“Maailman parhaat opettajat ovat suomalaisen koulutuksen laadun paras tae. Meidän tulee varmistaa, että arvostus ja luottamus opettajan työtä kohtaan säilyvät vahvoina ja että ikäluokan parhaat nuoret haluavat opiskella opettajiksi. Opettajankoulutuksen kehittämiseen ja opettajien osaamisen vahvistamiseen suunnataan yli 60 miljoonaa euroa. Panostukset opettajankoulutukseen ovat paras keino vastata myös koulutusjärjestelmämme haasteisiin, kuten oppimistulosten laskuun”, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on, että opettajien uranaikaisesta osaamisen kehittämisestä rakennetaan suunnitelmallinen ja yhtenäinen kokonaisuus. Osaamisen johtamisen tulee olla tavoitteellista. Korkeakoulut, oppilaitokset ja varhaiskasvatuksen yksiköt laativat yhteistyössä henkilöstönsä kanssa osaamisen kehittymissuunnitelmat. Nämä perustuvat koulutuksen ja opetuksen järjestäjien strategisiin linjauksiin ja arvioon osaamisesta.

“On tärkeää, että jokaisella opettajalla on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan läpi työuran. Ohjelman tavoitteena on turvata tämä mahdollisuus jokaiselle opettajalle. Huomiota on kiinnitetty erityisesti nuorten opettajien ammattitaidon vahvistamiseen ja mahdollisuuksiin saada tukea”, toteaa ministeri Grahn-Laasonen.

Osaavimmat opettajat saadaan onnistuneilla opiskelijavalinnoilla. Korkeakoulut kehittävät yhteistyössä opettajankoulutuksen opiskelijavalintoja. Opettajien joustavan liikkumisen ja kaksoiskelpoisuuden opiskelun esteitä poistetaan. Opettajien pedagogisia opintoja kehitetään niin, että ne antavat valmiudet toimia opettajana erilaisissa toimintaympäristöissä.

Opettajaopiskelijoiden osallisuutta opintojen kehittämiseen vahvistetaan. Opiskeluaikana opittu kehittämismyönteisyys siirtyy työelämään. Oppijalähtöisyys nostetaan kehittämisohjelman linjauksissa vahvasti esiin. Opettajankoulutuksen ohjelmat, oppimisympäristöt ja työtavat vahvistavat uutta luovan asiantuntijuuden kehittymistä. Tavoitteena on opettajan rohkeus kokeilla sekä oppijoiden tarpeista lähtevien työtapojen vakiinnuttaminen koko opettajankoulutukseen – perus- ja perehdyttämiskoulutuksesta aina uranaikaisen osaamisen kehittämiseen.

Opettajien uranaikainen osaamisen kehittäminen tapahtuu yhä vahvemmin tiimeissä ja verkostoissa. Mentoroinnista tulee entistä systemaattisempi osa opettajien perehdyttämiskoulutusta, erityisesti opettajien työuran alussa. Tämä tarkoittaa, että oppilaitokset kouluttavat lisää vertaisryhmämentoreita.

Oppilaitosten strategista johtamista vahvistetaan kehittämällä johtamiskoulutusta. Varmistetaan, että opettajankoulutus antaa opettajille valmiudet ottaa vastuuta ja osallistua johtamisprosesseihin.

Opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuutta vahvistetaan entisestään. Uusimman opetuksen ja oppimisen tutkimustiedon hyödyntäminen opettajankoulutuksessa on tärkeää. Kehittämisohjelman tavoitteena on säilyttää opettajankoulutus vetovoimaisena ja vahvana niin, että opettajaopiskelijat oppivat tutkivan ja uutta luovan otteen opettajan työhön.
_ _ _

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti tammikuussa 2016 Opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman työstämiseen on osallistunut lähes 100 foorumin jäsentä ja asiantuntijaa.

Verkkoaivoriihen kautta kehittämisohjelman laadintaan osallistui lisäksi lähes kaksituhatta koulutusalan asiantuntijaa, opiskelijaa ja opettajaa.

Opettajakoulutuksen kehittäminen on osa hallituksen Uusi peruskoulu -kärkihanketta, jonka tavoitteena on uudistaa peruskoulua, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista.

Kehittämisohjelma