä, että avoimen yliopiston laajentamiseen tarkoitettu lisätalousarvion 5 miljoonan euron määräraha on kohdennettu mm. juuri luonnontieteiden opintotarjonnan lisäämiseen. Tämä on hallitukselta viisasta elvytysrahojen kohdentamista, Määttä toteaa.

Määtän mukaan maksuttomat avoimen yliopiston opinnot soveltuvat hyvin myös nuorille, jotka viettävät välivuotta ja tavoittelevat opiskelupaikkaa yliopistosta.

– Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella voi saada tutkinto-opiskelupaikan suoraan avoimen yliopiston väylältä tai joka tapauksessa hyviä valmiuksia valintakokeisiin. Itä-Suomen yliopistoon otetaan kaikki alat yhteenlaskettuna ensi vuonna lähes 500 opiskelijaa avoimen yliopiston opintojen perusteella, Määttä kertoo.

Mahdollisuus maksuttomaan opiskeluun koskee myös luonnontieteiden, tietojenkäsittelytieteen ja metsätieteiden avoimen yliopiston väylän opintoja. Näillä aloilla on tarjolla seitsemän avoimen yliopiston väylän hakukohdetta ja niissä lähes 70 paikkaa. Väyläopinnoista maksuttomien opintojen joukkoon kuuluvat esimerkiksi lukiolaisten parissa suosituksi nousset Tietojenkäsittelytieteen väyläopinnot (15 op) eli niin sanottu lukioväylä, johon kuuluvia opintoja on mahdollista sisällyttää lukion opetussuunnitelmaan.

Mahdollisuus maksuttomiin opintoihin koskee kaikkia ajalla 1.8.2020–31.7.2021 tehtyjä ilmoittautumisia. Etu koskee vain avoimen yliopiston itse järjestämää opetusta eli sen piiriin ei kuulu yhteistyöoppilaitosten opetustarjonta.

Työttömänä opiskelevalla opintojen vaikutus työttömyysetuuteen ratkaistaan TE-palveluissa. Maksuttomiin opintoihin ilmoittautuessa todistuksena työttömyydestä toimii mm. TE-palveluiden Oma asiointi -palvelusta ladattava todistus.

Opintomahdollisuuksien kartoittamiseen ja opintojen valintaan saa tukea opinto-ohjaajilta ja oppiaineiden suunnittelijoilta.

– Avoimessa yliopistossa on kattavat neuvonta- ja ohjauspalvelut, jotka myös ovat tarjolla maksutta kaikille. Ohjausajan voi varata verkkolomakkeella tai sähköpostitse. Ohjauskeskustelut voi käydä puhelimitse tai verkon välityksellä, Leskinen kertoo.

Tutustu Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston luonnontieteiden opetustarjontaan: https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/opetustarjonta#luonnontieteet

https://www3.uef.fi/-/tietojenkasittelytieteen-vaylapilotti-kaynnistyy-ita-suomen-yliopistossa-lukioyhteistyo-osana-avoimen-yliopiston-vaylan-kehittamista

https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/opintoja-tyottomille-ja-lomautetuille

https://www.uef.fi/fi/uutinen/ita-suomen-yliopistoon-500-paikkaa-avoimen-yliopiston-vaylaan

https://minedu.fi/-/korkeakouluille-lisakannustimia-avoimen-korkeakouluopetuksen-tarjonnan-lisaamiseen-ja-tyottomien-osallistumisen-tukemiseen

Itä-Suomen yliopisto

Yhteensä 161 oikaisupyyntöä Itä-Suomen yliopiston opiskelijavalinnoista

Kevään 2020 opiskelijavalinnoista on tehty yhteensä 161 oikaisupyyntöä Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnalle. Lautakunta käsittelee opiskelijavalintapäätökseen tyytymättömien opiskelijaksi hakeneiden vaatimukset oikaista päätöstä.

Itä-Suomen yliopistoon otettiin kevään valinnoissa noin 3000 uutta opiskelijaa.

