Browse Author by kerttuvali
Kasvatustiede, Väitös

:VÄITÖS: Koululuokka vaikuttaa oppilaan oppimiseen

Oppilaan oppimistuloksiin vaikuttaa, millaisessa luokassa oppilas opiskelee. Tätä olettamusta tukevat Ninja Hienosen väitöstutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan oppimistuloksiin voivat vaikuttaa luokan koko ja se millaisia oppilaita luokassa opiskelee.

Tutkimuksessa luokan merkitystä tutkittiin luokkakoon ja luokanmuodostuksen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin erityistä tukea saavien oppilaiden oppimistuloksia suhteessa siihen, olivatko he yleisopetuksen luokilla vai erityisluokalla. Aineistona käytettiin laajoja oppilasaineistoja perusopetuksen ala- ja yläluokilta, joissa oppilaiden osaamista mitattiin erilaisilla päättelyä vaativilla oppimaan oppimisen tehtävillä. Lisäksi hyödynnettiin oppilaiden kouluarvosanoja sekä oppilaiden itsearvioimaa motivaatiota.

Tukea saavat oppilaat hyötyivät, kun samassa luokassa oli muitakin tukea saavia

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oppilaiden saama tuki jaetaan kolmelle tasolle. Yleistä ja tehostettua tukea tarjotaan yleisopetuksen luokassa. Erityistä tukea saavien oppilaiden opetuksen toteutuspaikka vaihtelee yleisopetuksen ryhmästä erityiskoulun erityisryhmään ja opetus näissä ryhmissä voi olla koko- tai osa-aikaista.

Väitöstutkimuksen mukaan yleisopetuksen luokissa opiskelevat tehostettua ja erityistä tukea saavat oppilaat opiskelivat keskimäärin pienemmissä luokissa. Luokkakoolla ei kuitenkaan ollut suoraa yhteyttä oppilaiden suoriutumiseen osaamistehtävissä.

– ­­Tämä ei tarkoita, ettei oppilasmäärällä olisi merkitystä. Se voi kuitenkin tarkoittaa, että suurempi merkitys on sillä, millaisia oppilaita luokassa on, Hienonen kertoo.

Tukea saavat oppilaat näyttivät yleisopetuksen luokassa hyötyvän siitä, että samassa luokassa oli muitakin tukea saavia oppilaita.

– Tämä edellyttää, että tukea saavien oppilaiden määrä luokassa on sellainen, että tarvittava tuki pystytään järjestämään, Hienonen täsmentää.

Koulujen sisällä voi syntyä eritasoisia luokkia

Erityistä tukea saaneet oppilaat eivät eronneet osaamistehtävissä sen perusteella, opiskelivatko he pääsääntöisesti yleisopetuksen luokalla vai erityisluokissa. Erityisluokilla oppilailla oli kuitenkin korkeampia arvosanoja.

– Lisäksi oppilaiden oppimismotivaatiossa havaittiin eroja niin, että erityisluokissa opiskelevilla oppilailla oli korkeampi motivaatio menestyä opinnoissa hyvin ja saavuttaa hyviä arvosanoja, Hienonen täsmentää.

Oppilaat, jotka opiskelivat yhdessä tukea saavien oppilaiden kanssa, erosivat matalammalla lähtötasollaan osaamistehtävissä niiden luokkien oppilaista, joissa ei ollut tukea saavia oppilaita.

– Tulokset eivät kuitenkaan kerro siitä, että tukea saavilla oppilailla olisi negatiivinen vaikutus muihin oppilaisiin. Sen sijaan tulokset kertovat siitä, että koulujen sisällä oppilaita ryhmiteltäessä syntyy eritasoisia luokkia, mikä puolestaan kertoo koulujen tarpeesta hallita moninaista oppilasjoukkoa, tiivistää Hienonen.

Luokan vaikutuksesta oppilaan oppimiseen tarvitaan tietoa päätöksenteon tueksi

– Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tukea saavien oppilaiden opetuspaikkaratkaisut koskettavat kaikkia oppilaita, toteaa Hienonen.

Mitään yksiselitteistä ratkaisua sille, millainen luokka erityistä tukea saavalla oppilaalle on paras, ei tämän tutkimuksen perusteella voida antaa.

– Selvää kuitenkin on, että luokalla ja luokan oppilaskokoonpanolla on merkitystä oppilaan opiskelulle, ja näistä seurauksista tarvitaan tietoa koulujen päätöksenteon tueksi, Hienonen summaa.

**

KM Ninja Hienonen väittelee perjantaina 25.9.2020 klo 12 erityispedagogiikan alaan liittyvällä tutkimuksellaan “Does class placement matter? – Students with special educational needs in regular and special classes”.

Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Aro, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena professori Markku Jahnukainen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen: Kuntatalous ei voi sanella lasten oikeutta koulutukseen

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuvaaja: Jussi Vierimaa

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on tyytyväinen hallituksen kuntataloutta tukeviin budjettipäätöksiin. Marinin hallitus ilmoitti eilen, että se paikkaa koronan kolhimaa kuntataloutta 1,45 miljardilla eurolla.

– Maan hallitus lähettää budjettipäätöksillään vahvan viestin kuntapäättäjille. Koulutus ja kasvatus on pidettävä kunnossa koko maassa. Lapsilla ja nuorilla on täysimääräinen oikeus laadukkaaseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen, eikä sen toteutuminen voi vaihdella kunnan taloustilanteen mukaan, Olli Luukkainen muistuttaa.

Luukkainen vierailee tänään OAJ:n maakuntakierroksella Kouvolassa ja tapaa muun muassa kaupungin johtoa. OAJ on arvostellut kaupunkia opetushenkilöstön lomautuksista. Opettajien lomautukset ovat Luukkaisen mielestä erityisen haitallisia tänä syksynä, kun jokaisen kunnan pitäisi keskittyä täysillä paikkaamaan koronan aiheuttamaa oppimisvajetta.

– Lomauttamalla tavoiteltu taloudellinen hyöty kuntataloudelle on kyseenalainen, mutta haitat oppilaille ja opiskelijoille ovat sen sijaan kiistattomat. Ei toki ole kohtuullista sekään, jos kunnat jätetään yksin selviytymään talousahdingostaan. Vaikka kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää koulutus- ja varhaiskasvatus, on valtion viime kädessä kannettava vastuu peruspalveluista. Esimerkiksi perusopetuksen tehtävät ja tavoitteet eivät voi vaihdella sen mukaan, missä kunnassa perhe sattuu asumaan.

– On muitakin kuntia, jotka ovat vastaavassa tilanteessa kuin Kouvola: oppilasmäärä vähenee ja verotulopohja heikkenee. Opetuksen ja kasvatuksen luulisi silti olevan kuntapäättäjien kunnia-asia, josta ei tingitä. Kuntien kannattaisi viimeistään nyt luopua lomautuksista tai keskeyttää ne ja odottaa hallituksen päättämä lisärahoitus, Luukkainen huomauttaa.

Luukkainen myöntää, että pohjoisen Kymenlaakson tulevaisuusnäkymät eivät ole maan kirkkaimmat. Esimerkiksi Kouvolassa peruskoulun oppilasmäärä on vähentynyt viidessä vuodessa lähes 470 oppilaalla eli yhden keskikokoisen yläkoulun verran. Vaikka väkiluku supistuu ja työttömyysluvut ovat korkeat, pitää nuoriin valaa tulevaisuudenuskoa.

– Kouvola ei ole viiden vuoden aikana saanut laskemaan niiden nuorten lukumäärää, jotka eivät heti peruskoulun jälkeen jatka lukiossa eivätkä ammatillisessa koulutuksessa. Onneksi keskeyttämisiä ammatillisessa koulutuksessa on Kouvolassa vähemmän kuin maassa keskimäärin.

– Huolenamme on, miten kaikille nuorille maassamme saataisiin vähintään toisen asteen tutkinto. Oppivelvollisuuden laajennus etenee ja sen pitäisi tuoda parannusta asiaan, Luukkainen uskoo.

Kouvola suurin lomauttaja

Kouvolan ohella 19 muuta kuntaa lomauttaa opetushenkilöstöä tänä syksynä, mutta Kouvola on suurista kaupungeista ainoa, joka lomauttaa opettajia tänä syksynä.

Yt-neuvottelujen tuloksia odotetaan vielä 11 kunnassa ja 115 kuntaa on neuvottelujen jälkeen luopunut lomautuksista tai muista henkilöstömenoleikkauksista. OAJ seuraa lomautustilannetta sivuillaan.

Lukiokoulutus, Opetus- ja kulttuuriministeriö

:KATSO LISTA KOULUISTA: 17 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi

Opetushallitus on jakanut 17 miljoonaa euroa valtionavustusta lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja muihin toimenpiteisiin joilla pyritään tasoittamaan kevään 2020 koronavirustilanteen aiheuttamia vaikutuksia. Avustusta sai yhteensä 229 lukiokoulutuksen järjestäjää. Valtionavustuksella tuetaan muun muassa opintojen kertaamista, opinto-ohjausta ja opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia

– Haluamme varmistaa, että kevään aikana syntynyttä oppimisvajetta saadaan paikattua mahdollisimman hyvin, ja siksi suuntaamme nyt lisäresussia myös lukioihin. On sekä inhimillisesti että koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää, että kriisistä huolimatta lukiolaisemme saavat vahvan ja kattavan yleissivistävän osaamisen, jonka varaan rakentaa tulevaisuutta, sanoo ministeri Li Andersson.

