Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu

Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon ja Saimaan ammattikorkeakouluun perusteilla yhteinen kielikeskus

Tuore selvitystyö ehdottaa perustettavaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisen kielikeskuksen toteuttamaan kielten ja viestinnän opetusta. Tulevan Skinnarilan kielikeskuksen toiminnasta vastaisi Saimaan AMK.

Päätösehdotus käsitellään molempien korkeakoulujen hallituksissa marraskuun aikana. Jos ehdotus yhteisen kielikeskuksen perustamisesta hyväksytään, opetustarjonnan suunnittelu käynnistyy välittömästi päätösten jälkeen. Päätösehdotuksen hyväksyminen tarkoittaisi, että LUT:n kielikeskuksen työntekijät siirtyisivät liikkeen luovutuksen yhteydessä vanhoina työntekijöinä Saimaan amk:n palvelukseen 2017 vuoden tammikuussa. Ehdotuksen mukaan kielten opetuksen operatiivinen toiminta jatkuu ennallaan kevään 2017 ajan.

”Yhteinen kielikeskus lisää koko Skinnarilan kampuksen houkuttelevuutta, ja mahdollistaa kielitarjonnan laajentamisen uusiin maailman valtakieliin ja -kulttuureihin,” sanoo LUT:n provost Liisa-Maija Sainio.

”Visiona on, että Skinnarilan kielikeskus on vahva ja opiskelijoille vetovoimainen yksikkö, jonka opetuksen korkea laatu kielten, viestinnän ja kulttuurin opetuksessa tunnetaan ympäri Suomea,” vahvistaa osaltaan myös Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä.

Uuden kielikeskuksen luokkaopetuksessa tavoiteryhmäkoko on pääsääntöisesti noin 25–35 opiskelijaa. Opetuksessa käytettäisi ja kokeiltaisi joustavasti sekä monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Tavoitteena on myös panostaa verkko-opetuksen kehittämiseen ja kielikeskuksen opettajien aktiiviseen kansainväliseen toimintaan ja vaihtoon.

Päätösehdotus yhteisen kielikeskuksen perustamisesta syntyi yhdistämistä selvittäneiden työryhmien loppuraportin perusteella. Toiminnallinen selvitys osoitti, että yhteinen kielikeskus vastaa paremmin kielikeskusten toimintojen kehittämistarpeisiin kuin niiden erillisinä jatkaminen. Laskennallinen selvitys puolestaan osoitti, että AMK:n organisaatiossa yhteisen kielikeskuksen kokonaiskustannukset ovat alhaisemmat kuitenkin samalla mahdollistaen laajemman kehittämistoiminnan.

Selvitystyö tehtiin kahdessa ryhmässä. Ensimmäinen, kielten ja viestinnän opetuksen integraatioryhmä, kävi keskusteluja eri kieliryhmien sekä opiskelijoiden kanssa. Ryhmä kuuli lisäksi kunkin opettajan henkilökohtaisen näkemyksen. Toinen, työnantajaryhmä selvitti kolmen erilaisen yhteistyövaihtoehdon kustannukset ja teki arvion toiminnan konseptoinnista eri vaihtoehdoissa. Kolme mahdollista etenemisvaihtoehtoa olivat: kielikeskukset jatkavat toimintaansa nykymallilla, Saimaan AMK ottaa vetovastuun yhteisestä kielikeskustoiminnasta tai LUT ottaa vetovastuun yhteisestä kielikeskustoiminnasta.