– Oikaisupyyntöjen määrä on säilynyt aiempien vuosien tasolla. Viime vuonna oikaisupyyntöjä tehtiin 158 ja toissa vuonna 199 kappaletta, kertoo akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Määtän mukaan huomioarvoista on se, että oikaisupyyntöjä on tehty yhä useammasta hakukohteesta. Itä-Suomen yliopistoon oli kevään yhteisvalinnassa 126 hakukohdetta, joista noin kolmannekseen kohdistuu oikaisupyyntö.

– Eniten oikaisupyyntöjä tehtiin aiempien vuosien tapaan oikeustieteellisen (31 kpl), kauppatieteen (23 kpl) ja lääketieteen (19 kpl) valinnoista. Aiempiin vuosiin verrattuna lääketieteen ja oikeustieteellisen oikaisupyyntöjen määrä kuitenkin laski selvästi, kauppatieteen taas nousi, Määttä kertoo.

Vuonna 2019 yhteensä 9 kappaletta eli vajaa 6 % oikaisupyynnöistä johti opiskelijavalintapäätöksen muuttamiseen siten, että hakija sai opiskelupaikan.

Itä-Suomen yliopistossa oikaisupyyntöjä käsittelee erillinen, itsenäisesti toimiva muutoksenhakulautakunta. Lautakunnan puheenjohtajana toimii professori Antti Kolehmainen. Jäsenistä ja varajäsenistä kaksi on muita opettajia ja kaksi opiskelijoita.

– Opiskelijavalintaa koskevat oikaisupyynnöt liittyvät yleensä valintakokeen pisteytykseen, hakukelpoisuuteen, yleisesti valintaperusteiden soveltamiseen ja pääsykokeen järjestelyihin, kertoo Kolehmainen.

Kolehmaisen mukaan monet tämän vuoden oikaisupyynnöistä sisältävät mainintoja yleisestä tyytymättömyydestä valintaperusteiden muuttumiseen. Oikaisuvaatimukset kohdistuvat hänen mukaansa sekä valintakokeiden ensimmäiseen että toiseen vaiheeseen.

Muutoksenhakulautakunta kokoontuu käsittelemään opiskelijavalintoja koskevat oikaisupyynnöt 10.–11.9. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätös jää lopulliseksi, eikä siihen voi enää hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Itä-Suomen yliopisto

Jukka Mönkkönen jatkaa Itä-Suomen yliopiston rehtorina

Itä-Suomen yliopiston hallitus valitsi farmasian tohtori Jukka Mönkkösen, 59, yliopiston rehtoriksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Yliopiston hallitus päätti rehtorivalinnasta yksimielisesti kokouksessaan 21. toukokuuta.

Hallitus painotti valinnassa erityisesti laajaa yliopistomaailman tuntemusta ja käytännössä osoitettua johtamiskokemusta.

– Mönkkösen kokemus ja näytöt vastaavat parhaiten valittavalta rehtorilta edellytettyjä ominaisuuksia. Hänellä on pitkä kokemus ja näytöt monitieteisen akateemisen yhteisön johtamisesta, hyvä tunnettuus ja arvostus kotimaisessa yliopistoyhteisössä sekä laaja-alainen tiedepolitiikan ja korkeakoulutuksen tuntemus, toteaa hallituksen puheenjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen.

Mönkkönen on toiminut Itä-Suomen yliopiston rehtorina vuodesta 2015 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina 2012–2014 ja terveystieteiden tiedekunnan dekaanina 2010–2012 sekä Kuopion yliopiston farmaseuttisen tiedekunnan dekaanina 2002–2009.

Mönkkönen on valmistunut Kuopion yliopistosta proviisoriksi vuonna 1986 ja farmasian tohtoriksi 1991. Hän on toiminut muun muassa tutkijan ja opettajan tehtävissä sekä biofarmasian professorina vuodesta 1998 alkaen.

Itä-Suomen yliopiston rehtorin tehtävään haki viisi henkilöä. Heistä kolme kutsuttiin haastatteluun ja kaksi eteni loppuvaiheeseen. Yliopistoyhteisön katseltavissa olivat videot, joilla kärkiehdokkaat esittivät visionsa Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2030.

Yliopiston hallitus päätti akateemisen rehtorihaun avaamisesta. Akateeminen rehtori toimii rehtorin työparina ja vastaa yliopiston opetus- ja tutkimusasioista. Hakuaika alkaa 13. kesäkuuta.

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutukseen ei ylimääräisiä opiskelijoita

10415718_702301786524505_1222072418179816613_n

Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunta päätti tänään pidetyssä kokouksessaan hylätä Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutuksen sisäänottoprosessissa tapahtuneen virheen vuoksi tehdyt oikaisupyynnöt.

Lautakunnan päätöksen mukaan opiskelijavalinnoista päättäminen kuuluu dekaanin toimivaltaan, jonka puitteissa dekaani on antanut päätöksen opiskelijavalinta-asiassa. Päätös on ollut virheetön. Tästä syystä hallintolain mukainen asiavirheen tai kirjoitusvirheen korjaaminen ei voi tulla asiassa kyseeseen.

– Muut toimenpiteet kuten esimerkiksi varasijojen laskeminen tai tulosten tekninen tallentaminen Opintopolku.fi-palveluun ovat päätöksen täytäntöönpanoa, mikä ei sinänsä voi olla muutoksenhaun kohteena, sanoo muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja Matti Tolvanen.

Opiskelijavalintaa sääntelee opiskelijavalintarekisterilaki, jonka 2. pykälän mukaan opiskelijavalintarekisteriä käytetään muun muassa opiskelijavalinnoista tiedottamiseen. Opintopolku-järjestelmässä oleva tieto perustuu rekisterimerkintään, jonka perusteella puolestaan on tapahtunut tiedoksianto hakijalle. Tämän nojalla muutoksenhakulautakunta katsoi, että Opintopolun lähettämät ilmoitukset ovat olleet dekaanin päätöksen täytäntöönpanoa eivät yksittäisiä hakijakohtaisia päätöksiä opiskelijavalinta-asiassa. Tiedoksiannossa on tapahtunut virhe, joka on asianmukaisesti yliopiston taholta korjattu.

– Lautakunta pitää ongelmana sitä, että opiskelija saa tiedon valinnan tuloksesta vielä muuttuvien rekisterimerkintöjen perusteella. Tämä käytäntö on huono, Tolvanen toteaa.

Varasijavalinnat jouduttiin laskemaan manuaalisesti. Uudelleen laskettaessa Itä-Suomen yliopistossa tapahtui virhe, jonka takia hakukohteen soveltuvuuskoejonon aloituspaikkamäärä nousi valintaperusteiden mukaisesta 32 paikasta 103 paikkaan.

Asianosaiset voivat halutessaan valittaa asiasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

 

Itä-Suomen yliopisto

Lukivaikeuksiset oppilaat jäävät peruslukutaidossaan ikätovereistaan jälkeen erityisopetuksesta huolimatta

child-and-book

Oppilaiden, joilla on lukivaikeuksia, lukutaito jää kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana saadusta erityisopetuksesta huolimatta merkittävästi ikätovereiden tasoa alhaisemmaksi. Jos oppilaalla on lukivaikeuden lisänä muita oppimisvaikeuksia, myöskään kirjoitustaidon taso ei saavuta ikätovereiden tasoa kahden vuoden kuluessa. Nämä Itä-Suomen yliopistossa toteutetun seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin European Journal of Special Needs Education -lehdessä.

– Tulokset antavat aiheen pohtia sekä opettajien koulutusta että olennaisen perustaidon oppimiseen suunnattuja tukiresursseja kouluissa, tiivistää erityispedagogiikan professori Leena Holopainen tuloksia.

Positiivista tutkimustuloksissa oli se, että kaksi kolmasosaa niistä oppilaista, joilla lukemis- ja kirjoittamistestitulokset olivat selvästi ikätovereita heikompia, saivat osa-aikaista erityisopetusta noin kerran viikossa ensimmäisen ja toisen luokan ajan.

– Toisaalta kolmannes oppilaista sai tukea vain joko ensimmäisellä tai toisella luokalla, ja tuen määrä oli keskimäärin alle 30 tuntia lukuvuodessa.

Etenkin jos lukioppilaalla oli lisänä muita oppimisvaikeuksia, lukutaidon tasoero oli erityisen suuri ja ero kasvoi entisestään kahden vuoden kuluessa verrattuna muihin ikätovereihin.

– Voidaan siis perustellusti kysyä, kohtaavatko erityisopetukset sisällöt ja opetusmenetelmät oppilaiden tarpeita. Eli onko meillä riittävästi sellaisia osaavia erityisopettajia, jotka osaavat opettaa lukivaikeuksisia oppilaita.

Holopaisen mukaan olisi myös aiheellista pohtia, miten lukiopetus saataisiin järjestettyä kouluissa niin, että kaikki sitä tarvitsevat oppilaat voitaisiin saada riittävän tehokkaan tuen piiriin myös ensimmäisen kouluvuoden jälkeen.

– Kehityksellisiä lukivaikeuksia on noin 10–15 prosentilla alakouluikäisistä. Lukivaikeuksisten oppilaiden tunnistaminen ja laadukkaan lukiopetuksen järjestäminen mahdollisimman varhain on olennaista sekä lukivaikeuden voittamisessa että ennaltaehkäistäessä lukivaikeuden aiheuttamia muita oppimiseen ja opiskeluun liittyviä ongelmia.

The role of part-time special education supporting students with reading and spelling difficulties from grade 1 to grade 2 in Finland, Leena Holopainen, Noona Kiuru, Minna Mäkihonko & Marja-Kristiina Lerkkanen. (linkki)

 

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto luopuu saksan kielen koulutusvastuusta

german_flag_7664379976

Itä-Suomen yliopiston hallitus on päättänyt, että yliopisto esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle saksan kielen koulutusvastuusta luopumista lukuvuoden 2017 alusta lukien. Yliopistossa opiskelevien alan pääaineopiskelijoiden opinnoista huolehditaan heille myönnetyn opiskeluoikeuden mukaisesti niiden päätökseen saakka. Opinnot on kuitenkin suoritettava loppuun seitsemän vuoden kuluessa opinto-oikeuden alusta lukien.

Koulutusvastuusta luopuminen ei merkitse saksan kielen opetuksen loppumista Itä-Suomen yliopistossa, vaan yliopisto tarjoaa jatkossa saksan kielen opintoja sivuaineopintoina perus- ja aineopintojen tasoilla.

OKM on kehottanut yliopistoja voimakkaampaan työnjakoon. Itä-Suomen ja Turun yliopistojen välillä on sovittu, että Itä-Suomen yliopisto luopuu saksan kielen koulutusvastuustaan ja pitää venäjän kielen koulutusvastuunsa. Vastaavasti Turun yliopisto luopuu slaavilaisten kielten (venäjä) koulutusvastuustaan ja säilyttää saksan kielen koulutusvastuunsa.

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto: Lukuvuoden avajaiset Joensuussa – Avoin tiede johtaa avoimempaan tiedon tuottamiseen ja kuluttamiseen

10415718_702301786524505_1222072418179816613_n

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen lukuvuoden avajaisissa rehtori Jukka Mönkkönen peräänkuulutti avoimen tieteen tuomia mahdollisuuksia niin opetuksessa, tieteessä kuin innovaatioissakin. Hänen mukaansa meneillään oleva digitaalinen vallankumous muuttaa suljetut, siiloutuneet toimintamallit väistämättä avoimiksi ympäristöiksi.

– Muutos on suuri, mutta myös välttämätön, ja se tarjoaa oivan mahdollisuuden vahvistaa yliopistomme tutkimusta, opetusta ja vaikuttavuutta laaja-alaisesti, tiivisti Mönkkönen avoimen tieteen aiheuttamaa toimintakulttuurin muutosta.

Itä-Suomen yliopistossa on avoimen opetuksen toimintamalleja ja oppimisympäristöjä kehitetty jo pontevasti, ja opettajat ovat lähteneet innostuneesti suurella joukolla mukaan työhön.

– Olemme jo hyvällä vauhdilla menossa kohti avoimia oppimisen ja opettamisen alustoja, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat myös laadukkaan ja tehokkaan koulutusyhteistyön muiden yliopistojen kanssa.

