Turun yliopisto

Turun yliopisto avaa avoimen yliopiston opinnot maksutta työttömille ja lomautetuille

Avoin yliopisto-opetus tarjoaa joustavia ja yksilöllisiä mahdollisuuksia eri tieteenalojen kurssien suorittamiseen sekä koulutustason nostamiseen. Turun yliopiston avoimet yliopisto-opinnot avataan nyt määräaikaisesti maksutta työttömille työnhakijoille.

Maksuttomuus koskee avoimen yliopiston opintoja, joihin voi ilmoittautua 15.6.–31.12.2020. Opinnoista kiinnostuneiden tulee selvittää opiskelumahdollisuutensa etukäteen TE-toimiston kanssa.

– Turun yliopisto haluaa osaltaan olla tukemassa yhteiskunnan uutta nousua vaikean koronakevään jälkeen. Opiskelusta avoimessa yliopistossa saa itsevarmuutta, uusia tuttavia ja yhteistyöverkostoja, ja parhaimmillaan pääsee kiinni jopa uuteen työpaikkaan, kertoo vararehtori Piia Björn.

– Turun yliopisto on yrittäjyysyliopisto, ja pyrimme tuomaan valmiuksia yrittäjämäiseen ajatteluun opinnoissa. Miksei opintojen kautta voisi syttyä kipinä vaikka yrityksenkin perustamiseen, Björn jatkaa.

Työtön työnhakija voi tietyin edellytyksin opiskella avoimia yliopisto-opintoja sivutoimisesti tai päätoimisesti menettämättä työttömyysetuuttaan. Opiskelun vaikutus työttömyysetuuteen ratkaistaan TE-palveluissa, joten opinnoista kiinnostuneen tulee neuvotella TE-toimiston kanssa opiskelusuunnitelmistaan ennen opintoihin ilmoittautumista.

– TE-toimisto arvioi, lisäävätkö opinnot työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja täyttyvätkö muut edellytykset opiskelun tukemiselle, kertoo avoimen yliopisto-opetuksen suunnittelija Seppo Piiparinen.

Oikeutta avoimen yliopiston opintojen opiskeluun työttömyystuella voivat hakea vähintään 25-vuotiaat työttömät työnhakijat, joiden työllistymissuunnitelmassa on sovittu koulutuksen tarpeesta. Avoimen yliopiston opintojen laajuuden tulee olla vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohden.

– Jos opintoja ei voida tukea työttömyysetuudella, kannattaa selvittää mahdollisuus opiskella sivutoimisesti. Sivutoiminen opiskelu määritellään opintojen vaatiman työmäärän mukaan. Avoimen yliopiston opinnoissa se tarkoittaa alle 5 opintopisteen suorittamista kuukaudessa, Piiparinen lisää.

Opintotarjontaan voi tutustua avoimen yliopisto-opetuksen sivuilla: www.utu.fi/avoin

Lisäohjeita työttömänä opiskeleville: https://www.utu.fi/fi/avoin-yliopisto-opetus/ilmoittautuminen-ja-maksut

Etäopiskelu

Suomalaiskoululaiset tyytyväisimpiä etäopiskeluun – vain alle kymmenen prosenttia lapsista tyytymättömiä koulunkäyntiin kotona

Suomalaislapset sopeutuivat erittäin hyvin etäopiskeluun, kertoo Pohjoismaissa ja Baltiassa tehty tuore kysely. Yli tuhat suomalaiskoululaista osallistui kyselyyn, jossa selvisi muun muassa, että he kokivat olonsa etäopiskelun aikana turvallisiksi, iloisiksi ja rauhalliseksi.

 Seitsemässä maassa tehdyn kyselyn mukaan Suomessa lapset olivat tyytyväisimpiä etäopiskeluun. 67 prosenttia suomalaislapsista on ollut tyytyväisiä poikkeusajan opiskeluun, tyytymättömiä oli ainoastaan kahdeksan prosenttia.

Kyselyyn vastanneet suomalaislapset tunsivat olonsa etäopiskelun aikana turvalliseksi (83%), iloiseksi (71%) ja rauhalliseksi (66%), mutta kotonaolo myös tylsistytti (33%) lapsia. Perheen ja lemmikkien kanssa oleminen sekä ruudun ääressä vietetty aika kasvoi ja ystävien kanssa vietettiin vähemmän aikaa. Lähes puolet (45%) kertoi, että heidän kykynsä itsenäiseen koulutehtävien ratkaisemiseen on parantunut kevään aikana.

Kyselyyn osallistui seitsemässä maassa yhteensä 7000 vastaajaa. Kaikista vastaajista yli puolet oli tyytyväisiä etäkoulunkäyntiin. Poikkeusaika on vastaajien mukaan vähentänyt kiusaamista. Toisaalta joka kymmenes lapsista kertoo, että kotona opiskelun aikana heihin on ottanut yhteyttä tuntematon aikuinen.

Kolmannes vastaajista (36%) arvioi, että etäkoulu on tylsää ja lähes saman verran (29%) pitää etäopiskelua väsyttävänä.

Myös verkkoyhteyden laatu vaikutti koulukokemukseen. Kymmenellä prosentista vastaajista oli heikko verkkoyhteys, mikä vaikutti huomattavasti heidän kokemuksiinsa etäopiskelusta.

Telia Companyn teettämään kyselyyn osallistui toukokuussa 7000 10-18-vuotiasta lasta ja nuorta. Suomessa vastaajia oli 1005. Kysely tehtiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa. Tutkimukseen käytettiin lasten neuvoa-antavaa paneelia.

 

Yleiset Uutiset

Koronakriisin negatiivia vaikutuksia lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä voidaan minimoida

Koronakriisi vaikuttaa monin eri tavoin lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja kouluttautumiseen. On todennäköistä, että useimmilla lapsilla koronakriisin pitkäaikaiset, aikuisuuteen saakka ulottuvat haitat liittyvät lapsiperheisiin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia on kuitenkin mahdollista minimoida. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä. Tehokkainta olisi tukea kriisin myötä haavoittuneita aloja siten, että lomautetut ja työttömät voisivat palata takaisin työhön mahdollisimman nopeasti.

Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen tutkijat ovat julkaisseet politiikkasuosituksen koronakriisin vaikutuksista lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia mekanismeja on tutkittu useissa tutkimuksissa. Pitkän aikavälin vaikutuksia voidaan ennakoida samoilla teoreettisilla malleilla, joilla selitetään perhetaustan vaikutuksia lasten ja nuorten kouluttautumiseen ja sosiaaliseen kiinnittymiseen. Koronakriisi vahvistaa näitä samoja mekanismeja.

– Jo nyt kriisi on lisännyt perheiden työttömyyttä, velkaantumista ja toimeentulotukiasiakkuutta, kertoo sosiologian professori Jani Erola. ­Keinot rajata koronakriisin aiheuttamia ongelmia ovat sellaisia, joilla on positiivinen vaikutus oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin myös ilman koronaa. – Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä ja varmistaa, että lomautetut ja työttömät voisivat palata takaisin työhön mahdollisimman nopeasti tukemalla haavoittuneita aloja, Erola selventää

Toimeentulotukeen liittyvien negatiivisten pitkäaikaisvaikutusten ehkäisemiseksi yhteiskunnan tuki kannattaa kohdistaa perheisiin. Perheiden tuen lisääminen niin, ettei tarvetta toimeentulotuki-asiakkuuteen synny, on luultavasti paras tapa ehkäistä ongelmia. Nuoriin itseensä voidaan vaikuttaa lisäämällä opinto-ohjausta koulutuksen nivelvaiheissa etenkin korkean työttömyyden alueilla. Huono-osaisiin perheisiin ja lasten sekä vanhempien terveyden edistämiseen tulisi myös kohdistaa tukikeinoja, jotka vähentävät koronakriisin sosioekonomisista syistä johtuvia terveyshaittoja. Samalla pitää huolehtia, etteivät ennaltaehkäisevien palvelujen ja kiireettömän hoidon saatavuus heikkene.

Politiikkasuosituksessa koronakriisin vaikutuksia tarkastellaan etäkouluun siirtymisen, vanhempien työttömyyden, perheiden toimeentulotukiasiakkuuden, vanhempien parisuhdeongelmien, huono-osaisuuden kasautumisen ja terveysvaikutusten kannalta.

Turun yliopisto, Tutkimukset

Koululaisten koronakevätkyselyn tulosten mukaan etäopetus on sujunut pääsääntöisesti hyvin

Koronaepidemian vaikutusta peruskoululaisten oppimiseen ja hyvinvointiin selvitettiin toukokuun alussa. Tulosten mukaan oppilaat ovat pääosin kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikan ja vieraiden kielten opiskelussa. Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti. Osa oppilaista tarvitsee kuitenkin kipeästi aikuisilta apua ja tukea, ja yllättävän moni oppilaista oli helpottunut, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan.

Kyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen psykologian tutkimusryhmä. Verkossa toteutettuun kyselyyn tuli lähes 50 000 vastausta yli 400 koulusta. Kyselyllä haluttiin kartoittaa lasten ja nuorten kokemuksia opiskelun ja oppimisen, sosiaalisten suhteiden sekä mielen hyvinvoinnin suhteen etäopiskelun aikana. – On tärkeää, että meillä on näkemys siitä, miten eri-ikäiset lapset ja nuoret ovat kokeneet tilanteen. Saadut tulokset auttavat kouluja ja muita yhteiskunnallisia toimijoita tuen kohdentamisessa ja syksyn toimenpiteiden suunnittelussa, erikoistutkija Sanna Herkama Turun yliopistosta kertoo. Koulut saavat käyttöönsä koulukohtaiset tulokset, joiden pohjalta koulut voivat käydä oppilaiden kokemuksia läpi.

Pääosin oppilaat ovat kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Etäopiskelun hyvinä puolina oppilaat pitivät erityisesti sitä, että aikataulu on rennompi, kotona on parempi työrauha ja on opittu opiskelemaan verkon avulla. Valtaosa koki suhteiden opettajiin säilyneen hyvänä ja jopa joka kuudes koki saaneensa opettajalta enemmän apua kuin normaalisti. Suurin osa oppilaista raportoi tehneensä kaikki tai melkein kaikki annetut tehtävät.

