Lapin ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia

Lapin amkin opiskelijat saavat jatkossa sähköisen tutkintotodistuksen

Lapin amk:n kampus Kemissä Kuva: Lijonama80 – Oma teos, CC BY-SA 4.0,

Lapin ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia ovat ottaneet ensimmäisinä suomalaisina korkeakouluina käyttöön tutkintotodistuksen sähköisen allekirjoituksen.

Sähköinen tutkintotodistus on virallinen todistus, joka ei vaadi erillistä oikeaksi todistamista. Todistuksen voi toimittaa sellaisenaan eri viranomaisille esim. Kelalle tai TE-toimistoon ja työ- tai opiskelupaikkahakemuksen liitteeksi. Mikäli todistus menee hukkaan, on se aina saatavana uudelleen sähköisenä, alkuperäistä vastaavana versiona.

– Atomi-palvelussa allekirjoitetut tutkintotodistukset täyttävät EU-regulaatiossa asetetut tiukimman ja luotettavimman tason vaatimukset, kertoo Atomi-palvelun tuoteomistaja Jaakko Rannila ratkaisun toteuttaneesta Studyo Oy:sta.

Sähköisesti allekirjoitettu tutkintotodistus parantaa oleellisesti opiskelijan mahdollisuutta oman datan hallintaan ja samalla sujuvoittaa opintohallinnon prosesseja. Siirtyminen digitaalisiin dokumentteihin paperisten tulosteiden sijaan on merkittävä myös tietoturvan näkökulmasta.

– Sähköinen tutkintotodistus on osa opiskelijapalveluiden digitaalista kehittämistä ja se on tunnistettu korkeakoulujen Digivisio-hankkeen tavoitteistossa, painottaa rehtori Riitta Rissanen.

Ensimmäiset sähköisesti allekirjoitetut tutkintotodistukset toimitetaan 15.1. 2021 valmistuville opiskelijoille. Sähköisen tutkintotodistuksen lisäksi Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuneet opiskelijat saavat vielä toistaiseksi myös paperisen tutkintotodistuksen.

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopiston hiilijalanjälki laskettu -Tavoitteena olla hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Carelia-rakennus

Itä-Suomen yliopisto on laskenut hiilijalanjälkensä. Yliopistossa perustettiin vuoden 2020 alussa työryhmäkokonaisuus selvittämään hiilijalanjälki sekä ideoimaan toimenpiteitä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Työssä on mukana laaja joukko yliopiston asiantuntijoita sekä yhteistyökumppanien, kuten ylioppilaskunnan, Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n ja ravintolapalvelujen edustajia. Laskelmat toteutettiin viidessä aihealueessa: kiinteistöt, hankinnat, matkustus, ravintolapalvelut ja laboratoriot.

Yliopiston kokonaishiilijalanjäljen eli sen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen määrän arvioitiin olevan noin 16 000 tCO2ekv (hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Hiilijalanjäljen muodostumisessa suurimmat osuudet vuoden 2019 osalta olivat kiinteistöjen lämmitys (22 prosenttia) ravintolapalvelut (17 prosenttia) ja lentomatkustus (16 prosenttia). Yksilötasolla tutkinto-opiskelijoiden ja henkilöstön osalta laskettuna tämä tarkoittaa 878 kiloa henkeä kohden.

Itä-Suomen yliopiston strategian 2021–2030 toimenpideohjelman tavoitteisiin kuuluu hiilineutraalius vuoden 2025 loppuun mennessä.

– Itä-Suomen yliopiston pyrkimys on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Taustatyö on erittäin huolellisesti toteutettu. Sensitiivisin toimenpidekokonaisuus liittyy matkustamiseen. Lentomatkustamisen päästöjen reipas pudottaminen edellyttää vaihtoehtoisten matkaketjujen sujuvuutta. Matkanjärjestäjätaholla on tässä keskeinen rooli, summaa työryhmätyössä mukana ollut apulaisprofessori Arto O. Salonen.

Arvio vuoden 2019 hiilijalanjäljestä toimii lähtötasona kohti hiilineutraaliustavoitetta. Yliopiston toiminnassa on jo aiemmin tehty monia hiilineutraaliutta edistäviä ratkaisuja. Hiilipäästöjä on myös kompensoitu esimerkiksi kiinteistön osalta noin 4 600 tonnia ja yliopistopalveluiden lentoja kompensointiin noin 300 tonnia vuonna 2019. Arvioiden perusteella työryhmissä ideoitiin toimenpide-ehdotuksia, joiden pyrkimyksenä on edistää tavoitteen toteutumista.

Seuraavaksi kokonaispäästöjen laskemisen aikana kerätyistä huomioista valmistellaan yliopistolla konkreettisia toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Selvitystyö ja toimenpiteet ovat osa yliopiston kestävyyden ja vastuullisuuden ohjelmaa.

Lue tarkemmin Itä-Suomen yliopiston hiilineutraaliustavoitteesta ja keinoista sen saavuttamiseksi:

https://www.uef.fi/fi/artikkeli/viiden-vuoden-matka-hiilineutraaliuteen

 

Yleiset Uutiset

Nuorten kokemukset huomioitava koulutuksen poikkeusjärjestelyissä

Koronakriisi on iskenyt erityisen kovaa koronakeväänä 2020 toiselta asteelta valmistuneeseen ikäluokkaan, paljastaa Turun yliopiston tuore tutkimus. Tästä ikäluokasta moni on nyt joko vailla työtä ammattiin valmistuttuaan tai aloittanut jatko-opintonsa etänä ja eristyksissä. Tutkijat vaativat kohdennettuja toimia tämän ikäluokan tilanteen helpottamiseksi ja painottavat, että nuorten kokemukset on huomioitava uusia poikkeusjärjestelyjä suunniteltaessa.

