Browse Category by Ammatillinen Koulutus
Ammatillinen Koulutus

Ammattikouluilla turhan huono maine – ammatillinen koulutus lisää ansioita ja sillä on kysyntää myös työn murroksessa

Ammatillinen koulutus on ensiarvoisen tärkeä koulutusvaihtoehto erityisesti peruskoulussa heikommin menestyville nuorille, ilmenee tuoreesta Etlan tutkimuksesta. Ammatillinen koulutus johtaa monien nuorten kohdalla lukiota parempaan palkka- ja työllisyyskehitykseen. Viime vuosina ammatilliseen koulutukseen on kuitenkin kohdistunut mittavia säästötoimenpiteitä ja uudistuksia. Etla suosittaa huolehtimaan niin ammatillisen koulutuksen tarjonnasta kuin laadustakin.

Suomessa ammatillisella koulutuksella on varsin iso rooli toisen asteen koulutuksessa: 17-vuotiaista nuorista 45 prosenttia opiskelee ammatillisessa koulutuksessa. Määrä on noin viisi prosenttia enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat nuoret eroavat lähtökohdiltaan merkittävästi lukioon hakevista nuorista, käy ilmi Etlan tänään julkistamasta tutkimuksesta (ETLA Muistio 81). Ammatillinen koulutus onkin erityisen tärkeä niille nuorille, jotka menestyvät peruskoulussa keskimääräisesti tai sitä heikommin, ja jotka ilman ammattikoulutusvaihtoehdon olemassaoloa jäisivät pelkän peruskoulun varaan.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Hanna Virtasen ja Harvardin yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Sillimanin tuore tutkimus ottaa aiempaa tarkemmin huomioon nuorten erilaiset lähtökohdat haettaessa toisen asteen koulutukseen. Lukion on aiemmin esitetty johtavan ammatillista koulutusta parempaan menestykseen myöhemmin työuralla, mutta Virtasen ja Sillimanin tutkimus osoittaa, että ammatillinen koulutus itse asiassa lisää vuosiansioita 31-vuotiaana noin 2000 euroa suhteessa lukioon.

– Tutkimuksessamme ei löydetä viitteitä siitä, että ammatillisella koulutuksella olisi haitallinen vaikutus myöhempään menestykseen työuralla vaan päinvastoin ammatillisen koulutuksen positiivinen vaikutus vuosiansioihin näyttäisi jopa kasvavan uran edetessä, Etlan Hanna Virtanen huomauttaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuoria, jotka hakivat sekä lukioon että ammatilliseen koulutukseen, ja joiden koulutusalan lopulta ratkaisivat käytetyt sisäänpääsyrajat. Ammatillinen koulutus parantaa erityisesti niiden nuorten ansiotuloja, jotka hakevat ensisijaisesti ammattikouluun. Työn murros ei tulosten perusteella uhkaa ammatillista koulutusta vaan koulutusta tarvitaan merkittävissä määrin jatkossakin.

Säästötoimenpiteiden vaikutuksia seurattava

Tutkijat korostavat, että ammatillinen koulutus on merkittävässä roolissa koko Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta. Viime vuosina toteutettu ammatillisen koulutuksen uudistus ja mittavat säästötoimet ovat kuitenkin johtaneet ammatillisen koulutuksen tarjonnan keskittämiseen suurempiin yksiköihin ja pienempien yksiköiden lakkauttamiseen. Etlan Hanna Virtanen pitää tätä huolestuttavana.

– Ammatillisen koulutuksen määrällisestä tarjonnasta, alueellisesta saatavuudesta sekä laadusta on pidettävä huolta. Edellisellä hallituskaudella tehtyjen leikkausten ja ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksia on seurattava tarkasti, hän painottaa.

Nuorten koulutustoiveet tulisi myös ottaa huomioon aiempaa paremmin, ja opinto-ohjauksen määrään sekä laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli siinä, että ikäluokat saadaan suorittamaan vähintäänkin toisen asteen tutkinto, jotta heillä on mahdollista kiinnittyä työmarkkinoille ja pärjätä myös työn murroksessa.

 

Silliman, Mikko – Virtanen, Hanna: Ammatilliseen vai lukioon: toisen asteen koulutusvalinnan vaikutus työuralla menestymiseen (ETLA Muistio 81)

Ammatillinen Koulutus

Kajaanin kaupunki lahjoittaa tervetuliaisämpärin uusille ammattikorkeakouluopiskelijoille

Kajaanin kaupunki lahjoittaa Kajaanin ammattikorkeakoulun uusille perustutkinto-opiskelijoille tervetuliaisämpärin. Ämpäri sisältää tuotteita, joilla pääsee uudessa elämänvaiheessa alkuun. Kajaanin kaupungin vaakunatarralla koristellussa ämpärissä on muun muassa tiskiharja, tiskirätti, vessapaperirulla, hammasharja- ja tahna ja laastaripaketti. Mukana on tietysti Kajaanin kartta ja esitteitä, jotta kaupunki tulee tutuksi.

Lisäksi kaikki Kajaanin ammattikorkeakouluopiskelijat saavat kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Jokainen saa 5 euron arvoisia seteleitä kahdeksan kappaletta.

Ämpärit jaetaan perjantaina 31. elokuuta kampustapahtumassa kello 13 alkaen Kajaanin ammattikorkeakoululla.

Kaupunginhallitus päätti asiasta kesäkuussa. Päätöksen mukaan kaupunginhallitus varasi Kajaanin ammattikorkeakoulun perustutkinto-opiskelijoille liikunta- ja palveluseteleihin ja uusien opiskelijoiden tervetulotoivotukseen yhteensä 65 000 euroa. Summasta 36 000 euroa tulee Kasvua Kainuuseen ESR-hankkeesta.

Kajaanin kaupungin uuden strategian yhtenä teemana on ”Tulevaisuus nuorissa”. Kaupunki haluaa lisätä opiskelijamyönteisyyttä ja panostaa opiskelijoihin sekä parantaa Kajaanin vetovoimaisuutta.

Ammatillinen Koulutus

:KUUNTELE JUTTU: Ovatko oppilaitosten koneet turvallisia?

print_zzsg275arh

Puuartesaaniksi toista vuottaan opiskelevat Ville Palosaari ja Tommi Raivio arvostavat koneturvallisuutta opiskelupaikassaan Espoon keskuksen Omniassa.

Oppilaitokset ovat aloittaneet vauhdilla syyskauden, mutta ovatko oppilaitosten kaikki opetuskoneet kunnossa?

Alan asiantuntijoiden mukaan oppilaitosten konekantaa ei kaikkialla arvioida yhtä järjestelmällisesti kuin työpaikoilla. Koneiden turvallisuustaso, vaarat ja kunto kuitenkin tulisi tarkastaa ja testata systemaattisesti myös oppilaitoksissa ja kouluissa.

– Työpaikoilla on totuttu tarkastusmenettelyihin ja järjestelmälliseen toimintaan koneturvallisuusasioissa. Oppilaitoksissa sen sijaan on melko paljon kone- ja kalustokantaa, joka ei ole systemaattisen tarkastuksen piirissä, sanoo Inspectan koneturvallisuusasiantuntija Jukka Laaksonen.

Oppilaat vasta harjoittelevat koneiden käyttöä

– Koneiden turvallisuuteen liittyy oppilaitoksissa suurempia haasteita, koska oppilaat eivät ole niin perehtyneitä koneiden käyttöön. Turvallisuustason tulisi tämän vuoksi olla siellä vielä korkeampi kuin työpaikoilla, Laaksonen painottaa.
Koulujen ja ammattikorkeakoulujen teknisen työn luokissa on lukuisia erilaisia koneita ja laitteita puutyökoneista sorveihin ja levyleikkureihin. Opetuskoneiden kanssa työskentely vaatii erityistä ohjausta ja huolellisuutta.

Monipuolisen konekannan lisäksi oppilaitoksissa on monen ikäisiä koneita. Tämä on hyvä asia, sillä oppilaiden tulee opiskella käyttämään kaikkia niitä koneita, joita he todennäköisesti työpaikoillakin tulevat käyttämään. Eri ikäiset koneet asettavat kuitenkin huomattavia haasteita koneturvallisuudelle ja perehdyttämiselle.

Koneiden turvallisuus varmistetaan tarkastuksella

Koneturvallisuus lähtee koneiden hankinnasta. Oppilaitosten tulee hankkia turvallisia ja laadukkaita koneita. Lisäksi on varmistettava, että ne sijoitetaan oikein ja oikeaan käyttöympäristöön. Tämän jälkeen koneista tulee huolehtia säännöllisesti; huoltaa, tarkastaa ja testata. Espoon seudun Omnialla on mittava valikoima metallintyöstökoneita, jotka tarkastettiin viime vuonna.

– Meillä on tarkkaa sisäistä turvallisuusvalvontaa Omniassa. Lisäksi tilasimme ulkopuoliselta toimeksiantajalta tarkastuksen, sillä meillä on uudempaa ja vanhempaa konekantaa täällä. Oli jonkun verran korjattavaa, muttei mitään suurempaa huomauttamista, kertoo Espoon seudun Omnian kiinteistöpäällikkö Pentti Väisänen.
Työturvallisuuslaki pätee oppilaitoksissa aivan kuten missä tahansa työpaikoilla. Tehdessään harjoitustöitä oppitunnilla oppilaat kuuluvat työturvallisuuslain piiriin. Vastuu oppilaan turvallisuudesta on aineopettajalla, ja viime kädessä rehtorilla.

Kun oppilaitoksissa turvallisuusasiat ovat kunnossa, oppivat koululaiset ja opiskelijat jo pienestä pitäen huomioimaan turvallisuusnäkökulmat toiminnoissaan. Tämä on innostava lähtökohta oppilaan koko elämänkaarta ajatellen.

– On hieno asia, että saamme olla vaikuttamassa nuoriin. Omniassa koko henkilöstö on ottanut vastuulleen sen, että pidämme näistä opiskelevista nuorista huolta, lähes 30 vuotta Espoon seudun Omniassa työskennellyt Väisänen hymyilee.

Ammatillinen Koulutus

Työryhmä esittää historiallista uudistusta ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen

Grahn-Laasonen, Sanni kok

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä ehdottaa uudistuksia ammatilliseen tutkintorakenteeseen sekä näyttötutkintojen mitoitukseen. Jatkossa tutkinnot olisivat laajempia ja niitä olisi vähemmän. Tutkintojen määrä vähenisi nykyisestä 351 tutkinnosta 166 tutkintoon. Ehdotus on väliraportti, ja se luovutettiin keskiviikkona opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Tutkintorakenteen uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaa ammatillisen koulutuksen reformia. Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmä uudistetaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään, ja koulutussopimus otetaan käyttöön uutena käytännönläheisenä tapana tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjien säätelyä kevennetään.

Työryhmä esittää muutoksia etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintorakenteeseen, mutta myös ammatillisiin perustutkintoihin. Tutkintojen määrä vähenee oleellisesti ja niistä on kyetty luomaan laajempia kokonaisuuksia työelämän muutosten mukaisesti.

Jatkossa ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59. Tällä hetkellä ammatillisessa tutkintorakenteessa on yhteensä 52 ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa. Tutkintojen määrä vähenisi nykyisestä 351 tutkinnosta 166 tutkintoon.

Tavoitteena on, että opiskelijalla olisi aikaisempaa paremmat mahdollisuudet joustavasti hankkia osaamista ja erikoistua opintojen aikana. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet tutkintojen sisällä kasvavat, mutta tutkintojen osaamisvaatimuksista ei tingitä. Tavoite on myös, että tutkintorakenteessa on jatkossa enemmän joustoa ja se vastaisi paremmin työelämän muutoksiin.

Ehdotettu malli on mittavin ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistus sitten ammatillisten tutkintojen kolmivuotistamisen 1990-luvun lopulla. Aiemmin työelämän uusiin osaamishaasteisiin on vastattu aina uuden tutkinnon luomisella, mikä on pirstaloinut tutkintorakennetta ja lisännyt tutkintojen määrää.

-Koskaan ammatillisen koulutuksen historiassa ei ole tehty yhtä mittavaa uudistusta tutkintorakenteeseen. Tulevaisuuden työelämä edellyttää nykyistä laajempien kokonaisuuksien hallintaa. Tämä esitys tuo tervettä norminpurkua ammatillisen koulutuksen paisuneeseen tutkintorakenteeseen ja sisältää uusia, joustavia, hallinnollisesti kevyitä tapoja sisällyttää tutkintoihin uutta osaamista.
Se antaa mahdollisuuden vastata ketterämmin työelämän nopeasti muuttuviin
osaamisvaatimuksiin. Kiitän työryhmää yksimielisestä työstä, joka vahvistaa suomalaista ammatillista koulutusta, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Ohjausryhmä esittää, että ammatillisia tutkintoja koskeva tutkintorakenneasetus annettaisiin jo syksyllä 2016. Asetuksessa määritellään tutkinnoittain kunkin tutkinnon perusteiden voimaantuloaika. Uudistuvat tutkinnot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa.

Ohjausryhmän toimikausi päättyy 18.8.2018.

Ohjausryhmän esitys