Browse Author by kerttuvali
Yleiset Uutiset

Opettajat ovat edelleen tyytyväisiä työhönsä, vaikka oppituntien työrauhassa olisi toivomisen varaa

TALIS 2018 – suuri opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus

Suomen kouluissa kuluu oppitunneilla aikaa järjestyksen ylläpitoon, ja meillä esiintyy oppilaiden kesken uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista kansainvälisesti katsottuna hyvin runsaasti. Suomessa opettajat ovat kuitenkin tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa maissa.

Tällaisia havaintoja tehtiin OECD:n TALIS-tutkimuksessa. Sen tulokset antavat käsityksen opettajien ja rehtoreiden työoloista ja siitä, miten he kokevat oman oppimisympäristönsä. Suomessa tutkimukseen osallistui noin 2 800 yläkoulun opettajaa ja 150 rehtoria. Mukana oli kaikkiaan 48 maata, 155 000 opettajaa ja 8 900 rehtoria. Tiedot kerättiin keväällä 2018. Kukin osallistujamaa voi käyttää tuloksia oman koulutuspolitiikkansa kehittämisen tukena.

– Tutkimus antaa päätöksentekijöille, opettajille ja rehtoreille laajasti kansainvälistä vertailutietoa koulusta toimintaympäristönä ja mahdollisuuden kehittää opetustyötä, koulutuksen arviointia ja koulutuspolitiikkaa, projektipäällikkö Matti Taajamo kertoo. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa ja vastaa siellä tutkimuksen Suomen osuudesta.

Opettajat ja rehtorit tutkimuksen kohteena

Tutkimusaineisto kerättiin opettajille ja rehtoreille suunnatuilla kyselyillä, jotka laadittiin yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimus toteutettiin verkko- ja paperikyselyinä keväällä 2018.

– Tutkimukseen vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Jokaisesta maasta tuli mukaan noin 150–200 koulua ja kustakin koulusta 20–30 opettajaa ja rehtori. Suomessa opettajien vastausaste oli korkea, 94 prosenttia, kertoo apulaisprojektipäällikkö Eija Puhakka.

Oppilaiden hyvinvointi on opettajille tärkeää

Opettajat ovat Suomessa korkeasti koulutettuja ja kelpoisia työssään. He ovat tyytyväisiä ammattiinsa ja valitsisivat opettajan ammatin yhä, jos saisivat päättää siitä uudelleen. Oppilaiden ja opettajien suhteet ovat hyvät ja keskinäinen luottamus vahva. Oppilaiden hyvinvointi on opettajille tärkeää ja muun muassa tämän takia he haluaisivat vaikuttaa opetusryhmäkokojen pienentämiseen.

Opettajat kokevat työtään arvostettavan

Suomessa opettajat ovat tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa tutkimusmaissa. Opettajuuden hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin huonot puolet. Opettajat valitsisivat yhä opettajan ammatin, jos he saisivat päättää siitä uudelleen. Suomalaisopettajat uskovat opettajan ammattia arvostettavan yhteiskunnassa muiden tutkimusmaiden opettajia enemmän.

Opettajat tarvitsevat eniten täydennyskoulutusta tieto- ja viestintäteknologian taitoihin

Suomalaisopettajat tarvitsevat osaamisensa kehittämistä eniten tieto- ja viestintäteknologian taidoissa, oppilasarviointien käytännöissä ja erityisoppilaiden opettamisessa. Viiden vuoden aikana opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tarve oli kasvanut eniten oppilasarvioinnin käytännöissä.

TVT jo tutumpi työväline opetuksessa

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö oppitunneilla on lisääntynyt Suomessa eniten verrattuna muihin tutkittuihin maihin. Vuonna 2013 opettajista vain 18 prosenttia opettajista hyödynsi opetuksessa TVT:tä, kun vuonna 2018 osuus oli kohonnut jo 51 prosenttiin.

Työrauhan ylläpito ongelmana

Vaikka oppitunnilla on pääasiassa miellyttävä ilmapiiri, opetuksesta kuluu paljon aikaa järjestyksen ylläpitoon oppilaiden häiriköidessä oppitunnin kulkua. Lisäksi Suomessa esiintyy viikoittain oppilaiden kesken uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista eniten kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Uuden-Seelannin, Maltan, Belgian ja Etelä-Afrikan ohella.

Uusien opettajien mentorointia syytä lisätä

Suomessa opettajat ja rehtorit pitävät uusien opettajien mentorointia tärkeänä, mutta vain joka viidennessä koulussa tarjotaan mentoritoimintaa uusille opettajille. Suomessa kahdessa kolmesta koulusta ei ole tarjolla mentorointiohjelmaa lainkaan. Tämä tulos on kolmanneksi alhaisin kaikista tutkimukseen osallistuneista maista. Suomalaisopettajista viisi prosenttia toimii mentorina uudelle opettajalle ja neljällä prosentilla opettajista on häntä tukeva mentori.

Tutkimuksella laaja tuki

TALIS 2018 -tutkimus on OECD:n johtama hanke, jota koordinoi kansainvälinen oppimistulosten arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation Achievement). Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Tutkimusta tukevat:

Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM, Opetushallitus OPH, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Kuntaliitto, Helsingin yliopisto ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI

TALIS 2018 (Teaching and Learning International Survey 2018)

Raportti tutkimustuloksista on julkaistu 19.6.2019 TALIS-tutkimuksen verkkosivuilla:

https://ktl.jyu.fi/fi/talis

Poliisiammattikorkeakoulu

Poliisikoulutukseen ennätysmäärä hakijoita

Poliisikoulutukseen haki ennätysmäärä ammatista kiinnostuneita: vuoden 2019 koulutuksiin hakijoita oli yli 5 000. Aloituspaikkoja poliisi (AMK) -tutkintoon on yhteensä 400 tänä vuonna, eli yhtä paikkaa tavoittelee lähes 13 hakijaa.

– Tämän vuoden hakijamäärä on suurin ikinä poliisin peruskoulutukseen. Parina viime vuonna hakijoita on ollut noin 4 000, joten kiinnostuksen nousu on merkittävä, sanoo rehtori Kimmo Himberg.

– Poliisin ammatti on monipuolinen ja tarjoaa erilaisia urapolkuja. Opinnot Polamkissa aloittaa niin suoraan lukiosta tulleita kuin jo korkeakoulututkinnon suorittaneita. Olemme onnistuneesti saaneet sanomaamme perille monilla messuilla sekä koulu- ja varuskuntavierailuilla yhdessä poliisilaitosten kanssa. Myös Polamkin somekanavat tarjoavat paljon tietoa ja tunnelmia kampukselta.

Poliisi (AMK) -opinnot kestävät noin kolme vuotta, ja tutkinto antaa kelpoisuuden esimerkiksi vanhemmaksi konstaapeliksi. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä sekä rikostutkinnassa että valvonta- ja hälytystehtävissä.

Polamk ei ole mukana yhteishaussa, vaan koulutukseen on neljä hakujaksoa vuoden aikana. Tänä vuonna poliisi (AMK) -koulutuksen on aloittanut vajaa 300 opiskelijaa, ja vuoden viimeiseen aloitusryhmään valitut ovat selvillä syyskuussa.

» Tietoa poliisikoulutuksesta, hakuvaatimuksista, valintakokeista ja aikatauluista: polamk.fi/haku

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry: Hallitusohjelma korjaa kurssia: Koulutus ja osaaminen nousivat keskiöön

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuva Jussi Vierimaa

Hallitusohjelma korjaa kurssia: Koulutus ja osaaminen nousivat keskiöön

Koulutus ja koulutuspolitiikka nousevat vahvasti esiin Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa. OAJ kiittää hallitusta suunnanmuutoksesta. – Suunta on selvästi kääntynyt. Kasvatus, koulutus, tiede ja tutkimus sekä koulutuksellinen tasa-arvo nähdään keskeisinä investointeina tulevaisuuteen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen iloitsee.

