Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ tiedottaa: Hävitetäänkö ammattikorkeakoulut kartalta?

Korkeakoulujen kehittämispolitiikka on luisunut valtiollisesta ohjauksesta salakähmäiseen, alueellisesti tehtävään korkeakoulureformiin. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaatii johdonmukaista korkeakouluvisiota sekä avointa uudistusten valmistelua ja vuoropuhelua.

– Tuorein uutinen Kaakkois-Suomesta ennakoi, että iso osa ammattikorkeakouluista katoaa kartalta lähivuosina. Meno on sekavaa sekä vastoin aiemmin kansallisesti rakennettua linjaa ja voimassa olevaa hallitusohjelmaa, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

Lappeenrannan kaupunginhallitus on päättänyt tällä viikolla siirtää vastikkeetta Saimia-ammattikorkeakoulun Saimian osakkeet Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Lisäksi ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisissa visioitiin strategiaa, jossa väläyteltiin vaihtoehtona myös Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen ammattikorkeakoulujen liittymistä teknillisen yliopiston ja Saimian muodostamaan konserniin. Saimian Imatran-yksikön jatko on kuviossa yksi kysymysmerkki.

Alkuvuodesta Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti myydä omistamansa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeet Lapin yliopistolle. Tampereella on päästy siihen vaiheeseen, että ministeriö ja korkeakouluyhteisö luovat yhdessä korkeakoulujen liittoumaa.

Luukkainen ihmettelee, että hankkeita putkahtelee nyt eri puolilta maata ja uusissa korkeakoulumalleissa ammattikorkeakoulujen päätösvalta luovutetaan täysin yliopistoille.

Kaavailuihin liittyy myös tutkintojen sekoittaminen niin, että ammattikorkeat tuottaisivat alempia korkeakoulututkintoja, joiden pohjalta yliopistoissa suoritettaisiin maisteritutkinto.

– Meneillään on maakuntayliopistojen pelastusoperaatio ammattikorkeakoulujen kustannuksella. Suomen virallinen linja on edelleen duaalimalli, jossa ammattikorkeilla ja yliopistoilla on omat, selkeät tehtävänsä. Tuhoavatko maakuntien päättäjät nyt duaalimallia ja ammattikorkeakouluja vastoin parempaa tietoaan? hän kysyy.

Puheet ja teot ristiriidassa

Luukkaisen mukaan nykymeno on kähmintää pahimmillaan, ohi poliittisen sitoumuksen. OAJ on vaatinut jo pitkään selkeää kansallista korkeakoulupoliittista linjausta siitä, mitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tuottamalta korkealta osaamiselta halutaan. Visiota ei kuitenkaan ole saatu.

– Mitään virallista uutta linjaa ei ole, joten puheet ja teot ovat pahasti ristiriidassa. Suomen virallisen koulutuspolitiikan kyljessä tehdään nyt alueellista, elinkeinoelämävetoista politiikkaa. Onko meillä tähän päällekkäisyyteen varaa näinä niukkojen resurssien aikoina? Ja miksi ministeriö antaa tämän tapahtua?

Ammattikorkeakoulujen osakkeiden ostaminen ja myyminen on mahdollista, koska ammattikorkeat ovat nykyään osakeyhtiöitä. Hankkeiden valmistelussa on kuitenkin sivuutettu täysin koko korkeakouluyhteisö, samoin sidosryhmät. Uudistaminen on tarpeen, mutta se pitää tehdä yhdessä ja selkeästi johdetusti.

– Korkeakoulut eivät ole tuotantolaitoksia, joten niiden ei pidä olla yritysjärjestelyjen kohteena. Niillä on tärkeä kansallinen ja alueellinen sivistystehtävä sekä elinkeinoelämän kehittämistehtävä. Niiden pohjalta uudistetaan myös toimintoja ja opetusta, opintopolkuja, palveluja ja pedagogiikkaa, ei pelkkiä organisaatioita, Luukkainen toteaa.