Kielipesä Máttabieggassa

Saamelaisperheiden kartoitus: Saamenkieliselle perusopetukselle on tarvetta pääkaupunkiseudulla

viisivuotiaat-aile-kirste-ja-sophia

Viisivuotiaat Áile Kirste ja Sophia odottavat innolla saamenkielistä esiopetusta syksyksi 2017. Kuvassa he esiintyvät Helsingissä saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2016. (kuva: Maarit Kiprianoff)

Pohjoissaamenkielisen kielipesä Máttabieggan saamelaislapset odottavat innolla koulutien alkamista. Kielipesälasten vanhemmat ovat käynnistäneet lokakuussa 2016 kampanjan, jonka tavoitteena on saamelaislasten oikeuksien vahvistaminen saamelaisten perinteisen kotiseutualueen ulkopuolella. Kampanjan ensimmäisenä osana on järjestetty kysely pääkaupunkiseudun saamelaisperheille.

Kielipesä Máttabieggassa (su.Etelätuuli) ensimmäisinä joulukuussa 2013 päivähoidon aloittaneet lapset tulevat esiopetusikään syksyllä 2017. Kielipesälasten vanhemmat odottavat Helsingin kaupungin järjestävän silloin esiopetuksen ja saamenkielisen opetusluokan koulutaipaleen alkaessa syksyllä 2018.

Kielipesälasten vanhemmat ovat nähneet kielipesälasten kasvavan vahvaan moderniin saamelaisidentiteettiin. Kielitaito avaa heille pääsyn sukupolvien rajat ylittävään saamelaisyhteisöön ja yhteyden Pohjois-Suomessa asuviin sukulaisiin. Lapset ovat myös osallistuneet saamelaisen lastenkulttuurin kehittämiseen ja he ovatkin luontevasti osana seuraavan sukupolven saamelaista yhteisöä.

– Pelkonamme on, että heidän siirtyessään opetusvelvollisuuden piiriin lasten saamen kielen taito heikkenee ja identiteetti ristiriitaistuu, kielipesälasten vanhemmat toteavat. Länsi-Pasilan kielipesä on ollut paljon julkisuudessa ja se tunnetaan hyvin, sillä 96 % kyselyn tavoittamista saamelaisperheistä on tietoisia, että kielipesässä saa pohjoissaamenkielistä päivähoitoa.

Saamelaisperheiden kiinnostusta äidinkieliseen perusopetukseen kartoitettiin marraskuun alussa 2016. Kysely tavoitti 39 alle 16-vuotiasta saamelaislasta ja kysely kattoi 89 pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä, joka itse on saamelainen tai jonka taloudessa asuu saamelainen.

Vastanneista kaksi kolmasosaa on pohjoissaamenkielisiä, viidesosa kolttasaamelaisia ja reilu kymmenes inarinsaamelaisia. 80% heistä asuu Helsingissä, Vantaalla tai Espoossa.

Kyselyyn vastanneista kouluikäisten lasten saamelaisperheistä 71% olisi halunnut lapsensa pohjoissaamenkieliseen perusopetukseen koulutien alusta lähtien. Seitsemän perhettä toivoi lisäksi kielisuihkutusta inarin- tai koltansaameksi mikäli heidän lapsensa voisivat olla pohjoissaamenkielisessä opetuksessa.

Mikäli saamenkielinen opetus saataisiin toteutumaan jossakin pääkaupunkiseudun kouluista, moni perhe toivoo pikkukoululaiselle koulutaksia äidinkielistä koulutietä turvaamaan, sillä välimatkat pääkaupunkiseudulla ovat pitkiä.

Vanhemmat toivovat lastensa saavan kasvaa saamenkielisiksi

Kielipesälasten vanhemmat eivät näe estettä kyläkoulumaisen saamenkielisen ryhmän perustamiselle, jossa samassa opetusryhmässä voitaisiin tarjota eri luokka-asteiden (esim. esiopetus-2. lk ja 3-6 lk) opetusta, tai saamenkielisen luokan integroimista valtakieliseen opetusryhmään suomi-saameluokan muodossa siten, että osa opetuksesta tapahtuisi suomenkielisessä ryhmässä ja osa pienemmässä äidinkielisessä ryhmässä. Mahdollisia ratkaisumalleja on monia. Kielipesä on osoittanut myös sen, että moni saamelainen perhe havahtuu käyttämään omankielistä palvelua vasta sitten, kun sitä on tarjolla.

Helsingin kaupungin järjestämä saamenkielinen päivähoitoyksikkö Ruoholahdessa, päiväkoti Troolarissa, aloitti toimintansa samana syksynä kielipesän kanssa. Marraskuussa 2013 avattu kielipesä Máttabiegga on toiminut täydellä kapasiteetillaan vuoden. Kokopäivähoidossa on 9 lasta.

– Pidämme kielipesän nopean täyttymisen ja saamenkielisen päiväkotitoiminnan herättämän laajan mielenkiinnon perusteella väistämättömänä, että jos saamenkielinen esiopetus ja alkuopetus (esimerkiksi esiopetus ja 1-3 opetusluokka) järjestetään, saadaan opetusryhmiin lapsiakin, kielipesälasten vanhemmat toteavat tekemänsä kyselyn pohjalta.

Vanhemmat toivovat lastensa saavan kasvaa saamenkielisiksi.

-Saamenkielisen perusopetuksen lisäksi kielipesän yhteyteen olisi ihanteellista saada iltapäiväkerhotoimintaa, vanhemmat haaveilevat.

Kielipesän merkitys lasten kielitaidossa ja myös perheiden kieliympäristössä on osoittautunut käänteentekeväksi. Kaksikielisessä kodissa kasvaville lapsille kielipesä tarjoaa mahdollisuuden siirtää passiivinen kielitaito aktiiviseksi käyttökieleksi. Suomenkielisessä kodissa kasvaville saamelaislapsille kielipesä mahdollistaa saamenkielen oppimisen ja rohkaisee saamelaisen lastenkulttuurin päivittäistä näkymistä ja kuulumista kodeissa.