– Päätöstä oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen voi merkittävyydeltään rinnastaa peruskoulun tuloon. Uudistus vaatii myös muita, koko koulupolkua vahvistavia toimia, joista kiireisin on perusopetuksen rahoituksen vahvistaminen. Vasta se mahdollistaa oppimisen henkilökohtaisen tuen uudistamisen ja pitkäjänteisen kehittämisen, Luukkainen huomauttaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että oppilas siirtyy alkuopetuksesta eteenpäin vasta, kun perustaidot ovat riittävästi hallussa. Tämä on ollut myös OAJ:n esitys. Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa opinto-ohjausta mm. säätämällä opinto-ohjaajille sitova mitoitus toisella asteella.

Oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset luvataan korvata täysimääräisesti koulutuksen järjestäjille. – Tämä on tärkeä lähtökohta. Koska toisen asteen oppivelvollisuus merkitsee oppimateriaalien maksuttomuutta, uudistus pitää toteuttaa niin, että ensimmäiseksi turvataan opetus ja ohjaus ja oppimateriaalikysymykset ratkaistaan riittävällä siirtymäajalla.

– Maksuttomuus ei saa vaarantaa tai vähentää opetusta, eikä johtaa oppimateriaalien laadun laskuun. Asia on valmisteltava huolella sidosryhmäyhteistyössä ja hyödynnettävä esim. leasing- ja kirjastopalveluja kiertotalouden periaattein.

Varhaiskasvatusta vahvistetaan

– Esiopetuksen aloittaminen velvoittavana jo 5-vuotiaasta jäi hallituksen keinovalikoimasta tuonnemmaksi. Se on OAJ:lle pettymys. Toivottavasti oppivelvollisuuden laajennus varhaisiin vuosiin ei kuitenkaan jää toteuttamatta hallituskauden aikana. Hallitusohjelma sisältää onneksi erinomaisia muita varhaiskasvatusta vahvistavia toimia. Subjektiivinen oikeus ja henkilöstömitoitus palautetaan, ja oppimisen tuki säädetään osaksi varhaiskasvatuslakia. Yksityinen varhaiskasvatus tulee luvanvaraiseksi.

– Näiden muutosten myötä on välttämätöntä, että varhaiskasvatuksen opettajien yliopistollista koulutusta laajennetaan entisestään, Luukkainen tähdentää.

Tuhat uutta määräaikaista opettajaa ammatilliseen koulutukseen

Ammatillisen koulutuksen uudistamisen rakentaminen rahoitusleikkauksille oli Sipilän hallituksen suurin koulutuspoliittinen virhe. – Uusi hallitus ryhtyy nyt korjaamaan aiempia virheitä ja lupaa lisätä määräaikaisesti 1 000 opettajaa ammatilliseen koulutukseen. Tämä lisäys pitää saada pysyväksi, Luukkainen vaatii.

Leikkauksilla piinattu lukiokoulutus olisi OAJ:n mielestä ansainnut muutakin kuin löyhän lupauksen laadusta. Juuri uudistetun ylioppilastutkintolain avaaminen uudelleen lisää lukio-opiskelijoiden jo nyt kokemaa stressiä.

Hallitusohjelma sisältää myös muita tärkeitä linjauksia. Koulutustasoa aiotaan nostaa niin, että 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Opiskelijapaikkoja lisätään ja indeksikorotukset luvataan koko hallituskaudelle, mikä lisää rahoituksen vakautta. Kansalliseksi tavoitteeksi otetaan yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen tason nostaminen 4 prosenttiin BKT:sta, mutta konkreettinen rahoitus puuttuu vielä. Jatkuvan oppimisen uudistus valmistellaan kolmikannassa.

Hallituksen tavoite lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista on OAJ:n mielestä kannatettava, mutta sitä ja perhevapaauudistusta vesittää halu jumiutua kotihoidontuen nykyiseen malliin. Tässä ei lapsen etu näytä olevan ensisijaisena.

Vakautta ja tulevaisuusnäkökulmaa

– Koulutuksen kehittämisestä on tällä kertaa kirjattu varsin yksityiskohtaisia tavoitteita, mikä toivottavasti kertoo vakaasta tahdosta myös toteuttaa niitä. Jokaiseen kirjaukseen on oltava myös riittävä rahoitus. Pysyvät lisäykset valtionrahoitukseen ovat noin 335 miljoonaa euroa, lisäksi tulee kuntarahoituksen vahvistaminen. Kertaluonteiset lisäykset ovat 730 miljoonaa euroa. Tämän soisi hallituskauden aikana kääntyvän toisinpäin, Luukkainen muistuttaa.

Hallitus aikoo laajassa yhteistyössä laatia osaamisen ja oppimisen tiekartan vuodelle 2030. Siinä on tarkoitus etsiä pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. OAJ haluaa olla tässä työssä vahvasti mukana.

– Selviä puutteitakin jäi hallitusohjelmaan. Mihin unohtuivat oppilasryhmien maksimikoot eli sitova opettajamitoitus, opettajarekisteri sekä opettajan ammatin vetovoimaa ja opettajien työssä jaksamista tukevat toimet? Myöskään opettajankoulutuksesta ei mainita mitään, eikä oppilaitosten sisäilmaongelman ratkaisemiseksi ole tarjolla riittävästi konkretiaa, Luukkainen arvostelee.

Kolmikannalla vauhtia työmarkkinoille

Hallitusohjelma korostaa kolmikantaisen valmistelutyön merkitystä. Tämä on Luukkaisen mielestä oikea tie, sillä kaikki merkittävät työelämää koskevat uudistukset ovat aiemmin syntyneet kolmikannassa. Kuitenkaan nyt tavoitteena olevaa työttömyysasteen merkittävää pudottamista ei voi pitää kovinkaan helposti ratkaistavana asiana.

– Aktiivimalliin sisältynyt kohtuuton leikkuri on poistumassa, mikä vastaa OAJ:n tavoitteita. Työvoimaviranomaisten on lisäksi jatkossa tarjottava yksilöllisempää ja tehokkaampaa ohjausta työnhaun aktivoimiseksi. Osa opetusalan työpaikoista on ollut voimakkaassa turbulenssissa. Siksi odotamme paljon muutosturvan parantamiselta, Luukkainen toteaa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Taloustutkimus selvitti: OAJ kakkossijalle ammattiliittojen mielikuvavertailussa

Opetusalan Ammattijärjestö sijoittui toiseksi Taloustutkimuksen tekemässä ammattiliittojen mielikuvavertailussa. OAJ:sta piirtyy kuva kansalaisten hyvin tuntemana edunvalvojana. Suomalaiset mainitsevat tutkitut mielikuvatekijät OAJ:n vahvuudeksi keskimäärin useammin kuin tutkituilla ammattiliitoilla keskimäärin.

Ammattiliittojen tunnettuutta ja mielikuvia ammattijärjestöistä selvitettiin osana Taloustutkimuksen laajaa Suomi tänään -kyselyä. OAJ sijoittui 22 ammattiliiton joukossa kakkossijalle vertailun kaikilla mittareilla. OAJ oli vertailujoukosta toiseksi tunnetuin, mielikuva siitä oli toiseksi positiivisin ja myös mielikuvatekijöiden yhteisvaikutus oli toiseksi myönteisin.