Etäopiskeluun liittyy myös haasteita. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikassa, vieraissa kielissä ja luonnontieteissä. Jos tehtäviä oli jäänyt tekemättä, melkein puolet vastaajista kertoi syyksi sen, että eivät tienneet mitä olisi pitänyt tehdä. Keskittymisen ja aloittamisen vaikeudet olivat yhtä usein syynä tekemättä jättämiseen. Lähes kaikki vastaajat olivat saaneet tehtäviinsä apua huoltajilta, koulun aikuisilta tai kavereilta.

Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti ja vielä useampi kertoi riidelleensä aikuisten kanssa vähemmän. Joka kymmenes oli päivisin kotona ilman aikuista seuraa, mutta näiden oppilaiden kokemukset eivät merkittävästi eronneet muista vastaajista. Puuttuva yhteys opettajaan tai ystävien puute olivat selvästi merkittävämpiä tekijöitä kielteisten kokemusten suhteen.

Vaikka monella on ollut ikävä luokkakavereita, 4-9 luokkalaisista jopa viidennes kertoi kuitenkin olevansa helpottunut, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan. Yläkoululaisista näin koki jopa melkein kolmannes oppilaista. Vastaajista lähes puolet nimesikin etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista on vähemmän. Näin ollen etäopetus on tarjonnut merkittävän hengähdystauon tuhansille lapsille ja nuorille Suomessa.

Osa oppilaista tarvitsee kipeästi aikuisilta apua ja tukea. Vaikeudet vertaissuhteissa ja vähäiset kontaktit koulun aikuisiin näyttävät olevan yhteydessä haasteisiin oppimisessa, huolien lisääntymiseen ja mielialaongelmiin. Niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta, lähes joka kolmas koki, ettei saanut apua. Ja vastaavasti niistä, jotka kokivat tarvetta apuun koulun ulkopuolisista palveluista, lähes puolet oli jäänyt vaille tarvitsemaansa apua.

Tulokset on koottu interaktiiviseen työkaluun, jossa on mahdollista tarkastella lasten ja nuorten kokemuksia erilaisten suodattimien avulla.

Koululaisten koronakysely pähkinänkuoressa

Kenellä oli mahdollisuus osallistua? Kysely oli avoinna KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien koulujen oppilaille. KiVa Koulu on kiusaamisenvastainen toimenpideohjelma, joka on käytössä 960 koulussa Suomessa (www.kivakoulu.fi)
Kuinka monta vastaajaa? 48 338
Kenelle kysely on tarkoitettu? Perusopetuksen vuosiluokille 1–9 (7–16-vuotiaille)
Kuinka monesta koulusta kyselyyn osallistuttiin? 416
Milloin kyselyyn oli mahdollista osallistua? 4.–13.5.2020
Miten kysely toteutettiin? Sähköinen kysely osana etäopetusta KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien oppilaitosten oppilaille
Mitä kyselyllä haluttiin selvittää? Oppilaiden kokemuksia etäopiskelusta, saatavilla olevasta tuesta, vertaissuhteista ja hyvinvoinnista poikkeusolojen aikana

 

PISA

PISA 2018 Talousosaaminen: Suomalaisoppilailla vahvaa osaamista ja vastuullista rahankäyttöä

PISA 2018 –tutkimuksen talousosaamista kokevat tulokset julkistettiin torstaina 20 maassa. Suomalaisnuorten talousosaamisen arvioinnin keskiarvopistemäärä, 537 pistettä, oli toiseksi paras yhdessä Kanadan (532) kanssa. Tutkimuksen parhaat nuoret talousosaajat löytyivät Virosta, jonka keskiarvo 547 pistettä oli tilastollisesti merkitsevästi kaikkien muiden maiden keskiarvoja korkeampi. Talousosaaminen on PISA-tutkimuksessa ylimääräinen, kansallisesti valittavissa oleva arviointialue. Suomi osallistui arviointiin ensimmäistä kertaa.

Suomalaisnuorten osaamisen vaihtelu suurta, koulujen väliset erot pieniä

Suomessa oli kaikista osallistujamaista eniten korkeimmalle suoritustasolle 5 yltäneitä huippuosaajia (20 % oppilaista). Myös Virossa (19 %) ja Kanadassa (17 %) huippuosaajien osuus oli lähes samaa luokkaa (OECD:n keskiarvo 10 %). Vastaavasti alimman tason 1 alapuolelle jäi suomalaisoppilaista 2,4 prosenttia. Muista menestyneistä maista Virossa vastaava osuus oli vain 0,7 % oppilaista (OECD keskiarvo 4 %).

Talousosaaminen jakaantuu Suomessa hyvin tasaisesti koulujen välillä ja koulujen väliset erot olivat koko tutkimuksen pienimpiä. Samalla kuitenkin koulujen sisäinen vaihtelu oli koko tutkimuksen suurinta ja selvästi voimakkaampaa kuin esimerkiksi lukutaidossa. Samasta koulusta löytyi näin ollen niin kaikkein heikoimpia kuin myös talousosaamisen huippujakin. Alueellisia tai koulun sijaintipaikkaan kiinnittyviä eroja ei havaittu. Suomenkielisten koulujen oppilaiden talousosaamisen keskiarvo oli 538 pistettä ja ruotsinkielisten 522 pistettä.

