Kielten opetus

Kyselytutkimus paljastaa kielten opettajien käsityksiä kielivalintojen monipuolistamisen esteistä ja keinoista

Tutkijat selvittivät kyselyn avulla, mitä kielten opetuksen parissa työskentelevät henkilöt ajattelevat koulujen kielivalinnoista. Vastausten perusteella opettajat kokevat suomalaisten koulujen kielitarjonnan ja samalla suomalaisten kielitaidon kapenevan.

Tammikuussa 2021 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 349 kielten opetuksen parissa työskentelevää henkilöä ympäri Suomen. Mukana oli niin kieltenopettajia, rehtoreita kuin opettajankouluttajia. Tutkimuksen toteuttivat Katja Mäntylä ja Outi Veivo Turun yliopistosta sekä Jaana Toomar ja Pirjo Pollari Jyväskylän yliopistosta.

Kyselyn vastaajista 90 prosenttia kertoi, että heidän oppilaitoksessaan on tehty työtä kielivalintojen monipuolistamiseksi: on järjestetty kielimaistiaisia, tiedotettu vanhempia, yhdistetty ryhmiä ja pidetty yhteyksiä syntyperäisiin kielenpuhujiin.

Kielivalintojen kapeneminen herättää huolta

Vastaajista 63 prosenttia totesi, että vaaditut ryhmäkoot ovat liian suuria. Valinnaisten kielten ryhmiä ei synny tai eritasoisia ryhmiä yhdistetään. Kielet koetaan muihin valinnaisaineisiin nähden työläiksi.

Yli puolet lukion opettajista kertoi, että valinnaiset kielet jätetään kesken.

– Syynä on se, että ne eivät mahdu lukujärjestykseen ja erityisesti se, että niistä ei ole hyötyä korkeakoulujen todistusvalinnassa, kertoo yliopisto-opettaja Outi Veivo.

Vastaajista 57 prosenttia kertoi valintojen kapenemisen vaikuttavan heidän työhönsä jo nyt.

Tutkijoiden mukaan opettajat kaipaavat koulutuspoliittisia ratkaisuja. Lukion opettajista 90 prosenttia toivoi, että korkeakoulujen opiskelijavalinnan pisteytysjärjestelmää uudistettaisiin siten, että valinnaisten kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu olisi kannattavaa.

Kaikista vastaajista 75 prosenttia kaipasi kunnille ja kouluille lisää resursseja kielten opetukseen ja 57 prosenttia muutoksia tuntijakoon.

– Suomen kielivaranto kapenee huolestuttavasti. Liian usein tarjolla ensimmäiseksi kieleksi on vain englantia, ja ruotsin kielen taito on heikkoa. Vastauksissa ihmeteltiin, että tämä ei herätä suurempaa huolta päättäjissä, korkeakouluissa ja työelämässä, Veivo kertoo.

> Kyselyn tulokset Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä