Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ jyrähtää kunnille: Lomautusaikeet pitää nyt haudata

OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos. Kuvaaja: Leena Koskela

Koronaepidemia on saanut muutaman kunnan pyyhkimään pöytää lomautuksia ja yt-menettelyä koskevalla lainsäädännöllä. OAJ:n neuvottelujohtaja pitää kuntien toimintaa törkeänä ja muistuttaa, että lomautukset voivat tulla kunnalle kalliiksi. OAJ seuraa lomautustilannetta ja riitauttaa jokaisen jäseniään koskettavan epäselvän tapauksen.

Oulu, Salo, Juva ja Outokumpu. Siinä muutama kunta, jotka suunnittelevat lomauttavansa henkilöstöään pikavauhdilla. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen turvin kunnat yrittävät kiertää yhteistoimintalain määräyksiä.

OAJ vaatii kaikkien lomautusaikeiden hautaamista. 

– On äärimmäisen röyhkeää, että kunnat pyyhkivät pöytää voimassa olevalla lainsäädännöllä käyttäen koronaepidemiaa verukkeena. On aivan selvää, että myös nyt pitää noudattaa esimerkiksi lomautuksiin ja yt-neuvotteluihin liittyviä määräaikoja, jotka lakiin on kirjattu, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.

Hän pitää lomautusaikeita erityisen törkeinä nyt, kun koko maa on poikkeusoloissa.

– Kuntien työntekijät pitävät näissä poikkeusoloissakin huolta kansalaisten peruspalveluista, moni oman terveytensä uhalla. On aivan kohtuutonta, jos he joutuvat lisäksi pelkäämään oman työpaikkansa puolesta. Yksikään eettisesti toimiva kunta ei näinä aikoina nosta esiin lomautuksia. Myös yksityisissä päiväkodeissa pitäisi nyt välttää lomautukset.

OAJ riitauttaa epäselvät tapaukset

OAJ:ssä seurataan kuntien toimintaa tarkkaan. Luottamusmiehet on ohjeistettu olemaan valppaana, jos lomautuksia suunnitellaan.

Petri Lindroos hämmästelee, että yt-lakia yrittää jälleen kiertää myös Oulu, jonka käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä maksamaan satojen tuhansien eurojen korvaukset yt-velvoitteiden rikkomisesta.

– Luulisi, että edes Oulussa olisi tuoreessa muistissa, miten kalliiksi lomautus voi tulla, jos lakia ei noudateta oikein. Me riitautamme jälleen jokaisen epäselvän tapauksen, Lindroos sanoo.

Hänen mukaansa OAJ:ssä kyllä ymmärretään, että koronaepidemian pelätään vaikuttavan myös kuntatalouteen.

– Nyt ei pitäisi kunnissa tehdä hätiköityjä liikkeitä, sillä valtioneuvostosta on luvattu tukea kuntien taloutta. Ministerit ovat myös suoraan pyytäneet kuntia välttämään lomautuksia. Siksi emme hyväksy ollenkaan kuntien ylilyöntejä nyt, kun tilanne on työntekijöille muutenkin vaikea, Lindroos sanoo.

Turvallisuus pitää asettaa etusijalle

Petri Lindroos muistuttaa, että kuntien pitää työnantajana tehdä kaikkensa henkilöstön turvallisuuden hyväksi. Myös valtioneuvosto suosittelee, että esimerkiksi opetusryhmät pidetään mahdollisimman pieninä, jotta fyysisiä kontakteja olisi mahdollisimman vähän.

– Osassa kuntia tehdään ihan ihmeellisiä ratkaisuja, kootaan esimerkiksi varhaiskasvatuksessa olevia lapsia isompiin ryhmiin. Koronatilanteen kannalta on käsittämätöntä, että tieten tahtoen kasvatetaan sairauden leviämisen riskiä. Opettajilla eivät suinkaan työt lopu varhaiskasvatuksessakaan, vaikka lapsiryhmät olisivat koronan vuoksi normaalia pienempiä.

Ammatillinen Koulutus

Selvitys: Ammatillisen koulutuksen reformi on osin vastannut työelämän tarpeisiin ja lisännyt opiskelijoiden työllisyyttä – haasteita on yhä

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kaavailtuun rahoitusuudistukseen valmistautuminen ovat parantaneet opiskelijoiden työllistymistä sekä yritysten ja oppilaitosten työelämäyhteistyötä, kertoo tuore selvitys. Myös jatkuva haku on otettu hyvin vastaan, ja lyhyiden oppisopimusten hyödyntäminen palvelee vastaajien mukaan työelämän tarpeita.

”Perustaidot on pystyttävä turvaamaan. Työllistymisen ja yritysten kasvun näkökulmasta yksi vientialojen tärkeimmistä perustaidoista on matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen. Sitä tarvitaan useimmissa työtehtävissä teollisuudessa”, sanoo asiantuntija Anni Siltanen Kemianteollisuudesta.

Rahoitusmallin tulee huomioida työmarkkinatilanne ja eri alojen osaajatarpeet.

”Rahoitus pitää korvamerkitä niille aloille, joille se on alun perin suunnattu. Pitkän tähtäimen toimenpiteenä voisi arvioida mallia, jossa ammatillinen koulutus järjestetään osakeyhtiömuotoisesti”, Soile Koriseva sanoo.

Osakeyhtiömuotoisuus takaa, että koulutukseen kohdennettavat valtionosuudet päätyvät kokonaisuudessaan koulutukseen. Osakeyhtiömallin mukaan yhtiöiden hallituksissa on oltava yritysten edustaja. Tämä vahvistaisi yritysten ja oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä sekä työelämän ja työllisyyden tarpeita.

Kaikilla koulutusaloilla pidettiin ongelmallisena pätevien opettajien saamista, joten ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen tarvitaan lisärahoitusta. Heidän valmiuksiaan yritysyhteistyöhön tulisi kehittää täydennyskoulutuksella. Esimerkiksi lyhytaikaisella hankerahoituksella voitaisiin lisätä opettajien työelämäjaksoja. Muuten rahoitusta olisi kannattavaa suunnata pitkän tähtäimen investointeihin.

Uhkana kv-osaajien tarpeen unohtaminen

Yllättävää oli, että koulutuksen järjestäjät eivät pidä kovin tarpeellisena tutkinnonanto-oikeuden tarvetta muulla kuin kotimaisilla kielillä.

”Kansainväliset osaajat ovat osaajapulasta kärsivillä ja kansainvälistä kasvua hakevilla vientialoilla erittäin tarpeellinen voimavara. Tutkinnonanto-oikeus muilla kuin kotimaisilla kielillä edesauttaisi sitä, että kansainväliset osaajat sijoittuisivat nykyistä nopeammin ja helpommin suomalaiseen työelämään”, sanoo johtava asiantuntija Milka Kortet Teknologiateollisuudesta.

Selvityksen toteutti Owal Group Oy touko- ja marraskuussa 2019. 36:delle vientialojen ammatillisen koulutuksen järjestäjälle tehtiin sähköinen kysely, johon näistä vastasi 32. Lisäksi tehtiin 15 haastattelua 31 henkilölle.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Taloustutkimus selvitti: Suomalaiset haluavat opettajamitoituksen lakiin

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuva Jussi Vierimaa

Suomalaisista yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että lakiin pitää kirjata opettajamitoitus. Monella muualla alalla henkilöstömitoitus on jo laissa. Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmetteleekin, miksi koulutus on poikkeus. Esimerkiksi opinto-ohjaajien osalta mitoitus voitaisiin OAJ:n laskelmien mukaan toteuttaa jo hallitusohjelmassa luvatuilla rahoilla.

Suomalaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että laissa pitää määritellä, kuinka monta oppilasta tai opiskelijaa on yhtä opettajaa kohden. Tieto käy ilmi OAJ:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

– Nyt liki 10 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa, ja yleisin syy koulutuksen keskeyttämiselle on väärä alavalinta. Tähän ongelmaan riittävän opinto-ohjauksen takaaminen mitoituksella olisi täsmäratkaisu, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

OAJ haluaa opettajia ja opinto-ohjaajia koskevat mitoitukset jokaiselle koulutusasteelle.

– Esimerkiksi hoitoalalla on jo käytössä rekisterit ja mitoitukset. Koulutuksesta nämä puuttuvat. Opettajana voi toimia kuka tahansa, ja yhden opettajan vastuulla voi olla kuinka monta lasta tahansa. Haloo! Lakiin kirjattu mitoitus sopivasta opettajien ja opinto-ohjaajien suhdeluvusta varmistaisi, että oppilaat ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta asuinkunnasta, Luukkainen perustelee.

Opinto-ohjaajille enintään 200 ohjattavaa

OAJ ehdottaa, että yhdellä opinto-ohjaajalla voisi olla enintään 200 ohjattavaa.

– Jotta jokainen nuori saa valmiudet suorittaa toisen asteen tutkinnon, heidän pitää jo perusopetuksessa saada tarpeeksi tukea ja ohjausta. Nyt moni opo vastaa yli 300 oppilaan ohjauksesta. Silloin jokaisen henkilökohtainen huomioiminen jää haaveeksi, Luukkainen sanoo.

Jotta OAJ:n ehdottama opomitoitus toteutuisi, tarvittaisiin järjestön laskelmien mukaan sekä perusopetukseen että lukioon 190 uutta opoa, ammatilliseen koulutukseen noin 500.

– Joku saattaa sanoa, että tämä tulisi liian kalliiksi. Minä puolestaan sanon, että nykytila tulee liian kalliiksi, Luukkainen sanoo.

Opinto-ohjaajien lisäystä voitaisiin OAJ:n mukaan kokeilla kohdentamalla hallitusohjelmassa koulutukseen luvattuja rahoja tähän tarkoitukseen. Ohjauksen vahvistaminen auttaisi hallitusta myös saavuttamaan oppivelvollisuuden laajentamiselle asettamansa tavoitteet.

– Emme vaadi uutta rahaa, vaan että hallitus käyttää lupaamansa rahat fiksusti. Ohjauksen lisääminen on viisasta myös kansantalouden kannalta. Jokainen pelkän peruskoulun varaan jäänyt maksaa yhteiskunnalle satoja tuhansia euroja muita enemmän.

Nyt mitataan puolueiden arvot

OAJ:n ja Opettaja-lehden vuosi sitten puolueille tekemän kyselyn mukaan myös kaikki nykyiset hallituspuolueet keskustaa lukuun ottamatta kannattivat koulukohtaisia opettajamitoituksia.

– Nyt, kun vaalit ovat takana, mitataan, näkyvätkö puolueiden arvot myös päätöksenteossa.