Tutkijat suosittavat, että korkeakoulut harkitsisivat poikkeusolojen opetuskäytäntöjä uudestaan vähintään ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden osalta, pandemiatilanteen mukaan. Nyt julkaistujen tutkimustulosten mukaan oppiminen on etäopetuksessa selvästi heikompaa. Vertailut aiempiin kyselyihin näyttävät nuorten ahdistuneisuuden ja masennusoireiden yleistyneen selvästi ja sosiaalisen eristäytymisen tiedetään pahentavan tilannetta. Poikkeusolojen vaikutukset kasaantuvat jo aiemmin haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin.

– Huolemme on, otetaanko nuorten kokemukset ja pitkän aikavälin vaikutukset heihin riittävästi huomioon päätöksenteossa, sanoo tohtorikoulutettava Juuso Repo.

– Koronakriisin vaikutuksia ja etäopetuksen onnistumista ei tule arvioida kuulematta systemaattisesti opiskelijoita ja huomioimatta haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, Repo jatkaa

Tänään julkaistaan tulokset Turun yliopiston kyselytutkimuksesta opiskelijoille (n=5005) sekä koosteraportti Helsingin yliopiston tutkimuksista koronakriisiin liittyen. Tulosten pohjalta tutkijat ovat julkaisseet myös kahdeksan kohdan politiikkasuosituksen päätöksentekijöille ja koulutuksen järjestäjille.

Ammattiin valmistuvien työllistyminen ja heikentynyt tulevaisuususko vaatii toimenpiteitä

Tutkimustulosten mukaan koronakriisi iskee erityisesti juuri ammattiin valmistuviin nuoriin. Nuorisotyöttömyys on kasvanut yli kaksi kertaa muuta työttömyyttä nopeammin kriisin aikana. Joka kolmas (34%) ammattiin valmistuvista ei uskonut työllistyvänsä alalleen lainkaan. Nuorten ahdistuneisuus ja masennusoireet ovat yleistyneet, ja moni on jäänyt ilman tarvitsemaansa palvelua tai apua mielialaan liittyen.

Tutkijat suosittavat, että valmistuvien nuorten työllisyyttä ja tulevaisuususkoa vahvistetaan esimerkiksi tukemalla yrityksiä nuorten työllistämisessä ja laajentamalla erilaisia tuetun työllistymisen ratkaisuja. Valmistumisen jälkeinen työttömyys on riski yhteiskuntaan kiinnittymisen ja hyvinvoinnin kannalta myös pitkällä aikavälillä.

Nuorten kokemustieto hyödynnettävä toisen koronakevään valmistelussa

Valintakokeisiin keväällä 2020 valmistautuneet vastaajat kertoivat valmistautumisen olleen vaikeaa ja kuormittavaa, koska valintamenettelyissä tehtiin useita muutoksia kevään aikana. Reilu kolmannes (38%) ylioppilaista koki koronarajoitusten vaikeuttaneen jatko-opintoihin hakeutumista. Vielä kesällä joka toinen ylioppilaista ja joka neljäs ammattiin valmistuneista kaipasi apua jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyen.

Kun poikkeusjärjestelyjä toteutetaan uudelleen vuonna 2021, on nuorten näkökulma ja kokemukset otettava paremmin huomioon niitä suunniteltaessa. Poikkeusjärjestelyistä on tiedotettava oikea-aikaisesti ja selkeästi.

Oppilaitosten henkilökunnan kuormitusta helpotettava

Tänään julkistetun Helsingin yliopiston raportin mukaan poikkeustila ja etäopetuksen järjestelyt ovat kuormittaneet huomattavasti myös oppilaitosten työntekijöitä. Uupuneiden tai uupumusriskissä olevien rehtoreiden määrä oli lisääntynyt 20 prosenttia ja innostuneiden laskenut 20 prosenttia. Suurin osa rehtoreista koki, että opettajien jaksaminen oli viety äärimmilleen ja se huolestutti heitä. Olisi tärkeää, että henkilökunnalla riittäisi voimavaroja huolehtia opiskelijoiden hyvinvoinnista sen lisäksi, että he huolehtivat poikkeustilan opetusjärjestelyistä ja omasta hyvinvoinnistaan.

– Opetushenkilökunnan kuormitusta tulisi helpottaa, esimerkiksi järjestämällä tukea ja koulutusta etäopetuksen vuorovaikutteiseen toteuttamiseen, sanoo kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.

Vaikutukset naisten ja miesten tasa-arvoon huomioitava

Nyt julkaistun kyselytutkimusten tulosten ja myös kansainvälisten lähteiden mukaan naiset kärsivät koronakriisistä miehiä enemmän. Koronakriisissä kärsivät erityisesti alat, jotka työllistävät tyypillisemmin naisia. Turun yliopiston kyselyssä ammattiin valmistuneista naisista selvästi useammalla oli vaikeuksia työllistymisen kanssa. Yli kolmannes (37%) naisista ei uskonut työllistyvänsä valmistumalleen alalle. Myös ahdistuneisuus ja masennusoireet olivat naisilla yleisempiä. Ne olivat myös selvästi korkeammalla tasolla kuin aiemmissa valtakunnallisissa kyselyissä. Jos naisvaltaisten alojen nuoria ei erityisesti tueta, ovat kriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon pitkäaikaisia.

