Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ OECD-vertailusta: Suomen osaamistasoa kohennettava

4159-education-blackboard

Maamme pitäisi nostaa väestön osaamistasoa ja kannustaa kaikenikäisiä opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoja. – Suomen erityisongelmana on suuri työelämän ulkopuolella olevien joukko. Kouluttautuminen parantaa Suomessa työllistymistä enemmän kuin muissa maissa. Ilman tutkintoa työllistymismahdollisuudet ovat maassamme poikkeuksellisen kehnot.

Näin OECD-koulutusvertailun tuloksia tulkitsee OAJ:n koulutusasianpäällikkö Nina Lahtinen. Suomi on maa, jossa kouluttautuminen luo hyvää perintöä ja sitä pitää päättäjien linjauksillaan tukea.

– Toisen asteen tutkintoa vailla olevista nuorista aikuisista vain puolet on työelämässä, kun tutkinnon suorittaneista työelämään on päässyt kiinni kolme neljästä, Lahtinen kuvaa.

– Vanhempien koulutustausta vaikuttaa merkittävästi lasten tulevaan koulupolkuun. Tutkimusten mukaan tällä on yhä vahvempi vaikutus kouluttautumiseen. Eroavaisuus alkaa jo varhaiskasvatuksessa, mikä pitää ottaa huomioon perhevapaauudistuksessa, Lahtinen vaatii.

Panostukset koulutuspolun alkuun ovat Suomessa Pohjoismaiden alhaisimmat. Maallamme on kirittävää myös pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistumisessa. Varhaiskasvatukseen osallistuu nelivuotiaista vain 74 prosenttia, kun osallistujia OECD-alueella on keskimäärin 87 prosenttia.

– Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun. Sen sijaan OECD-maissa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on noussut selvästi, Lahtinen toteaa.

OECD:n selvityksessä todettiin, että vanhempien koulutustaso vaikuttaa toisen asteen läpäisyyn. Toisen asteen tutkinto puuttuu 600 000 suomalaiselta. 

Koulutuspolitiikalla on Lahtisen mukaan selvä yhteys sosiaali- ja terveysmenoihin. – Nostamalla koulutustasoa edistämme myös terveyttä ja hyvinvointia, hän muistuttaa.

OECD-alueen koulutusjärjestelmiä vertailtiin vuosittain julkaistavassa Education at a Glance 2017 -tutkimuksessa.

 

Uncategorized

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA: Syksyn ylioppilastutkinto alkaa vieraiden kielten kuullunymmärtämiskokeilla

7120852zoomed

Syksyn 2017 ylioppilastutkinto käynnistyi maanantaina 11. syyskuuta vieraan kielen pitkän oppimäärän kuullunymmärtämiskokeilla ja jatkuu tänään vieraan kielen lyhyen oppimäärän kuullunymmärtämiskokeilla ja saman viikon perjantaina äidinkielen tekstitaidon kokeella. Syksyn 2017 tutkinnon päättää saamen äidinkielen koe keskiviikkona 4. lokakuuta.

Tutkintoon on ilmoittautunut kaikkiaan 37032 kokelasta, noin 1006 enemmän kuin syksyllä 2016. Luvussa ovat mukana sekä tutkintoa suorittavat kokelaat että sellaiset kokelaat, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan. Kaikkiaan tehdään 69574 koesuoritusta eri aineissa.

 

Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolaiset: Selvitys opiskelun kustannuksista enemmän kuin tarpeen!

11412219_1004138432943105_7905210557873578575_n

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) iloitsee ministeri Sanni Grahn-Laasosen päätöksestä tilata Opetushallitukselta selvitys toisen asteen kustannuksista opiskelijoille.

“Jokaisella nuorella on oltava aito mahdollisuus jatkaa opintojaan myös perusasteen jälkeen – se on jo aivan ehdoton edellytys työelämässä ja yhteiskunnassa toimimiselle. Koulutuksen saavutettavuus koostuu monista asioista, joista opiskelun kustannukset eivät ole ollenkaan vähäisimmät”, SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen toteaa.

SLL:n laskelmien mukaan lukion kustannukset esimerkkiopiskelijan kohdalla ovat tällä hetkellä noin 2600 euroa. Summa sisältää oppimateriaalit, ylioppilastutkintomaksut, sähköisessä ylioppilaskokeessa tarvittavan kannettavan tietokoneen sekä muut tarvikkeet ja ohjelmistot.

“Tukiverkot opiskelukustannuksiin ovat riittämättömät. Tilanne vaihtelee kunnittain, mutta yleisesti ottaen toimeentulotuen oppikirjatuet ovat jääneet hurjasti jälkeen todellisista kustannuksista. Puhumattakaan siitä, miten kustannukset painavat niitä pienituloisia perheitä, jotka eivät ole yhteiskunnan tukien piirissä. Lukiolaisen pitää saada keskittyä opintoihinsa murehtimatta perheensä taloudellisia edellytyksiä hankkia oppikirjoja”, Heiskanen jatkaa.

SLL on mukana lapsi-, perhe- ja opiskelijajärjestöjen yhdessä käynnistämässä kansalaisaloitteessa maksuttomasta toisesta asteesta. Allekirjoitusten kerääminen kansalaisaloitteeseen alkaa syyskuussa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ kiittää perhevapaiden ja varhaiskasvatuksen uudistamista

Olli Luukainen kuvaaja Leena Louhivaara

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuvaaja: Leena Louhivaara, OAJ

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kiittää hallitusta pitkään odotetun perhevapaauudistuksen käynnistämisestä. – Lasten hoitoon tarkoitettujen tukien painopiste on siirrettävä alle kaksivuotiaisiin. Samalla on tuettava lasten oikeutta osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen. 5 milj. euron kokeiluraha, jolla tarjotaan alle 5-vuotiaille maksutonta varhaiskasvatusta, on lupaava alku, Luukkainen toteaa.

Luukkainen pitääkin erinomaisena, että rinnan perhevapaauudistuksen kanssa käynnistetään varhaiskasvatusuudistus vuoden 2019 alusta.

Ammatilliseen koulutukseen hallitus osoitti 9,4 miljoonaa euroa lisärahaa, jolla saadaan noin 1000 uutta koulutuspaikkaa. Osa niistä voidaan käyttää muuntokoulutukseen.

– Ammatillisen koulutukseen lisäpaikat ovat oikeansuuntainen päätös. Suomessa on yli 600 000 työikäistä, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Työllistymistä haittaa erityisesti työpaikkarakenteen murros. Muuntokoulutus on keskeinen keino vastata tähän.

Peruskoulun pelastamiseen toimenpideohjelma

OAJ kiittää peruskoulurahoituksen lisäämistä jo aiemmin kehysriihessä sovitun lisäksi 15 milj. eurolla. Rahasta 10 milj. euroa kohdentuu alueellisen tasa-arvon kehittämiseen ja 5 milj. euroa luonnontieteen ja matematiikan opetuksen vahvistamiseen.

– Peruskoulun pelastamiseksi tarvitaan toimenpideohjelma, jonka yhteydessä tarkistetaan perusopetuksen lainsäädäntö. Nykyinen lainsäädäntö ei enää takaa yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien toteutumista jokaisessa kunnassa, Luukkainen huomauttaa.

Ammattikorkeakouluille on luvassa 5 milj. euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. – On hyvä, että ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet tunnistetaan tällä tavoin. Ammattikorkeakoulut pystyvät tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kun ne uudistavat palvelujaan ja tuotantoaan. Jatkossa tarvitaan tähänkin lisäpanostuksia.

OAJ on tyytyväinen myös tutkimustoiminnan määrärahojen lisäämisestä, mm. Suomen Akatemia saa 25 milj. euroa.

– Sen sijaan OAJ on erittäin pettynyt siihen, ettei lukiokoulutus saanut mitään lisäpanostusta, vaikka sen rahoitus on täysin alimitoitettua, Luukkainen huomauttaa.

Työn verotusta kevennetään ensi vuonna niin, että se vastaa kiky-sopimuksessa sovittua. – 72 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen on vielä iso haaste, Luukkainen toteaa.

 

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Anne Lankisesta LUT-konsernin korkeakoulupalvelujohtaja

Anne_Lankinen1
LUT-konsernin korkeakoulupalvelujohtajana aloittaa 15.9. KTM Anne Lankinen
LUT-konsernin korkeakoulupalvelujohtajana aloittaa 15.9. KTM Anne Lankinen, 45. Hän työskentelee tällä hetkellä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) palvelujohtajana.
Korkeakoulupalvelujohtaja johtaa koko LUT-konsernin tukipalveluita. Heinäkuun lopussa päättyneeseen hakuun tuli yhteensä 46 hakemusta, hakijajoukko oli erittäin korkeatasoinen ja monipuolisesti kokenut. Sekä LUT:n että Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen johto osallistui lopullisen valinnan tekemiseen, ja valinta oli hyvin yksimielinen.
Lankisella on vahvat näytöt muutosjohtamisesta ja luottamusta rakentavasta esimiestyöstä. Lisäksi hänellä on yli 10 vuoden kokemus korkeakoulupalveluiden johtotehtävistä. Hän työskentelee jatkossa sekä LUT:n että Lahden ammattikorkeakoulun palveluksessa, ja työskentelypaikkana tulee olemaan sekä Lahti että Lappeenranta.
”Anne Lankinen on kokenut ja kuunteleva johtaja, jolla on taito viedä pitkäjänteisesti tukipalveluita eteenpäin yhdessä tekijöiden kanssa”, provost Liisa-Maija Sainio toteaa.
Korkeakoulupalvelujohtajan keskeisenä tehtävänä on aluksi valita eri palvelufunktioiden johtajat ja suunnitella yhdessä heidän kanssaan miten tukipalvelut tuotetaan jatkossa kaikille kolmelle korkeakoululle. Hän huolehtii siitä, että tukipalvelut toteuttavat konsernistrategiaa omalta osaltaan. Konsernin yhteiset tavoitteet liittyvät elinkeinoelämävaikuttavuuteen, opintopolkuihin ja kansainvälisyyteen.
”Koen, että vain yhdessä tekemällä voimme saavuttaa merkittäviä asioita. Työtä on edessä paljon, mutta kaikkien organisaatioiden hyviä käytäntöjä levittämällä ja toinen toisiltamme oppien kaikki hyötyvät”, Anne Lankinen sanoo.
Korkeakoulupalveluiden tarkoituksena on tuottaa helposti saavutettavia asiakaslähtöisiä palveluja tarkoituksenmukaisesti, toimintavarmasti ja kustannustehokkaasti. Keskiössä on asiakastyytyväisyys, resurssitehokkuus sekä palvelujen kehittäminen ja uudistaminen.
Funktiojohtajien valinnat pyritään tekemään syyskuun loppuun mennessä. Lappeenrannan kampuksella tavoitteena on, että mahdollinen uusi tukipalvelurakenne on toiminnassa alkuvuodesta 2018. Lahdessa Niemen kampukselle siirtyminen syksyllä 2018 olisi luonteva ajankohta mahdolliselle palvelurakenteen muuttamiselle.
LUT, LAMK ja Saimaan amk ovat muodostamassa vuoden 2017 aikana LUT-konsernin, josta rakennetaan kansainvälisesti laadukas, kokeileva ja energinen korkeakoulukeskittymä. LUT yliopistona tekee akateemista tutkimusta ja antaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylintä koulutusta. LAMK ja Saimaa antavat työelämälähtöistä koulutusta sekä tekevät soveltavaa tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.
Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutukseen ei ylimääräisiä opiskelijoita

10415718_702301786524505_1222072418179816613_n

Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunta päätti tänään pidetyssä kokouksessaan hylätä Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutuksen sisäänottoprosessissa tapahtuneen virheen vuoksi tehdyt oikaisupyynnöt.

Lautakunnan päätöksen mukaan opiskelijavalinnoista päättäminen kuuluu dekaanin toimivaltaan, jonka puitteissa dekaani on antanut päätöksen opiskelijavalinta-asiassa. Päätös on ollut virheetön. Tästä syystä hallintolain mukainen asiavirheen tai kirjoitusvirheen korjaaminen ei voi tulla asiassa kyseeseen.

– Muut toimenpiteet kuten esimerkiksi varasijojen laskeminen tai tulosten tekninen tallentaminen Opintopolku.fi-palveluun ovat päätöksen täytäntöönpanoa, mikä ei sinänsä voi olla muutoksenhaun kohteena, sanoo muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja Matti Tolvanen.

Opiskelijavalintaa sääntelee opiskelijavalintarekisterilaki, jonka 2. pykälän mukaan opiskelijavalintarekisteriä käytetään muun muassa opiskelijavalinnoista tiedottamiseen. Opintopolku-järjestelmässä oleva tieto perustuu rekisterimerkintään, jonka perusteella puolestaan on tapahtunut tiedoksianto hakijalle. Tämän nojalla muutoksenhakulautakunta katsoi, että Opintopolun lähettämät ilmoitukset ovat olleet dekaanin päätöksen täytäntöönpanoa eivät yksittäisiä hakijakohtaisia päätöksiä opiskelijavalinta-asiassa. Tiedoksiannossa on tapahtunut virhe, joka on asianmukaisesti yliopiston taholta korjattu.

– Lautakunta pitää ongelmana sitä, että opiskelija saa tiedon valinnan tuloksesta vielä muuttuvien rekisterimerkintöjen perusteella. Tämä käytäntö on huono, Tolvanen toteaa.

Varasijavalinnat jouduttiin laskemaan manuaalisesti. Uudelleen laskettaessa Itä-Suomen yliopistossa tapahtui virhe, jonka takia hakukohteen soveltuvuuskoejonon aloituspaikkamäärä nousi valintaperusteiden mukaisesta 32 paikasta 103 paikkaan.

Asianosaiset voivat halutessaan valittaa asiasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ haluaa aikuisten luku- ja digitaidot kuntoon

Olli_luukkainen_pressi_1web

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuva Jarkko Mikkonen

OAJ haluaa nostaa aikuisten osaamistasoa uusin keinoin. Aikuisille on tarjottava tilaisuus vankistaa perustaitoja, kuten luku- ja kirjoitustaitoa sekä digiosaamista. OAJ tarjoaisi aikuisille myös avoimia ammattiopintoja, joissa voisi tutustua uuteen alaan.

Aikuisille tarkoitetut joustavat opiskelumahdollisuudet ja aikuisten taitotakuu sisältyvät OAJ:n maan hallitukselle jättämiin budjettiehdotuksiin.

– Tuhannet avoimet työpaikat jäävät täyttämättä, koska hakijoiden koulutustaso on puutteellinen tai heidän osaamisensa on vanhentunut. Yli 600 000 suomalaista on pelkän peruskoulun varassa, mikä ei vastaa työelämän vaatimuksia, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

OAJ ehdottaakin hallitukselle taitotakuu-ohjelmaa, jota mm. Euroopan komissio on esittänyt. Sillä tavoiteltaisiin niitä aikuisia, joilla on puutteita luku-, lasku- ja digitaidoissa. Ammatillisen ja aikuislukiokoulutuksen järjestäjille osoitettaisiin perus- ja opiskelutaitojen vahvistamiseen 50 miljoonaa euroa. Tällä voitaisiin kouluttaa vuodessa 50 000 aikuista.

– Joustava ja yksilöllinen koulutus kohentaisi aikuisten työllistymisedellytyksiä tehokkaasti, Luukkainen uskoo.

OAJ vahvistaisi ammatillisten oppilaitosten roolia myös työelämän kehittäjänä. Tämä tukisi erityisesti pienyritysten tuotantoa ja tuotekehitystä.

Joustavuutta alanvaihtoon

Avoimia opintoja voi tällä hetkellä suorittaa vain ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa, muttei lainkaan ammatillisissa oppilaitoksissa. Avoimet opinnot ovat luonteva väylä alanvaihtajalle ja sivutoimisesti opiskeleville, kun osaaminen kaipaa päivittämistä.

– Avoimet opinnot tasoittaisivat opiskelun aloittamiskynnystä aikuisilla. Kokeilu parissakymmenessä oppilaitoksessa maksaisi noin 25 miljoonaa euroa. Näin pääsisi 8 000-10 000 aikuista opiskelemaan osa-aikaisesti, Luukkainen laskeskelee.

OAJ osoittaisi myös yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa erillisrahoitusta, jolla voitaisiin lisätä avointen opintojen tarjontaa sekä muuntokoulutusta.

Tuki perhevapaauudistukselle

Luukkainen kannattaa perhevapaauudistusta. Sen rinnalla on edistettävä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

OAJ esittää lisäksi laajaa perusopetuksen pelastuspakettia, lukiorahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamista sekä opettajarekisteriä.

Olli Luukkainen esitteli OAJ:n budjettinäkemyksiä järjestön perinteisessä päättäjätapaamisessa Lukuvuoden avajaisissa.

Lukiokoulutus

Lappeenrannan Lyseon lukio täyttää 125 vuotta – juhlat syyskuun alussa!

lappeenrannan-lyseon-lukio_kuva-lyseon-lukio

Lyseon lukio täyttää 125 vuotta syyskuun alussa.

Lappeenrannan Lyseon lukio täyttää 125 vuotta. Lyseo perustettiin reaali- ja porvarikouluksi 1.9.1892, viisi vuotta myöhemmin valmistui nykyinen Lyseon päärakennus. Upeaa merkkivuotta juhlistetaan 1.–3.9.2017.

Lyseon rakentaminen oli kaupunkilaisille merkittävä taloudellinen ponnistus. Koulu oli huomattava tapaus myös siksi, että sivistykselle pyhitettiin oma, komea rakennus aikana, jolloin lukutaito ei ollut itsestäänselvyys Suomessa. Lyseon lukion rehtori Mika Luukkosen mielestä Lyseosta puhutaan useasti pelkästään koulurakennuksena, sillä se on seisonut samalla paikalla uljaasti toistasataa vuotta.

– Rakennusta tärkeämpiä ovat kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat opiskelleet ja työskennelleet Lyseolla. Opiskelu- ja työaika on synnyttänyt koko eliniän kantavia muistoja, jotka koulurakennus palauttaa yhä elävästi mieleen.

Ajan myötä Lyseon lukio on muovautunut perinteisestä moderniksi ja paikallisesta kansainvälisemmäksi. Nykyhetken Lyseo on nykyaikainen, moniääninen yhteisö ja kohtaamispaikka, jonka kaiken toiminnan keskiössä ovat opiskelijat. Luukkosen mukaan lukion vahvuudet ovat luonnontieteissä ja taideaineissa sekä ainutlaatuisessa, energisessä ja iloisessa yhteishengessä.

– Vanha koulu ei voi kantaa kaikkea mukanaan ja toimia museona, vaan pitää kulkea ajassa eteenpäin. Nykyinen Lyseo on arvokas, rento ja rohkea klassikko, joka on valmis kokeilemaan ja haastamaan itseään. Välittämisen kulttuuri on vahvasti läsnä – iso koulu voi huolehtia isällisesti ja äidillisesti nuorten hyvinvoinnista. Meillä on aikuismainen oppimisympäristö ja tapa toimia sekä hyvät, näkyvät tulokset esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten ja lukioteatterin muodossa.

Lyseon tavoitteena on opiskelijoiden menestyminen päättökokeessa, sillä tulosten merkitys jatko-opintojen kannalta on kasvamassa. Arjessa painotetaan puolestaan entistä ponnekkaammin motivointia, tavoitteellista tekemistä, hyvinvoinnin ja ponnistelun tasapainoa sekä onnellisuutta. Luukkonen mieltää lähitulevaisuuden yhdeksi keskeiseksi asiaksi ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen korostamisen.

– Näemme oppimisen osana nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu hyvä lepo, ravinto ja liikkuminen. On tärkeää myös mahdollistaa nykyisiä yksilöllisiä oppimispolkuja nykyistä moninaisemmin. Lisäksi haluamme tiivistää ja monipuolistaa yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja työelämän kanssa.

Lyseo on mukana kaupungin Avoimien ovien päivässä keskiviikkona 30.8., jolloin sen toimintaan voi tulla tutustumaan opastetuin kierroksin klo 10, 11, 13 ja 14. Yleisöllä on Lyseon juhlavuoden kunniaksi mahdollisuus tutustua Lyseon tavalliseen koulupäivään myös perjantaina 1.9., jolloin koulu on avoinna vierailijoille.

Varsinainen merkkivuoden juhlapäivä on lauantai 2.9., jolloin vietetään kaikille avointa pääjuhlaa klo 14 Lappeenranta-salissa. Sitä edeltävät tervehdysten vastaanotto ja kahvitilaisuus Lappeenranta-salin lämpiössä klo 13 alkaen.

Lauantaisen juhlapäivän aikana Lyseon tilat ovat käytettävissä luokkakokouksia varten. Yleisöllä on myös mahdollisuus tulla seuraamaan legendaarisen Raimo Seppäsen matikkakerhoa. Juhlia jatketaan Kehruuhuoneella järjestettävässä iltajuhlassa klo 19. Sunnuntaina 3.9. järjestetään vielä juhlajumalanpalvelus klo 10 Lappeenrannan kirkossa.

Lyseon verkkosivustolla voi ilmoittautua mukaan päiväjuhlaan, pitämään luokkakokouksia, matikkakerhoon ja tutustumaan Lyseon arkeen. Rehtori Mika Luukkonen toivottaa kaikki tervetulleiksi juhlistamaan 125-vuotiasta Lyseota.

– On valtava määrä ihmisiä, joilla on muistoja Lyseosta ja niitä, jotka ovat muuten kiinnostuneita toiminnastamme. Juhlallisuuksissa ei ole kyse vain menneisyyden muistelusta, vaan mukaan mahtuu myös nuorta energiaa ja katseita tulevaisuuteen. Yhteisöllisyydelle on nykypäivänä entistä enemmän tarvetta. Tervetuloa juhlistamaan lukiomme 125-vuotista taivalta ja tulevaa!

Yleiset Uutiset

Tampere hakee lisää ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja, työvoimakoulutusta ja oppisopimuskoulutuksen laajaa tehtävää

500px-Tampere.vaakuna.svg

Elinvoima- ja osaamislautakunta hyväksyi 2.8.2017 vastineen, jonka Tampereen kaupunki antaa lausuntonaan ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvasta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Uudet järjestämisluvat tulevat voimaan 1.1.2018, kun ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistuu.

Vastine sisältää kaupungin hakemukset ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvaksi Tredussa 1.1.2018 alkaen. Siihen sisältyy myös kaupungin hakemus työvoimakoulutuksen järjestämistehtävästä, laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävästä, uusista tutkinnoista ja tutkintokielestä sekä vähimmäisopiskelijavuosimäärän lisäämisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt koulutuksen järjestäjille kesäkuussa 2017 ehdotuksen uudeksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvaksi 1.1.2018 alkaen. Ministeriön ehdotus vähimmäisopiskelijavuosien määräksi on 962 opiskelijavuotta pienempi kuin Tredussa nykyisin on.

Tampereen kaupunki hakee vastineessaan ministeriön ehdotukseen opiskelijavuosimäärän lisäystä (580 opiskelijavuotta) nuorten ikäluokkien kasvun ja aikuiskoulutuksen lisääntyvän kysynnän vuoksi.

Järjestämislupaan esitetään lisättäväksi myös uusia tutkintoja, kuten esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto ja tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto.

Lisäksi esitetään, että erä- ja luonto-oppaan ja luontoalan ammattitutkintojen, lentokoneasennuksen ja matkailualan perustutkintojen osalta tutkintokieleksi lisätään englanti.

Tampereen kaupunki hakee Treduun myös työvoimakoulutuksen järjestämistehtävää ja 250 opiskelijavuotta tehtävien hoitamiseen. Tredun toiminta-alueella on tarvetta lisätä työvoimakoulutusta, sillä Tampereen ja kaupunkiseudun elinkeinorakenne on edelleen muutoksessa. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistyminen edellyttää osaamisen uudistamista.

Tampereen kaupunki hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä myös laajennettua oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävää ja vuosiopiskelijamäärän kasvattamista 100 opiskelijavuodella, jotta Tredun toiminta-alueen yritysten ja työelämän oppisopimuskoulutustarpeeseen voidaan vastata.

Tampereen kaupungin, Tampereen aikuiskoulutussäätiön, Varalan säätiön, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän sekä Ahlmanin koulun säätiön yhteistyösopimus oppisopimuskoulutuksen toteuttamisesta puretaan 1.1.2018 alkaen. Yhteistyösopimus raukeaa, kun uuden lainsäädännön myötä kaikille ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan saaneille toimijoille tulee mahdollisuus oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Kaupunki esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle sopimuksen purkautuessa 551 opiskelijavuoden siirtämistä muille sopimusosapuolille Pirkanmaalla.

Ministeriö tekee päätökset uusista ammatillisen koulutuksen järjestämisluvista syyskuun loppuun mennessä.

Suomen Lukiolaisten Liitto

Selvitys: Lähes kolmannes lukiolaisista kokee jatkuvaa uupumusta

2017-05-31 15_02_42-opo-nettiin.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) vaatii uudistuksia lukiolaisten opinto-ohjaukseen. Liiton julkaiseman tuoreen Rakas, kamala opo – lukiolaisten kokemuksia opinto-ohjauksesta selvityksen mukaan lukiolaiset kokivat opiskelu- ja ajanhallintataidoissaan olevan puutteita. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti kokevansa jatkuvaa uupumusta opintoihin liittyvästä työmäärästä. Opiskelutekniikkaan sekä ajanhallintaan toivottiinkin lisää ohjausta erityisesti opintojen alkuvaiheessa.

 – Toimiva opinto-ohjaus tukee lukiolaista koko opintopolun ajan, ensimmäisistä kurssivalinnoista jatko-opintojen kynnykselle. Opinto-ohjaus on myös merkittävässä roolissa monessa koulutuspoliittisessa uudistuksessa – silti sen kehittäminen on jäänyt paitsioon. Ehdotamme käynnistettäväksi valtakunnallisen opinto-ohjauksen kehittämisohjelman ja vaadimme päättäjiä turvaamaan opinto-ohjauksen riittävät resurssit. Yhdellä opinto-ohjaajalla tulisi olla enintään 200 ohjattavaa, vaatii Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Selvitys käsittelee opiskelijoiden kokemuksia lukioaikaisesta opintojen ohjauksesta suhteessa ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin, jatkokoulutusmahdollisuuksiin sekä yleisiin hyvinvointitekijöihin. Kyselyyn vastasi 3203 opiskelijaa, ja se toteutettiin sähköisesti loppusyksystä 2016.

Selvityksen löytää kokonaisuudessaan SLL:n verkkosivuilta: 

http://lukio.fi/lukio.fi/wp-content/uploads/2015/04/opo-nettiin.pdf