PISA

PISA 2018: Suomi lukutaidossa parhaiden joukossa

OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2018 pääalueena oli lukutaito. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito oli OECD-maiden kärkeä. Myös matematiikassa suomalaisnuorten osaamistaso on pysynyt samana vuoteen 2015 verrattuna. Luonnontieteiden osaaminen on laskenut.

PISA 2018 -arvioinnissa Suomen 15-vuotiaiden nuorten lukutaito (520 pistekeskiarvo) oli OECD-maiden parhaimmistoa yhdessä Viron (523), Kanadan (520), Irlannin (518) ja Korean (514) kanssa. Kaikista osallistujista Suomen edellä oli Kiinan PSJZ-alue (Peking, Shanghai, Jiangsu ja Zhejiang 555) sekä Singapore (549). Suomen kanssa samassa joukossa olivat myös Kiinan alueet Macao ja Hongkong, joiden osaaminen ei poikennut Suomesta tilastollisesti merkitsevästi.

Vuoden 2015 PISA-arviointiin verrattuna Suomen lukutaitopistemäärän keskiarvo laski 6 pistettä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Lukutaidon osaaminen on pitkällä aikavälillä laskenut Suomessa, kuten OECD-maissa keskimäärin. Suomen pistemäärän keskiarvo laski 16 pistettä vuoteen 2009 ja 26 pistettä vuoteen 2000 verrattuna.

Matematiikan osaaminen ennallaan, luonnontieteissä heikkenemistä

Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen (507 pistekeskiarvo) oli edelleen selvästi OECD-maiden keskiarvoa parempaa. Suomi sijoittui OECD-maiden joukossa sijoille 7-13 ja kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa sijoille 12-18.

Matematiikan osaamisen terävimpään kärkeen sijoittui seitsemän Aasian maata tai aluetta. Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin menestyneet Euroopan maat olivat Viro (523), Alankomaat (519), Puola (516) ja Sveitsi (515). Suomen keskiarvo laski 4 pistettä vuoden 2015 PISA-tutkimuksesta. Matematiikan osaamistaso on siten pysynyt samana.

Luonnontieteiden osaamisessa Suomen nuorten pistekeskiarvo 522 oli OECD-maiden kärkeä heti Viron (530) ja Japanin (529) jälkeen. Suomen tulokset ovat laskeneet tasaisesti, vuodesta 2006 kaikkiaan 41 pistettä ja vuoden 2015 tuloksestakin tilastollisesti merkitsevästi 9 pistettä.

Suomessa erinomaisten lukijoiden määrä säilynyt hyvänä – heikkojen lukijoiden osuus kasvussa

Suomalaisnuorista erinomaisen lukutaidon tasoille sijoittuvien osuus (14,5 %) on säilynyt ennallaan (14,2 % vuonna 2009). Heikkojen lukijoiden osuus oli puolestaan lisääntynyt selvästi. Vuonna 2009 alle 2 tason lukijoita oli 8,1 %, mutta vuonna 2018 jo 13,5 % kaikista oppilaista. Maassamme on siten yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen.

Oppimisen tasa-arvossa parannettavaa – koulujen välinen ero osanottajamaiden pienin

Oppilaiden väliset lukutaitoerot olivat vuonna 2018 suuremmat kuin kertaakaan Suomen PISA-tutkimusten historiassa. Oppilaiden välisten erojen kasvusta huolimatta suomalaiskoulujen välinen vaihtelu oli osanottajamaiden pienin, eikä se ole kasvanut verrattuna edelliseen PISA-tutkimukseen. Myöskään alueellisessa vaihtelussa ei ollut merkittäviä muutoksia. Pääkaupunkiseudun oppilaiden keskimääräiset tulokset ovat edelleen kaikissa sisältöalueissa parempia kuin muualla maassa, mutta nämä erot ovat olennaisesti pienempiä kuin edellisellä PISA-kierroksella. Myös osaamisen vaihtelu oli pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempaa.

Tytöt edelleen reilusti edellä poikia

Suomessa sukupuolten välinen lukutaidon osaamisero on ollut koko ajan osallistuvien maiden suurimpia, ja tälläkin kierroksella ero oli OECD-maiden suurin. Ero tyttöjen hyväksi oli Suomessa 52 pistettä, kun se OECD-maissa keskimäärin oli 30 pistettä. Pojissa heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut vuoden 2009 jälkeen.

Oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin voimistunut

Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus (sosioekonominen tausta) olivat kaikissa maissa yhteydessä oppilaiden lukutaitoon. Suomessa ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen keskimääräinen lukutaitoero oli 79 pistettä, mikä vastaa laskennallisesti noin kahden kouluvuoden opintoja. OECD-maissa vastaava ero oli 88 pistettä. Suomessa sosioekonomisen taustan yhteys oppilaiden osaamiseen voimistui vuodesta 2009, jolloin ero oli 62 pistettä. Oppilaan taustan vaikutuksen kasvaminen johtuu taustaltaan alimman neljänneksen heikentyneistä tuloksista.

Oppilaiden suhde lukemiseen heikentynyt huolestuttavasti

Suomessa yhä useampi oppilas suhtautui kielteisesti lukemiseen. Vuoteen 2009 verrattuna lukemista mieliharrastuksenaan pitävien joukko on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä. Peräti 63 prosenttia suomalaispojista antoi myöntävän vastauksen väittämään ”Luen vain, jos on pakko”.

 Vain Suomessa yhdistyy korkea osaaminen ja tyytyväisyys elämään

PISA 2018 –tutkimuksessa hyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena, johon kuuluvat oppilaan itseen, kouluympäristöön ja koulun ulkopuoliseen ympäristöön sijoittuvat materiaaliset ja asenteisiin liittyvät tekijät. Materiaalisilla ja objektiivisesti mitattavilla tekijöillä tarkasteltuna Suomi kuuluu maailman vauraimpien kansakuntien joukkoon, edellään Pohjoismaat, Kanada ja Australia.

Oppilaiden oma arvio tyytyväisyydestä elämäänsä (asteikolla 1-10) oli melko hyvää, keskiarvon ollessa 7,61. Kun tarkasteltiin elämään tyytyväisyyden yhteyttä osaamiseen, erottui Suomi muista maista ja alueista. Suomi oli ainoa maa, jossa sekä lukutaito että elämään tyytyväisyys olivat korkealla tasolla.

PISA-tutkimus toteutettiin nyt seitsemännen kerran

PISA-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden osaamisen sisältöalueilla. PISA-tulokset julkistetaan nyt seitsemännen kerran.

Vuoden 2018 PISA-tutkimukseen osallistui yhteensä 79 maata ja aluetta. Näistä 37 oli OECD-maita ja 42 niin kutsuttuja partnerimaita tai valtioiden sisäisiä alueita tai kaupunkeja. 

Suomessa lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden arviointitulokset saatiin kaikkiaan 5 649 perusopetuksen oppilaalta. Tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.

Perusopetuksen kehittämistoimia opetus- ja kulttuuriministeriössä

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ensi vuonna Oikeus oppia -nimisen perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeen, jolla parannetaan lasten ja nuorten oppimistuloksia ja vähennetään eriarvoistumista. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan 180 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julistanut 31.10. haettavaksi valtion 4 miljoonan erityisavustuksen lukemisen kulttuuria ja lukutaitoa vahvistaviin toimenpiteisiin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja 1-2 vuosiluokkien alkuopetuksessa.