Turun yliopiston INVEST Psykologia teki kyselyn toiselta asteelta valmistumassa oleville (5005 vastaajaa) ja Helsingin yliopisto on tutkinut rehtorien, opettajien, lukiolaisten ja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia poikkeusolojen aikana. Molemmat yliopistot ovat julkaisseet tutkimuksistaan nyt suomenkieliset raportit sekä yhteiset politiikkasuositukset.

Politiikkasuositus:

Koronakriisin ja etäopetuksen vaikutukset opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvointiin

Valmistuitko koronakeväänä 2020 raportti

Koronakevään opiskelu- ja työhyvinvointi Suomessa -raportti

Väitös

:VÄITÖS: Tutkimustaidot auttavat opettajaa arjen opetustyössä

Tutkimustaitojen opiskelu hyödyttää opettajia arkisessa opetustyössä usealla tavalla, vaikka opiskeluvaiheessa yhteyttä on välillä vaikea havaita. Turun yliopiston kasvatustieteiden tutkijat havaitsivat tuoreessa tutkimuksessaan, että tutkimustaidot auttavat opettajaa muun muassa sitomaan yhteen kasvatustieteellistä teoriaa ja koulun arkea, huomioimaan koululaisten taustat, saamaan irti enemmän alan tutkimuskirjallisuudesta sekä kehittymään ammatillisesti.

– Aikaisempi tutkimus osoittaa, että opettajaopiskelijat eivät aina näe tutkimuksen tekoon keskittyvien opintojaksojen merkitystä. Opiskelijoille voi jäädä hämärän peittoon, miksi tutkimuksen tekoa harjoitellaan, vaikka ei tähtäisi tutkijaksi. Yhteiskunta muuttuu yhä tietointensiivisemmäksi, ja toisaalta valeuutiset ja kokemus- ja tunneperäinen tieto sekoittuvat asiantuntijatietoon. Tämä tuo opettajan työhön uudenlaisia haasteita, sanoo väitöskirjatutkija Mirva Heikkilä, tuoreen artikkelin ensimmäinen kirjoittaja.

Tutkimuksessa käytettiin episteemisen toimijuuden käsitettä, millä tarkoitetaan aktiivista suhdetta tietoon ja tietämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten luokanopettajaopiskelijat ilmaisevat episteemistä toimijuutta opittuaan tutkimustaitoja.

Tutkimuksen aineistona on opiskelijoiden kirjoitelmia, joissa opiskelijat pohtivat tutkimustaitojen hyödyntämistä juuri päättyneessä ensimmäisessä opetusharjoittelussaan. Ennen opetusharjoittelua opiskelijat olivat osallistuneet tutkimuskursseille, ja heidän tehtävänään oli toteuttaa tutkimusta myös opetusharjoittelun aikana.

Tutkimuksen opiskelijat ilmaisivat episteemistä toimijuuttaan neljällä eri tavalla. Ensinnäkin opiskelijat käyttivät tutkimustaitoja ammatilliseen kehittymiseen ja pohdiskeluun. Toiseksi he hyödynsivät näitä taitoja luokan oppilaiden ja näiden taustojen huomioimiseen. Kolmanneksi opiskelijat hyödynsivät tutkimustaitoja saadakseen enemmän irti alan tutkimuskirjallisuudesta. Neljänneksi he tarvitsivat tutkimustaitoja sitoakseen yhteen kasvatustieteellistä teoriaa ja koulun arkea.

– Tulevaisuuden haasteena on saada kaikki nämä neljä ulottuvuutta näkyväksi tulevien opettajien opetuksessa. Miten suhtaudumme ja suhteudumme tietoon ja sen tuottamiseen? Episteemisen toimijuuden näkyväksi tekeminen on hyödyllistä kaikessa yliopisto-opetuksessa, Heikkilä ehdottaa.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Teaching in Higher Education -lehdessä, ja artikkelin kirjoittajat ovat Heikkilän lisäksi Hege Hermansen Oslon yliopistosta sekä Tuike Iiskala, Mirjamaija Mikkilä-Erdmann ja Anu Warinowski Turun yliopistosta. Tutkimusjulkaisu on osa Heikkilän väitöskirjaa, joka keskittyy toimijuuteen opettajankoulutuksessa.

Lue tutkimusartikkeli https://srhe.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13562517.2020.1821638#.X4WLjueEY2w 

Yleiset Uutiset

Hyvinvointikysely paljastaa suomalaislasten kokevan turvattomuutta koulussa

Valtaosa suomalaislapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta moni lapsi kantaa huolta perheen toimeentulosta, ilmenee Children’s Worlds -raportista. Suomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkeaa, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia. Monet suomalaislapset kokevat fyysistä ja psyykkistä puutetta, merkittävä osa heistä kokee myös turvattomuutta koulussa

Children’s Worlds -tutkimuksen tuoreessa raportissa tarkastellaan 35 maan 8–12-vuotiaan lasten hyvinvointia. Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 22. Sijoitus pohjasi mittariin, joka oli muodostettu 10-vuotaiden lasten yleisestä elämääntyytyväisyydestä sekä onnellisuuden ja surullisuuden tunneskaaloista.

Raportissa tarkastellaan lasten kokemuksia hyvinvoinnista ja elämästä käyttäen mittareina muun muassa arvioita tyytyväisyydestä elämän eri osa-alueisiin, perhe- ja vertaissuhteisiin, kouluun, elinympäristöön, materiaalisiin elinoloihin ja lapsen oikeuksiin. Lasten hyvinvoinnin indikaattoreina käytettiin useita elämääntyytyväisyyden ja onnellisuuden mittareita.

Suomi sijoittui Children’s Worlds -raportissa kärkisijoille monessa materiaalista hyvinvointia kuvailevassa jakaumassa. Esimerkiksi kännykkä on käytännössä kaikilla eli 99 prosentilla 10- ja 12-vuotiailla lapsilla, 8-vuotiaistakin 95 prosentilla. Vastaava tulos saatiin internetyhteyksien osalta, johon lähes jokaisella suomalaislapsella on pääsy, 8-vuotiailla kuitenkin hieman harvemmalla, mutta heistäkin 88 prosentilla.

Suomen tutkimusvastaava, dosentti Leena Haanpää Turun yliopistosta kertoo internetin ja älypuhelinten olevan tärkeä osa nykylapsuutta ja lasten yhteisöjä. Niihin pääsy ja kuuluminen on monen lapsen sosiaalisen elämän kannalta tärkeää, muttei itsestäänselvyys etenkään taloudellisesti epävakaassa elämäntilanteessa elävillä lapsilla.

Haanpää on kuitenkin huolissaan lisääntyneestä nettikiusaamisesta, joka on arkipäivää monelle lapselle. Tutkija kehottaakin yhteistyön lisäämiseen niin viranomaistoimijoiden, koulujen, harrastusten, vanhempien kuin lasten itsensä välillä.

– Monista positiivisista tuloksista huolimatta osa suomalaislapsista kokee fyysistä ja psyykkistä puutetta. Lapsista kolme prosenttia kertoi, ettei saa riittävästi ruokaa päivittäin, 8-vuotiaista viisi, 12-vuotiaista kaksi prosenttia, Haanpää kertoo.

Tutkijan mukaan viisi prosenttia lapsista koki saavansa perheeltään tai vanhemmiltaan liian vähän tukea omien ongelmiensa ratkaisuun tai oman äänensä kuuluviin.

– Huolestuttavaa on myös pienten, jo 8-vuotiaiden lasten lisääntynyt ulkonäkökriittisyys. Vain puolet, 53 prosenttia, heistä koki olevansa täysin tyytyväisiä ulkonäköönsä.

Raportissa selvitettiin myös turvallisuudentunnetta eri yhteyksissä. Suomalaislapsista yli 90 prosenttia koki yleisesti ottaen olonsa hyvin turvalliseksi. Valtaosa heistä, 80 prosenttia, tunsi olonsa hyvin turvalliseksi myös kotona. Sen sijaan koulussa turvallisuuden tunne laski voimakkaasti, 61 prosenttia kaikista ikäryhmistä tunsi olonsa erittäin turvalliseksi. Tunne kuitenkin laski ikäryhmän myötä: 8-vuotiaista 67 prosenttia tunsi olonsa erittäin turvalliseksi kun 12-vuotiaista näin koki vain 54 prosenttia.

Lisäksi tarkasteltiin lapsen oikeuksien tuntemusta. 64 prosenttia suomalaislapsista tietää, mitä oikeuksia lapsilla on.

– Tulos on sikäli ilahduttava, että se on kasvanut yhdeksällä prosenttiyksilöllä aiempaan tutkimuskertaan verrattuna, Haanpää toteaa.

Jo pienet lapset kantavat huolta perheen taloustilanteesta

Suomalaislapset sijoittuivat vertailuissa käytettyjen mittareiden mukaan tyypillisesti maiden keskivaiheille. Hyvinvoinnin vertailussa korkeimmat sijoitukset menivät Eurooppaan: kuuden kärki sijaitsi eteläisessä Euroopassa Albaniassa, Romaniassa, Kroatiassa, Kreikassa ja Espanjassa. Heikoimmin vertailussa sijoittuivat Aasian maat: Malesia, Hong Kong ja Vietnam. Taloudellinen asema ei näyttänyt selittävän maiden sijoittumista.

– Pikemminkin näyttää siltä, että lapset vertailevat elämäänsä suhteessa muihin tuntemiinsa lapsiin ja heidän perheisiinsä, Haanpää sanoo.

Lasten materiaalisia elinoloja tarkastelleessa osiossa lapsilta kysyttiin muun muassa sitä, kuinka huolissaan he ovat perheensä rahatilanteesta. Kahdeksassa maassa 35:sta, mukaan lukien Suomessa, Venäjällä, Norjassa ja Ranskassa, yli puolet ei ollut lainkaan huolissaan perheen rahatilanteesta. Eurooppalaisista lapsista korkeinta huolta tunsivat Välimeren maiden lapset Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Merkille pantavaa on, että globaali taantumus on koetellut juuri näitä kolmea maata.

Silmiinpistävä tulos oli kahdeksanvuotiaiden suurempi huoli perheen rahatilanteesta verrattuna kahteen vanhempaan ikäryhmään. 8-vuotiaista suomalaislapsista 15 prosenttia oli usein tai jatkuvasti huolissaan rahatilanteesta, 10- ja 12-vuotiaista noin 10 prosenttia.

– Tulos kertoo siitä, että jo hyvin nuoret lapset tiedostavat perheiden taloudellisen toimeentulon ja kantavat siitä myös huolta, kertoo Haanpää.

