Browse Author by kerttuvali
Yleiset Uutiset

Kevään poikkeusolot ovat aiheuttaneet erityisiä vaikeuksia toisen asteen opintoja päättäville nuorille

Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykkääntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia, selviää Turun yliopiston tekemästä Valmistuitko koronakeväänä? –kyselyn tuloksista. Muuttuneet valintakoeprosessit sekä etänä järjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret jäivät myös ilman kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työpaikkaa. Eniten vaikeuksia kokivat jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret, joista moni kertoi kaipaavansa tukea opiskelu- tai työpaikan löytämiseen. Näille nuorille tulisi nyt järjestää heidän tarvitsemansa tuki, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy. Toisen asteen nivelvaihe on merkityksellinen yhteiskuntaan kiinnittymisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Koronakriisin keskelle valmistuminen on ollut monelle nuorelle henkisesti hyvin kuormittavaa. Yli puolet vastaajista koki itsensä ahdistuneemmaksi (52%) ja vielä useampi yksinäisemmäksi (59%) kuin aiemmin. Moni koki myös olevansa uupuneempi (48%) tai masentuneempi (40%) kuin ennen poikkeustilaa.

Kysely suunnattiin kolmannen vuoden opiskelijoille. Vastaajista 85 prosentilla oli tarkoitus valmistua keväällä 2020. Ammattiin opiskelleista lähes joka kuudes (16%) kertoi, ettei valmistunut aiotusti keväällä, vastaava osuus lukiolaisista oli 3%. Ammattiin opiskelleista joka neljäs (24%) kertoi ammattiosaamisen näytön vaikeutuneen ja joka viides (19%) raportoi harjoittelun keskeytyneen.

Iso osa nuorista raportoi menettäneensä kesätyön (19%) tai muun työpaikan (9%) tai kertoi töiden muuten vähentyneen (16%) koronarajoitusten takia. Vastaajista lähes puolet (43%) ei ollut kesän aikana töissä lainkaan. Ammattiin valmistuneista joka kolmas (33%) koki koronatilanteen heikentäneen työllistymismahdollisuuksia ja yhtä moni (34%) ei uskonut lainkaan työllistyvänsä opiskelemalleen alalle. Tuoreista ylioppilaista yli kolmannes oli vielä vailla suunnitelmaa syksyksi.

Valintakoemuutokset koettiin epäreiluna

Niin lukiolaiset kuin ammattiin opiskelleet raportoivat valintakokeisiin valmistautumisen olleen vaikeaa ja kuormittavaa, koska valintakriteerit, aikataulut ja valintakokeen toteuttaminen (esim. etähaastattelu, erityyppiset valintakokeet) muuttuivat. Myös muutoksista tiedottamisen kuvattiin olleen sekavaa. Reilu kolmannes (37%) tuoreista ylioppilaista koki koronarajoitusten vaikeuttaneen jatko-opintoihin hakeutumista. Lukiolaisista jopa kolme neljästä (75%) kertoi koronarajoitusten vaikuttaneen kirjoitusten aikatauluun ja lähes puolet (44%) koki saaneensa huonommat arvosanat tai koetulokset kuin olisi saanut normaalitilanteessa.

Vaikeudet keskittyvät jo aiemmin tukea tarvinneille – yhteydellä opettajiin iso merkitys

Tuen merkitys korostuu poikkeusoloissa ja jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret kokivat tilanteen kaikista raskaimmin. Tulokset korostavat opettajasuhteen, opiskelijahuollon ja nuorisotyön merkitystä opintojen aikana ja nivelvaiheessa. Moni valmistunut nuori kertoi jääneensä ilman opiskelu- tai työpaikkaa syksyksi. Olisi tärkeää, että koulutuksen järjestäjät pyrkisivät nyt tavoittamaan nämä nuoret. Heille tulisi tarjota tukea, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy.

Myös nuorille, joilla on kiusaamisen tai yksinäisyyden kokemuksia aiemmalta kouluajalta, tulisi tarjota aktiivisesti varhaista tukea. Mielenterveyteen liittyviä matalan kynnyksen palveluita tulisi kehittää edelleen ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla säilyy yhteys opettajaan ja tarvittava tuki oppimisvaikeuksiin. Paikallisesti on tärkeää kuunnella tukea tarvitsevia nuoria ja selvittää, millaisia tukitoimia ja etäopetuksen muotoja he kaipaavat. Näissä asioissa tukea tarvitsevia nuoria auttamalla voidaan ehkäistä nuorten ajautumista koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Valmistuitko koronakeväänä? -kysely toteutettiin kesällä 2020 ja siihen vastasi 5005 valmistumisvaiheessa olevaa nuorta. Verkkokyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST Psykologia -tutkimusryhmä yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton kanssa. Kyselyn rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. Havainnot ovat alustavia ja lähtökohta perusteellisemmille analyyseille. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivahanketta. INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ perusti 10 miljoonan rahaston tukemaan jäsentensä työhyvinvointia

Opetusalan Ammattijärjestö on perustanut työhyvinvointirahaston. Sen peruspääoma on 10 miljoonaa euroa, ja tuotoilla pyritään edistämään OAJ:n jäsenten työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työsuojelua. OAJ:n jäsenet toimivat koulutus-, kasvatus- ja tutkimusaloilla päiväkodeista yliopistoon.

Rahaston tuotosta voidaan myöntää varoja kehittämishankkeisiin, koulutukseen ja työelämän laatua parantavaan toimintaan. Tukea voivat hakea OAJ:n yhdistykset ja jäsenten yhteenliittymät. Myös yksittäisille jäsenille voidaan myöntää stipendejä kehittämistyöhön ja tutkimukseen.

Päätös työhyvinvointirahaston perustamisesta tehtiin tänään OAJ:n valtuuston kokouksessa.

–Halusimme rahaston perustamisella kiinnittää huomiota koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen aloilla työskentelevien työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on ratkaisevaa erityisesti oppimisen ja opiskelun parissa työskentelevillä, koska työ perustuu keskeisiltä osin henkilökohtaiseen ja intensiiviseen vuorovaikutukseen. Opettajien ja heidän esihenkilöidensä oma hyvinvointi ja jaksaminen heijastuvat suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin ja sitä kautta oppimiseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

– OAJ haluaa myös itse toimia kaikin keinoin jäsentensä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työhyvinvoinnin kehityssuunta on viime vuosina ollut väärä. Trendiä on muutettava. Työhyvinvointirahaston avulla haluamme osaltamme edistää jaksamista edistävien toimien kehittämistä.

– Opettajat ovat osoittaneet lujaa ammattitaitoa ja poikkeuksellista venymiskykyä viimeksi kevään poikkeusoloissa ja ovat jälleen tänä syksynä vaativan tehtävän edessä. Opetus- ja kasvatustyö on antoisaa, mutta samalla kuluttavaa. Työhyvinvoinnin turvaaminen on yhä tärkeämpää koko työmarkkinoilla, Luukkainen korostaa.

Työhyvinvointirahaston peruspääoma on peräisin OAJ:n pitkäaikaisesta Kojamo-omistuksesta ja Kojamon listautumisen yhteydessä syntyneestä osakkeiden myyntivoitosta. OAJ omistaa tällä hetkellä 6,1 prosenttia asuntosijoitusyhtiön osakkeista. Rahasto voi käyttää tarkoitukseensa vain tuottovaroja, ei pääomaansa. Työhyvinvointirahastoa kartutetaan järjestön pääomatuotoilla ja tilikauden voitoilla, jolloin vastaavasti järjestön tukirahaston kartuttaminen pienenee. Rahasto ei ole omakatteinen, vaan varallisuus sisältyy OAJ:n taseeseen.

OAJ uusii strategiansa

OAJ:n kevätvaltuusto on koolla 17.–19.8. Helsingissä. Kokous siirtyi toukokuulta elokuulle. Valtuusto käsittelee järjestön uutta strategiaa, ja esillä on myös ammattijärjestötoiminnan uudistaminen. Valtuusto valitsi myös uuden hallituksen. OAJ:n uuden hallituksen ja puheenjohtajana jatkavan Olli Luukkaisen toimikausi ulottuu toukokuulle 2022.

Jo kokouksen avajaispäivänä valittiin valtuuston puheenjohtajat. Puheenjohtajaksi valittiin lehtori Anna Renfors Tampereelta. 1. varapuheenjohtajaksi lehtori Ulla Kangasniemi Rovaniemeltä ja 2. varapuheenjohtajaksi lehtori Kari Filpus Kemistä. 150-jäseninen valtuusto on OAJ:n ylin päättävä elin.

Avajaispäivänä kuultiin myös työministeri Tuula Haataisen esittämä valtiovallan tervehdys. Haatainen tähdensi digitaitojen merkitystä ja vertasi niitä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon. Ministeri antoi opettajille kiitosta lasten ja nuorten oppimisen turvaamisesta myös poikkeusoloissa. Hän piti tätä vahvana näyttönä suomalaisten opettajien ammattitaidosta. Opettajilla oli tärkeä merkitys siinä, että maamme selviytyi hyvin koronan ensimmäisestä aallosta.

Itä-Suomen yliopisto

Yhteensä 161 oikaisupyyntöä Itä-Suomen yliopiston opiskelijavalinnoista

Kevään 2020 opiskelijavalinnoista on tehty yhteensä 161 oikaisupyyntöä Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnalle. Lautakunta käsittelee opiskelijavalintapäätökseen tyytymättömien opiskelijaksi hakeneiden vaatimukset oikaista päätöstä.

Itä-Suomen yliopistoon otettiin kevään valinnoissa noin 3000 uutta opiskelijaa.

– Oikaisupyyntöjen määrä on säilynyt aiempien vuosien tasolla. Viime vuonna oikaisupyyntöjä tehtiin 158 ja toissa vuonna 199 kappaletta, kertoo akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Määtän mukaan huomioarvoista on se, että oikaisupyyntöjä on tehty yhä useammasta hakukohteesta. Itä-Suomen yliopistoon oli kevään yhteisvalinnassa 126 hakukohdetta, joista noin kolmannekseen kohdistuu oikaisupyyntö.

– Eniten oikaisupyyntöjä tehtiin aiempien vuosien tapaan oikeustieteellisen (31 kpl), kauppatieteen (23 kpl) ja lääketieteen (19 kpl) valinnoista. Aiempiin vuosiin verrattuna lääketieteen ja oikeustieteellisen oikaisupyyntöjen määrä kuitenkin laski selvästi, kauppatieteen taas nousi, Määttä kertoo.

Vuonna 2019 yhteensä 9 kappaletta eli vajaa 6 % oikaisupyynnöistä johti opiskelijavalintapäätöksen muuttamiseen siten, että hakija sai opiskelupaikan.

Itä-Suomen yliopistossa oikaisupyyntöjä käsittelee erillinen, itsenäisesti toimiva muutoksenhakulautakunta. Lautakunnan puheenjohtajana toimii professori Antti Kolehmainen. Jäsenistä ja varajäsenistä kaksi on muita opettajia ja kaksi opiskelijoita.

– Opiskelijavalintaa koskevat oikaisupyynnöt liittyvät yleensä valintakokeen pisteytykseen, hakukelpoisuuteen, yleisesti valintaperusteiden soveltamiseen ja pääsykokeen järjestelyihin, kertoo Kolehmainen.

Kolehmaisen mukaan monet tämän vuoden oikaisupyynnöistä sisältävät mainintoja yleisestä tyytymättömyydestä valintaperusteiden muuttumiseen. Oikaisuvaatimukset kohdistuvat hänen mukaansa sekä valintakokeiden ensimmäiseen että toiseen vaiheeseen.

Muutoksenhakulautakunta kokoontuu käsittelemään opiskelijavalintoja koskevat oikaisupyynnöt 10.–11.9. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätös jää lopulliseksi, eikä siihen voi enää hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Ylioppilastutkinto

Apulaisoikeusasiamies: Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus turvattava yo-koejärjestelyissä

Apulaisoikeusasiamiehen (AOA) sijainen Mikko Sarja arvioi ratkaisussaan Ylioppilastutkintolautakunnan menettelyä ylioppilaskokeen järjestelyissä vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi. Hän esittää, että Ylioppilastutkintolautakunta kehittäisi asiaa koskevia ohjeitaan siten, että ne turvaavat vammaisten henkilöiden mahdollisuuden saada tarvitsemiaan kohtuullisia mukautuksia.

Ylioppilastutkintolautakunnan toiminta kokeiden esteettömyyden varmistamiseksi mahdollisimman monille kokelaille ansaitsee AOA:n sijaisen mielestä tunnustuksen. Hän piti kuitenkin lautakunnan ohjeita eräin osin ongelmallisina. Tavoitteena ohjeiden kehittämisessä tulisi AOA:n sijaisen mukaan olla, että kohtuullisten mukautusten keinovalikoimaa ei rajattaisi ennalta enempää kuin se on aivan välttämätöntä, kun otetaan huomioon kohtuullisiin mukautuksiin kuuluva tapauskohtaisuus ja yksilöllinen arviointi.

Turun yliopisto

Turun yliopisto avaa avoimen yliopiston opinnot maksutta työttömille ja lomautetuille

Avoin yliopisto-opetus tarjoaa joustavia ja yksilöllisiä mahdollisuuksia eri tieteenalojen kurssien suorittamiseen sekä koulutustason nostamiseen. Turun yliopiston avoimet yliopisto-opinnot avataan nyt määräaikaisesti maksutta työttömille työnhakijoille.

Maksuttomuus koskee avoimen yliopiston opintoja, joihin voi ilmoittautua 15.6.–31.12.2020. Opinnoista kiinnostuneiden tulee selvittää opiskelumahdollisuutensa etukäteen TE-toimiston kanssa.

– Turun yliopisto haluaa osaltaan olla tukemassa yhteiskunnan uutta nousua vaikean koronakevään jälkeen. Opiskelusta avoimessa yliopistossa saa itsevarmuutta, uusia tuttavia ja yhteistyöverkostoja, ja parhaimmillaan pääsee kiinni jopa uuteen työpaikkaan, kertoo vararehtori Piia Björn.

– Turun yliopisto on yrittäjyysyliopisto, ja pyrimme tuomaan valmiuksia yrittäjämäiseen ajatteluun opinnoissa. Miksei opintojen kautta voisi syttyä kipinä vaikka yrityksenkin perustamiseen, Björn jatkaa.

Työtön työnhakija voi tietyin edellytyksin opiskella avoimia yliopisto-opintoja sivutoimisesti tai päätoimisesti menettämättä työttömyysetuuttaan. Opiskelun vaikutus työttömyysetuuteen ratkaistaan TE-palveluissa, joten opinnoista kiinnostuneen tulee neuvotella TE-toimiston kanssa opiskelusuunnitelmistaan ennen opintoihin ilmoittautumista.

– TE-toimisto arvioi, lisäävätkö opinnot työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja täyttyvätkö muut edellytykset opiskelun tukemiselle, kertoo avoimen yliopisto-opetuksen suunnittelija Seppo Piiparinen.

Oikeutta avoimen yliopiston opintojen opiskeluun työttömyystuella voivat hakea vähintään 25-vuotiaat työttömät työnhakijat, joiden työllistymissuunnitelmassa on sovittu koulutuksen tarpeesta. Avoimen yliopiston opintojen laajuuden tulee olla vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohden.

– Jos opintoja ei voida tukea työttömyysetuudella, kannattaa selvittää mahdollisuus opiskella sivutoimisesti. Sivutoiminen opiskelu määritellään opintojen vaatiman työmäärän mukaan. Avoimen yliopiston opinnoissa se tarkoittaa alle 5 opintopisteen suorittamista kuukaudessa, Piiparinen lisää.

Opintotarjontaan voi tutustua avoimen yliopisto-opetuksen sivuilla: www.utu.fi/avoin

Lisäohjeita työttömänä opiskeleville: https://www.utu.fi/fi/avoin-yliopisto-opetus/ilmoittautuminen-ja-maksut

Etäopiskelu

Suomalaiskoululaiset tyytyväisimpiä etäopiskeluun – vain alle kymmenen prosenttia lapsista tyytymättömiä koulunkäyntiin kotona

Suomalaislapset sopeutuivat erittäin hyvin etäopiskeluun, kertoo Pohjoismaissa ja Baltiassa tehty tuore kysely. Yli tuhat suomalaiskoululaista osallistui kyselyyn, jossa selvisi muun muassa, että he kokivat olonsa etäopiskelun aikana turvallisiksi, iloisiksi ja rauhalliseksi.

 Seitsemässä maassa tehdyn kyselyn mukaan Suomessa lapset olivat tyytyväisimpiä etäopiskeluun. 67 prosenttia suomalaislapsista on ollut tyytyväisiä poikkeusajan opiskeluun, tyytymättömiä oli ainoastaan kahdeksan prosenttia.

Kyselyyn vastanneet suomalaislapset tunsivat olonsa etäopiskelun aikana turvalliseksi (83%), iloiseksi (71%) ja rauhalliseksi (66%), mutta kotonaolo myös tylsistytti (33%) lapsia. Perheen ja lemmikkien kanssa oleminen sekä ruudun ääressä vietetty aika kasvoi ja ystävien kanssa vietettiin vähemmän aikaa. Lähes puolet (45%) kertoi, että heidän kykynsä itsenäiseen koulutehtävien ratkaisemiseen on parantunut kevään aikana.

Kyselyyn osallistui seitsemässä maassa yhteensä 7000 vastaajaa. Kaikista vastaajista yli puolet oli tyytyväisiä etäkoulunkäyntiin. Poikkeusaika on vastaajien mukaan vähentänyt kiusaamista. Toisaalta joka kymmenes lapsista kertoo, että kotona opiskelun aikana heihin on ottanut yhteyttä tuntematon aikuinen.

Kolmannes vastaajista (36%) arvioi, että etäkoulu on tylsää ja lähes saman verran (29%) pitää etäopiskelua väsyttävänä.

Myös verkkoyhteyden laatu vaikutti koulukokemukseen. Kymmenellä prosentista vastaajista oli heikko verkkoyhteys, mikä vaikutti huomattavasti heidän kokemuksiinsa etäopiskelusta.

Telia Companyn teettämään kyselyyn osallistui toukokuussa 7000 10-18-vuotiasta lasta ja nuorta. Suomessa vastaajia oli 1005. Kysely tehtiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa. Tutkimukseen käytettiin lasten neuvoa-antavaa paneelia.

 

Yleiset Uutiset

Koronakriisin negatiivia vaikutuksia lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä voidaan minimoida

Koronakriisi vaikuttaa monin eri tavoin lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja kouluttautumiseen. On todennäköistä, että useimmilla lapsilla koronakriisin pitkäaikaiset, aikuisuuteen saakka ulottuvat haitat liittyvät lapsiperheisiin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia on kuitenkin mahdollista minimoida. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä. Tehokkainta olisi tukea kriisin myötä haavoittuneita aloja siten, että lomautetut ja työttömät voisivat palata takaisin työhön mahdollisimman nopeasti.

Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen tutkijat ovat julkaisseet politiikkasuosituksen koronakriisin vaikutuksista lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia mekanismeja on tutkittu useissa tutkimuksissa. Pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan ennakoida samoilla teoreettisilla malleilla, joilla selitetään perhetaustan vaikutuksia lasten ja nuorten kouluttautumiseen ja sosiaaliseen kiinnittymiseen. Koronakriisi vahvistaa näitä samoja mekanismeja.

– Jo nyt kriisi on lisännyt perheiden työttömyyttä, velkaantumista ja toimeentulotukiasiakkuutta, kertoo sosiologian professori Jani Erola. ­Keinot rajata koronakriisin aiheuttamia ongelmia ovat sellaisia, joilla on positiivinen vaikutus oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin myös ilman koronaa. – Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä ja varmistaa, että lomautetut ja työttömät voisivat palata takaisin työhön mahdollisimman nopeasti tukemalla haavoittuneita aloja, Erola selventää

Toimeentulotukeen liittyvien negatiivisten pitkäaikaisvaikutusten ehkäisemiseksi yhteiskunnan tuki kannattaa kohdistaa perheisiin. Perheiden tuen lisääminen niin, ettei tarvetta toimeentulotuki-asiakkuuteen synny, on luultavasti paras tapa ehkäistä ongelmia. Nuoriin itseensä voidaan vaikuttaa lisäämällä opinto-ohjausta koulutuksen nivelvaiheissa etenkin korkean työttömyyden alueilla. Huono-osaisiin perheisiin ja lasten sekä vanhempien terveyden edistämiseen tulisi myös kohdistaa tukikeinoja, jotka vähentävät koronakriisin sosioekonomisista syistä johtuvia terveyshaittoja. Samalla pitää huolehtia, etteivät ennaltaehkäisevien palvelujen ja kiireettömän hoidon saatavuus heikkene.

Politiikkasuosituksessa koronakriisin vaikutuksia tarkastellaan etäkouluun siirtymisen, vanhempien työttömyyden, perheiden toimeentulotukiasiakkuuden, vanhempien parisuhdeongelmien, huono-osaisuuden kasautumisen ja terveysvaikutusten kannalta.

Turun yliopisto, Tutkimukset

Koululaisten koronakevätkyselyn tulosten mukaan etäopetus on sujunut pääsääntöisesti hyvin

Koronaepidemian vaikutusta peruskoululaisten oppimiseen ja hyvinvointiin selvitettiin toukokuun alussa. Tulosten mukaan oppilaat ovat pääosin kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikan ja vieraiden kielten opiskelussa. Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti. Osa oppilaista tarvitsee kuitenkin kipeästi aikuisilta apua ja tukea, ja yllättävän moni oppilaista oli helpottunut, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan.

Kyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen psykologian tutkimusryhmä. Verkossa toteutettuun kyselyyn tuli lähes 50 000 vastausta yli 400 koulusta. Kyselyllä haluttiin kartoittaa lasten ja nuorten kokemuksia opiskelun ja oppimisen, sosiaalisten suhteiden sekä mielen hyvinvoinnin suhteen etäopiskelun aikana. – On tärkeää, että meillä on näkemys siitä, miten eri-ikäiset lapset ja nuoret ovat kokeneet tilanteen. Saadut tulokset auttavat kouluja ja muita yhteiskunnallisia toimijoita tuen kohdentamisessa ja syksyn toimenpiteiden suunnittelussa, erikoistutkija Sanna Herkama Turun yliopistosta kertoo. Koulut saavat käyttöönsä koulukohtaiset tulokset, joiden pohjalta koulut voivat käydä oppilaiden kokemuksia läpi.

Pääosin oppilaat ovat kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Etäopiskelun hyvinä puolina oppilaat pitivät erityisesti sitä, että aikataulu on rennompi, kotona on parempi työrauha ja on opittu opiskelemaan verkon avulla. Valtaosa koki suhteiden opettajiin säilyneen hyvänä ja jopa joka kuudes koki saaneensa opettajalta enemmän apua kuin normaalisti. Suurin osa oppilaista raportoi tehneensä kaikki tai melkein kaikki annetut tehtävät.

Etäopiskeluun liittyy myös haasteita. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikassa, vieraissa kielissä ja luonnontieteissä. Jos tehtäviä oli jäänyt tekemättä, melkein puolet vastaajista kertoi syyksi sen, että eivät tienneet mitä olisi pitänyt tehdä. Keskittymisen ja aloittamisen vaikeudet olivat yhtä usein syynä tekemättä jättämiseen. Lähes kaikki vastaajat olivat saaneet tehtäviinsä apua huoltajilta, koulun aikuisilta tai kavereilta.

Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti ja vielä useampi kertoi riidelleensä aikuisten kanssa vähemmän. Joka kymmenes oli päivisin kotona ilman aikuista seuraa, mutta näiden oppilaiden kokemukset eivät merkittävästi eronneet muista vastaajista. Puuttuva yhteys opettajaan tai ystävien puute olivat selvästi merkittävämpiä tekijöitä kielteisten kokemusten suhteen.

Vaikka monella on ollut ikävä luokkakavereita, 4-9 luokkalaisista jopa viidennes kertoi kuitenkin olevansa helpottunut, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan. Yläkoululaisista näin koki jopa melkein kolmannes oppilaista. Vastaajista lähes puolet nimesikin etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista on vähemmän. Näin ollen etäopetus on tarjonnut merkittävän hengähdystauon tuhansille lapsille ja nuorille Suomessa.

Osa oppilaista tarvitsee kipeästi aikuisilta apua ja tukea. Vaikeudet vertaissuhteissa ja vähäiset kontaktit koulun aikuisiin näyttävät olevan yhteydessä haasteisiin oppimisessa, huolien lisääntymiseen ja mielialaongelmiin. Niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta, lähes joka kolmas koki, ettei saanut apua. Ja vastaavasti niistä, jotka kokivat tarvetta apuun koulun ulkopuolisista palveluista, lähes puolet oli jäänyt vaille tarvitsemaansa apua.

Tulokset on koottu interaktiiviseen työkaluun, jossa on mahdollista tarkastella lasten ja nuorten kokemuksia erilaisten suodattimien avulla.

Koululaisten koronakysely pähkinänkuoressa

Kenellä oli mahdollisuus osallistua? Kysely oli avoinna KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien koulujen oppilaille. KiVa Koulu on kiusaamisenvastainen toimenpideohjelma, joka on käytössä 960 koulussa Suomessa (www.kivakoulu.fi)
Kuinka monta vastaajaa? 48 338
Kenelle kysely on tarkoitettu? Perusopetuksen vuosiluokille 1–9 (7–16-vuotiaille)
Kuinka monesta koulusta kyselyyn osallistuttiin? 416
Milloin kyselyyn oli mahdollista osallistua? 4.–13.5.2020
Miten kysely toteutettiin? Sähköinen kysely osana etäopetusta KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien oppilaitosten oppilaille
Mitä kyselyllä haluttiin selvittää? Oppilaiden kokemuksia etäopiskelusta, saatavilla olevasta tuesta, vertaissuhteista ja hyvinvoinnista poikkeusolojen aikana

 

PISA

PISA 2018 Talousosaaminen: Suomalaisoppilailla vahvaa osaamista ja vastuullista rahankäyttöä

PISA 2018 –tutkimuksen talousosaamista kokevat tulokset julkistettiin torstaina 20 maassa. Suomalaisnuorten talousosaamisen arvioinnin keskiarvopistemäärä, 537 pistettä, oli toiseksi paras yhdessä Kanadan (532) kanssa. Tutkimuksen parhaat nuoret talousosaajat löytyivät Virosta, jonka keskiarvo 547 pistettä oli tilastollisesti merkitsevästi kaikkien muiden maiden keskiarvoja korkeampi. Talousosaaminen on PISA-tutkimuksessa ylimääräinen, kansallisesti valittavissa oleva arviointialue. Suomi osallistui arviointiin ensimmäistä kertaa.

Suomalaisnuorten osaamisen vaihtelu suurta, koulujen väliset erot pieniä

Suomessa oli kaikista osallistujamaista eniten korkeimmalle suoritustasolle 5 yltäneitä huippuosaajia (20 % oppilaista). Myös Virossa (19 %) ja Kanadassa (17 %) huippuosaajien osuus oli lähes samaa luokkaa (OECD:n keskiarvo 10 %). Vastaavasti alimman tason 1 alapuolelle jäi suomalaisoppilaista 2,4 prosenttia. Muista menestyneistä maista Virossa vastaava osuus oli vain 0,7 % oppilaista (OECD keskiarvo 4 %).

Talousosaaminen jakaantuu Suomessa hyvin tasaisesti koulujen välillä ja koulujen väliset erot olivat koko tutkimuksen pienimpiä. Samalla kuitenkin koulujen sisäinen vaihtelu oli koko tutkimuksen suurinta ja selvästi voimakkaampaa kuin esimerkiksi lukutaidossa. Samasta koulusta löytyi näin ollen niin kaikkein heikoimpia kuin myös talousosaamisen huippujakin. Alueellisia tai koulun sijaintipaikkaan kiinnittyviä eroja ei havaittu. Suomenkielisten koulujen oppilaiden talousosaamisen keskiarvo oli 538 pistettä ja ruotsinkielisten 522 pistettä.

Sukupuolten väliset osaamiserot pieniä, oppilaan taustalla vaikutusta osaamiseen

Suomalaistyttöjen pistemäärien keskiarvo oli 540 pistettä ja poikien 534 pistettä. Tämä kuuden pisteen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Suomalaispojista 21 prosenttia sijoittui huipputasolle (taso 5). Virossa tämä osuus oli 20 prosenttia ja Kanadassa 19 prosenttia (OECD keskiarvo 13 prosenttia). Tyttöjen vastaava osuus oli Suomessa 19 prosenttia, Virossa 18 prosenttia ja Kanadassa hieman matalampi 14 prosenttia (OECD keskiarvo 10 prosenttia). Välttävän osaamistason 2 alapuolelle jäi suomalaispojista 12 prosenttia ja tytöistä 8 prosenttia. Tämä ero oli tilastollisesti merkitsevä.

Oppilaan sosioekonominen tausta vaikutti talousosaamiseen Suomessa vertailumaista toiseksi eniten. Tämä näkyi erityisesti alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden heikkona osaamisena ja ylimpään neljännekseen kuuluvien oppilaiden vahvana osaamisena.

Suomalaisnuoret aktiivisia ja vastuullisia

Suomessa 89 prosentilla 15-vuotiaista oli oma pankkitili, ja 78 prosentilla oma pankki- tai maksukortti. Nämä olivat koko vertailun suurimpia osuuksia. Nuorten osallisuus rahoitusjärjestelmässä oli yhteydessä parempaan talousosaamiseen. Suomessa tämä näyttäytyi erityisesti tutkimuksen voimakkaimpana yhteytenä pankkitilin omistamisen ja talousosaamisen välillä. Pankkitilin ja siten myös pankki- tai maksukortin omistaminen kytkeytyi kaikissa maissa oppilaan sosioekonomiseen taustaan. Suomessa tämä yhteys oli kuitenkin OECD-keskiarvoa heikompi. Sen sijaan Suomen maahanmuuttajaoppilailla oli selvästi vähemmän pankkitilejä ja maksukortteja kuin OECD-maiden maahanmuuttajaoppilailla keskimäärin.

Suomalaiset nuoret käyttäytyivät talousasioissa jokseenkin yhtä vastuullisesti kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin. Vastuullisella käyttäytymisellä oli myös positiivinen yhteys talousosaamiseen. Kulutuskäyttäytymiseen liittyen tuotteiden hintojen vertailu oli suomalaisille nuorille hyvin yleistä ja sillä oli meillä hieman OECD-maiden keskiarvoa voimakkaampi yhteys osaamiseen. Suomalaiset nuoret ilmaisivat olevansa osallistujamaiden joukossa kaikkein eniten kiinnostuneita raha-asioista. Heidän valmiutensa tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä oli kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.

Kouluopetuksella merkittävä osuus talousosaamiseen

Suomalaisista oppilaista selvästi suurempi osuus (71 %) kuin OECD-maiden oppilaista keskimäärin (50 %) ilmaisi saavansa talousosaamiseen liittyvää tietoa opettajiltaan. Lisäksi opettajilta saadulla tiedolla oli vertailumaiden voimakkain yhteys (23 pistettä) osaamiseen. Kaikissa muissa OECD-maissa opettajilta saadun tiedon yhteys osaamiseen oli negatiivinen. Suomalaiset oppilaat raportoivat myös kohdanneensa talousosaamiseen liittyviä tehtäviä koulussa melko runsaasti. Koulussa kohdatuilla tehtävillä oli Suomessa koko vertailun voimakkain yhteys (17 pistettä) oppilaiden talousosaamiseen. On huomioitava, että tämä myös tämä yhteys oli negatiivinen kaikissa muissa OECD-maissa.

Talousosaaminen oli vahvasti yhteydessä lukutaitoon ja matematiikan osaamiseen, mutta sillä oli myös oma muista alueista riippumaton osuutensa. Suomalaiset nuoret hallitsivat talousasioita paremmin kuin matematiikan ja lukutaidon perusteella voitiin ennustaa. Tämän taustalla on erityisesti poikien parempi talousosaaminen suhteessa muihin arviointialueisiin.

Suomessa taloustietoa ei opeteta peruskoulussa omana oppiaineenaan, vaan sisältöjä löytyy ainakin matematiikan, kotitalouden ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmista. Koulussa opituilla raha-asioilla oli meillä merkittävä rooli talousosaamisen tuottajana. Tutkimus antaa tukea sille, että taloustiedon sisältöjen opetus on toteutettu onnistuneesti ja sillä oli Suomessa erityisen voimakas yhteys oppilaiden talousosaamiseen. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat ovat opiskelleet koko peruskoulunsa vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden aikana, eikä vuoden 2016 opetussuunnitelman perusteilla ehtinyt olla vaikutusta arviointiin osallistuneiden oppilaiden oppisisältöihin.

Talousosaaminen oli PISA 2018 -tutkimuksessa vapaasti valittavana, ylimääräisenä sisältöalueena nyt kolmatta kertaa. Talousosaamisen mittaamiseksi poimittiin koko maan 15-vuotiaista täydentävä lisäotos. Kun lisäotos yhdistettiin perusotokseen, talousosaamisen arviointi saatiin 4328 oppilaalta, jotka opiskelivat 214 koulussa.

PISA 2018 talousosaaminen -julkaisu 

Yleiset Uutiset

Miten koronavirus vaikuttaa Erasmus-vaihto-opiskelijoihin?

Mitä seurauksia koronaviruspandemialla on 170 000 nuoreen, jotka ovat Erasmus-vaihdossa tai osallistuvat Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan?

Koronaviruskriisillä on ollut suoria vaikutuksia koulutukseen. Yliopistojen sulkemisen ja matkustusrajoitusten seurauksena esimerkiksi Erasmus-vaihto-ohjelmaan tai Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan osallistuvat nuoret ovat kohdanneet monia haasteita.

Tällä hetkellä 165 000 opiskelijaa osallistuu Erasmus-vaihtoon eri puolilla Eurooppaa, ja 5 000 nuorta on mukana vapaaehtoisohjelmissa.

Erasmus-opiskelijat koronaviruskriisin aikana*
  • 25 % opiskelijavaihdoista on peruttu koronaviruksen vuoksi
  • 37,5 % opiskelijoista on kohdannut ainakin yhden merkittävän vaihtoon liittyvän ongelman (esimerkiksi eivät päässeet matkustamaan kotiin, ongelmia majoituksen kanssa)
  • Puolet niistä opiskelijoista, jotka jatkoivat vaihto-ohjelmaa, ovat siirtyneet verkkokursseille
  • 34 % on siirtynyt osittain verkkokursseihin ja osittain lykättyihin kursseihin (*Lähde: Erasmus Student Network)

Miten EU auttaa

Tukeakseen vapaaehtoistyö- tai Erasmus-vaihto-ohjelmiin osallistuvia nuoria Euroopan komissio on sanonut tekevänsä ohjelmista niin joustavia kuin laillisesti on mahdollista.

Komissio suositteli, että vaihto-ohjelmista vastaavat kansalliset virastot turvautuvat ”force majeure” -tilanteeseen, jossa ne voivat harkita mahdollisuutta korvata ylimääräisiä kuluja yli normaalin enimmäismäärän sekä lykätä ohjelmia 12 kuukaudella.

Parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta on vaatinut komissiota tukemaan kaikin mahdollisin keinoin vaihto-ohjelmiin osallistujia sekä tarjoamaan heille selkeää tietoa.

Nuorisoasioista ja koulutuksesta vastaavalle komissaarille Mariya Gabrielille osoitetussa kirjeessä mepit pyysivät komissiota varmistamaan, että:

  • sääntöjä sovelletaan mahdollisimman joustavasti, erityisesti niihin, jotka joutuivat palaamaan koteihinsa kesken vaihdon turvallisuussyistä
  • kaikki koronavirukseen liittyvät lisäkulut korvataan osallistujille
  • vaihto-opiskelijat ja solidaarisuusjoukoissa vapaaehtoistöitä tekevät säilyttävät statuksensa
  • vaihto-opiskelijat eivät menetä lukuvuottaan, vaan saavat opinnoistaan opintopisteitä etäopiskelun kautta

Meillä on velvollisuus varmistaa, että ohjelmiin mukaan ilmoittautuneet saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Vuoden 2020 opiskelijat tarvitsevat meitä.

Sabine Verheyen (EPP, Saksa), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja 
Erasmus
  • Alkoi opiskelijavaihto-ohjelmana vuonna 1987, mutta tarjoaa nykyään mahdollisuuden vaihtoon myös kaikenikäisille opettajille, harjoittelijoille ja vapaaehtoisille.
  • Ohjelmaan kuuluu nykyään 33 maata (kaikki 27 EU-maata sekä Iso-Britannia, Turkki, Pohjois-Makedonia, Norja, Islanti ja Liechtenstein) ja se on avoinna kumppanimaille kaikkialla maailmassa.
  • Yli 9 miljoonaa ihmistä on osallistunut Erasmus+-ohjelmaan viimeisten 30 vuoden aikana ja pelkästään vuonna 2017 ohjelmasta hyötyi melkein 800 000 ihmistä.

Mepit pyysivät lisäksi komissiota pitämään koulutusvaliokunnan ajan tasalla siitä, kuinka monta opiskelijaa on parhaillaan vaihdossa, missä he ovat ja miten heitä on pyritty tukemaan. Valiokunta keskusteli aiheesta komissaari Bretonin ja komissaari Gabrielin kanssa 4. toukokuuta.

Lue, miten EU taistelee koronavirusta ja sen vaikutuksia vastaan.

Solidaarisuusjoukot
  • Luotiin vuonna 2018 Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun tilalle
  • Tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistöitä omassa maassaan tai muissa EU-maissa
  • Pyrkii tukemaan heikommassa asemassa olevia yhteisöitä ja ihmisiä ympäri Eurooppaa tuomalla yhteen nuoria, jotka haluavat rakentaa yhteisöllisempiä yhteiskuntia