Väitös, Yleiset Uutiset

Matematiikan opiskelu oli liikkuen innostavaa ja tavallista rennompaa

Matematiikan opiskelu liikkuen oli oppilaiden mielestä mukavaa. Oppilaat kokivatkin sen tukevan oppimista ja yhdessä tekemistä. Suomalaistutkimuksen mukaan liikkeen integroiminen matematiikan tehtäviin sitouttaa oppilaita opiskeluun ja antaa viitteitä kasvaneesta motivaatiosta.

Viime vuosina liikkumista on aktiivisesti lisätty koulupäiviin ja oppitunneille niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, Suomessa erityisesti vuonna 2010 alkaneen Liikkuva koulu -toiminnan vaikutuksesta. Likesin tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden kokemuksia sekä liikkumistauon että opetukseen integroidun liikkumisen lisäämisestä matematiikan oppitunneilla.

Sitoutuminen saattaa vaikuttaa motivaatioon

Erilainen tapa opiskella matikkaa herätti pääosin innostusta. Osa oppilaista koki tuntien ilmapiirin tavallista rennommaksi. Lapset nostivat spontaanisti esille myös lisätyn yhdessä tekemisen ja oppimisen.

– Matematiikkaa liikkuen opiskelleet oppilaat kertoivat, että suurin osa oppilaista oli osallistunut aktiviteetteihin hyvin. Liikunnallisen osuuden jälkeen luokassa oli ollut hyvä työrauha sekä mahdollisuus keskittyä tehtäviin, tutkija Sirpa Sneck Likesiltä summaa.

– Toisaalta, jotkut olivat kokeneet oppitunnit fyysisesti raskaammiksi, eivätkä ohjeet oppilaiden mielestä olleet aina selkeitä.

Oppilaiden näkemykset liikkumistauoista olivat vaihtelevampia. Oppilaat olivat pitäneet siitä, että oppikirjan tehtävistä oli saanut pitää taukoa. Olo oli tuntunut pirteämmältä ja keskittyminen oli ollut parempaa. Negatiiviseksi oppilaat olivat kokeneet sen, etteivät kaikki liikkumistauon aktiviteetit olleet tuntuneet motivoivilta. Toisinaan tauko keskellä oppituntia oli keskeyttänyt ajatukset ja siten oppimisen.

– Huomionarvoista on oppilaiden emotionaalisen ja kognitiivisen sitoutumisen lisääntyminen tutkimusjakson aikana, jatkaa Sneck.

– Motivoivien oppituntien etuna voidaan pitää lapsen lisääntynyttä sitoutumista työskentelyyn, joka saattaa vaikuttaa myönteisesti myös motivaatioon ja siten oppimiseen. Ilmeisten terveydellisten vaikutusten lisäksi liikettä kannattaa siis lisätä koulupäivään myös muista syistä, Sneck lisää.

Aiempaa tutkimusta vähän

Liikkumisen ja oppimisen yhteyksiä on tutkittu jonkin verran, ja erityisesti myönteiset vaikutukset matematiikan oppimistuloksiin ovat herättäneet kiinnostusta. Kuitenkin tutkimuksissa lasten omat kokemukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

– Halusimme selvittää, mitä mieltä 9-vuotiaat kolmasluokkalaiset olivat liikkumisen lisäämisestä matematiikan oppitunneille, kertoo Sirpa Sneck.

– Oppilailta kysyttiin muun muassa, miltä Liikkuvan matikan oppitunnit tuntuivat, miten liikkumisen lisääminen vaikutti oppimiseen sekä miten oppilaat osallistuivat ja käyttäytyivät näillä oppitunneilla.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 36 oppilasta, joista yhden luokan oppilaat opiskelivat puolet matematiikan oppitunnista liikkuen, kun taas toisen luokan matematiikan oppitunneille lisättiin kaksi viiden minuutin liikkumistaukoa yhdeksän viikon opetusjakson ajan. Tuloksissa vertailtiin näiden kahden eri ryhmän kokemuksia. Tutkimusta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tutkimus on osa laajempaa Liikkuvaa matikkaa -hanketta, jossa selvitetään, miten fyysisesti aktiiviset matematiikan oppitunnit vaikuttavat oppilaiden matematiikan oppimistuloksiin, kognitiiviseen toimintaan, viihtyvyyteen, motivaatioon ja motorisiin taitoihin.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli on julkaistu tiedelehdessä Education 3–13: International Journal of Primary, Elementary and Early Years Education.

Sirpa Sneck (KM) tekee väitöskirjaa liikkumisen lisäämisestä koulupäivään Liikkuva matikkaa -hankkeessa. Hän työskentelee myös erityisopettajana.