Children’s Worlds -hanketta on tehty vuodesta 2010 lähtien. Nyt julkaistut tiedot perustuvat ns. kolmannen aallon aineistoon, jota on kerätty vuosina 2016–2019, Suomessa vuosina 2018–2019. Yli 128 000 lasta osallistui tutkimukseen viidestä eri maanosasta. Kyselyn teemat ovat keskittyneet subjektiivisen hyvinvoinnin ja lasten elinolojen alueisiin. Edellisessä, toisen aallon aineistossa Suomi sijoittui huomattavasti korkeammalle, sijoille 3–5 yleisen hyvinvoinnin vertailuissa. Tällöin mukana oli 17 maailman maata.

Englanninkielinen raportti Children’s Worlds report 2020 – Children’s views on their lives and well-being in 35 countries. Raportti on luettavissa: https://sites.utu.fi/lastenmaailmat/tutustu-lasten-maailmat-tutkimuksen-uusimpiin-tuloksiin/

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto avaa yli 150 avoimen yliopiston opintojaksoa maksutta kaikkien suoritettavaksi

Kaikki Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston luonnontieteiden, tietojenkäsittelytieteen sekä metsätieteiden opintojaksot avataan maksutta kaikkien suoritettavaksi. Tarjolla on yli 150 opintojaksoa. Etu koskee ajalla 1.8.2020–31.7.2021 tehtyjä ilmoittautumisia.

Avoimen yliopiston opinnot soveltuvat jo työelämässä oleville tai tutkinto-opiskelijaksi tähtääville. Itä-Suomen yliopisto on päättänyt myös laajentaa merkittävästi avoimen yliopiston opintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi otettavien opiskelijoiden määrää lähivuosina.

– Luonnontieteiden opintoja on aiemmin suoritettu avoimessa yliopistossa vähän. Olemme panostaneet vahvasti verkko- ja monimuotopedagogiikan kehittämiseen siten, että opintojaksomme olisivat aiempaa kiinnostavampia ja soveltuisivat myös avoimeen yliopistoon. Tarjolla onkin nyt useita kokonaan uusia, verkossa suoritettavia kursseja, akateeminen rehtori Tapio Määttä kertoo.

Uusi, ajankohtainen verkossa suoritettava opintojakso on mm. Johdatus Python-ohjelmointiin, jossa opiskellaan ohjelmointiprosessia. Erilaisten data-aineistojen käsittelyyn paneudutaan Datasta näkemyksiä -opintojaksolla sekä ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia -opintojaksolla. Metsätieteissä mm. Johdanto metsätieteisiin ja metsätalouteen –opinnot ovat opiskeltavissa verkossa ympäri vuoden ja Metsänhoidon perusteet ja menetelmät verkko- ja monimuoto-opintoina.

Monipuolisia opiskelumahdollisuuksia löytyy myös matematiikan, kemian, fysiikan ja biologian opinnoissa.

Maksuttomasti tarjolla on yhteensä 14 opintokokonaisuutta ja yli 150 opintojaksoa. Opinnot on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Erityistä hyötyä niistä voi olla alalla jo työskenteleville oman osaamisen täydentämisenä.

– Esimerkiksi opettajille tässä on hyvä mahdollisuus opintojen kautta hankkia aineenhallinnan pätevyys. Tai opettajaksi aikovat voivat hakeutua avoimen yliopiston väylän kautta opiskelemaan luonnontieteiden kandidaatiksi sekä filosofian maisteriksi, ja sivuainehaun kautta on tutkinto-opiskelijana mahdollista päästä suorittamaan aineenopettajan kelpoisuus, kertoo koulutusjohtaja Leena Leskinen Itä-Suomen yliopiston avoimesta yliopistosta.

Keväällä 2021 opintotarjonta täydentyy muun muassa ilmastonmuutosta käsittelevällä verkkokurssilla sekä sovelletun fysiikan tilastollisen data-analyysin opinnoilla.

Määtän mukaan Itä-Suomen yliopisto haluaa osaltaan madaltaa kynnystä kaikille luonnontieteiden opinnoista kiinnostuneille aloittaa yliopisto-opinnot.

– Olen iloinen siitä, että avoimen yliopiston laajentamiseen tarkoitettu lisätalousarvion 5 miljoonan euron määräraha on kohdennettu mm. juuri luonnontieteiden opintotarjonnan lisäämiseen. Tämä on hallitukselta viisasta elvytysrahojen kohdentamista, Määttä toteaa.

Määtän mukaan maksuttomat avoimen yliopiston opinnot soveltuvat hyvin myös nuorille, jotka viettävät välivuotta ja tavoittelevat opiskelupaikkaa yliopistosta.

– Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella voi saada tutkinto-opiskelupaikan suoraan avoimen yliopiston väylältä tai joka tapauksessa hyviä valmiuksia valintakokeisiin. Itä-Suomen yliopistoon otetaan kaikki alat yhteenlaskettuna ensi vuonna lähes 500 opiskelijaa avoimen yliopiston opintojen perusteella, Määttä kertoo.

Mahdollisuus maksuttomaan opiskeluun koskee myös luonnontieteiden, tietojenkäsittelytieteen ja metsätieteiden avoimen yliopiston väylän opintoja. Näillä aloilla on tarjolla seitsemän avoimen yliopiston väylän hakukohdetta ja niissä lähes 70 paikkaa. Väyläopinnoista maksuttomien opintojen joukkoon kuuluvat esimerkiksi lukiolaisten parissa suosituksi nousset Tietojenkäsittelytieteen väyläopinnot (15 op) eli niin sanottu lukioväylä, johon kuuluvia opintoja on mahdollista sisällyttää lukion opetussuunnitelmaan.

Mahdollisuus maksuttomiin opintoihin koskee kaikkia ajalla 1.8.2020–31.7.2021 tehtyjä ilmoittautumisia. Etu koskee vain avoimen yliopiston itse järjestämää opetusta eli sen piiriin ei kuulu yhteistyöoppilaitosten opetustarjonta.

Työttömänä opiskelevalla opintojen vaikutus työttömyysetuuteen ratkaistaan TE-palveluissa. Maksuttomiin opintoihin ilmoittautuessa todistuksena työttömyydestä toimii mm. TE-palveluiden Oma asiointi -palvelusta ladattava todistus.

Opintomahdollisuuksien kartoittamiseen ja opintojen valintaan saa tukea opinto-ohjaajilta ja oppiaineiden suunnittelijoilta.

– Avoimessa yliopistossa on kattavat neuvonta- ja ohjauspalvelut, jotka myös ovat tarjolla maksutta kaikille. Ohjausajan voi varata verkkolomakkeella tai sähköpostitse. Ohjauskeskustelut voi käydä puhelimitse tai verkon välityksellä, Leskinen kertoo.

Tutustu Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston luonnontieteiden opetustarjontaan: https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/opetustarjonta#luonnontieteet

https://www3.uef.fi/-/tietojenkasittelytieteen-vaylapilotti-kaynnistyy-ita-suomen-yliopistossa-lukioyhteistyo-osana-avoimen-yliopiston-vaylan-kehittamista

https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/opintoja-tyottomille-ja-lomautetuille

https://www.uef.fi/fi/uutinen/ita-suomen-yliopistoon-500-paikkaa-avoimen-yliopiston-vaylaan

https://minedu.fi/-/korkeakouluille-lisakannustimia-avoimen-korkeakouluopetuksen-tarjonnan-lisaamiseen-ja-tyottomien-osallistumisen-tukemiseen

Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT

Jyrki Katainen ja Tuomo Rönkkö LUT-yliopiston Advisory Boardin jäseniksi

© Teemu Leinonen

LUT-yliopiston Advisory Boardin uutena jäsenenä aloittaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen ja puheenjohtajana hallitusammattilainen, innovaatiovaikuttaja Tuomo Rönkkö.

Vuoden alussa Sitran yliasiamieheksi nimitetty YTM Jyrki Katainen täydentää LUT-yliopiston Advisory Boardia lokakuun alusta alkaen. Suomen pääministerinä, valtionvarainministerinä ja Euroopan unionin komissaarinakin toiminut Katainen vahvistaa jäsenistöä erityisesti kansainvälisen vaikuttavuuden osaamisellaan.

”Jyrki Kataisella on vahva kiinnostus uudistaa markkinataloutta siten, että se noudattaa kiertotalouden ja kestävyyden periaatteita. Samat strategiset periaatteet ja tieteelliset ratkaisut ohjaavat myös LUTin toimintaa. On upeaa saada Katainen tiimimme jakamaan kanssamme ajatuksia Suomen ja Euroopan kehityksestä sekä tulevaisuuteen vaikuttavista muutosvoimista, LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

”On mielenkiintoista päästä sisälle perustutkimuksen, tieteen ja innovaatiotoiminnan arkipäivään. Tarve tutkimuskeskeisille ratkaisuille on nyt suurempi kuin ehkä koskaan. Kestävät liiketoimintamallit, kiertotalous ja datatalous sekä näiden yhdistelmät ovat niin haasteita kuin suuria mahdollisuuksia, joihin tarvitsemme ratkaisuja, Jyrki Katainen kommentoi.

LUTin Advisory Board koostuu kokemuksensa ja osaamisensa perusteella valituista, LUTin strategista profiilia tukevista asiantuntijoista.

Kataisen kanssa Advisory Boardin jäsenistöön liittyy myös LUT-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö. Hän aloittaa puheenjohtajana 1.10.2020 edeltäjänsä Atte Jääskeläisen siirtyessä opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaksi. Myös vuorineuvos Harri Kerminen on ilmoittanut jäävänsä pois Advisory Boardista.

”LUTin hallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana Tuomo Rönkkö tuntee toimintamme hyvin ja pystyy toimimaan linkkinä Advisory Boardin ja hallituksen välillä. Haluan kiittää Atte Jääskeläistä ja Harri Kermistä heidän tekemästään arvokkaasta työstä LUTin hyväksi ja samalla toivottaa Kataisen ja Rönkön lämpimästi tervetulleeksi Advisory Boardiin”, rehtori Saksa sanoo.

LUTin Advisory Board analysoi elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden muutoksia ja parantaa yliopiston tutkimus-, koulutus- ja vaikuttavuustyötä sekä menestystä pitkällä aikavälillä. Toiminta on luonteeltaan neuvoa-antavaa.

LUT-yliopiston Advisory Board kaudella 2020–2021 (1.10.2020 alkaen)

  • St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen
  • Sitran yliasiamies, poliitikko Jyrki Katainen
  • Kasvuyrityssijoittaja Ari Korhonen
  • Traffic Management Finland Oy:n toimitusjohtaja Pertti Korhonen
  • hallitusammattilainen Juha Laaksonen
  • Oilon Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo
  • MultiTactionin toimitusjohtaja Ari Rahkonen
  • Vuorineuvos Juha Rantanen
  • OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio
  • hallitusammattilainen Kirsi Sormunen
  • Magnitin johtoryhmän jäsen Jyrki Talvitie
  • Puheenjohtajana toimii LUT-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö.
Kasvatustiede, Väitös

:VÄITÖS: Koululuokka vaikuttaa oppilaan oppimiseen

Oppilaan oppimistuloksiin vaikuttaa, millaisessa luokassa oppilas opiskelee. Tätä olettamusta tukevat Ninja Hienosen väitöstutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan oppimistuloksiin voivat vaikuttaa luokan koko ja se millaisia oppilaita luokassa opiskelee.