Näin tutkittiin

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen Internetpaneelissa 30.12.2019–2.1.2020 välisenä aikana.
Tutkimuksen kohderyhmä olivat Manner-Suomessa asuvat 25–60-vuotiaat. Vastaukset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestöä edustavaksi.
OAJ selvitytti Taloustutkimuksella suomalaisten näkemyksiä opettajamitoituksesta myös helmikuussa 2019. Tuolloin 81 prosenttia suomalaisista kannatti opettajamitoituksen kirjaamista lakiin.
Kyselyyn vastasi 1 214 suomalaista eli 21 prosenttia heistä, joille kysely lähetettiin.

OAJ:n laskelma: Näin opomitoitus voitaisiin toteuttaa

Jotta opinto-ohjaajia olisi yksi 200 opiskelijaa kohti, perusopetukseen ja lukioihin tarvittaisiin 190 opoa lisää ja ammatilliselle toiselle asteelle 500.
OAJ ehdottaa, että lisäystä kokeillaan jo tällä hallituskaudella kohdentamalla siihen hallitusohjelmassa luvattua hankerahaa ja jaksottamalla opinto-ohjaajamäärän lisäys useammalle vuodelle. Näin mitoitus toteutuisi täysimääräisesti hallituskauden lopussa.
Seuraavan hallituksen pitäisi OAJ:n mielestä kirjata mitoitus lakiin ja muuttaa rahoitus pysyväksi. Mitoitus toteutuisi lisäämällä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen perusrahoitukseen 13 miljoonaa euroa ja ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen 33 miljoonaa euroa.

OAJ:n oppivelvollisuusmalli

Oppivelvollisuuden uudistamisessa tärkeintä on OAJ:n mielestä varmistaa se, että perusopetus on kunnossa. Toisen asteen tutkinto voidaan varmistaa kaikille vasta, kun jokainen saa perusopetuksesta riittävät tiedot ja taidot toisella asteella pärjäämistä varten. Tutustu OAJ:n oppivelvollisuusmalliin: oaj.fi/oppivelvollisuus

Nimitykset, Vaasan yliopisto

Arto Ojala Vaasan yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professoriksi

Vaasan yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professorilla Arto Ojalalla on laajaa kokemusta poikkitieteellisen tutkimuksen tekemisestä.

Kauppatieteiden tohtori Arto Ojala on valittu Vaasan yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professoriksi. Hän on aloittanut tehtävässään helmikuun alussa.

Ojala on aiemmin toiminut yliopistonlehtorina ja post doc -tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hän väitteli kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2008 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan tietojärjestelmätiede. Ojalalla on tietojohtamisen dosentin arvo Tampereen yliopistosta sekä yrittäjyyden dosentin arvo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Poikkitieteellinen osaaja

Perusteina valinnalle professoriksi olivat Ojalan vahva opetus- ja ohjauskokemus, tutkimukselliset ansiot kansainvälisen liiketoiminnan alalla sekä laaja kokemus poikkitieteellisen tutkimuksen tekemisestä.

– Tutkimukseni on poikkileikkaus kansainvälistä liiketoimintaa, tietojärjestelmätieteitä ja yrittäjyyttä. Kansainvälinen liiketoiminta on ollut aina kiinnostukseni kohteena, jo väitöskirjani käsitteli kansainvälistä liiketoimintaa ohjelmistoyritysten kontekstissa, sanoo Ojala.

Tällä hetkellä Ojala tutkii sekä suomalaisia että japanilaisia teknologiayrityksiä. Kansainvälistymisen lisäksi hänen tutkimuksensa keskittyy näiden yritysten digitaaliseen transformaatioon ja sen vaikutuksiin yrityksien liiketoiminta ja hinnoittelu -malleissa.

– Vaikka digitalisaatio helpottaa monien yritysten kansainvälistymistä ja mahdollistaa palveluiden globaalin jakelun, ei tästä ole paljoa hyötyä, jos asiakkaat eivät löydä tai tule tietoisiksi yrityksen myymistä palveluista. Lisäksi digitalisaatio tuo uusia teknologisia ja strategisia esteitä, joista yritysten tulee selvitä perinteisten esteiden, kuten kulttuurierojen ja lainsäädännön lisäksi. Monesti yrittäjä ei myöskään voi olla varma, mikä teknologinen ratkaisu toimii parhaiten yrityksen kansainvälistyessä. Tällöin paras vaihtoehto on haettava kokeilemalla eri ratkaisuja ja ennakoimalla eri teknologioiden kehitystä, Ojala tarkentaa.

Vaasan yliopistoon Ojalaa innosti hyvätasoinen kansainvälisen liiketoiminnan tutkimus. Yliopiston sijaintikin on hyvä, sillä Ojala on kotoisin Kauhajoelta, Etelä-Pohjanmaalta.

– Vaasan yliopistossa tehdään erinomaista tutkimusta kansainvälisessä liiketoiminnassa. Lisäksi Vaasan yliopisto on hyvin poikkitieteellinen, mikä sopii hyvin omaan poikkitieteelliseen tutkimustaustaani. Olin seurannut jo pidempään, millaisia työtehtäviä Vaasan yliopistossa on tarjolla, Ojala kertoo.

Energia-alaan ja kestävään kehitykseen liittyvää kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusta

Kansainvälisen liiketoiminnan professuuri on tutkimuspainotteinen ja sijoittuu markkinoinnin ja viestinnän akateemiseen yksikköön. Tutkimuksellisesti Ojalan professuuri liittyy yliopiston VEBIC-tutkimusalustaan eli energiaan ja kestävään kehitykseen.

– Olen erittäin kiinnostunut aihepiiristä, se on tärkeä ja nouseva tulevaisuuden ala. Tässä tutkimuksessa pystyn hyödyntämään asiantuntemustani teknologiayritysten liiketoiminnasta. Uuden teknologiat ja digitalisaatio mahdollistavat keinoja, joiden kautta yritykset pystyvät edistämään kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta liiketoiminnassaan.

Fakta

Nimi: Arto Ojala
Syntynyt: 1976, Kauhajoki
Koulutus: Kauppatieteiden tohtori, Jyväskylän yliopisto 2008
Ura: 15 vuotta Jyväskylän yliopistossa eri tehtävissä.
Perhe: Vaimo, 3 lasta ja koira.
Harrastukset: Lukeminen, kuntosali, lenkkeily ja musiikki.
Yllättävää: Toimin kaksostyttärieni Ainon ja Nooran musiikkimanagerina ja olen mukana joidenkin kappaleiden sanoituksissa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ: Suomalaisten mielestä 3 000 euroa sopiva alkupalkka luokanopettajalle – varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja nostettava samassa suhteessa

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuva Jussi Vierimaa

OAJ:n vaatimus julkisen sektorin korkeasti koulutettujen ryhmien palkkatason korjaamisesta palkkaohjelman avulla saa tukea kansalaisten mielipiteistä. Noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää noin 3 000 euron palkkaa sopivana vastavalmistuneelle luokanopettajalle.

Suomalaisten mielikuvia ja näkemyksiä luokanopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien alkupalkoista selvitettiin Taloustutkimuksen kyselyssä. Vastausten mukaan suomalaiset pitäisivät sopivina nykyistä korkeampia opettajien alkupalkkoja.

– Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden alkupalkat pitää nostaa 3 000 euroon. Tähän ei toki päästä kerralla, vaan useamman sopimuskierroksen aikana. Kevään neuvotteluissa on muiden korotusten lisäksi sovittava palkkaohjelmasta, joka turvaa naisvaltaisen julkisen sektorin ansiokehitystä.

– On tärkeää, että opetustyö ja muut vaativat julkisen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävät ovat kilpailukykyisiä yksityisaloihin nähden. Lisäksi on huolehdittava palkkakehityksestä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tähdentää.

Noin 40 prosenttia suomalaisista ei pitäisi vielä 3 400 euron alkupalkkaakaan liian korkeana luokanopettajalle. Luokanopettajan nykyinen alkupalkka on noin 2 700 euroa.

Kansalaisten mielestä vastaavassa suhteessa tulisi korottaa myös varhaiskasvatuksen opettajien alkupalkkoja.

– Yleinen mielipidekin siis tukee OAJ:n vaatimuksia varhaiskasvatuksen opettajien palkkojen selkeästä korottamisesta, puheenjohtaja Luukkanen painottaa.

Opettajiin luotetaan ja korkeaa koulutusta arvostetaan

Kyselyn tulokset vahvistavat näkemystä, jonka mukaan suomalaiset arvostavat opettajan työtä, koulutusta ja osaamista.

85 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä sitä, että opettajalta edellytetään korkeakoulututkintoa, pääsääntöisesti maisteritutkintoa, sekä opettajankoulutusta.

– Tulos on kansainvälisestikin arvioiden hieno saavutus. Kansa luottaa opettajiin ja arvostaa heidän tekemää työtä, Luukkainen toteaa.

Educassa korkean tason työmarkkinakeskustelu la 25.1.

Opetusalan palkoista ja neuvottelutilanteesta puhutaan lauantaina 25.1. klo 11.30-13 Educa-messujen työmarkkinakeskustelussa, johon osallistuvat Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle, KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja espoolainen luokanopettaja Petra Siltainsuu. Juontajina ovat MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki ja OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos. Tapahtumaa voi seurata suorana Facebookista oajry:n tililtä sekä OAJ:n sivuilta www.oaj.fi.

Taloustutkimus selvitti suomalaisten mielikuvia opettajien palkoista OAJ:n toimeksiannosta. Tiedot kerättiin Internet-paneelissa 30.12.2019–2.1.2020. Kysely kohdistettiin 25–60-vuotiaisiin, ja vastaajia oli 1 214 (vastaustaso 21 %). Vastaukset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestöä edustavaksi. Lähde: Suomalaisten mielikuvia opettajien palkoista 2020 / 15.1.2020 Taloustutkimus.

Väitös

:VÄITÖS: Mediakuvat rakentavat kapea-alaista käsitystä opettajuudesta

Opettajien visuaalinen viestintä ja opettajia esittävät mediakuvat rakentavat käsitystä opettajuudesta, osoittaa filosofian tohtori Jari Martikaisen väitöstutkimus. Mediakuvissa käsitys opettajuudesta näyttäytyi kapea-alaisena, ja niissä toistui hyväntuulinen keski-ikäinen ja valkoihoinen opettajatyyppi. Opettajien itse tuottamassa kuva-aineistossa korostui muun muassa tietoon perustuva asiantuntijuus.

Martikainen tutkii väitöskirjassaan sosiaalisesti rakennettuja käsityksiä opettajuudesta muotokuvamaalausten, piirustusten ja mediakuvien kautta. Tutkimusaineistona olivat opiskelijoiden tulkinnat opettajamuotokuvista, opiskelijoiden ja opettajien piirustukset tyypillisestä opettajasta ja opettajien ammattiliiton (OAJ) julkaiseman Opettaja-lehden kansikuvat vuosilta 2013–2017.

Opiskelijoilla korostui vuorovaikutus, opettajilla asiantuntijuus

Tutkimus osoitti, että opettajan suhtautuminen opiskelijaan sekä opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus olivat opiskelijoiden opettajakäsitysten keskiössä. Sen sijaan opettaja-aineistossa tietoon perustuva asiantuntijuus ja työtehtävien moninaisuus näyttäytyivät opettajuuden tärkeimpinä sisältöinä, opettajan ja opiskelijan välisen vuorovaikutuksen jäädessä sivurooliin. Myös Opettaja-lehden kansikuvissa korostui opettajien asiantuntijuus. Lisäksi kansikuvissa oli tunnistettavissa pääasiallinen opettajatyyppi, joka oli keski-ikäinen, valkoihoinen, heteroseksuaalinen, neutraalisti pukeutuva, hyväntuulinen, terve ja hoikka nainen tai mies. Näin Opettaja-lehden kansikuvat rakensivat ja vahvistivat kapea-alaista käsitystä opettajuudesta.

Visuaalisia aineistoja hyödyntävät tutkimusmenetelmät konkretisoivat opiskelijoiden, opettajien ja Opettaja-lehden (OAJ) käsityksiä opettajuudesta, joita tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti opettajan ja opiskelijan vuorovaikutuksen sekä opettajien ammatillisen identiteetin näkökulmista. Tutkimus lisää tietoa opettajuutta koskevista sosiaalisista ja kulttuurisista käsityksistä Suomessa ja visuaalisen roolista näiden käsitysten muodostumisessa. Se myös syventää teoreettista ymmärrystä visuaalisen merkityksestä sosiaalisten representaatioiden prosesseissa ja kehittää visuaalisia aineistoja hyödyntäviä laadullisia tutkimusmenetelmiä sosiaalisten representaatioiden tutkimiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi opettajakoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa.

FT Jari Martikaisen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Visual representations of teachership – A social representations approach” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Anna-Maija Pirttilä-Backman Helsingin yliopistosta sekä kustoksena professori Vilma Hänninen Itä-Suomen yliopistosta.

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

NÄMÄ OPETTAJANKOULUTUSYKSIKÖT OSALLISTUIVAT SOOLin ILMASTOHAASTEESEEN

SOOL haastoi syksyllä kaikki opettajankoulutusyksiköt osallistumaan ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ja sisällyttämään ilmastokasvatusta opettajankoulutukseen. Haasteeseen vastasi yhdeksän koulutusyksikköä.

Mitä korkeakoulut ja niiden opettajankoulutusyksiköt ovat valmiita tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi?

SOOL haastoi opettajankoulutusyksiköt toimimaan yhdessä paremman huomisen puolesta, koska opettajaksi opiskelevat ovat huolissaan tulevaisuudesta ja kaipaavat lisää ilmastonmuutoksen vastaista työtä ja työhön liittyvää sisältöä opettajankoulutukseen. Arvokasvattajina tulevaisuuden opettajat ovat osa kestävämpää tulevaisuutta.

SOOLin haasteeseen vastasi yhdeksän koulutusyksikköä. SOOLin varapuheenjohtaja Laura Lahin on tyytyväinen ilmastohaasteen tuloksiin. Haasteeseen osallistuneiden koulutusyksiköiden toimenpiteet vaikuttavat tuhansien tulevien opettajien ilmasto-osaamiseen. Opettajankoulutukseen vaikuttamalla on mahdollista vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

– Mahtavaa, että näin moni yksikkö otti haasteen vastaan. Ja erityisen hienoa on se, että monessa yksikössä myös opiskelijat ovat olleet aktiivisesti mukana vaikuttamassa ilmastokasvatuksen tuomiseen osaksi opettajankoulutusta.

KONREETTSIA TOIMIA KYSYTTIIN

Koulutusyksiköiden johdolta kysyttiin yksikössä toteutettuja konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.

Ilmastonmuutosta ei ratkaista helposti ja nopeasti, mutta jostakin on lähdettävä liikkeelle. Hyviä kohtia aloittaa ovat esimerkiksi opettajankouluttajien kouluttaminen ilmastonmuutoksesta ja ilmastokasvatukseen liittyvät lisäykset opetussuunnitelmiin.

SOOLin ja Otuksen toissa vuonna julkaistun selvityksen mukaan kaikkien eri alojen opettajaksi opiskelevat kokevat kestävän kehityksen teemat tulevassa työssään tärkeinä, mutta eivät koe, että niiden sisältöjä käsitellään riittävästi opettajankoulutuksessa. Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelmassa SOOL linjaa, että jokaisen opettajankoulutusta antavan yksikön toiminnan tulee läpäisevästi tukea kestävää kehitystä.

Alle on koottu tiivistelmät haasteeseen osallistuneiden koulutusyksiköiden vastauksista. Vastaukset kokonaisuudessaan ja tarkemmat erittelyt yksiköiden toteuttamista ilmastotoimista on luettavissa SOOLin sivuilla.

HELSINGIN YLIOPISTO, KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

  • Kussakin opintosuunnassa selvitetään, mitä mahdollisuuksia on sisällyttää nykyiseen opetusohjelmaan ilmastokasvatusta. Kestävyyskysymykset otetaan nykyistä paremmin huomioon tulevissa tutkintovaatimuksissa ja opinto-ohjelmissa.
  • Dekaani nimittää kaksivuotiseksi kaudeksi kestävyystyöryhmän, johon valitaan tasaveroisesti opiskelijoiden ja opettajien edustus. Työryhmän tehtävänä on ideoida, suunnitella ja toteuttaa ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen toimenpiteitä ja tapahtumia.
  • Kaikkien ainejärjestöjen tiedottaminen ja aktivoiminen kestävyysteemoihin.
  • Kestävyystyön teemapäivä huhtikuussa 2020 opiskelijoille ja opettajille.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, SOVELTAVAN KASVATUSTIETEEN JA OPETTAJANKOULUTUKSEN OSASTO (Joensuu)

  • Ilmastonmuutoksen vastaiset sisällöt opetuksessa: Tutkiva oppiminen luonnontieteiden opetuksessa, yhteiskuntalähtöisyys historia ja luonnontiedekasvatuksessa, talviluonto oppimisympäristönä, kasvatus kestävään tulevaisuuteen, ympäristökasvatuksen perusteet
  • Osastollamme ohjataan aihepiiriin liittyviä kandidaatin ja pro gradu -tutkielmia.
  • Osastollamme tehdään ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön liittyvää tutkimusta.
  • Ilmastoiltapäivä koko yliopistoyhteisölle syyskuussa 2019.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOS

  • Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen tapahtuma vuonna 2020 kestävän elämäntavan edistämiseksi.
  • Vastuullisuus ja kestävä kehitys -teeman opintoja tulossa kaikille yliopiston opiskelijoille.
  • Kestävä kehitys kirjataan uuteen opetussuunnitelmaan osaksi OKL:n toimintakulttuuria ja opettajan ydinosaamista.

LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULU (Rovaniemi)

  • Systemaattinen jätteiden kierrätys, joka laajenee myös muovin keräykseen.
  • Kestävyys- ja luontokasvatuspainotteinen luokanopettajakoulutusohjelma sekä kasvatustieteiden tiedekunnan ilmastokasvatushankkeet.
  • Käsityönopetuksessa toteutettavat yhteisökäsityöprojektit, joissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja.

SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU, MUSIIKKI JA TANSSI (Kuopio)

  • Käsittelemme mm. Sitran megatrendien avulla erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja niiden vaikutusta musiikkipedagogien ja tanssinopettajien työhön.
  • Koulutamme tulevaisuusorientoituneita ja kestävän kehityksen ajatusmallin omaavia opettajia. Opettamalla vaikutamme.
  • Tarjoamme elämyslahjoja.

SNELLMAN-KORKEAKOULU, OPETTAJANKOULUTUS JA TAIDEKOULUTUS (Helsinki)

  • Kierrätyksen tehostaminen.
  • Luontosuhteen työpajat: luonnonhavainnointi ja taideharjoitukset, puutarha, komposti.
  • Kampuksen ympäristötalkoot kaksi kertaa vuodessa.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU, AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS

  • Kestävä kehitys on näkökulmana mukana kaikissa opintokokonaisuuksissa. Tavoitteena on kouluttaa ammatillisia opettajia, jotka kykenevät dialogiin ilmastomuutoksesta ja muista kestävän kehityksen asioista.
  • Ilmastovastuun, kestävän kehityksen ja oppilaitoksen toimintakulttuurin analyysin tueksi tuotetaan keväällä 2020 videomateriaalia ja oppimistehtäviä.
  • Ilmasto- ja kestävyysnäkökulmia vahvistetaan seuraavassa opetussuunnitelmassa.

TAMPEREEN YLIOPISTO, KASVATUSTIETEIDEN JA KULTTUURIN TIEDEKUNTA

  • Ympäristökasvatus on yksi strategisista kehittämisaloista seuraavien vuosien ajan.
  • Ilmasto- ja kestävän kehityksen kasvatuksen tutkimus ja opetus vahvistuu keväällä 2020, kun tiedekunnan uusi ympäristökasvatuksen professori aloittaa työnsä.
  • Opetussuunnitelman uudistuskierroksella kaikkiin kasvatusalan koulutuksiin integroidaan ympäristökasvatuksen sisältöjä.
  • Normaalikoulu muuttuu kestävän kehityksen kouluksi.

TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOS

  • Ilmastokasvatus – ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -opintojakso yhteistyössä mm. ainejärjestö Turaus ry:n kanssa.
  • Opettajankoulutuslaitos on mukana ilmastonmuutokseen ja sen hillintään liittyvän strategian laadinnassa koko yliopistolle.
  • Tulevissa opetussuunnitelmissa ilmastoasiat tullaan huomioimaan entistä keskeisemmin.
  • Laitoksella on julkaistu kansainvälisiä ja kotimaisia artikkeleita liittyen kestävään kehitykseen ja ilmasto-osaamiseen ja opettamiseen.
  • Kierrätystä tehostettiin tuomalla kunnolliset lajitteluastiat laitoksen käytäville.
Kela, Korkeakoulut, Opintotukijärjestelmät

Opintotuki lakkautetaan 3 000 korkeakouluopiskelijalta

Korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä seurataan Kelassa vuosittain. Tänä syksynä seuranta tehtiin noin 130 000 korkeakouluopiskelijalle, jotka saivat opintotukea lukuvuonna 2018–2019.

Selvityspyyntö lähetettiin 13 200 opiskelijalle, ja siihen vastasi 11 000 opiskelijaa. Lähes 95 % vastauksista annettiin Kelan asiointipalvelussa. Suurimmalla osalla selvitys hyväksyttiin ja opintotuen maksaminen jatkuu.

Arviolta 3 000 opiskelijalla opintotuen maksaminen päättyy tammikuusta alkaen. Noin 1 500 opiskelijalla opintotuki päättyy sen vuoksi, että opiskelija ei vastannut selvityspyyntöön. Jos opintotuki lakkautettiin siksi, että opiskelija unohti vastata selvityspyyntöön, hän voi pyytää lakkautuspäätöksen oikaisua.

Opintotuen lakkautuspäätöksessä kerrotaan, miten opiskelija voi saada jälleen tukea. Lakkautuspäätöksen mukana lähetetään myös ohje siitä, mitä muuta tukea opiskelija voi saada.

Lue lisää:

Opintotuki lakkautettiin, mitä mä nyt teen?

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ tavoittelemaan palkkaohjelmaa, sopimusalasiirtoa ja kiky-tuntien poistoa

OAJ:n Puheenjohtaja Olli Luukkainen

Opetusalan Ammattijärjestö tavoittelee naisvaltaisten koulutettujen alojen palkkaohjelmaa, joka ulottuisi useammalle sopimuskaudelle. OAJ haluaa myös varhaiskasvatuksen opettajat samaan sopimukseen muiden kunta-alan opettajien kanssa. Lisäksi järjestö haluaa eroon kiky-tunneista. OAJ:n hallitus päätti opettajajärjestön neuvottelutavoitteista kokouksessaan 10.–11. joulukuuta.

– Vähintään tulevan sopimuskauden yleisen linjan mukaisten palkankorotusten ja kohdennettujen lisäpalkankorotusten lisäksi tarvitaan palkkaohjelma, joka turvaa julkisen sektorin ansiokehitystä. Ansiotaso jää julkisalan asiantuntija- ja esimiestehtävissä alemmaksi kuin vastaavan koulutuksen saaneilla yksityisaloilla, vaikka työ julkisella sektorilla on erittäin vaativaa. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen lähtöpalkka pitää nostaa 3 000 euroon, puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii.

– Palkkaus on keskeinen tekijä, kun puhutaan julkisalan työpaikkojen kilpailukyvystä yksityissektoriin nähden. Kunta-ala tuottaa suomalaisten arvostamat, tärkeimmät peruspalvelut kaikille kansalaisille, ja esimerkiksi opettajan tehtäviin on edellytyksenä korkea koulutus ja säädöksin määritelty kelpoisuus. On tärkeää, että julkinen sektori pystyy kilpailemaan parhaista työntekijöistä, Luukkainen perustelee.

Kaikki opettajat halutaan samaan sopimukseen

Kuntien varhaiskasvatuksen opettajat OAJ haluaa siirtää kunnan yleisestä kvtes-työehtosopimuksesta opetusalan ovtes-sopimukseen, joka jo määrittää kaikkien muiden kunta-alan opettajien työehdot. Niistä OAJ neuvottelee suoraan KT Kuntatyönantajien kanssa, ja tähän samaan pöytään OAJ haluaa varhaiskasvatuksen opettajat.

– Ei ole mitään perusteita sille, että varhaiskasvatuksen opettajien työehdoista sovitaan eri pöydässä kuin muiden opettajien. Varhaiskasvatus on erottamaton osa koulutus- ja kasvatuspalveluiden kokonaisuutta. Nykyinen malli on jäänne ajalta, jolloin varhaiskasvatus oli osa kunnan sosiaalipalveluita. Asia pitää vihdoin korjata, Luukkainen tähdentää.

– Haluamme eroon myös kiky-tunneista. Vastikkeeton työmäärän lisäys oli väliaikainen ratkaisu ja ei enää käy päinsä, Luukkainen toteaa.

Tulosta haetaan neuvotellen – myös voimatoimiin valmius

– OAJ:n jäsenet tekevät arvostettua työtä, joka rakentaa maamme menestystä ja hyvinvointia. Opettajien ja esimiesten korkean koulutuksen ja tehtävien vaativuuden pitää näkyä nykyistä oikeudenmukaisemmin ensi kevään palkkaratkaisussa. Jos neuvottelut eivät etene tai eivät tuota tulosta, olemme varautuneet myös järjestöllisiin toimiin. Ensisijainen tavoite on toki nytkin saavuttaa sopimus neuvottelemalla, Luukkainen tähdentää.

OAJ aikoo nostaa neuvotteluissa esille myös työhyvinvoinnin. Järjestö haluaa parannusta muun muassa työnohjaukseen, nuorten opettajien mentorointiin, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja ehkäistä kuormitustekijöitä.

– Opetusalalla on valitettavasti yhä enemmän pahoinvoinnin merkkejä. Asiaan pitää puuttua, jotta opettajat ja esimiehet jaksavat, viihtyvät ja pysyvät työssään. Näin myös oppilaille ja opiskelijoille voidaan tarjota parhaat mahdolliset oppimisympäristöt.

Kaikki OAJ:n jäsenistöä koskevat sopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun. Kunta-alan neuvottelut käynnistyvät tammikuun puolivälissä. OAJ:lla on yli 10 000 jäsentä myös yksityisillä opetusaloilla.

OAJ:n jäsenmäärä on 118 600. OAJ on neuvottelujärjestö Jukon ja keskusjärjestö Akavan suurin jäsenjärjestö. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toimii myös Jukon johdossa.

Lukiokoulutus

Tampereen kaupunki selvittää lukioverkkoa

Elinvoima- ja osaamislautakunta käsittelee Tampereen kaupungin lukioverkkoselvitystä kokouksessaan 11.12.2019. Selvityksen mukaan kaupungin lukiot tarvitsevat pian lisätilaa, sillä lukio-opiskelijoiden määrä kasvaa nopeasti lähivuosina.

– Lukioverkkoselvityksessä arvioidaan väestöennusteen ja koulutukseen hakeutumistietojen perusteella, että Tampereen kaupungin lukioiden nykyiset tilat riittävät 2020-luvun puoliväliin. Nuorisoikäluokat eivät olennaisesti laske tämänkään jälkeen, vaan säilyvät jokseenkin saman suuruisina aina 2030-luvun puoliväliin, toteaa lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio.

Muut Tampereen tai kaupunkiseudun lukiokoulutuksenjärjestäjät eivät ole olennaisesti lisäämässä opiskelijapaikkojaan.

Elinvoima- ja osaamislautakunnalle esitetään 11.12.2019, että lukiokoulutuksen palveluverkkoselvitys hyväksytään jatkovalmistelun pohjaksi. Selvityksessä tarkastellaan Tampereen kaupungin lukioiden nykyisten tilojen käytön lisäämistä ja kolmea ratkaisukeinoa, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toteutettavissa samanaikaisesti.

Ratkaisukeinoja selvityksessä ovat Hatanpään lukion toiminnan siirtäminen keskustaan, Tampereen teknillisen lukion kasvattaminen nykyisessä kiinteistössä tai Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella sekä lukiopaikkojen lisääminen nykyisessä verkossa tilankäyttöä tehostamalla.

Hatanpään lukion siirtäminen peruskorjattavaan Pyynikintie 2:n kiinteistöön ja lukiokoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella edellyttävät, että niistä tehdään myöhemmin päätös erikseen.

Hatanpään lukion toiminnan siirtäminen keskustaan

Hatanpään lukion nykyisestä kiinteistöstä eli Rantaperkiön koulukiinteistöstä luovuttaisiin, ja Hatanpään lukion toiminta siirrettäisiin vuodesta 2023 alkaen kokonaan Pyynikintiellä peruskorjattavaan kiinteistöön (Pyynikintie 2). Nykyisin Hatanpään lukion käytössä oleva Rantaperkiön kiinteistö soveltuisi selvityksen mukaan hyvin perusopetuksen käyttöön. Pyynikintie 2:n peruskorjauskustannuksiksi koulukäyttöön (perusopetus ja lukio) on arvioitu noin 20 miljoonaa euroa.

Ratkaisu mahdollistaisi Tampereen kaupungin lukio-opiskelijoiden määrän kasvattamisen asteittain noin 400 opiskelijalla. Hatanpään lukiolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä musiikin ja musiikkiteatterin erityistehtävä.

– Siirto mahdollistaisi hyvät yhteistyömahdollisuudet läheisten Pirkanmaan musiikkiopiston, Tampereen konservatorion, Tampereen lyseon lukion, Tampereen yhteiskoulun lukion ja Vivi Lönnin koulun musiikkipainotuksen kanssa, toteaa elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen apulaispormestari Jaakko Stenhäll.

Tampereen teknillisen lukion kasvattaminen

Tampereen teknillisen lukion tiloja on mahdollista laajentaa nykyisessä kiinteistössä Tredun Hepolammintien kampuksella. Teknillisen lukion opiskelijamäärää voitaisiin kasvattaa Hepolamminkadulla noin 180 opiskelijalla tilankäyttöä tiivistämällä. Mikäli Tredun hallinto siirtyisi rakennuksesta ja vapautuvat tilat muutettaisiin opetustiloiksi, opiskelijamäärä kasvaisi tästä vielä 100:lla.

Jos Tampereen teknillinen lukio siirtyisi Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle, opiskelijamäärän kasvattaminen riippuu vuokratilojen saatavuudesta. Tämän hetkisen tiedon mukaan Hervannan kampukselta vapautuisi riittävä määrä tilaa lukion käyttöön aikaisintaan vuonna 2023. Siirron tavoitteena voisi olla opiskelijamäärän kasvattaminen 560–600 opiskelijaan, mikä tarkoittaisi noin 100–200 opiskelijan lisäystä nykyisten tilojen enimmäisopiskelijamäärään verrattuna.

Tämä vaihtoehto saattaisi vähentää lukion ja Tredun nykyistä kiinteää yhteistyötä, toisaalta se mahdollistaisi lukion yhteistyön lisäämisen Tampereen yliopiston kanssa.

Lukiopaikkoja lisätään tilankäyttöä tehostamalla

Yhtenä ratkaisukeinona opiskelijapaikkoja on lisätty kaupungin lukioissa maltillisesti jo keväästä 2017 alkaen, ja tätä jatketaan edelleen. Tilankäyttöä tehostamalla opiskelijapaikkoja on mahdollista saada jonkin verran etenkin Tampereen teknilliseen lukioon ja Tammerkosken lukioon Sampolan kiinteistössä.