Lähiopetuksen puuttuminen kevään 2020 koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi lisäsi opiskelijoiden tarvetta kerrata opintoja lukuvuonna 2020-21. Opiskelijat saattoivat esimerkiksi saada keväällä opiskelluista kursseista keskimääräistä enemmän hylättyjä arvosanoja tai arvosanat kursseista jäivät heikoimmiksi kuin millaisia he olisivat saavuttaneet lähiopetuksessa. Osa lukiolaisista jopa keskeytti kursseja keväällä. Valtionavustuksella opetuksen järjestäjät paikkaavat oppimisvajeita esimerkiksi järjestämällä kertaavia ja lisäkursseja, jakamalla opiskeluryhmiä ja antamalla pienryhmä- ja tukiopetusta.

Valtionavustus tarjoaa lisäresursseja myös opiskelijoille annettavaan oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen. Koronavirustilanteen vuoksi lukiokoulutuksen opiskelijat tarvitsevat opetuksen lisäksi enemmän tukea myös omien opintojensa suunnitteluun syksyllä 2020, kun opintosuunnitelmia täytyy päivittää esimerkiksi keväällä suosittamatta jääneiden kurssien osalta.

Avustuksella koulutuksen järjestäjät voivat yhdessä opiskelijahuollon ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa lisätä ohjausta ja tukea erityisesti niille nuorille, joilla on ollut ongelmia jaksamisen ja mielenterveyden kanssa tai jotka ovat muuten muita heikoimmassa asemassa. Keskeinen tavoite on estää opiskelijoiden syrjäytyminen ja opintojen keskeytyminen.

Avustusta voidaan käyttää koko lukuvuoden ajan 31.7.2021 saakka.

LISTA KOULUISTA:

Tutkinnot

Pakolaistaustaiset nuoret suorittivat enemmän tutkintoja Ruotsissa kuin Suomessa

Pohjoismaihin myöhäisessä kouluiässä muuttaneet pakolaisnuoret suorittivat enemmän tutkintoja Ruotsissa kuin Suomessa. Tämä selviää tuoreesta laajasta pohjoismaisesta CAGE-tutkimuksesta, johon on osallistunut usea tutkija Siirtolaisuusinstituutista.

Viime vuosina Pohjoismaihin saapuneiden pakolaisten määrän kasvu on nostanut keskeiseksi kiinnostuksen kohteeksi pakolaistaustaisten lasten ja nuorten koulutuksen. Yleisesti ottaen myöhäisessä kouluiässä saapuneet pakolaisnuoret pärjäävät koulussa vertaisiaan huonommin. Myös Pohjoismaiden välillä on merkittäviä eroavaisuuksia. Ruotsissa asuvat pakolaislapset saavuttivat parhaan koulumenestyksen ja suorittavat eniten toisen asteen tutkintoja, kun taas Suomessa ja Tanskassa pakolaislasten koulutustulokset ovat heikoimmat ikäisiinsä verrattuina.

Tutkimustulokset ilmenevät kahdesta uudesta pohjoismaisesta tutkimuksesta. Ensimmäinen on rekisteriaineistotutkimus vuosina 1986–2006 Suomeen, Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin muuttaneista pakolais- ja muista maahanmuuttajanuorista. Näitä lapsia on seurattu rekisteritiedoilla 1990–2015 välisen ajan.  Toinen tutkimus on Norjan lukioissa opettajille ja opiskelijoille tehty laadullinen tutkimus.  Nämä nyt julkaistavat raportit ovat osa poikkitieteellistä pohjoismaista tutkimusta ”Coming of Age in Exile” (CAGE), jossa on tutkittu nuorten pakolaistaustaisten ja muista syistä maahan muuttaneiden terveyden, koulutuksen ja työmarkkina-aseman välisiä yhteyksiä.

Rekisteritutkimus paljastaa, että lapsina Pohjoismaihin muuttaneet pakolaistaustaiset nuoret pärjäsivät peruskoulussa vertaisiaan huonommin. He keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin valtaväestön nuoret. Kuitenkin Ruotsissa pakolaistaustaiset nuoret keskeyttävät toisen asteen opintonsa harvemmin kuin muissa Pohjoismaissa, kun taas Suomessa ja Tanskassa he keskeyttävät useammin.

”Suomessa pakolaistaustaiset nuoret keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin muut maahanmuuttajataustaiset nuoret, mikä kertoo haasteellisesta koulupolusta. Heidän pitää ensinnäkin oppia opetuskieli ja toiseksi heidän pitää oppia vieraalla kielellä oppisisällöt. Tässä lapsi ja nuori tarvitsee paljon aikuisten tukea. Pakolaistaustaisten lasten vanhemmilla itsellään on usein vähän koulutusta, eivätkä vanhemmat ehkä osaa tukea ja auttaa lapsiaan suomalaiskouluissa”, sanoo erikoistutkija, dosentti Maili Malin Siirtolaisuusinstituutista.