Yhteistyöhön, vaikuttamiseen ja neuvottelutoimintaan uskotaan yhä

Vastaajia pyydettiin arvioimaan muun muassa ammattiliittojen käytössä olevien edunvalvontakeinojen tuloksellisuutta. Tuloksekkaiksi keinoiksi nähdään oikeiden liittolaisten löytäminen asioiden edistämiseksi, neuvottelutoiminta keskusjärjestö- ja liittotasolla, päättäjiin vaikuttaminen sekä näkyminen mediassa. Lakkoihin ryhtymistä ja niillä uhkaamista, mielenilmauksia ja hakusaartoja pidetään taas vähiten tuloksellisina edunvalvonnan keinoina.

OAJ:n jäsenet katsovat, että ammattiliiton tulee edistää oman alan vetovoimaisuutta. Iso osa toivoo myös, että ammattijärjestö toimii pätkätyöläisten aseman parantamiseksi. OAJ:n jäsenet luottavat yhä liittotason sopimiseen ja muita vastaajia vähemmän paikalliseen sopimiseen.

Sekä vastaajina olleet OAJ:n jäsenet että muut vastaajat katsoivat, että OAJ on onnistunut erityisen hyvin yhteiskunnallisessa vastuunotossa sekä jäsenpalveluissa ja -eduissa. Kyselyyn helmi-huhtikuussa 2019 vastasi 2 817 suomalaista. Vastaajat olivat 15–79-vuotiaita. Vastaajajoukkoon osui reilut sata OAJ:n jäsentä.

Mietittävää ammattiliitoille

– OAJ sijoittui vertailujoukossa hyvin. Tulokset antavat silti paljon mietittävää niin OAJ:lle kuin muillekin ammattiliitoille, sillä ammattiliittojen arvostus ja niihin liittyvät mielikuvat ovat laskussa, samaten jäsenmäärät.

– Valtaosa ammattiliittojen jäsenistä aikoo kuitenkin pysyä jäsenenä. Tämä osoittaa osaltaan, että ammattijärjestöjen neuvottelutoiminnalle ja vaikuttamistyölle on yhä vahva tilaus. Liittojen perustehtävää pidetään edelleen tärkeänä, vaikka niiden arvostus on laskenut ja mielikuvat ovat aiempaa kriittisempiä. Jäsenyydestä haetaan turvaa työelämässä. Ammattiliiton halutaan vastakin neuvottelevan palvelussuhteen ehdoista ja ajavan oman ammattikunnan asiaa, OAJ:n järjestöjohtaja Pasi Pesonen tiivistää.

OAJ seuraa omissa tutkimuksissaan tarkemmin jäsenten tyytyväisyyttä järjestöön sekä sen edunvalvontaan ja muihin palveluihin. Laajan otannan järjestökuvatutkimus toteutetaan muutamien vuosien välein.

Valtiontalouden tarkastusvirasto

Perus- ja lukiokoulutuksen digitalisoinnin hallinta on hajallaan – tarvitaan selkeitä tehtäviä, vastuita ja toimintamalleja

Yleissivistävän koulutuksen digitalisoinnin ohjaus ja hallinta ovat hajanaista ja tietoperusta riittämätöntä. Opetushallinnon pitäisi selkeyttää digitalisointiin osallistuvien toimijoiden vastuita, tehtäviä ja toimintamalleja sekä parantaa digitalisoinnin tietoperustaa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut, miten opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ohjaavat ja hallinnoivat perus- ja lukiokoulutuksen digitalisointia.

Tarkastuksen mukaan koulutuksen digitalisoinnissa mukana olevilta toimijoilta puuttuu selkeä yhteinen näkemys siitä, mitä digitalisoinnilta odotetaan ja toivotaan ja mitkä ovat toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut kokonaisuudessa. Tämä vaikeuttaa digitalisointia ja siihen sisältyvien riskien hallintaa.

“Suosittelemme, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus selkeyttäisivät digitalisointiin osallistuvien toimijoiden vastuut, tehtävät ja toimintamallit, joita perusopetuksen digitalisoinnissa tulisi tavoitella”, VTV:n tuloksellisuustarkastusneuvos Timo Oksanen kertoo.

Harppauksin etenevä digitalisaatio ja uudet teknologiat luovat koulutukselle uusia mahdollisuuksia ja riskejä paljon nopeammin kuin ratkaisujen toimivuutta voidaan ennakoida ja arvioida. Tällä hetkellä ei ole saatavilla riittävän syvällistä tietoa siitä, milloin digitalisointi itsessään hyödyttää opetusta ja oppimista ja milloin digitalisointi tarvitsee tuekseen uusia rakenteita, prosesseja tai muita satsauksia.

Opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointia ja sen hallintaa kehitetään pääosin hankkeissa, jotka kohdistuvat digitalisoinnin yksittäisiin osatekijöihin. Opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointia on tuettu valtion varoilla vuosina 2007–2018 yhteensä 2 900 hankkeella ja noin 280 miljoonalla eurolla. VTV:n mukaan hanketieto tulisi koota, analysoida ja levittää systemaattisesti siten, että se tukisi monipuolisesti muualla tapahtuvaa kehittämistoimintaa.

“Digitalisoinnin ratkaisut eivät kuitenkaan synny yksinomaan hyviä käytäntöjä seuraamalla, tutkimustietoa hyödyntämällä tai tuloksia arvioimalla. Digitalisoinnin ratkaisujen tietoperustaa on rakennettava tuottamalla uutta tietoa ja hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa aiempaa laadukkaammin. Usein ratkaisut syntyvät vasta kokeilemalla eri vaihtoehtoja ja toimintamalleja käytännössä”, Oksanen sanoo.

Käsitellyssä tarkastuksessa digitalisoinnilla tarkoitetaan opetuksen ja oppimisen toimintatapojen ja -prosessien tietoista ja tavoitteellista muuttamista digitaalisia välineitä hyödyntämällä. Oppimisympäristöt ovat paikkoja, tiloja, yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, jotka edistävät oppimista ja joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.

Tutustu julkaisuun: Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointi

Nimitykset, Oulun yliopisto

Liisa Jaakonsaari Oulun yliopiston hallitukseen

Kuva: liisajaakonsaari.fi

Euroopan parlamentista jättäytyvä poliitikko Liisa Jaakonsaari on valittu Oulun yliopiston hallitukseen vuoden 2023 loppuun saakka. Yliopiston kollegio päätti asiasta 27.5.2019. Jaakonsaari korvaa hallituksessa Pasi Sahlbergin, joka jäi pois hallitustyöskentelystä viime vuonna.

Liisa Jaakonsaarella on pitkä poliittinen ura Euroopan parlamentin jäsenenä ja Oulun vaalipiirin kansanedustajana. Hän on urallaan toiminut muun muassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, työministerinä, SDP:n ja sen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana sekä useissa näkyvissä luottamustoimissa Suomessa ja maailmalla. Hän on myös Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja.

Jaakonsaari on syntynyt ja kasvanut Oulussa ja hän asuu Oulun Raksilassa.

”Tartun todella mielelläni tähän haasteelliseen ja mielenkiintoiseen tehtävään. Osaamisen taso on nousussa sekä Euroopassa että Suomessa, ja on tärkeää puolustaa tiedettä ja tutkimusta samoin kuin hienoa pohjoissuomalaista instituutiota, yliopistoa”, Jaakonsaari toteaa.

Peruskoulu

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Tilastokeskuksen mukaan englanti oli peruskouluissa yleisimmin opiskeltu vieras kieli syyslukukaudella 2018. Vuosiluokkien 1-6 oppilaista englantia opiskeli 74 prosenttia. Englantia opiskelevien osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna vuosiluokilla 1–6. Vuosiluokkien 7-9 oppilaista lähes kaikki opiskelivat englantia. Ruotsia opiskeli muuna kuin äidinkielenä 19 prosenttia luokkien 1-6 ja 92 prosenttia luokkien 7-9 oppilaista.

