Ammatillinen Koulutus

Työryhmä esittää historiallista uudistusta ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen

Grahn-Laasonen, Sanni kok

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä ehdottaa uudistuksia ammatilliseen tutkintorakenteeseen sekä näyttötutkintojen mitoitukseen. Jatkossa tutkinnot olisivat laajempia ja niitä olisi vähemmän. Tutkintojen määrä vähenisi nykyisestä 351 tutkinnosta 166 tutkintoon. Ehdotus on väliraportti, ja se luovutettiin keskiviikkona opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Tutkintorakenteen uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaa ammatillisen koulutuksen reformia. Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmä uudistetaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään, ja koulutussopimus otetaan käyttöön uutena käytännönläheisenä tapana tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjien säätelyä kevennetään.

Työryhmä esittää muutoksia etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintorakenteeseen, mutta myös ammatillisiin perustutkintoihin. Tutkintojen määrä vähenee oleellisesti ja niistä on kyetty luomaan laajempia kokonaisuuksia työelämän muutosten mukaisesti.

Jatkossa ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59. Tällä hetkellä ammatillisessa tutkintorakenteessa on yhteensä 52 ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa. Tutkintojen määrä vähenisi nykyisestä 351 tutkinnosta 166 tutkintoon.

Tavoitteena on, että opiskelijalla olisi aikaisempaa paremmat mahdollisuudet joustavasti hankkia osaamista ja erikoistua opintojen aikana. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet tutkintojen sisällä kasvavat, mutta tutkintojen osaamisvaatimuksista ei tingitä. Tavoite on myös, että tutkintorakenteessa on jatkossa enemmän joustoa ja se vastaisi paremmin työelämän muutoksiin.

Ehdotettu malli on mittavin ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistus sitten ammatillisten tutkintojen kolmivuotistamisen 1990-luvun lopulla. Aiemmin työelämän uusiin osaamishaasteisiin on vastattu aina uuden tutkinnon luomisella, mikä on pirstaloinut tutkintorakennetta ja lisännyt tutkintojen määrää.

-Koskaan ammatillisen koulutuksen historiassa ei ole tehty yhtä mittavaa uudistusta tutkintorakenteeseen. Tulevaisuuden työelämä edellyttää nykyistä laajempien kokonaisuuksien hallintaa. Tämä esitys tuo tervettä norminpurkua ammatillisen koulutuksen paisuneeseen tutkintorakenteeseen ja sisältää uusia, joustavia, hallinnollisesti kevyitä tapoja sisällyttää tutkintoihin uutta osaamista.
Se antaa mahdollisuuden vastata ketterämmin työelämän nopeasti muuttuviin
osaamisvaatimuksiin. Kiitän työryhmää yksimielisestä työstä, joka vahvistaa suomalaista ammatillista koulutusta, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Ohjausryhmä esittää, että ammatillisia tutkintoja koskeva tutkintorakenneasetus annettaisiin jo syksyllä 2016. Asetuksessa määritellään tutkinnoittain kunkin tutkinnon perusteiden voimaantuloaika. Uudistuvat tutkinnot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa.

Ohjausryhmän toimikausi päättyy 18.8.2018.

Ohjausryhmän esitys