Sukupuolten väliset osaamiserot pieniä, oppilaan taustalla vaikutusta osaamiseen

Suomalaistyttöjen pistemäärien keskiarvo oli 540 pistettä ja poikien 534 pistettä. Tämä kuuden pisteen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Suomalaispojista 21 prosenttia sijoittui huipputasolle (taso 5). Virossa tämä osuus oli 20 prosenttia ja Kanadassa 19 prosenttia (OECD keskiarvo 13 prosenttia). Tyttöjen vastaava osuus oli Suomessa 19 prosenttia, Virossa 18 prosenttia ja Kanadassa hieman matalampi 14 prosenttia (OECD keskiarvo 10 prosenttia). Välttävän osaamistason 2 alapuolelle jäi suomalaispojista 12 prosenttia ja tytöistä 8 prosenttia. Tämä ero oli tilastollisesti merkitsevä.

Oppilaan sosioekonominen tausta vaikutti talousosaamiseen Suomessa vertailumaista toiseksi eniten. Tämä näkyi erityisesti alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden heikkona osaamisena ja ylimpään neljännekseen kuuluvien oppilaiden vahvana osaamisena.

Suomalaisnuoret aktiivisia ja vastuullisia

Suomessa 89 prosentilla 15-vuotiaista oli oma pankkitili, ja 78 prosentilla oma pankki- tai maksukortti. Nämä olivat koko vertailun suurimpia osuuksia. Nuorten osallisuus rahoitusjärjestelmässä oli yhteydessä parempaan talousosaamiseen. Suomessa tämä näyttäytyi erityisesti tutkimuksen voimakkaimpana yhteytenä pankkitilin omistamisen ja talousosaamisen välillä. Pankkitilin ja siten myös pankki- tai maksukortin omistaminen kytkeytyi kaikissa maissa oppilaan sosioekonomiseen taustaan. Suomessa tämä yhteys oli kuitenkin OECD-keskiarvoa heikompi. Sen sijaan Suomen maahanmuuttajaoppilailla oli selvästi vähemmän pankkitilejä ja maksukortteja kuin OECD-maiden maahanmuuttajaoppilailla keskimäärin.

Suomalaiset nuoret käyttäytyivät talousasioissa jokseenkin yhtä vastuullisesti kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin. Vastuullisella käyttäytymisellä oli myös positiivinen yhteys talousosaamiseen. Kulutuskäyttäytymiseen liittyen tuotteiden hintojen vertailu oli suomalaisille nuorille hyvin yleistä ja sillä oli meillä hieman OECD-maiden keskiarvoa voimakkaampi yhteys osaamiseen. Suomalaiset nuoret ilmaisivat olevansa osallistujamaiden joukossa kaikkein eniten kiinnostuneita raha-asioista. Heidän valmiutensa tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä oli kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.

Kouluopetuksella merkittävä osuus talousosaamiseen

Suomalaisista oppilaista selvästi suurempi osuus (71 %) kuin OECD-maiden oppilaista keskimäärin (50 %) ilmaisi saavansa talousosaamiseen liittyvää tietoa opettajiltaan. Lisäksi opettajilta saadulla tiedolla oli vertailumaiden voimakkain yhteys (23 pistettä) osaamiseen. Kaikissa muissa OECD-maissa opettajilta saadun tiedon yhteys osaamiseen oli negatiivinen. Suomalaiset oppilaat raportoivat myös kohdanneensa talousosaamiseen liittyviä tehtäviä koulussa melko runsaasti. Koulussa kohdatuilla tehtävillä oli Suomessa koko vertailun voimakkain yhteys (17 pistettä) oppilaiden talousosaamiseen. On huomioitava, että tämä myös tämä yhteys oli negatiivinen kaikissa muissa OECD-maissa.

Talousosaaminen oli vahvasti yhteydessä lukutaitoon ja matematiikan osaamiseen, mutta sillä oli myös oma muista alueista riippumaton osuutensa. Suomalaiset nuoret hallitsivat talousasioita paremmin kuin matematiikan ja lukutaidon perusteella voitiin ennustaa. Tämän taustalla on erityisesti poikien parempi talousosaaminen suhteessa muihin arviointialueisiin.

Suomessa taloustietoa ei opeteta peruskoulussa omana oppiaineenaan, vaan sisältöjä löytyy ainakin matematiikan, kotitalouden ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmista. Koulussa opituilla raha-asioilla oli meillä merkittävä rooli talousosaamisen tuottajana. Tutkimus antaa tukea sille, että taloustiedon sisältöjen opetus on toteutettu onnistuneesti ja sillä oli Suomessa erityisen voimakas yhteys oppilaiden talousosaamiseen. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat ovat opiskelleet koko peruskoulunsa vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden aikana, eikä vuoden 2016 opetussuunnitelman perusteilla ehtinyt olla vaikutusta arviointiin osallistuneiden oppilaiden oppisisältöihin.

Talousosaaminen oli PISA 2018 -tutkimuksessa vapaasti valittavana, ylimääräisenä sisältöalueena nyt kolmatta kertaa. Talousosaamisen mittaamiseksi poimittiin koko maan 15-vuotiaista täydentävä lisäotos. Kun lisäotos yhdistettiin perusotokseen, talousosaamisen arviointi saatiin 4328 oppilaalta, jotka opiskelivat 214 koulussa.

PISA 2018 talousosaaminen -julkaisu 

Yleiset Uutiset

Miten koronavirus vaikuttaa Erasmus-vaihto-opiskelijoihin?

Mitä seurauksia koronaviruspandemialla on 170 000 nuoreen, jotka ovat Erasmus-vaihdossa tai osallistuvat Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan?

Koronaviruskriisillä on ollut suoria vaikutuksia koulutukseen. Yliopistojen sulkemisen ja matkustusrajoitusten seurauksena esimerkiksi Erasmus-vaihto-ohjelmaan tai Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan osallistuvat nuoret ovat kohdanneet monia haasteita.

Tällä hetkellä 165 000 opiskelijaa osallistuu Erasmus-vaihtoon eri puolilla Eurooppaa, ja 5 000 nuorta on mukana vapaaehtoisohjelmissa.

Erasmus-opiskelijat koronaviruskriisin aikana*
  • 25 % opiskelijavaihdoista on peruttu koronaviruksen vuoksi
  • 37,5 % opiskelijoista on kohdannut ainakin yhden merkittävän vaihtoon liittyvän ongelman (esimerkiksi eivät päässeet matkustamaan kotiin, ongelmia majoituksen kanssa)
  • Puolet niistä opiskelijoista, jotka jatkoivat vaihto-ohjelmaa, ovat siirtyneet verkkokursseille
  • 34 % on siirtynyt osittain verkkokursseihin ja osittain lykättyihin kursseihin (*Lähde: Erasmus Student Network)

Miten EU auttaa

Tukeakseen vapaaehtoistyö- tai Erasmus-vaihto-ohjelmiin osallistuvia nuoria Euroopan komissio on sanonut tekevänsä ohjelmista niin joustavia kuin laillisesti on mahdollista.

Komissio suositteli, että vaihto-ohjelmista vastaavat kansalliset virastot turvautuvat ”force majeure” -tilanteeseen, jossa ne voivat harkita mahdollisuutta korvata ylimääräisiä kuluja yli normaalin enimmäismäärän sekä lykätä ohjelmia 12 kuukaudella.

Parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta on vaatinut komissiota tukemaan kaikin mahdollisin keinoin vaihto-ohjelmiin osallistujia sekä tarjoamaan heille selkeää tietoa.

Nuorisoasioista ja koulutuksesta vastaavalle komissaarille Mariya Gabrielille osoitetussa kirjeessä mepit pyysivät komissiota varmistamaan, että:

  • sääntöjä sovelletaan mahdollisimman joustavasti, erityisesti niihin, jotka joutuivat palaamaan koteihinsa kesken vaihdon turvallisuussyistä
  • kaikki koronavirukseen liittyvät lisäkulut korvataan osallistujille
  • vaihto-opiskelijat ja solidaarisuusjoukoissa vapaaehtoistöitä tekevät säilyttävät statuksensa
  • vaihto-opiskelijat eivät menetä lukuvuottaan, vaan saavat opinnoistaan opintopisteitä etäopiskelun kautta

Meillä on velvollisuus varmistaa, että ohjelmiin mukaan ilmoittautuneet saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Vuoden 2020 opiskelijat tarvitsevat meitä.

Sabine Verheyen (EPP, Saksa), kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja 
Erasmus
  • Alkoi opiskelijavaihto-ohjelmana vuonna 1987, mutta tarjoaa nykyään mahdollisuuden vaihtoon myös kaikenikäisille opettajille, harjoittelijoille ja vapaaehtoisille.
  • Ohjelmaan kuuluu nykyään 33 maata (kaikki 27 EU-maata sekä Iso-Britannia, Turkki, Pohjois-Makedonia, Norja, Islanti ja Liechtenstein) ja se on avoinna kumppanimaille kaikkialla maailmassa.
  • Yli 9 miljoonaa ihmistä on osallistunut Erasmus+-ohjelmaan viimeisten 30 vuoden aikana ja pelkästään vuonna 2017 ohjelmasta hyötyi melkein 800 000 ihmistä.

Mepit pyysivät lisäksi komissiota pitämään koulutusvaliokunnan ajan tasalla siitä, kuinka monta opiskelijaa on parhaillaan vaihdossa, missä he ovat ja miten heitä on pyritty tukemaan. Valiokunta keskusteli aiheesta komissaari Bretonin ja komissaari Gabrielin kanssa 4. toukokuuta.

Lue, miten EU taistelee koronavirusta ja sen vaikutuksia vastaan.

Solidaarisuusjoukot
  • Luotiin vuonna 2018 Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun tilalle
  • Tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistöitä omassa maassaan tai muissa EU-maissa
  • Pyrkii tukemaan heikommassa asemassa olevia yhteisöitä ja ihmisiä ympäri Eurooppaa tuomalla yhteen nuoria, jotka haluavat rakentaa yhteisöllisempiä yhteiskuntia
Yleiset Uutiset

Uusi Etäkoulu tarjoaa opetukseen sopivia sisältöjä arkipäivisin Yle Teema & Femillä

Kuva: Yle

Etäkoulussa nähdään sisältöjä sekä suomeksi että ruotsiksi. Ohjelmakokonaisuus alkaa tv:ssä tiistaina 14.4.2020.

Yle aloittaa uuden ohjelmakokonaisuuden, jossa esitetään opetusmateriaalina hyödynnettäviä sisältöjä. Etäkoulu nähdään Yle Teema & Fem -kanavalla arkipäivisin klo 11–12. Yle Teeman ohjelmat lähetetään maanantaista torstaihin ja Yle Femin ohjelmat perjantaisin.

“Opettajat käyttävät jo nyt Ylen sisältöjä muun muassa Yle Areenan kautta opetuksessaan. Etäkoulun tavoitteena on luoda helppokäyttöinen lisäpalvelu loppukevään koulunkäyntiin sekä opettajille että koululaisille”, toteaa Ylen julkaisujohtaja Ismo SIlvo.

Yle on saanut runsaasti toiveita erilaisten opetussisältöjen esittämisestä muun muassa opettajilta, perheiltä sekä Opetushallituksesta.

“Etäopetuksen päivittäisessä järjestämisessä on opettajilla kova päivittäinen työ, ja kaikki tuki on tervetullutta helpotusta tähän. Ylen Etäkoulu tuo vaihtelua koululaisen arkeen kotona, ja luo heille yhteisiä oppimishetkiä muiden opiskelijoiden kanssa”, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Etäkoulun ideana on, että opettajat voivat valita haluamansa ohjelmat ja rakentaa tehtävät oppitunneille niiden pohjalta. Ensimmäisen viikon ohjelmistossa on esimerkiksi dokumentti koiran ja ihmisen välisestä ystävyydestä. Halpamuodin nurjasta puolesta kertovasta Verta, hikeä ja T-paitoja -sarjasta nähdään kaksi ensimmäistä jaksoa. Opettajat ovatkin jo osoittaneet suurta innovatiivisuutta rakentaessaan tehtäviä kyseisen sarjan pohjalta. Jaksoja on käytetty niin yhteiskuntaopin, englannin kuin käsityön tunneillakin.

Tietoa tulevista Etäkoulu-ohjelmista löytyy Yle.fi/oppiminen-verkkosivulta ja Yle Areenan Etäkoulu-paketista. Etäkoulu jatkuu tv:ssä ainakin 15.5.2020 saakka.

Yle Areenaan rakennettiin heti poikkeusolojen alettua erityisesti etäopetukseen sopiva kokonaisuus. Yle tarjoaa myös muuta sisältöä opetuksen tueksi. Yle Uutisluokan pyörittämästä Yle Triplet -palvelusta löytyy opetusmateriaalia peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Tripletin mobiilisovelluksessa ja verkkosivustolla julkaistaan joka arkipäivä kolme Ylen uutisvideota sekä niihin tehtävät, taustamateriaalit ja uutisvisa. Yle Triplet tarjoaa valmiita pedagogisia tehtäviä joihinkin Etäkoulussa julkaistaviin ohjelmiin.

Yle Oppimisen verkkosivut puolestaan tarjoavat monipuolista sisältöä mm. medialukutaidosta, yhteiskunnan toimimisesta, taloudesta ja digitaidoista. Oppimisen sivujen lukuisilla testeillä voi testata tietojaan erilaisista aiheista – ja oppia samalla hauskalla tavalla!

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ jyrähtää kunnille: Lomautusaikeet pitää nyt haudata

OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos. Kuvaaja: Leena Koskela

Koronaepidemia on saanut muutaman kunnan pyyhkimään pöytää lomautuksia ja yt-menettelyä koskevalla lainsäädännöllä. OAJ:n neuvottelujohtaja pitää kuntien toimintaa törkeänä ja muistuttaa, että lomautukset voivat tulla kunnalle kalliiksi. OAJ seuraa lomautustilannetta ja riitauttaa jokaisen jäseniään koskettavan epäselvän tapauksen.

Oulu, Salo, Juva ja Outokumpu. Siinä muutama kunta, jotka suunnittelevat lomauttavansa henkilöstöään pikavauhdilla. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen turvin kunnat yrittävät kiertää yhteistoimintalain määräyksiä.

OAJ vaatii kaikkien lomautusaikeiden hautaamista. 

– On äärimmäisen röyhkeää, että kunnat pyyhkivät pöytää voimassa olevalla lainsäädännöllä käyttäen koronaepidemiaa verukkeena. On aivan selvää, että myös nyt pitää noudattaa esimerkiksi lomautuksiin ja yt-neuvotteluihin liittyviä määräaikoja, jotka lakiin on kirjattu, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.

Hän pitää lomautusaikeita erityisen törkeinä nyt, kun koko maa on poikkeusoloissa.

– Kuntien työntekijät pitävät näissä poikkeusoloissakin huolta kansalaisten peruspalveluista, moni oman terveytensä uhalla. On aivan kohtuutonta, jos he joutuvat lisäksi pelkäämään oman työpaikkansa puolesta. Yksikään eettisesti toimiva kunta ei näinä aikoina nosta esiin lomautuksia. Myös yksityisissä päiväkodeissa pitäisi nyt välttää lomautukset.

OAJ riitauttaa epäselvät tapaukset

OAJ:ssä seurataan kuntien toimintaa tarkkaan. Luottamusmiehet on ohjeistettu olemaan valppaana, jos lomautuksia suunnitellaan.

Petri Lindroos hämmästelee, että yt-lakia yrittää jälleen kiertää myös Oulu, jonka käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä maksamaan satojen tuhansien eurojen korvaukset yt-velvoitteiden rikkomisesta.

– Luulisi, että edes Oulussa olisi tuoreessa muistissa, miten kalliiksi lomautus voi tulla, jos lakia ei noudateta oikein. Me riitautamme jälleen jokaisen epäselvän tapauksen, Lindroos sanoo.

Hänen mukaansa OAJ:ssä kyllä ymmärretään, että koronaepidemian pelätään vaikuttavan myös kuntatalouteen.

– Nyt ei pitäisi kunnissa tehdä hätiköityjä liikkeitä, sillä valtioneuvostosta on luvattu tukea kuntien taloutta. Ministerit ovat myös suoraan pyytäneet kuntia välttämään lomautuksia. Siksi emme hyväksy ollenkaan kuntien ylilyöntejä nyt, kun tilanne on työntekijöille muutenkin vaikea, Lindroos sanoo.

Turvallisuus pitää asettaa etusijalle

Petri Lindroos muistuttaa, että kuntien pitää työnantajana tehdä kaikkensa henkilöstön turvallisuuden hyväksi. Myös valtioneuvosto suosittelee, että esimerkiksi opetusryhmät pidetään mahdollisimman pieninä, jotta fyysisiä kontakteja olisi mahdollisimman vähän.

– Osassa kuntia tehdään ihan ihmeellisiä ratkaisuja, kootaan esimerkiksi varhaiskasvatuksessa olevia lapsia isompiin ryhmiin. Koronatilanteen kannalta on käsittämätöntä, että tieten tahtoen kasvatetaan sairauden leviämisen riskiä. Opettajilla eivät suinkaan työt lopu varhaiskasvatuksessakaan, vaikka lapsiryhmät olisivat koronan vuoksi normaalia pienempiä.

Ammatillinen Koulutus

Selvitys: Ammatillisen koulutuksen reformi on osin vastannut työelämän tarpeisiin ja lisännyt opiskelijoiden työllisyyttä – haasteita on yhä

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kaavailtuun rahoitusuudistukseen valmistautuminen ovat parantaneet opiskelijoiden työllistymistä sekä yritysten ja oppilaitosten työelämäyhteistyötä, kertoo tuore selvitys. Myös jatkuva haku on otettu hyvin vastaan, ja lyhyiden oppisopimusten hyödyntäminen palvelee vastaajien mukaan työelämän tarpeita.

”Perustaidot on pystyttävä turvaamaan. Työllistymisen ja yritysten kasvun näkökulmasta yksi vientialojen tärkeimmistä perustaidoista on matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen. Sitä tarvitaan useimmissa työtehtävissä teollisuudessa”, sanoo asiantuntija Anni Siltanen Kemianteollisuudesta.

Rahoitusmallin tulee huomioida työmarkkinatilanne ja eri alojen osaajatarpeet.

”Rahoitus pitää korvamerkitä niille aloille, joille se on alun perin suunnattu. Pitkän tähtäimen toimenpiteenä voisi arvioida mallia, jossa ammatillinen koulutus järjestetään osakeyhtiömuotoisesti”, Soile Koriseva sanoo.

Osakeyhtiömuotoisuus takaa, että koulutukseen kohdennettavat valtionosuudet päätyvät kokonaisuudessaan koulutukseen. Osakeyhtiömallin mukaan yhtiöiden hallituksissa on oltava yritysten edustaja. Tämä vahvistaisi yritysten ja oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä sekä työelämän ja työllisyyden tarpeita.

Kaikilla koulutusaloilla pidettiin ongelmallisena pätevien opettajien saamista, joten ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen tarvitaan lisärahoitusta. Heidän valmiuksiaan yritysyhteistyöhön tulisi kehittää täydennyskoulutuksella. Esimerkiksi lyhytaikaisella hankerahoituksella voitaisiin lisätä opettajien työelämäjaksoja. Muuten rahoitusta olisi kannattavaa suunnata pitkän tähtäimen investointeihin.

Uhkana kv-osaajien tarpeen unohtaminen

Yllättävää oli, että koulutuksen järjestäjät eivät pidä kovin tarpeellisena tutkinnonanto-oikeuden tarvetta muulla kuin kotimaisilla kielillä.

”Kansainväliset osaajat ovat osaajapulasta kärsivillä ja kansainvälistä kasvua hakevilla vientialoilla erittäin tarpeellinen voimavara. Tutkinnonanto-oikeus muilla kuin kotimaisilla kielillä edesauttaisi sitä, että kansainväliset osaajat sijoittuisivat nykyistä nopeammin ja helpommin suomalaiseen työelämään”, sanoo johtava asiantuntija Milka Kortet Teknologiateollisuudesta.

Selvityksen toteutti Owal Group Oy touko- ja marraskuussa 2019. 36:delle vientialojen ammatillisen koulutuksen järjestäjälle tehtiin sähköinen kysely, johon näistä vastasi 32. Lisäksi tehtiin 15 haastattelua 31 henkilölle.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Taloustutkimus selvitti: Suomalaiset haluavat opettajamitoituksen lakiin

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuva Jussi Vierimaa

Suomalaisista yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että lakiin pitää kirjata opettajamitoitus. Monella muualla alalla henkilöstömitoitus on jo laissa. Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmetteleekin, miksi koulutus on poikkeus. Esimerkiksi opinto-ohjaajien osalta mitoitus voitaisiin OAJ:n laskelmien mukaan toteuttaa jo hallitusohjelmassa luvatuilla rahoilla.

Suomalaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että laissa pitää määritellä, kuinka monta oppilasta tai opiskelijaa on yhtä opettajaa kohden. Tieto käy ilmi OAJ:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

– Nyt liki 10 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa, ja yleisin syy koulutuksen keskeyttämiselle on väärä alavalinta. Tähän ongelmaan riittävän opinto-ohjauksen takaaminen mitoituksella olisi täsmäratkaisu, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

OAJ haluaa opettajia ja opinto-ohjaajia koskevat mitoitukset jokaiselle koulutusasteelle.

– Esimerkiksi hoitoalalla on jo käytössä rekisterit ja mitoitukset. Koulutuksesta nämä puuttuvat. Opettajana voi toimia kuka tahansa, ja yhden opettajan vastuulla voi olla kuinka monta lasta tahansa. Haloo! Lakiin kirjattu mitoitus sopivasta opettajien ja opinto-ohjaajien suhdeluvusta varmistaisi, että oppilaat ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta asuinkunnasta, Luukkainen perustelee.

Opinto-ohjaajille enintään 200 ohjattavaa

OAJ ehdottaa, että yhdellä opinto-ohjaajalla voisi olla enintään 200 ohjattavaa.

– Jotta jokainen nuori saa valmiudet suorittaa toisen asteen tutkinnon, heidän pitää jo perusopetuksessa saada tarpeeksi tukea ja ohjausta. Nyt moni opo vastaa yli 300 oppilaan ohjauksesta. Silloin jokaisen henkilökohtainen huomioiminen jää haaveeksi, Luukkainen sanoo.

Jotta OAJ:n ehdottama opomitoitus toteutuisi, tarvittaisiin järjestön laskelmien mukaan sekä perusopetukseen että lukioon 190 uutta opoa, ammatilliseen koulutukseen noin 500.

– Joku saattaa sanoa, että tämä tulisi liian kalliiksi. Minä puolestaan sanon, että nykytila tulee liian kalliiksi, Luukkainen sanoo.

Opinto-ohjaajien lisäystä voitaisiin OAJ:n mukaan kokeilla kohdentamalla hallitusohjelmassa koulutukseen luvattuja rahoja tähän tarkoitukseen. Ohjauksen vahvistaminen auttaisi hallitusta myös saavuttamaan oppivelvollisuuden laajentamiselle asettamansa tavoitteet.

– Emme vaadi uutta rahaa, vaan että hallitus käyttää lupaamansa rahat fiksusti. Ohjauksen lisääminen on viisasta myös kansantalouden kannalta. Jokainen pelkän peruskoulun varaan jäänyt maksaa yhteiskunnalle satoja tuhansia euroja muita enemmän.

Nyt mitataan puolueiden arvot

OAJ:n ja Opettaja-lehden vuosi sitten puolueille tekemän kyselyn mukaan myös kaikki nykyiset hallituspuolueet keskustaa lukuun ottamatta kannattivat koulukohtaisia opettajamitoituksia.

– Nyt, kun vaalit ovat takana, mitataan, näkyvätkö puolueiden arvot myös päätöksenteossa.

Näin tutkittiin

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen Internetpaneelissa 30.12.2019–2.1.2020 välisenä aikana.
Tutkimuksen kohderyhmä olivat Manner-Suomessa asuvat 25–60-vuotiaat. Vastaukset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestöä edustavaksi.
OAJ selvitytti Taloustutkimuksella suomalaisten näkemyksiä opettajamitoituksesta myös helmikuussa 2019. Tuolloin 81 prosenttia suomalaisista kannatti opettajamitoituksen kirjaamista lakiin.
Kyselyyn vastasi 1 214 suomalaista eli 21 prosenttia heistä, joille kysely lähetettiin.

OAJ:n laskelma: Näin opomitoitus voitaisiin toteuttaa

Jotta opinto-ohjaajia olisi yksi 200 opiskelijaa kohti, perusopetukseen ja lukioihin tarvittaisiin 190 opoa lisää ja ammatilliselle toiselle asteelle 500.
OAJ ehdottaa, että lisäystä kokeillaan jo tällä hallituskaudella kohdentamalla siihen hallitusohjelmassa luvattua hankerahaa ja jaksottamalla opinto-ohjaajamäärän lisäys useammalle vuodelle. Näin mitoitus toteutuisi täysimääräisesti hallituskauden lopussa.
Seuraavan hallituksen pitäisi OAJ:n mielestä kirjata mitoitus lakiin ja muuttaa rahoitus pysyväksi. Mitoitus toteutuisi lisäämällä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen perusrahoitukseen 13 miljoonaa euroa ja ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen 33 miljoonaa euroa.

OAJ:n oppivelvollisuusmalli

Oppivelvollisuuden uudistamisessa tärkeintä on OAJ:n mielestä varmistaa se, että perusopetus on kunnossa. Toisen asteen tutkinto voidaan varmistaa kaikille vasta, kun jokainen saa perusopetuksesta riittävät tiedot ja taidot toisella asteella pärjäämistä varten. Tutustu OAJ:n oppivelvollisuusmalliin: oaj.fi/oppivelvollisuus