Erot Pohjoismaiden välillä

Syy Ruotsissa asuvien pakolaislasten hyvään menestykseen ja pieniin eroihin verrattuna ruotsalaisoppilaisiin saattaa löytyä Ruotsin pisimmästä maahanmuuttohistoriasta ja kokemuksesta pakolais- ja maahanmuuttajalasten vastaanottamisesta Pohjoismaissa.

Norjalaisen laadullisen tutkimuksen mukaan kouluilla ja opettajilla on toisistaan poikkeavia, usein vajavaisia tietoja ja pätevyyttä suhtautua tarkoituksenmukaisesti pakolaisoppilaiden monimuotoisiin ryhmiin, joilla on monitahoisia tarpeita. Kouluhenkilökunta keskittyi haastatteluissa enemmän koulutuksellisiin kuin oppimisen psykososiaalisiin kysymyksiin kommentoidessaan nuorten pakolaisten haasteita lukiossa. Henkilökunnan toistuva kommentti oli, että koulu on ensi sijassa opetukseen, ei huolenpitoon keskittyvä laitos. Useat opettajat, jotka tunnistivat koulun roolin nuorten pakolaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä, ilmaisivat tarvitsevansa opettajien täydennyskoulusta näissä taidoissa.

Norjassa maahanmuuttajataustaiset nuoret olivat erittäin motivoituneita opiskelemaan samalla, kun heillä oli kiire valmistua ja päästä töihin. Kielen opiskelu ja toisen asteen opintojen suorittaminen vaatii kuitenkin aikaa ja kärsivällisyyttä.

Mitä vanhempia lapset ovat maahan muuttaessaan, sitä enemmän he tarvitsevat tukea koulutuspolulla

Maahanmuuttoikä on ratkaisevassa roolissa pakolaislasten pärjäämisessä pohjoismaisissa kouluissa. Myöhemmässä iässä Pohjoismaihin muuttaneet nuoret (etenkin yli 15-vuotiaat) pärjäsivät huonommin koulussa kuin pienempinä maahan muuttaneet. Teineinä maahan muuttaneet myös keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin pieninä lapsina maahan muuttaneet.

Molemmat raportit vahvistavat, että myöhemmin teini-iässä saapuneet pakolaisoppilaat kohtaavat erityisiä ongelmia kouluissa, sillä heidän on opittava tulomaan kieli ja valmistuttava peruskoulusta usein muutamassa vuodessa. Heillä on usein taustallaan keskeytyneet perusopinnot lähtömaassa, tai koulutusta on vähän tai ei ollenkaan.

”Alla olevasta kuviosta ilmenee, että 85 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista on valmistunut toisen asteen opinnoista ennen 25 ikävuotta. Vastaavasti pakolaislapsista tähän yltää 35–59 prosenttia riippuen heidän maahan saapumisiästään. Yleisesti rekisteritutkimuksesta selviää, että pakolaislasten todennäköisyys toiselta asteelta valmistumiseen kasvaa, mitä nuorempina he tulevat Pohjoismaihin’, sanoo Maili Malin.

Paikallisen tason kotouttamista: tarvitaan lisää tietoutta ja pätevyyttä

Hankkeen tutkijoiden mukaan merkittävät erot koulutuspoluissa ovat huolestuttavia kotoutumisen näkökulmasta. Jos nuoret pakolaistaustaiset valmistuisivat enemmän toisen asteen koulutuksesta, johtaisi se parempaan ja vakiintuneempaan asemaan työmarkkinoilla, vahvempiin sosiaalisiin ja taloudellisiin kytköksiin valtaväestön kanssa sekä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Tutkimustulosten pohjalta ehdotetaan pakolaisten peruskoulutukseen ja peruskoulusta toiselle asteelle siirtymävaiheeseen liittyvien kansallisten toimintatapojen uudelleenarviointia, ja että Pohjoismaiden tulisi enenevässä määrin keskittyä takaamaan laadukas ja yhdenvertainen koulutus kaikille oppilaille pohjoismaisessa koulujärjestelmässä. 

Laadullisen norjalaistutkimuksen mukaan koulutuspolitiikan ja koulukäytäntöjen välillä on kuilu.  Paikallistasolla on tietotaitoa siitä, miten kansalliset koulutuspolitiikat voidaan toteuttaa luokkahuoneissa, joissa on pakolaistaustaisia lapsia ja nuoria. Jos tietotaitoa ei ole, tarvitaan opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Ilman onnistuneita pakolaislapset huomioivia koulukäytäntöjä näiden lasten ja nuorten oppimistulokset eivät parane nykyisestä.