Tutkimuksessakin avoin tiede vaatii toimintakulttuurin muutosta, jolloin tietoa voitaisiin tuottaa ja kuluttaa aiempaa avoimemmin.

– Tavoitteena on tieteen kehityksen nopeutuminen, tutkimuskäytäntöjen laadun ja läpinäkyvyyden parantuminen sekä tutkimuksen lisääntyvä vaikuttavuus.

Mönkkösen mukaan avoin tiede ja tutkimus voisivat parhaimmillaan innostaa tutkijoita, kansalaisia, yrityksiä ja päätöksentekijöitä sekä tuottaa uusia oivalluksia ja arvokasta ymmärrystä. Onneksi tähän suuntaan ollaan tieteellisen julkaisemisen osalta jo menossakin.

– Avoimesta tieteestä ja sen tekemisestä hyötyvät siis myös julkinen hallinto, poliitikot, yritykset ja elinkeinoelämä, mutta myös niin sanotut tavalliset kansalaiset. Kansalaisten osuus avoimeen tieteeseen on mielenkiintoinen ja kokonaisuudessaan vielä suhteellisen uusi näkökulma tieteeseen ja sen vaikuttavuuteen.

Kansallinen strategia digitalisaatiota varten

East Office Industriesin hallituksen puheenjohtaja, entinen pääministeri Esko Aho linjasi juhlapuheessaan maallemme seuraavan haasteen: Suomen täytyy nopeasti rakentaa uusi kansallinen strategia.

– On rakennettava konsepti, joka vastaa maailmaa sellaisena kuin olemme sen kohtaamassa, ei sellaisena kuin olemme tottuneet sen kohtaamaan tai sellaisena kuin toivomme sen kohtaavamme.

Ahon mukaan muutosvoimia on monia, mutta niitä kaikki yhdistää digitalisaatio. Se kytkeytyy kaikkiin haasteisiimme; väestön ikääntymiseen, globalisaation etenemiseen, teknologiseen vallankumoukseen sekä paineisiin tehdä ekologisesti kestäviä ratkaisuja.

– Tukeutuminen teknologian tarjoamaan apuun on välttämätöntä voidaksemme selviytyä kunnialla väestön ikääntymisen sosiaaliturvalle ja terveydenhuollolle synnyttämästä paineesta. Sama koskee ilmastonmuutosta. Paluuta takaisin ei ole.

Ahon mukaan sosiaalisen median ja viihteen tarpeisiin tuotettujen palveluiden helppous on luonut mielikuvan, että sama helppous onnistuu myös muilla aloilla. Vaikka digitaalisissa ratkaisuissa ja niitä tukevissa teknologioissa piilee valtava tuottavuuspotentiaali, on sen hyödyntäminen Ahon mukaan paljon vaativampaa kuin mitä kuvittelemme.

– Digitaaliset ratkaisut vaativat aivan erityisiä ekosysteemejä, joissa teknologian hyödyntäminen kytkeytyy osaksi koko toimintamallin muutosta. Toistaiseksi tulokset ovat jääneet tuottavuuden kannalta laihoiksi.

Sodan jälkeen Suomessa tehtiin päätös teollistumisesta, ja kaikki toimijat sitoutuivat sen vaatimiin panostuksiin. Nyt tarvitsemme Ahon mukaan samankaltaisen strategisen päätöksen nousta digitalisaation kärkimaaksi. Vaikka vatuloinnilla on menetetty jo monta mahdollisuutta, on Suomella siihen yhä loistavat lähtökohdat.

– Tiedeyhteisöillä, yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on tässä iso vastuu. Yliopistoilta toivoisin vähintään tutkittua tietoa päätöksenteon perustaksi, yksittäisten ilmiöiden ja ongelmien yhdistämistä omaan kontekstiinsa, vanhojen käsitysten kyseenalaistamista, monialaisen osaamisen tuottamista, uuden työnjaon edistämistä yksityisen ja julkisen kesken sekä oman tuottavuuden ja tehokkuuden ylläpitämistä.

Terveenä sisään, terveenä ulos

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, Joensuun kampuspuheenjohtaja Juho Ikonen muotoili ylioppilaskunnan tervehdyksessään kuluneen vuoden olleen korkeakouluyhteisölle raskaan.

– Koulutusleikkaukset murentavat sekä sivistyksellistä että taloudellista kivijalkaamme.

Leikkaukset eivät ole vaikuttaneet pelkästään korkeakouluihin, vaan myös opiskelijoiden kukkaro on joutunut leikkurin kohteeksi.

– Tulevaisuus näyttäytyy sukupolvelleni epävarmoina työmarkkinoina sekä epävarmana työllistymisenä. Taloudellinen ahdinko pakottaa nuoret tekemään kipeitä ratkaisuja; joko yrittää keskittyä opintoihin ja pärjätä varallisuudellaan ilman lainaa tai parantaa toimeentuloa tekemällä töitä opintojen ohessa.

Oli ratkaisu kumpi tahansa, voi lopputulos vaikuttaa opintomenestykseen. Henkisesti ja fyysisesti väsynyt nuori ei jaksa keskittyä täysipainoisesti sekä työhön että opintoihin.

– Jos opinnot uhkaavat jäädä enemmän harrastukseksi, hidastuvat opinnot ja viivyttävät samalla yliopiston saamaa rahoitusta valtion suunnalta. Opiskelijat ja yliopisto ovat siis yhteisen haasteen edessä.

Ikonen muistutti, että yliopiston yhtenä roolina on taata nuoren jaksaminen niin opintojen aikana kuin valmistuessa, koska opiskeluaikana kasaantuneet ongelmat saattavat kertautua työelämässä.

– Me opiskelijat toivomme, että raskaita ja vaikeita päätöksiä tehdessä pidettäisiin kirkkaana mielessä se tärkein asia: että yliopistosta valmistuessaan opiskelija on terve, luottaa itseensä, on valmis kantamaan vastuuta sekä pystyy vastaamaan työelämän haasteisiin.

Ennakkoluuloton ja innovatiivinen opettaja

Avajaisissa julkistettiin myös Vuoden opettajan valinta. Joensuun kampuksella Vuoden opettajaksi valittiin ympäristöoikeuden professori, oikeustieteiden laitoksen johtaja Tapio Määttä. Valintaperusteluissa Määtän kehutaan muun muassa hyödyntävän opetuksessaan monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä niin että etäopiskelijatkin tulevat huomioiduiksi ja kurssisisällöt ovat monipuolisia.

– Uskon sellaiseen yliopistoon, jossa jokainen opettaja opettaa mitä haluaa ja jokainen opiskelija opiskelee mitä haluaa. Sellaisessa yliopistossa päätöksenteko on luonnollisesti läpinäkyvää, avointa ja vuorovaikutteista. Opettajat ja tutkijat pystyvät vaikuttamaan työnsä sisältöön ja työssään tapahtuviin muutoksiin. Opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöä ja heidän palautettaan ja kehittämisehdotuksiaan kuunnellaan ja kerätään aktiivisesti, Määttä tiivisti esitelmässään.

Hän puolusti puheessaan omaa tietään ja elämänsä tarkoitusta etsiviä haahuilijoita, jotka eivät kulje jonkun valmiiksi viitoittamaa opintopolkua, vaan rakentavat itseään motivoivan ja innostavan monimuotoisen paketin eri alojen opinnoista. Tätä ”haahuilua” tukee muun muassa Itä-Suomen yliopiston laaja sivuaineoikeus.

– Esimerkiksi kaikki oikeustieteiden ja kauppatieteiden laitosten opintojaksot ovat vapaasti kenen tahansa muun oppiaineen opiskelijan suoritettavissa. Poikkeuksellista verrattuna muihin yliopistoihin on myös se, että Itä-Suomen yliopistossa sekä kauppatieteisiin että oikeustieteisiin otetaan yliopiston sisäisinä pääaineenvaihtajina siirto-opiskelijoita eli koulutusalan vaihto yliopiston sisällä on joustavaa, kiitteli Määttä.

Opiskelijat perustelivat Määtän valintaa myös sillä, että Määttä kehittää ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti pedagogisia taitojaan sekä opetusmenetelmiään. Opiskelijat kokevat hänen olevan yliopistossa juuri opiskelijaa varten.