Yleiset Uutiset

Hyvinvointikysely paljastaa suomalaislasten kokevan turvattomuutta koulussa

Valtaosa suomalaislapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta moni lapsi kantaa huolta perheen toimeentulosta, ilmenee Children’s Worlds -raportista. Suomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkeaa, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia. Monet suomalaislapset kokevat fyysistä ja psyykkistä puutetta, merkittävä osa heistä kokee myös turvattomuutta koulussa

Children’s Worlds -tutkimuksen tuoreessa raportissa tarkastellaan 35 maan 8–12-vuotiaan lasten hyvinvointia. Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 22. Sijoitus pohjasi mittariin, joka oli muodostettu 10-vuotaiden lasten yleisestä elämääntyytyväisyydestä sekä onnellisuuden ja surullisuuden tunneskaaloista.

Raportissa tarkastellaan lasten kokemuksia hyvinvoinnista ja elämästä käyttäen mittareina muun muassa arvioita tyytyväisyydestä elämän eri osa-alueisiin, perhe- ja vertaissuhteisiin, kouluun, elinympäristöön, materiaalisiin elinoloihin ja lapsen oikeuksiin. Lasten hyvinvoinnin indikaattoreina käytettiin useita elämääntyytyväisyyden ja onnellisuuden mittareita.

Suomi sijoittui Children’s Worlds -raportissa kärkisijoille monessa materiaalista hyvinvointia kuvailevassa jakaumassa. Esimerkiksi kännykkä on käytännössä kaikilla eli 99 prosentilla 10- ja 12-vuotiailla lapsilla, 8-vuotiaistakin 95 prosentilla. Vastaava tulos saatiin internetyhteyksien osalta, johon lähes jokaisella suomalaislapsella on pääsy, 8-vuotiailla kuitenkin hieman harvemmalla, mutta heistäkin 88 prosentilla.

Suomen tutkimusvastaava, dosentti Leena Haanpää Turun yliopistosta kertoo internetin ja älypuhelinten olevan tärkeä osa nykylapsuutta ja lasten yhteisöjä. Niihin pääsy ja kuuluminen on monen lapsen sosiaalisen elämän kannalta tärkeää, muttei itsestäänselvyys etenkään taloudellisesti epävakaassa elämäntilanteessa elävillä lapsilla.

Haanpää on kuitenkin huolissaan lisääntyneestä nettikiusaamisesta, joka on arkipäivää monelle lapselle. Tutkija kehottaakin yhteistyön lisäämiseen niin viranomaistoimijoiden, koulujen, harrastusten, vanhempien kuin lasten itsensä välillä.

– Monista positiivisista tuloksista huolimatta osa suomalaislapsista kokee fyysistä ja psyykkistä puutetta. Lapsista kolme prosenttia kertoi, ettei saa riittävästi ruokaa päivittäin, 8-vuotiaista viisi, 12-vuotiaista kaksi prosenttia, Haanpää kertoo.

Tutkijan mukaan viisi prosenttia lapsista koki saavansa perheeltään tai vanhemmiltaan liian vähän tukea omien ongelmiensa ratkaisuun tai oman äänensä kuuluviin.

– Huolestuttavaa on myös pienten, jo 8-vuotiaiden lasten lisääntynyt ulkonäkökriittisyys. Vain puolet, 53 prosenttia, heistä koki olevansa täysin tyytyväisiä ulkonäköönsä.

Raportissa selvitettiin myös turvallisuudentunnetta eri yhteyksissä. Suomalaislapsista yli 90 prosenttia koki yleisesti ottaen olonsa hyvin turvalliseksi. Valtaosa heistä, 80 prosenttia, tunsi olonsa hyvin turvalliseksi myös kotona. Sen sijaan koulussa turvallisuuden tunne laski voimakkaasti, 61 prosenttia kaikista ikäryhmistä tunsi olonsa erittäin turvalliseksi. Tunne kuitenkin laski ikäryhmän myötä: 8-vuotiaista 67 prosenttia tunsi olonsa erittäin turvalliseksi kun 12-vuotiaista näin koki vain 54 prosenttia.

Lisäksi tarkasteltiin lapsen oikeuksien tuntemusta. 64 prosenttia suomalaislapsista tietää, mitä oikeuksia lapsilla on.

– Tulos on sikäli ilahduttava, että se on kasvanut yhdeksällä prosenttiyksilöllä aiempaan tutkimuskertaan verrattuna, Haanpää toteaa.

Jo pienet lapset kantavat huolta perheen taloustilanteesta

Suomalaislapset sijoittuivat vertailuissa käytettyjen mittareiden mukaan tyypillisesti maiden keskivaiheille. Hyvinvoinnin vertailussa korkeimmat sijoitukset menivät Eurooppaan: kuuden kärki sijaitsi eteläisessä Euroopassa Albaniassa, Romaniassa, Kroatiassa, Kreikassa ja Espanjassa. Heikoimmin vertailussa sijoittuivat Aasian maat: Malesia, Hong Kong ja Vietnam. Taloudellinen asema ei näyttänyt selittävän maiden sijoittumista.

– Pikemminkin näyttää siltä, että lapset vertailevat elämäänsä suhteessa muihin tuntemiinsa lapsiin ja heidän perheisiinsä, Haanpää sanoo.

Lasten materiaalisia elinoloja tarkastelleessa osiossa lapsilta kysyttiin muun muassa sitä, kuinka huolissaan he ovat perheensä rahatilanteesta. Kahdeksassa maassa 35:sta, mukaan lukien Suomessa, Venäjällä, Norjassa ja Ranskassa, yli puolet ei ollut lainkaan huolissaan perheen rahatilanteesta. Eurooppalaisista lapsista korkeinta huolta tunsivat Välimeren maiden lapset Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Merkille pantavaa on, että globaali taantumus on koetellut juuri näitä kolmea maata.

Silmiinpistävä tulos oli kahdeksanvuotiaiden suurempi huoli perheen rahatilanteesta verrattuna kahteen vanhempaan ikäryhmään. 8-vuotiaista suomalaislapsista 15 prosenttia oli usein tai jatkuvasti huolissaan rahatilanteesta, 10- ja 12-vuotiaista noin 10 prosenttia.

– Tulos kertoo siitä, että jo hyvin nuoret lapset tiedostavat perheiden taloudellisen toimeentulon ja kantavat siitä myös huolta, kertoo Haanpää.

Children’s Worlds -hanketta on tehty vuodesta 2010 lähtien. Nyt julkaistut tiedot perustuvat ns. kolmannen aallon aineistoon, jota on kerätty vuosina 2016–2019, Suomessa vuosina 2018–2019. Yli 128 000 lasta osallistui tutkimukseen viidestä eri maanosasta. Kyselyn teemat ovat keskittyneet subjektiivisen hyvinvoinnin ja lasten elinolojen alueisiin. Edellisessä, toisen aallon aineistossa Suomi sijoittui huomattavasti korkeammalle, sijoille 3–5 yleisen hyvinvoinnin vertailuissa. Tällöin mukana oli 17 maailman maata.

Englanninkielinen raportti Children’s Worlds report 2020 – Children’s views on their lives and well-being in 35 countries. Raportti on luettavissa: https://sites.utu.fi/lastenmaailmat/tutustu-lasten-maailmat-tutkimuksen-uusimpiin-tuloksiin/