Lähes kaikki vuosiluokkien 7-9 oppilaat opiskelivat sekä englantia että ruotsia tai suomea joko äidinkielenä, yhteisenä, vapaaehtoisena tai valinnaisena vieraana kielenä. Saksaa opiskeli 10 prosenttia ja ranskaa 5 prosenttia vuosiluokkien 7-9 oppilaista, pääasiassa vapaaehtoisena tai valinnaisena vieraana kielenä.

Vuosiluokilla 1-6 oli yhteensä 370 020 oppilasta, joista poikia oli 189 545 ja tyttöjä 180 475. Vuosiluokilla 7-9 oli yhteensä 180 058 oppilasta, joista poikia oli 92 100 ja tyttöjä 87 958.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Itä-Suomen yliopisto

Jukka Mönkkönen jatkaa Itä-Suomen yliopiston rehtorina

Itä-Suomen yliopiston hallitus valitsi farmasian tohtori Jukka Mönkkösen, 59, yliopiston rehtoriksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Yliopiston hallitus päätti rehtorivalinnasta yksimielisesti kokouksessaan 21. toukokuuta.

Hallitus painotti valinnassa erityisesti laajaa yliopistomaailman tuntemusta ja käytännössä osoitettua johtamiskokemusta.

– Mönkkösen kokemus ja näytöt vastaavat parhaiten valittavalta rehtorilta edellytettyjä ominaisuuksia. Hänellä on pitkä kokemus ja näytöt monitieteisen akateemisen yhteisön johtamisesta, hyvä tunnettuus ja arvostus kotimaisessa yliopistoyhteisössä sekä laaja-alainen tiedepolitiikan ja korkeakoulutuksen tuntemus, toteaa hallituksen puheenjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen.

Mönkkönen on toiminut Itä-Suomen yliopiston rehtorina vuodesta 2015 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina 2012–2014 ja terveystieteiden tiedekunnan dekaanina 2010–2012 sekä Kuopion yliopiston farmaseuttisen tiedekunnan dekaanina 2002–2009.

Mönkkönen on valmistunut Kuopion yliopistosta proviisoriksi vuonna 1986 ja farmasian tohtoriksi 1991. Hän on toiminut muun muassa tutkijan ja opettajan tehtävissä sekä biofarmasian professorina vuodesta 1998 alkaen.

Itä-Suomen yliopiston rehtorin tehtävään haki viisi henkilöä. Heistä kolme kutsuttiin haastatteluun ja kaksi eteni loppuvaiheeseen. Yliopistoyhteisön katseltavissa olivat videot, joilla kärkiehdokkaat esittivät visionsa Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2030.

Yliopiston hallitus päätti akateemisen rehtorihaun avaamisesta. Akateeminen rehtori toimii rehtorin työparina ja vastaa yliopiston opetus- ja tutkimusasioista. Hakuaika alkaa 13. kesäkuuta.

Nimitykset

Minna Hyytiäisestä Taiteen perusopetusliiton uusi puheenjohtaja

Taiteen perusopetusliiton puheenjohtaja toivoisi kulttuuriharrastuksen olevan jokaisen suomalaisen lapsen ja nuoren saavutettavissa.

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen valittiin vuosikokouksessa Taiteen perusopetusliitto TPO ry:n hallituksen puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Hyytiäinen toimi aikaisemmin liiton varapuheenjohtajana.

Taiteen perusopetus on vapaa-ajalla annettavaa, ensisijaisesti lapsille ja nuorilla suunnattua taidekasvatusta. Se on tavoitteellista ja sitä ohjaa valtakunnallinen opetussuunnitelma. Opetuksella on monessa kunnassa pitkät ja hienot perinteet.

”Taiteen perusopetus on ainutlaatuinen ja vakiintunut suomalainen taiteen opetuksen instituutio, joka on osoittanut arvoaan jo vuosikymmeniä. Sitä kannattaa vaalia ja kehittää edelleen. Missään muualla ei ole Suomen kaltaista järjestelmää. Koulutetut opettajat ja vakiintuneet tekemisen perinteet varmistavat, että opettaminen on ammattimaista, luotettavaa ja jatkuvaa” toteaa Hyytiäinen.

Taiteen perusopetuksen piirissä lapsi tai nuori oppii pitkäjänteisyyttä, ajattelun taitoja ja luovuutta.

Niiden avulla hänestä kasvaa aikuinen, jolla on hyvä sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma. Nämä taidot ovat myös tärkeitä tulevaisuuden työelämässä. Globaalissa kilpailussa luovien ratkaisujen soveltaminen on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden menestyksen kannalta.

”Toisaalta taideharrastus lisää myös hyvinvointia ja osallisuutta. Monelle nuorelle se on tapa purkaa stressiä ja taide antaa keinoja purkaa paineita.”

Taiteen tekeminen, sen opetukseen osallistuminen ja kuluttaminen antavat ihmisille merkityksen tunnetta, jota ei muualta saa. Positiiviset kerrannaisvaikutukset ulottuvat yhteiskunnassamme tutkitusti pitkälle tulevaan.

Liiton toimintaa ohjaa näkemys, että korkeatasoinen taidekasvatus on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus. Jokaisella lapsella tulisi olla siihen mahdollisuus varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Käynnissä olevilta hallitusohjelmaneuvotteluilta Hyytiäinen toivoo, että taiteen perusopetuksen rahoitukseen kiinnitettäisiin huomiota.

”Eri tahojen laatimat laskelmat ovat osoittaneet, että 15 miljoonan euron lisäyksellä taiteen perusopetus voidaan tuoda yhä useamman lapsen ja nuoren saataville. Taiteen perusopetuksen kysyntä on huomattavasti laajempaa kuin sen tarjonta. Lisärahalla turvataan eri puolille maata alueelliset erityistarpeet huomioonottava harrastuksen jatkuvuus ja laatu sekä kohtuulliset oppilasmaksut. Rahoituksen lisäyksellä nykyistä useampi lapsi saa mahdollisuuden harrastaa turvallisissa ja asianmukaisissa tiloissa ammattitaitoisten opettajien ohjaamina. Esitetty lisäresurssi on erittäin kohtuullinen ja se palautuu yhteiskuntaan moninkertaisena lasten ja nuorten kasvaessa tasapainoiseen aikuisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.”

Oulun yliopisto

Oulun yliopisto pahoittelee myöhästymistä lääketieteellisten alojen pääsykokeista

Oulun yliopistossa järjestetystä lääketieteellisten alojen valintakokeesta myöhästyi keskiviikkona 15.5. useita hakijoita valtatiellä 4 ja sen kiertotiellä sattuneiden liikenneonnettomuuksien vuoksi.

Oulun yliopistossa järjestetystä lääketieteellisten alojen valintakokeesta myöhästyi keskiviikkona 15.5. useita hakijoita valtatiellä 4 ja sen kiertotiellä sattuneiden liikenneonnettomuuksien vuoksi. Oulussa oli mahdollista pyrkiä opiskelemaan lääketiedettä, hammaslääketiedettä ja eläinlääketiedettä kaikkiin näiden alojen hakukohteisiin, jotka sijaitsevat viidessä yliopistokaupungissa.

Valintakokeeseen oli mahdollista saapua kello 9.40 saakka, mikä oli myös valintakokeeseen saapuville annettu alkuperäinen ohje. Koe järjestettiin samanaikaisesti viidellä paikkakunnalla, joten viimeistä mahdollista saapumisaikaa ei voitu venyttää.

”Olemme erittäin pahoillamme kokeesta myöhästyneiden puolesta”, sanoo lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan koordinaattori Minna Hallia Oulun yliopistosta.

Uusintakoetta ei ole mahdollista järjestää, vaan seuraava mahdollisuus pyrkimiseen on ensi vuonna.