Uudet CAGE-tutkimukset:

  1. Dunlavy A, de Montgomery  CJ, Lorentzen T, Malin M, Hjern A. (2020). Equity in education? A comparative analysis of educational outcomes among refugee children in the Nordic countries. CAGE. Project Report 1. 
  2. Lynnebakke B, Pastoor LdW, Eide K. (2020). Young refugees’ pathways in(to) education. Teacher and student voices: challenges, opportunities and dilemmas. CAGE Project Report 3A.

 

Yleiset Uutiset

Kevään poikkeusolot ovat aiheuttaneet erityisiä vaikeuksia toisen asteen opintoja päättäville nuorille

Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykkääntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia, selviää Turun yliopiston tekemästä Valmistuitko koronakeväänä? –kyselyn tuloksista. Muuttuneet valintakoeprosessit sekä etänä järjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret jäivät myös ilman kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työpaikkaa. Eniten vaikeuksia kokivat jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret, joista moni kertoi kaipaavansa tukea opiskelu- tai työpaikan löytämiseen. Näille nuorille tulisi nyt järjestää heidän tarvitsemansa tuki, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy. Toisen asteen nivelvaihe on merkityksellinen yhteiskuntaan kiinnittymisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Koronakriisin keskelle valmistuminen on ollut monelle nuorelle henkisesti hyvin kuormittavaa. Yli puolet vastaajista koki itsensä ahdistuneemmaksi (52%) ja vielä useampi yksinäisemmäksi (59%) kuin aiemmin. Moni koki myös olevansa uupuneempi (48%) tai masentuneempi (40%) kuin ennen poikkeustilaa.

Kysely suunnattiin kolmannen vuoden opiskelijoille. Vastaajista 85 prosentilla oli tarkoitus valmistua keväällä 2020. Ammattiin opiskelleista lähes joka kuudes (16%) kertoi, ettei valmistunut aiotusti keväällä, vastaava osuus lukiolaisista oli 3%. Ammattiin opiskelleista joka neljäs (24%) kertoi ammattiosaamisen näytön vaikeutuneen ja joka viides (19%) raportoi harjoittelun keskeytyneen.

Iso osa nuorista raportoi menettäneensä kesätyön (19%) tai muun työpaikan (9%) tai kertoi töiden muuten vähentyneen (16%) koronarajoitusten takia. Vastaajista lähes puolet (43%) ei ollut kesän aikana töissä lainkaan. Ammattiin valmistuneista joka kolmas (33%) koki koronatilanteen heikentäneen työllistymismahdollisuuksia ja yhtä moni (34%) ei uskonut lainkaan työllistyvänsä opiskelemalleen alalle. Tuoreista ylioppilaista yli kolmannes oli vielä vailla suunnitelmaa syksyksi.

Valintakoemuutokset koettiin epäreiluna

Niin lukiolaiset kuin ammattiin opiskelleet raportoivat valintakokeisiin valmistautumisen olleen vaikeaa ja kuormittavaa, koska valintakriteerit, aikataulut ja valintakokeen toteuttaminen (esim. etähaastattelu, erityyppiset valintakokeet) muuttuivat. Myös muutoksista tiedottamisen kuvattiin olleen sekavaa. Reilu kolmannes (37%) tuoreista ylioppilaista koki koronarajoitusten vaikeuttaneen jatko-opintoihin hakeutumista. Lukiolaisista jopa kolme neljästä (75%) kertoi koronarajoitusten vaikuttaneen kirjoitusten aikatauluun ja lähes puolet (44%) koki saaneensa huonommat arvosanat tai koetulokset kuin olisi saanut normaalitilanteessa.

Vaikeudet keskittyvät jo aiemmin tukea tarvinneille – yhteydellä opettajiin iso merkitys

Tuen merkitys korostuu poikkeusoloissa ja jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret kokivat tilanteen kaikista raskaimmin. Tulokset korostavat opettajasuhteen, opiskelijahuollon ja nuorisotyön merkitystä opintojen aikana ja nivelvaiheessa. Moni valmistunut nuori kertoi jääneensä ilman opiskelu- tai työpaikkaa syksyksi. Olisi tärkeää, että koulutuksen järjestäjät pyrkisivät nyt tavoittamaan nämä nuoret. Heille tulisi tarjota tukea, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy.

Myös nuorille, joilla on kiusaamisen tai yksinäisyyden kokemuksia aiemmalta kouluajalta, tulisi tarjota aktiivisesti varhaista tukea. Mielenterveyteen liittyviä matalan kynnyksen palveluita tulisi kehittää edelleen ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla säilyy yhteys opettajaan ja tarvittava tuki oppimisvaikeuksiin. Paikallisesti on tärkeää kuunnella tukea tarvitsevia nuoria ja selvittää, millaisia tukitoimia ja etäopetuksen muotoja he kaipaavat. Näissä asioissa tukea tarvitsevia nuoria auttamalla voidaan ehkäistä nuorten ajautumista koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Valmistuitko koronakeväänä? -kysely toteutettiin kesällä 2020 ja siihen vastasi 5005 valmistumisvaiheessa olevaa nuorta. Verkkokyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST Psykologia -tutkimusryhmä yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton kanssa. Kyselyn rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. Havainnot ovat alustavia ja lähtökohta perusteellisemmille analyyseille. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivahanketta. INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ perusti 10 miljoonan rahaston tukemaan jäsentensä työhyvinvointia

Opetusalan Ammattijärjestö on perustanut työhyvinvointirahaston. Sen peruspääoma on 10 miljoonaa euroa, ja tuotoilla pyritään edistämään OAJ:n jäsenten työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työsuojelua. OAJ:n jäsenet toimivat koulutus-, kasvatus- ja tutkimusaloilla päiväkodeista yliopistoon.

Rahaston tuotosta voidaan myöntää varoja kehittämishankkeisiin, koulutukseen ja työelämän laatua parantavaan toimintaan. Tukea voivat hakea OAJ:n yhdistykset ja jäsenten yhteenliittymät. Myös yksittäisille jäsenille voidaan myöntää stipendejä kehittämistyöhön ja tutkimukseen.

Päätös työhyvinvointirahaston perustamisesta tehtiin tänään OAJ:n valtuuston kokouksessa.

–Halusimme rahaston perustamisella kiinnittää huomiota koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen aloilla työskentelevien työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on ratkaisevaa erityisesti oppimisen ja opiskelun parissa työskentelevillä, koska työ perustuu keskeisiltä osin henkilökohtaiseen ja intensiiviseen vuorovaikutukseen. Opettajien ja heidän esihenkilöidensä oma hyvinvointi ja jaksaminen heijastuvat suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin ja sitä kautta oppimiseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

– OAJ haluaa myös itse toimia kaikin keinoin jäsentensä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työhyvinvoinnin kehityssuunta on viime vuosina ollut väärä. Trendiä on muutettava. Työhyvinvointirahaston avulla haluamme osaltamme edistää jaksamista edistävien toimien kehittämistä.

– Opettajat ovat osoittaneet lujaa ammattitaitoa ja poikkeuksellista venymiskykyä viimeksi kevään poikkeusoloissa ja ovat jälleen tänä syksynä vaativan tehtävän edessä. Opetus- ja kasvatustyö on antoisaa, mutta samalla kuluttavaa. Työhyvinvoinnin turvaaminen on yhä tärkeämpää koko työmarkkinoilla, Luukkainen korostaa.

Työhyvinvointirahaston peruspääoma on peräisin OAJ:n pitkäaikaisesta Kojamo-omistuksesta ja Kojamon listautumisen yhteydessä syntyneestä osakkeiden myyntivoitosta. OAJ omistaa tällä hetkellä 6,1 prosenttia asuntosijoitusyhtiön osakkeista. Rahasto voi käyttää tarkoitukseensa vain tuottovaroja, ei pääomaansa. Työhyvinvointirahastoa kartutetaan järjestön pääomatuotoilla ja tilikauden voitoilla, jolloin vastaavasti järjestön tukirahaston kartuttaminen pienenee. Rahasto ei ole omakatteinen, vaan varallisuus sisältyy OAJ:n taseeseen.

OAJ uusii strategiansa

OAJ:n kevätvaltuusto on koolla 17.–19.8. Helsingissä. Kokous siirtyi toukokuulta elokuulle. Valtuusto käsittelee järjestön uutta strategiaa, ja esillä on myös ammattijärjestötoiminnan uudistaminen. Valtuusto valitsi myös uuden hallituksen. OAJ:n uuden hallituksen ja puheenjohtajana jatkavan Olli Luukkaisen toimikausi ulottuu toukokuulle 2022.

Jo kokouksen avajaispäivänä valittiin valtuuston puheenjohtajat. Puheenjohtajaksi valittiin lehtori Anna Renfors Tampereelta. 1. varapuheenjohtajaksi lehtori Ulla Kangasniemi Rovaniemeltä ja 2. varapuheenjohtajaksi lehtori Kari Filpus Kemistä. 150-jäseninen valtuusto on OAJ:n ylin päättävä elin.

Avajaispäivänä kuultiin myös työministeri Tuula Haataisen esittämä valtiovallan tervehdys. Haatainen tähdensi digitaitojen merkitystä ja vertasi niitä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon. Ministeri antoi opettajille kiitosta lasten ja nuorten oppimisen turvaamisesta myös poikkeusoloissa. Hän piti tätä vahvana näyttönä suomalaisten opettajien ammattitaidosta. Opettajilla oli tärkeä merkitys siinä, että maamme selviytyi hyvin koronan ensimmäisestä aallosta.

Itä-Suomen yliopisto

Yhteensä 161 oikaisupyyntöä Itä-Suomen yliopiston opiskelijavalinnoista

Kevään 2020 opiskelijavalinnoista on tehty yhteensä 161 oikaisupyyntöä Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnalle. Lautakunta käsittelee opiskelijavalintapäätökseen tyytymättömien opiskelijaksi hakeneiden vaatimukset oikaista päätöstä.

Itä-Suomen yliopistoon otettiin kevään valinnoissa noin 3000 uutta opiskelijaa.

– Oikaisupyyntöjen määrä on säilynyt aiempien vuosien tasolla. Viime vuonna oikaisupyyntöjä tehtiin 158 ja toissa vuonna 199 kappaletta, kertoo akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Määtän mukaan huomioarvoista on se, että oikaisupyyntöjä on tehty yhä useammasta hakukohteesta. Itä-Suomen yliopistoon oli kevään yhteisvalinnassa 126 hakukohdetta, joista noin kolmannekseen kohdistuu oikaisupyyntö.

– Eniten oikaisupyyntöjä tehtiin aiempien vuosien tapaan oikeustieteellisen (31 kpl), kauppatieteen (23 kpl) ja lääketieteen (19 kpl) valinnoista. Aiempiin vuosiin verrattuna lääketieteen ja oikeustieteellisen oikaisupyyntöjen määrä kuitenkin laski selvästi, kauppatieteen taas nousi, Määttä kertoo.

Vuonna 2019 yhteensä 9 kappaletta eli vajaa 6 % oikaisupyynnöistä johti opiskelijavalintapäätöksen muuttamiseen siten, että hakija sai opiskelupaikan.

Itä-Suomen yliopistossa oikaisupyyntöjä käsittelee erillinen, itsenäisesti toimiva muutoksenhakulautakunta. Lautakunnan puheenjohtajana toimii professori Antti Kolehmainen. Jäsenistä ja varajäsenistä kaksi on muita opettajia ja kaksi opiskelijoita.

– Opiskelijavalintaa koskevat oikaisupyynnöt liittyvät yleensä valintakokeen pisteytykseen, hakukelpoisuuteen, yleisesti valintaperusteiden soveltamiseen ja pääsykokeen järjestelyihin, kertoo Kolehmainen.

Kolehmaisen mukaan monet tämän vuoden oikaisupyynnöistä sisältävät mainintoja yleisestä tyytymättömyydestä valintaperusteiden muuttumiseen. Oikaisuvaatimukset kohdistuvat hänen mukaansa sekä valintakokeiden ensimmäiseen että toiseen vaiheeseen.

Muutoksenhakulautakunta kokoontuu käsittelemään opiskelijavalintoja koskevat oikaisupyynnöt 10.–11.9. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätös jää lopulliseksi, eikä siihen voi enää hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Ylioppilastutkinto

Apulaisoikeusasiamies: Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus turvattava yo-koejärjestelyissä

Apulaisoikeusasiamiehen (AOA) sijainen Mikko Sarja arvioi ratkaisussaan Ylioppilastutkintolautakunnan menettelyä ylioppilaskokeen järjestelyissä vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi. Hän esittää, että Ylioppilastutkintolautakunta kehittäisi asiaa koskevia ohjeitaan siten, että ne turvaavat vammaisten henkilöiden mahdollisuuden saada tarvitsemiaan kohtuullisia mukautuksia.

Ylioppilastutkintolautakunnan toiminta kokeiden esteettömyyden varmistamiseksi mahdollisimman monille kokelaille ansaitsee AOA:n sijaisen mielestä tunnustuksen. Hän piti kuitenkin lautakunnan ohjeita eräin osin ongelmallisina. Tavoitteena ohjeiden kehittämisessä tulisi AOA:n sijaisen mukaan olla, että kohtuullisten mukautusten keinovalikoimaa ei rajattaisi ennalta enempää kuin se on aivan välttämätöntä, kun otetaan huomioon kohtuullisiin mukautuksiin kuuluva tapauskohtaisuus ja yksilöllinen arviointi.

Turun yliopisto

Turun yliopisto avaa avoimen yliopiston opinnot maksutta työttömille ja lomautetuille

Avoin yliopisto-opetus tarjoaa joustavia ja yksilöllisiä mahdollisuuksia eri tieteenalojen kurssien suorittamiseen sekä koulutustason nostamiseen. Turun yliopiston avoimet yliopisto-opinnot avataan nyt määräaikaisesti maksutta työttömille työnhakijoille.

Maksuttomuus koskee avoimen yliopiston opintoja, joihin voi ilmoittautua 15.6.–31.12.2020. Opinnoista kiinnostuneiden tulee selvittää opiskelumahdollisuutensa etukäteen TE-toimiston kanssa.

– Turun yliopisto haluaa osaltaan olla tukemassa yhteiskunnan uutta nousua vaikean koronakevään jälkeen. Opiskelusta avoimessa yliopistossa saa itsevarmuutta, uusia tuttavia ja yhteistyöverkostoja, ja parhaimmillaan pääsee kiinni jopa uuteen työpaikkaan, kertoo vararehtori Piia Björn.

– Turun yliopisto on yrittäjyysyliopisto, ja pyrimme tuomaan valmiuksia yrittäjämäiseen ajatteluun opinnoissa. Miksei opintojen kautta voisi syttyä kipinä vaikka yrityksenkin perustamiseen, Björn jatkaa.

Työtön työnhakija voi tietyin edellytyksin opiskella avoimia yliopisto-opintoja sivutoimisesti tai päätoimisesti menettämättä työttömyysetuuttaan. Opiskelun vaikutus työttömyysetuuteen ratkaistaan TE-palveluissa, joten opinnoista kiinnostuneen tulee neuvotella TE-toimiston kanssa opiskelusuunnitelmistaan ennen opintoihin ilmoittautumista.

– TE-toimisto arvioi, lisäävätkö opinnot työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja täyttyvätkö muut edellytykset opiskelun tukemiselle, kertoo avoimen yliopisto-opetuksen suunnittelija Seppo Piiparinen.

Oikeutta avoimen yliopiston opintojen opiskeluun työttömyystuella voivat hakea vähintään 25-vuotiaat työttömät työnhakijat, joiden työllistymissuunnitelmassa on sovittu koulutuksen tarpeesta. Avoimen yliopiston opintojen laajuuden tulee olla vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohden.

– Jos opintoja ei voida tukea työttömyysetuudella, kannattaa selvittää mahdollisuus opiskella sivutoimisesti. Sivutoiminen opiskelu määritellään opintojen vaatiman työmäärän mukaan. Avoimen yliopiston opinnoissa se tarkoittaa alle 5 opintopisteen suorittamista kuukaudessa, Piiparinen lisää.

Opintotarjontaan voi tutustua avoimen yliopisto-opetuksen sivuilla: www.utu.fi/avoin

Lisäohjeita työttömänä opiskeleville: https://www.utu.fi/fi/avoin-yliopisto-opetus/ilmoittautuminen-ja-maksut

Etäopiskelu

Suomalaiskoululaiset tyytyväisimpiä etäopiskeluun – vain alle kymmenen prosenttia lapsista tyytymättömiä koulunkäyntiin kotona

Suomalaislapset sopeutuivat erittäin hyvin etäopiskeluun, kertoo Pohjoismaissa ja Baltiassa tehty tuore kysely. Yli tuhat suomalaiskoululaista osallistui kyselyyn, jossa selvisi muun muassa, että he kokivat olonsa etäopiskelun aikana turvallisiksi, iloisiksi ja rauhalliseksi.

 Seitsemässä maassa tehdyn kyselyn mukaan Suomessa lapset olivat tyytyväisimpiä etäopiskeluun. 67 prosenttia suomalaislapsista on ollut tyytyväisiä poikkeusajan opiskeluun, tyytymättömiä oli ainoastaan kahdeksan prosenttia.

Kyselyyn vastanneet suomalaislapset tunsivat olonsa etäopiskelun aikana turvalliseksi (83%), iloiseksi (71%) ja rauhalliseksi (66%), mutta kotonaolo myös tylsistytti (33%) lapsia. Perheen ja lemmikkien kanssa oleminen sekä ruudun ääressä vietetty aika kasvoi ja ystävien kanssa vietettiin vähemmän aikaa. Lähes puolet (45%) kertoi, että heidän kykynsä itsenäiseen koulutehtävien ratkaisemiseen on parantunut kevään aikana.

Kyselyyn osallistui seitsemässä maassa yhteensä 7000 vastaajaa. Kaikista vastaajista yli puolet oli tyytyväisiä etäkoulunkäyntiin. Poikkeusaika on vastaajien mukaan vähentänyt kiusaamista. Toisaalta joka kymmenes lapsista kertoo, että kotona opiskelun aikana heihin on ottanut yhteyttä tuntematon aikuinen.

Kolmannes vastaajista (36%) arvioi, että etäkoulu on tylsää ja lähes saman verran (29%) pitää etäopiskelua väsyttävänä.

Myös verkkoyhteyden laatu vaikutti koulukokemukseen. Kymmenellä prosentista vastaajista oli heikko verkkoyhteys, mikä vaikutti huomattavasti heidän kokemuksiinsa etäopiskelusta.

Telia Companyn teettämään kyselyyn osallistui toukokuussa 7000 10-18-vuotiasta lasta ja nuorta. Suomessa vastaajia oli 1005. Kysely tehtiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa. Tutkimukseen käytettiin lasten neuvoa-antavaa paneelia.