Tutkimuksessa luokan merkitystä tutkittiin luokkakoon ja luokanmuodostuksen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin erityistä tukea saavien oppilaiden oppimistuloksia suhteessa siihen, olivatko he yleisopetuksen luokilla vai erityisluokalla. Aineistona käytettiin laajoja oppilasaineistoja perusopetuksen ala- ja yläluokilta, joissa oppilaiden osaamista mitattiin erilaisilla päättelyä vaativilla oppimaan oppimisen tehtävillä. Lisäksi hyödynnettiin oppilaiden kouluarvosanoja sekä oppilaiden itsearvioimaa motivaatiota.

Tukea saavat oppilaat hyötyivät, kun samassa luokassa oli muitakin tukea saavia

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oppilaiden saama tuki jaetaan kolmelle tasolle. Yleistä ja tehostettua tukea tarjotaan yleisopetuksen luokassa. Erityistä tukea saavien oppilaiden opetuksen toteutuspaikka vaihtelee yleisopetuksen ryhmästä erityiskoulun erityisryhmään ja opetus näissä ryhmissä voi olla koko- tai osa-aikaista.

Väitöstutkimuksen mukaan yleisopetuksen luokissa opiskelevat tehostettua ja erityistä tukea saavat oppilaat opiskelivat keskimäärin pienemmissä luokissa. Luokkakoolla ei kuitenkaan ollut suoraa yhteyttä oppilaiden suoriutumiseen osaamistehtävissä.

– ­­Tämä ei tarkoita, ettei oppilasmäärällä olisi merkitystä. Se voi kuitenkin tarkoittaa, että suurempi merkitys on sillä, millaisia oppilaita luokassa on, Hienonen kertoo.

Tukea saavat oppilaat näyttivät yleisopetuksen luokassa hyötyvän siitä, että samassa luokassa oli muitakin tukea saavia oppilaita.

– Tämä edellyttää, että tukea saavien oppilaiden määrä luokassa on sellainen, että tarvittava tuki pystytään järjestämään, Hienonen täsmentää.

Koulujen sisällä voi syntyä eritasoisia luokkia

Erityistä tukea saaneet oppilaat eivät eronneet osaamistehtävissä sen perusteella, opiskelivatko he pääsääntöisesti yleisopetuksen luokalla vai erityisluokissa. Erityisluokilla oppilailla oli kuitenkin korkeampia arvosanoja.

– Lisäksi oppilaiden oppimismotivaatiossa havaittiin eroja niin, että erityisluokissa opiskelevilla oppilailla oli korkeampi motivaatio menestyä opinnoissa hyvin ja saavuttaa hyviä arvosanoja, Hienonen täsmentää.

Oppilaat, jotka opiskelivat yhdessä tukea saavien oppilaiden kanssa, erosivat matalammalla lähtötasollaan osaamistehtävissä niiden luokkien oppilaista, joissa ei ollut tukea saavia oppilaita.

– Tulokset eivät kuitenkaan kerro siitä, että tukea saavilla oppilailla olisi negatiivinen vaikutus muihin oppilaisiin. Sen sijaan tulokset kertovat siitä, että koulujen sisällä oppilaita ryhmiteltäessä syntyy eritasoisia luokkia, mikä puolestaan kertoo koulujen tarpeesta hallita moninaista oppilasjoukkoa, tiivistää Hienonen.

Luokan vaikutuksesta oppilaan oppimiseen tarvitaan tietoa päätöksenteon tueksi

– Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tukea saavien oppilaiden opetuspaikkaratkaisut koskettavat kaikkia oppilaita, toteaa Hienonen.

Mitään yksiselitteistä ratkaisua sille, millainen luokka erityistä tukea saavalla oppilaalle on paras, ei tämän tutkimuksen perusteella voida antaa.

– Selvää kuitenkin on, että luokalla ja luokan oppilaskokoonpanolla on merkitystä oppilaan opiskelulle, ja näistä seurauksista tarvitaan tietoa koulujen päätöksenteon tueksi, Hienonen summaa.

**

KM Ninja Hienonen väittelee perjantaina 25.9.2020 klo 12 erityispedagogiikan alaan liittyvällä tutkimuksellaan “Does class placement matter? – Students with special educational needs in regular and special classes”.

Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Aro, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena professori Markku Jahnukainen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen: Kuntatalous ei voi sanella lasten oikeutta koulutukseen

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuvaaja: Jussi Vierimaa

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on tyytyväinen hallituksen kuntataloutta tukeviin budjettipäätöksiin. Marinin hallitus ilmoitti eilen, että se paikkaa koronan kolhimaa kuntataloutta 1,45 miljardilla eurolla.

– Maan hallitus lähettää budjettipäätöksillään vahvan viestin kuntapäättäjille. Koulutus ja kasvatus on pidettävä kunnossa koko maassa. Lapsilla ja nuorilla on täysimääräinen oikeus laadukkaaseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen, eikä sen toteutuminen voi vaihdella kunnan taloustilanteen mukaan, Olli Luukkainen muistuttaa.

Luukkainen vierailee tänään OAJ:n maakuntakierroksella Kouvolassa ja tapaa muun muassa kaupungin johtoa. OAJ on arvostellut kaupunkia opetushenkilöstön lomautuksista. Opettajien lomautukset ovat Luukkaisen mielestä erityisen haitallisia tänä syksynä, kun jokaisen kunnan pitäisi keskittyä täysillä paikkaamaan koronan aiheuttamaa oppimisvajetta.

– Lomauttamalla tavoiteltu taloudellinen hyöty kuntataloudelle on kyseenalainen, mutta haitat oppilaille ja opiskelijoille ovat sen sijaan kiistattomat. Ei toki ole kohtuullista sekään, jos kunnat jätetään yksin selviytymään talousahdingostaan. Vaikka kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää koulutus- ja varhaiskasvatus, on valtion viime kädessä kannettava vastuu peruspalveluista. Esimerkiksi perusopetuksen tehtävät ja tavoitteet eivät voi vaihdella sen mukaan, missä kunnassa perhe sattuu asumaan.

– On muitakin kuntia, jotka ovat vastaavassa tilanteessa kuin Kouvola: oppilasmäärä vähenee ja verotulopohja heikkenee. Opetuksen ja kasvatuksen luulisi silti olevan kuntapäättäjien kunnia-asia, josta ei tingitä. Kuntien kannattaisi viimeistään nyt luopua lomautuksista tai keskeyttää ne ja odottaa hallituksen päättämä lisärahoitus, Luukkainen huomauttaa.

Luukkainen myöntää, että pohjoisen Kymenlaakson tulevaisuusnäkymät eivät ole maan kirkkaimmat. Esimerkiksi Kouvolassa peruskoulun oppilasmäärä on vähentynyt viidessä vuodessa lähes 470 oppilaalla eli yhden keskikokoisen yläkoulun verran. Vaikka väkiluku supistuu ja työttömyysluvut ovat korkeat, pitää nuoriin valaa tulevaisuudenuskoa.

– Kouvola ei ole viiden vuoden aikana saanut laskemaan niiden nuorten lukumäärää, jotka eivät heti peruskoulun jälkeen jatka lukiossa eivätkä ammatillisessa koulutuksessa. Onneksi keskeyttämisiä ammatillisessa koulutuksessa on Kouvolassa vähemmän kuin maassa keskimäärin.

– Huolenamme on, miten kaikille nuorille maassamme saataisiin vähintään toisen asteen tutkinto. Oppivelvollisuuden laajennus etenee ja sen pitäisi tuoda parannusta asiaan, Luukkainen uskoo.

Kouvola suurin lomauttaja

Kouvolan ohella 19 muuta kuntaa lomauttaa opetushenkilöstöä tänä syksynä, mutta Kouvola on suurista kaupungeista ainoa, joka lomauttaa opettajia tänä syksynä.

Yt-neuvottelujen tuloksia odotetaan vielä 11 kunnassa ja 115 kuntaa on neuvottelujen jälkeen luopunut lomautuksista tai muista henkilöstömenoleikkauksista. OAJ seuraa lomautustilannetta sivuillaan.

Lukiokoulutus, Opetus- ja kulttuuriministeriö

:KATSO LISTA KOULUISTA: 17 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi

Opetushallitus on jakanut 17 miljoonaa euroa valtionavustusta lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja muihin toimenpiteisiin joilla pyritään tasoittamaan kevään 2020 koronavirustilanteen aiheuttamia vaikutuksia. Avustusta sai yhteensä 229 lukiokoulutuksen järjestäjää. Valtionavustuksella tuetaan muun muassa opintojen kertaamista, opinto-ohjausta ja opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia

– Haluamme varmistaa, että kevään aikana syntynyttä oppimisvajetta saadaan paikattua mahdollisimman hyvin, ja siksi suuntaamme nyt lisäresussia myös lukioihin. On sekä inhimillisesti että koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää, että kriisistä huolimatta lukiolaisemme saavat vahvan ja kattavan yleissivistävän osaamisen, jonka varaan rakentaa tulevaisuutta, sanoo ministeri Li Andersson.

Lähiopetuksen puuttuminen kevään 2020 koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi lisäsi opiskelijoiden tarvetta kerrata opintoja lukuvuonna 2020-21. Opiskelijat saattoivat esimerkiksi saada keväällä opiskelluista kursseista keskimääräistä enemmän hylättyjä arvosanoja tai arvosanat kursseista jäivät heikoimmiksi kuin millaisia he olisivat saavuttaneet lähiopetuksessa. Osa lukiolaisista jopa keskeytti kursseja keväällä. Valtionavustuksella opetuksen järjestäjät paikkaavat oppimisvajeita esimerkiksi järjestämällä kertaavia ja lisäkursseja, jakamalla opiskeluryhmiä ja antamalla pienryhmä- ja tukiopetusta.

Valtionavustus tarjoaa lisäresursseja myös opiskelijoille annettavaan oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen. Koronavirustilanteen vuoksi lukiokoulutuksen opiskelijat tarvitsevat opetuksen lisäksi enemmän tukea myös omien opintojensa suunnitteluun syksyllä 2020, kun opintosuunnitelmia täytyy päivittää esimerkiksi keväällä suosittamatta jääneiden kurssien osalta.

Avustuksella koulutuksen järjestäjät voivat yhdessä opiskelijahuollon ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa lisätä ohjausta ja tukea erityisesti niille nuorille, joilla on ollut ongelmia jaksamisen ja mielenterveyden kanssa tai jotka ovat muuten muita heikoimmassa asemassa. Keskeinen tavoite on estää opiskelijoiden syrjäytyminen ja opintojen keskeytyminen.

Avustusta voidaan käyttää koko lukuvuoden ajan 31.7.2021 saakka.

LISTA KOULUISTA: