Turun yliopisto

Kiusaamisen vastainen KiVa Koulu -ohjelma laajentaa toimintaansa Espanjan kouluissa

spania

KiVa Koulu -ohjelma on käytössä Espanjan kansainvälisissä kouluissa englannin kielellä ja Ikastola-kouluverkostossa baskikielellä. Nyt KiVa Koulu -ohjelma viedään myös espanjankielisiin kouluihin.

Finland University ja koulutusalan yritys Macmillan Education ovat allekirjoittaneet viisivuotisen lisenssisopimuksen KiVa Koulu -ohjelman levittämisestä Espanjaan espanjan kielellä. Macmillan Education, Finland University ja Turun yliopisto järjestivät tiedostustilaisuuden KiVa Koulu-ohjelman lanseeraamisesta Espanjaan Suomen Espanjan suurlähetystössä Madridissa tiistaina 21. maaliskuuta.

– Olemme erittäin tyytyväisiä sopimuksen syntyyn. Olemme kartoittaneet mahdollisuuksia tuoda KiVa Espanjan markkinoille espanjaksi jo parin vuoden ajan, joten nyt allekirjoitettu sopimus on pitkän työn tulos, sanoo KiVa Koulu -ohjelman kansainvälisen toiminnan projektipäällikkö Johanna Alanen.

Aikaisemmin KiVa Koulu -ohjelmaa on levitetty Espanjassa kansainvälisiin kouluihin englannin kielellä sekä Ikastola -kouluverkostoon baskikielellä. Nyt KiVa Koulu -ohjelma tulee markkinoille ensimmäistä kertaa espanjaksi.

– Espanjassa on viime vuosina herätty koulukiusaamiseen vakavana ongelmana ja siihen halutaan nyt puuttua. KiVa Koulu saa viikoittain kyselyitä Espanjasta, joten on hienoa, että vihdoin KiVa tulee markkinoille myös espanjan kielellä, koulutuspäällikkö Ari Koski Turun yliopistosta toteaa.

Macmillan Educationin Länsi-Euroopan ja Espanjan aluejohtaja Marta Martínez korostaa ohjelman käyttöönoton merkitystä espanjalaisissa kouluissa.

– Voimme odottaa ohjelman edistävän yleistä hyvinvointia kouluissamme sekä tuovan uusia, innovatiivisia työkaluja opetukseen, Martínez sanoo.

Macmillan Educationin kouluttajat ovat jo maaliskuun alussa saaneet Turussa KiVa Koulu -ohjelman koulutuksen, jotta he voivat kouluttaa espanjalaisten koulujen henkilökuntaa kiusaamisen vastaiseen työhön. Seuraavaksi Espanjassa alkaa koulujen rekrytointi ja henkilökunnan koulutus.

– KiVa -ohjelma on yksi Finland Universityn merkittävimpiä tuotteita ja tämä sopimus on tiimillemme mahtava työvoitto Espanjassa, jossa kiinnostus KiVaa kohtaa on ollut jo usean vuoden ajan kaikkein suurinta maailmassa. Toivottavasti näin pystymme yhdessä Macmillanin kanssa edistämään arvokasta kiusaamisen vastaista työtä, hehkuttaa Finland Universityn johtaja Pasi Kaskinen.

KiVa Koulu on Turun yliopiston kehittämä toimenpideohjelma, jolla ennaltaehkäistään ja puututaan koulukiusaamiseen. Ohjelmaa myydään ulkomaille Finland Universityn kautta.

Macmillan Education on yksi koulutussektorin johtavia yrityksiä Espanjassa. Macmillan Educationin omistaa Springer Nature. Liiketoiminnassaan Macmillan keskittyy erityisesti kieliin ja niiden oppimiseen, pedagogiseen koulutukseen sekä konsultointiin erilaisissa oppimisympäristöissä.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ: Opettajat mukaan tasavallan presidentin kannustushankkeeseen

1555266_10152561523688789_4718019298916928875_n

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on mukana tasavallan presidentti Sauli Niinistön tänään aloittamassa #kannustusryhmä-hankkeessa ja tukee sen etenemistä jokaisessa Suomen päiväkodissa, koulussa ja oppilaitoksessa.

– On hienoa, että tasavallan presidentti tuo asian esille ja levittää kannustamisen ideaa kaikkiin lasten ja nuorten ympäristöihin. Tämä, jos mikä, on yhteinen asia. Haluamme nostaa esille sitä hyvää, jota eri koulutusasteilla jo tehdään sekä innostaa käyttämään kaikki uudet tilaisuudet ja mahdollisuudet kiusaamisen ehkäisemiseen ja estämiseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

Hän pyytää, että tarinoita hyvistä käytännöistä lähetetään presidentin toiveen mukaisesti tänään avatulle kannustusryhmä.fi-sivustolle. Näin ne leviävät tehokkaasti.

– Suomesta löytyy jo nyt paljon esimerkkejä hyvin onnistuneista kannustuksista tai kannustusryhmistä. Haluan kuulla Sinun tarinasi! Virka-apupyyntöni koskee kaikkia, jotka kiusaamista näkevät ja haluavat olla auttamassa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö vetoaa tiedotteessaan.

Opettajat tekevät Luukkaisen mukaan hienoa työtä kaikilla koulutusasteilla sen hyväksi, että kukaan ei jää yksin ja kannustava ilmapiiri leviää.

– On olemassa paljon keinoja sellaisen yhteisöllisyyden ja yhteishengen luomiseen, joka kantaa myös päiväkodin, koulun ja oppilaitosten ulkopuolella. Opettajat ovat sisäistäneet vastuunsa tässä asiassa. Myös lait ja opetussuunnitelmat velvoittavat varhaiseen puuttumiseen ja ehkäisevään työhön.

Jatkoa Isosti yhdessä -kampanjalle

OAJ pyydettiin hankkeen yhteistyökumppaniksi viime syksynä toteutetun Isosti yhdessä! Kukaan ei ole nolla -haastekampanjan ansiosta. Se viritti kymmeniä suvaitsevuutta ja yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia eri puolille maata kaikkien koulutusasteiden oppilaitoksissa.

– Nyt haastekampanjamme jatkuu ja saa toivottavasti uusia sävyjä kannustamisen ideasta. Jatkossa Isosti yhdessä! Kukaan ei ole nolla -päivä on joka vuosi 11.11. eli päivänä, jolloin kaikki ovat ykkösiä, puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.

OAJ myös haastaa mukaan yhteistyökumppaneitaan, kuten Suomen Kuntaliiton ja Suomen Vanhempainliiton sekä Suomen Opettajaksi Opiskelevien liiton SOOLin. Luukkainen toivoo yksittäisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitostenkin haastavan kumppaneitaan. Vanhemmat ovat yksi tärkeä kannustusketjun osa.

– Mitä enemmän kannustamisen ketjussa on lenkkejä, sitä paremmin lapset ja nuoret voivat ja sitä parempi paikka tämä maailma on meille kaikille, Luukkainen sanoo.

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolaiset ja SAKKI: Matematiikan osaamisen vahvistaminen koko koulutusjärjestelmän asia

296-1252168257yPeJ

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkisti tänään 14.3. tulokset matematiikan osaamisen arvioinnista, jossa seurattiin samoja opiskelijoita vuosina  2005-2015. Arvioinnin mukaan matematiikan osaaminen eriytyy jo varhaisina kouluvuosina, mutta erityisen selkeää osaamistason vaihtelu oli peruskoulun yläluokista eteenpäin toisen asteen koulutuksen loppuun. Lukiossa 13 % opiskelijoista ei kirjoita matematiikkaa. Heidän osaamisensa ei keskimäärin lisäänny lukioaikana, vaan pysyy 9. luokalla saavutetulla tasolla. Ammatillisessa koulutuksessa tietyillä aloilla osaaminen jopa taantuu.

Suomen Lukiolaisten Liitto ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto pitävät tilannetta hälyttävänä.

“Lukion osalta esitetään matematiikan pakollisuutta ylioppilaskirjoituksissa. Ratkaisu on luvattoman helppo tilanteessa, jossa jo nyt lukiolaiset istuvat vähintään kuudella pakollisella matematiikan kurssilla – oppimatta mitään. Matematiikan kirjoittavat ne, jotka ovat kiinnostuneita siitä tai kokevat sen hyödylliseksi, joten ei ihmekään, että heidän osaamisensa on vahvempaa. Säädöksillä ei voi pakottaa innostumaan matematiikasta. Kyse on pedagogiikasta”, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen kommentoi.

Ammatillisessa koulutuksessa erot ovat isot eri tutkintojen opiskelijoiden välillä: joissakin tutkinnoissa matematiikan taidot kehittyvät, joissakin taidot taantuvat jopa perusopetuksen 3. luokan tasolle. Matemaattinen osaaminen ei ole ammatillisessa koulutuksessa juurikaan parantunut verrattuna vuoteen 1998, jolloin edellinen kansallinen arviointi suoritettiin. Raportista käy ilmi, että puutteet matemaattisissa perustaidoissa vaikeuttavat nyky-yhteiskunnassa toimimista ja ammattiin opiskelevien jatko-opintoihin siirtymistä.

“On hälyttävää, että maailman parhaaksi kutsutusta koulutusjärjestelmästä valmistuu nuoria, joilla ei ole riittävästi matemaattisia taitoja selviytyä kaupan kassalla. Nyt kun ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä historiallisen suuri reformi, on pidettävä huoli siitä, että kaikille opiskelijoille turvataan sellainen osaamisen taso, jolla pärjää niin arjessa, työelämässä kuin jatko-opinnoissa. Koulutukseen kohdistuvat säästöt iskevät pahiten juuri niihin opiskelijoihin, joilla on kaikista vakavimmat puutteet perustaidoissa”, toteaa SAKKIn liittohallituksen jäsen Riku Korkee.

Aiempien tutkimusten mukaan jopa 47 prosenttia 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti kouluun. Kyyninen asenne heijastuu myös osaamiseen, kun koulua ei koeta mielekkääksi tai merkitykselliseksi. Myös matematiikan osaamisen pohja rakennetaan varhais- ja perusopetuksessa. Siksi nyt on panostettava erityisesti kouluviihtyvyyteen ja varhaiseen tukeen – muuten toimenpiteet toiselle asteelle jäävät pelkäksi kaunisteluksi.

Turun yliopisto

Turun yliopistosta valmistui 169 tohtoria ja 1702 ylemmän tutkinnon suorittanutta

1005338_709053999123019_1475621582_n

Turun yliopistosta valmistuneiden määrät ylittävät suurelta osin tavoitteensa vuonna 2016. Alemman korkeakoulututkinnon suoritti vuoden aikana 1604 opiskelijaa ja ylemmän korkeakoulututkinnon 1702 opiskelijaa. Tohtoreita valmistui 169.

Turun yliopistossa ylempien tutkintojen määrä näyttää vakiintuneen noin 1700 tutkintoon ja tohtoreiden noin 170 tutkintoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittu tohtorintutkinto tavoite ylittyy selvästi. Määrällisesti eniten tohtoreita valmistui lääketieteellisestä tiedekunnasta (56 uutta tohtoria) sekä matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta (55 uutta tohtoria).

Myös ylempien tutkintojen osalta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tavoitteet ylitettiin kasvatustietieitä, luonnontietietä ja lääketiedettä lukuun ottamatta.

Tiedekunta

Alempi tutkinto

Ylempi tutkinto

Tohtorit

Humanistinen

342 322 18

Kasvatustieteiden

269 237 10

Lääketieteellinen

47 215 56

Matemaattis-luonnontieteellinen

247 265 55

Oikeustieteellinen

144 172 6

Turun kauppakorkeakoulu

355 342 13

Yhteiskuntatieteellinen

200 149 11

YHTEENSÄ

1604 1702 169

 

 

Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu

Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu tiivistävät yhteistyötä

605410_s1200x0_q80_noupscale

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki Kuva: Puolustusvoimat

Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu ovat solmineet koulutusyhteistyösopimuksen. Sopimus mahdollistaa opintojaksojen käymisen toisessa oppilaitoksessa. Koulutusyhteistyö alustaa ja kehittää myöhemmin työelämässä tapahtuvaa viranomaisyhteistyön mahdollisuuksia ja laatua.

Poliisiammattikorkeakoulun aloitteesta on korkeakoulujen välillä solmittu kaksi samansisältöistä sopimusta, jotka antavat opiskelijoille oikeuden suorittaa tiettyjä opintojaksoja toisessa oppilaitoksessa. Maanpuolustuskorkeakoulu on avannut johtamisen, strategian ja sotataidon opintojaksot poliisiopiskelijoille. Sopimusten motiivina on erityisesti tahto opettaa toisen viranomaisorganisaation rakenteesta ja toimintatavoista, mikä helpottaa ja parantaa viranomaisyhteistyötä myöhemmin työelämässä.

Koulutusyhteistyösopimuksen kohderyhmänä Maanpuolustuskorkeakoulussa ovat pääasiassa maisteriopiskelijat. Poliisiammattikorkeakoulussa kohderyhmää ovat erityisesti EMBA in Policing -kurssin opiskelijat sekä ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat. Käytännön toteutus ja oppisisällöt laajalle koulutusyhteistyölle ovat vielä suunnitteluvaiheessa ja tarjottavat opinnot vahvistetaan erikseen vuosittain. EMBA in Policing -opiskelijoiden osalta tilanne on kuitenkin jo ehtinyt konkretisoitua ja muutama opiskelija osallistuu viikolla kaksi alkaville sotataidon kursseille yhdessä esiupseerikurssin kanssa.

– Tämä on erittäin tervetullut sopimus, joka avaa konkreettisesti kahden yhteistoimintaviranomaisen välisen koulutusohjelman ja sen runsaat mahdollisuudet, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki kehuu.

Peruskoulu

Kokeilut käynnistyvät: Kieltenopetus alkamaan 1. luokalta

 

school-9

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus käynnistävät kokeilut, joissa vieraiden kielten opiskelu alkaisi jo ensimmäisellä luokalla. Kieltenopetuksen varhaistamisen kokeilu on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Alueellisissa kokeiluissa on tavoitteena löytää parhaat toimintamallit sekä lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelua.

Opetushallitus on torstaina julistanut haettavaksi valtion erityisavustukset kielten opiskelun varhentamiseen, monipuolistamiseen ja lisäämiseen vuosina 2017 ja 2018. Kärkihankkeen kielikokeiluihin on varattu 5 miljoonan euron määräraha vuodelle 2017.

– Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia. Suosittuja kielikylpyjä ja ekaluokan kielten opetusta on kuitenkin tarjolla vain harvoille, lähinnä suurissa kaupungeissa. Hallitus käynnistää nyt kokeilut, joissa kielten opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Uskon, että kokeiluissa löydetään uusia, hyviä malleja kieltenopetuksen varhentamiseksi ja kielivalikoiman monipuolistamiseksi. Sekä maamme kansainvälistymisen että tulevaisuuden työelämän vaatimusten näkökulmasta monipuolinen kielitaito on vahvuus, ministeri sanoo.

Valtionavustus kohdennetaan hankkeisiin, joissa tuodaan esille toimintamalleja lasten varhaisen kielenoppimisen kyvyn hyödyntämiseksi. Avustusta kohdennetaan myös hankkeisiin, joissa haetaan ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja ja lähdetään kokeilemaan näiden käytännön toteuttamista.

Tavoitteena on löytää toimintamalleja oppijoiden motivoimiseksi ja sitouttamiseksi kielten arvostamiseen, oppimiseen ja opiskeluun. Hankkeilta toivotaan erityisesti vähemmän tai harvemmin opiskeltujen kielten opetuksen varhentamista, kehittämistä ja lisäämistä. Avustettavissa hankkeissa voi olla kumppaneina myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjiä.

Kärkihankkeen tueksi toteutetaan opettajien ja lastentarhanopettajien täydennyskoulutusohjelma sekä pedagogista verkkoaineistoa opetuksen tueksi. Lisäksi selvitetään varhaisen kielenopetuksen nykytilaa kunnissa sekä tehdään ehdotuksia varhaisen kielenoppimisen kehittämiseksi.

Kokeilun seurantatutkimuksen tulosten odotetaan valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Uusi peruskoulu -ohjelma
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi)

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) vetoomus valtioneuvostolle: Koulutuksen riippumaton ja uskottava arviointi vaarantuu

10628285_563061717160321_4392565387952649828_n

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointineuvosto ja korkeakoulujen arviointijaosto ovat huolestuneet koulutuksen arviointitoiminnan riippumattomuudesta ja suunnitelmasta liittää Karvi Opetushallituksen yhteyteen.

Esitetty hallintovirastomalli asettaa Karvin Opetushallitukselle alisteiseen asemaan, mikä estää arviointivirastoa toteuttamasta uskottavasti omaa tehtäväänsä.

Karvin liittäminen Opetushallitukseen pyydetään perumaan

Arviointineuvosto ja korkeakoulujen arviointijaosto vetoavat valtioneuvostoon, jotta Karvin liittäminen Opetushallitukseen perutaan. Toissijaisena vaihtoehtona liitokselle tulisi pikaisesti selvittää Karvin ja Ylioppilastutkintolautakunnan toimintojen pohjalle perustettavan uuden arviointi- ja laadunvarmistusviraston perustaminen.

Riippumattomuutta ei pitäisi voida kyseenalaistaa

Karvi perustettiin vuonna 2014 yhdistämällä Koulutuksen arviointineuvosto, Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Opetushallituksen oppimistulosten arviointitoiminnot. Tavoitteena oli vahvistaa kansallisen arviointitoiminnan riippumattomuutta ja vaikuttavuutta. Toteutuessaan uusi hallintovirastomalli palauttaisi ennen uudistusta vallinneen epätyydyttävän tilanteen, jolloin arviointitoiminta oli hallinnollisesti epäitsenäinen ja arviointitoiminnan riippumattomuutta kyseenalaistettiin.

Koulutuksen arviointitoiminnan kansallinen ja kansainvälinen uskottavuus edellyttää, ettei arviointitoimijan riippumattomuutta voida kyseenalaistaa.

Oppimistulosten arvioinnin sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen arvioinnin osalta siirryttäisiin tilanteeseen, jossa oppimistulosten ja koulutuksen arvioitsija olisi hallinnollisesti osa viranomaistoimijaa, Opetushallitusta, joka on kansallisesti keskeinen koulutuksen kehittäjä. Opetushallitus mm. antaa perus- ja toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet ja ohjaa opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien toimintaa. Näin ollen myös sen päätökset ja linjaukset ovat osa koulutusjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistä. Arviointitoiminnan riippumattomuuden ja uskottavuuden kannalta asetelma olisi mahdoton. Karvin on kyettävä arvioimaan riippumattomasti koko koulutusjärjestelmän toimivuutta, siis myös Opetushallituksen vastuulla olevia toimintoja. Hallintovirastomalli estäisi tämän tehtävän uskottavan toteuttamisen.

Korkeakouluille Karvin kansainvälinen status riippumattomana ja luotettavana arviointitoimijana, joka täyttää eurooppalaiset kriteerit korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoijana (Standards and Guidelines for Quality Assurence in the European Higher Education Area), on erittäin tärkeä. Esitetty uudistus uhkaa johtaa siihen, että Karvi poistetaan virallisesti hyväksyttyjen korkeakoulutuksen auditoijien rekisteristä (The European Quality Assurance Register for Higher Education). Tällöin se menettää toimintaedellytyksensä hyväksyttynä korkeakoulujen auditoijana Suomessa ja kansainvälisesti. Samaan tapaan kaikki koulutuksen kehittäjät tarvitsevat luotettavaa, laadukasta, riippumatonta, ajantasaista arviointietoa oman toimintansa kehittämiseen.

Muitakin vaihtoehtoja löytyy: uusi arviointi- ja laadunvarmistusvirasto

Karvi on sitoutunut valtion keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeessa (VIRSU) esitettyihin tavoitteisiin ja näkee, että hankkeen tavoitteet on mahdollista saavuttaa muilla keinoilla.

Uudistuksella haettuja taloudellisia säästöjä on tuki- ja hallintopalveluista vaikea saada, koska Karvin hallinto toteutetaan jo nyt hyvin kevyesti ja se hyödyntää mm. valtion palvelukeskuksia Palkeita ja Valtoria. Karvin huolena onkin se, että uudessa mallissa Karvi todennäköisesti joutuu uuden viraston hallintokulujen maksajaksi, mikä tarkoittaisi voimavarojen leikkausta varsinaisesta toiminnasta. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, koska yhteiskunnallinen tilanne, meneillään olevat koulutuspoliittiset muutokset sekä koulutuksen kehittäminen edellyttäisi entistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa arviointitietoa.

Karvi on toiminut runsaat kaksi vuotta ja se on tässä lyhyessä ajassa onnistunut tehokkaasti yhdistämään kolmen aiemmin erillään toimineen organisaation asiantuntemuksen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Erilaisten osaamisten ja arviointimenetelmien kehittäminen on Karvin keskeinen vahvuus. Hallintomallimuutos vaarantaa tämän kehityksen häiriöttömän jatkumisen.

Vaihtoehtona esitykselle liittämisestä Opetushallitukseen Karvi ja Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ovat esittäneet, että niiden toiminnoista rakennetaan uusi itsenäinen arviointi- ja laadunvarmistusvirasto. Tähän virastoon voitaisiin koota myös muu koulutuksen ennakointi- ja seurantatoiminta, joka edellyttää ohjausjärjestelmästä riippumatonta asemaa. Näin turvattaisiin arvioinnin riippumaton asema ja kyettäisiin tuottamaan myös muuta koulutuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa tarvittavaa ennakointi- ja seurantatietoa. Uusi arviointitehtäviin ja laadunvarmistukseen erikoistunut virasto täyttäisi myös VIRSU-hankkeessa esitetyn noin 100 henkilötyövuoden kokovaatimuksen.

Kannanotot, Kotitalousopettajien liitto

Kotitalousopettajien liitto: Kotitalouden opetus palautettava ammatilliseen koulutukseen

 

kirja

Eduskunnan kotitalouden tukirengas:

Ammatillinen koulutus uudistetaan kokonaisuudessaan. Kotitalous ei näy nyt, eikä ehdotetun uudistuksen jälkeen tutkintonimikkeissä tai ammattitaitovaatimuksissa. Kotitaloudellista jatkuvuutta perusopetuksesta ammatilliseen opetukseen ei ole. Kuitenkin yhä useampi kotitalous tarvitsee apua arjen hallintaan. Kotitalouksien tarvitsemat kotitalouspalvelut ovat oma erityinen osaamisalueensa.

Monella ammatillisella opiskelijalla on puutteita arjen hallinnassa, rahan käytössä ja kuluttajana toimimisessa, mikä on vahva signaali kotitalousopetuksen tarpeellisuudesta myös perusopetuksen jälkeen. Arjen hallinnan taidot ovat tarpeen osana ammatillisten opintojen yhteisiä aineita. Kotitalousopetus tarjoaa eväitä arjen ja elämän hallintaan. Kotitalouden hallinnan ammattilaiset puolestaan tarjoavat kotitalous- ja kuluttajapalveluita niille kotitalouksille, joiden arki ei suju ilman apua.

Meneillään olevan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus niin, että se pystyy paremmin ja ketterämmin vastaamaan taloudessa, työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Kotitalousopetus poistui ammatillisesta koulutuksesta 2015, siitä huolimatta, että digitalisaation myötä kotien arki on muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi. Kotitalouden toiminta on muuttunut oleellisesti työelämän muutosten takia. Työajat ja tulot ovat yhä epäsäännöllisempiä. Kodeissa tarvitaan osaamista ruoan valintaan, valmistukseen, asumiseen ja asunnon puhtaudesta huolehtimiseen sekä kestävään kulutukseen ja talouden hoitoon. Nämä taidot ovat keskeisiä hyvinvoinnin kannalta. Perusopetuksen kotitalousopetus on kotikasvatuksen ohessa ainoa tilaisuus hankkia näitä taitoja.

Yhä useampi kotitalous tarvitsee apua arjen hallintaan. Kotitalouspalvelut ovat oma erityinen osaamisalueensa. Ammattimaiseen toimintaan perheissä eivät riitä pelkät ruoanvalmistustaidot, joita hankitaan ruokapalveluihin tähtäävissä koulutuksissa. Siihen eivät riitä toimitilahuollon taidot, joita saavutetaan puhdistuspalveluiden tutkinnoissa. Siihen eivät myöskään riitä kuluttajataidot, joita opitaan liiketalouden opinnoissa. Sosiaali- ja terveysalan koulutuskaan ei kata kotitalouksien palveluun tarvittavaa osaamista. Kotitalousala on monitieteinen osaamisalue, joka sisältää asiakkaan neuvontaa ja ohjausta. Siihen tarvitaan ammatillista otetta.

Kotitalousala itsessään on tällä hetkellä muutosvaiheessa, älykodit ja alustatalous muuttavat kotien toimintaympäristöä. Kotitalouden ammattilaisten kysyntä kasvaa kotouttamisessa sekä ns. heikkojen kuluttajien tarvitessa kotitalous- ja kuluttaja-alan palveluita. Yhteiskuntamme tarvitsee kipeästi kotitalousalan moniammattilaisia ohjaamaan ja neuvomaan kansalaisia sekä tuottamaan palveluita perheille.

Kotitalouden ammatillista osaamista tulee kehittää ja tuottaa ajanmukainen tutkintonimike sekä ammattitaitoisia osaajia vastaamaan haasteisiin. Tämä edellyttää selkeän jatkumon rakentamista perusopetuksen henkilökohtaista osaamista tuottavasta opetuksesta kohti ammatillista osaamista. Mm. sosiaalialaan kuuluvat lähihoitajat tarvitsevat koulutuksessaan kotitaloustieteen ja arjen hallinnan elementtejä. Pienyrittäjyyttä varten tarvitaan oma, jäntevä koulutusohjelma erityisammattitutkintona .

Eduskunnan kotitalouden tukirengas ehdottaa kotitalous- ja kuluttaja-alan tutkintonimikkeiden palauttamista tutkintorakenteeseen ja kotitalouden hallinnan osaamisalueen määrätietoista kehittämistä vastaamaan digitalisoituvan ja globalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Koulukuraattorin kelpoisuusvaatimuksia sekä toimivaltaa opiskelijan määräaikaisessa erottamisessa uudistetaan

school-boy-border

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi mietinnön perusopetuslakia, lukiolakia, ammatillista peruskoulutusta koskevaa lakia ja oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 206/2016 vp) keskiviikkona 8. joulukuuta 2016.

Valiokunta käsittelee mietinnössään koulujen ja oppilaitosten työrauhan turvaamisen menettelytapoja. Mietintö sisältää lausumaehdotuksen. Sen mukaan eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee perusopetuksen kurinpitoa selkeyttävät ja vaikuttavuutta lisäävät toimet kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä, ja että ministeriön on syytä harkita muun muassa jälki-istunnon suorittamista osana oppivelvollisuutta sekä perusopetuksen rehtorin oikeutta erottaa oppilas lyhyeksi määräajaksi.

Sivistysvaliokunta toteaa, että tavoite keventää ja nopeuttaa toisella asteella opiskelevan opiskelijan määräaikaisen erottamisen menettelyä on tarpeellinen. Opiskelijan erottamiseen johtaneet tilanteet voivat olla sellaisia, että kasvatuksellisista syistä ja oppilaitoksen turvallisuuden varmistamisen vuoksi ne on tarpeen käsitellä nopeasti. Hallinnollisen menettelyn sujuvoittamiseksi ehdotetaan, että jatkossa koulutuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään antaa rehtorille päätösvallan opiskelijan määräaikaiseen erottamiseen. Valiokunta ehdottaa rehtorille siirrettävän toimivallan rajaamista kolmeen kuukauteen hallituksen esityksessä ehdotetun vuoden enimmäisajan sijaan.

Valiokunta ehdottaa koulukuraattorin kelpoisuusvaatimusten väljentämistä siten, että tehtävään on kelpoinen sosionomin tutkinnon suorittaneen lisäksi soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut, jolla lisäksi on suoritettuna sosiaalialan aineopinnot tai vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai vastaavasta sosiaalialan tehtävästä.

Valiokunnan mietintöön sisältyy yksi vastalause.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2017. Aikuisille tarkoitetun lukion oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärän yhdenmukaistamista koskevat säännökset tulisivat voimaan 1.8.2017 ja niitä koskeva rahoituslain muutos 1.1.2018.

sivm-18_2016_he-206_2016 (pdf)

Kannanotot, Suomen Rehtorit ry

Suomen Rehtorit ry:n kannanotto: Suomen on aika herätä Pisa-unesta!

teacher_silhoette_by_desk_blackboard_blank

Suomen Rehtorit ry on huolissaan itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 julkaistuista PISA-tulosten suunnasta. Kouluissa tarvitaan selvästi enemmän aikaa pedagogiselle johtamiselle ja oppilaitosten työn kehittämiseen!

Koulutuksen ja oppimistulosten korkean tason säilymistä Suomessa on pidetty erheellisesti itsestäänselvyytenä. Viimeisimpien PISA-tulosten julkaisun pitää lopultakin herättää meidät tästä ruususen unesta, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Riikka Lindroos. 1970-luvulla toteutetulla suurella peruskoulu-uudistuksella saavutettiin Suomessa kaikkialla ihmetelty taso maana, jossa koulutuksen tasa-arvoisuus oli maailman parasta luokkaa. Erot osaamisessa osaavimpien ja heikoimmin menestyvien välillä eivät olleet juuri missään pienempiä kuin Suomessa. Viimeisimmät PISA-tulokset kertovat kuitenkin korutonta kieltään siitä, että Suomen suunta näyttää pysyvästi lukkiutuneen täysin päinvastaiseen suuntaan. Suomen Rehtorit ry on erityisen huolissaan eriytymiskehityksen kiihtymisestä paitsi maan eri osien välillä myös kaupunkirakenteiden sisällä. Erot oppilaitoksien välillä ovat kansainvälisessä vertailussa vielä siedettäviä, kun taas erot tyttöjen ja poikien välillä ovat yli PISA-keskiarvon.

Nyt tarvitaan aikaa pedagogiselle johtamiselle ja opetuksen kehittämiselle!

Koulujen lukumäärä on laskenut vuodesta toiseen. Oppilaitoksia on viime vuosien aikana sekä lakkautettu että yhdistetty, vaikka oppilasmäärät eivät ole enää juuri laskeneet. Tämän seurauksena oppilaitosten yksikkökoot ovat kasvaneet. Koulu voi tänä päivänä muodostua jopa useasta erillisestä toimipisteestä. Säästöjen takia koulua johtaa silti edelleen käytännössä aina vain yksi rehtori. Lisääntyneen hallinnollisen työkuorman sekä lyhytkestoisten kehittämishankkeiden työllistämissä kouluissa huokaillaan, mistä aika oppilaitoksen ja opetuksen kehittämiseen löytyy. Vielä enemmän mieliä askarruttaa, miten johtaja ennättää tähän kaikkeen työhön enää keskittyä. PISA-tulosten valossa maamme kouluissa on käynnistettävä systemaattinen ja hyvin johdettu pedagoginen kehittämistyö, jolla tutkimuksista toiseen laskusuunnassa olleiden tulosten suunta saataisiin käännettyä, vaatii Lindroos.

Oppilaitosjohtamisen ammatti on muuttunut, mutta työn reunaehdot eivät!

Rehtorin ammattia kuvaa työn moninaisuus. Rehtoreiden työmäärä on kasvanut ja toimenkuva laajentunut. Myös koulun toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja asettaa alati uusia haasteita. Kaiken muutoksen keskellä kouluissa pitäisi olla aikaa uudenlaisten oppimisympäristöjen ja oppimistilanteiden pedagogiseen kehittämiseen. Vain laadukas pedagoginen johtaminen ja systemaattinen kehittämistyö takaavat oppilaitoksen kehittymisen. Valitettavasti tähän ei useissa kouluissa jää rehtorilla ja opettajilla yhdessä riittävästi aikaa. Pedagogisen henkilökunnan kallisarvoista työaikaa kuluu tämän sijasta yhä enemmän hallinnollisiin töihin, oppilashuollollisiin asioihin sekä mitä moninaisimpiin kirjauksiin sähköisissä ympäristöissä.

Miten saamme kielteisen kehityksen katkaistua?

Oppilaiden halu ja motivaatio oppimiseen sekä viihtyminen kouluissa luovat pohjan hyvälle oppimiselle. Koulun ja oppimisen arvostamisen kulttuurin merkityksen voi ymmärtää valitettavan usein vasta sitten, kun se on menetetty. Kun oppilaiden erilaisen tuen tarve on kasvanut ja erityisopetuksen määrää on samaan aikaan leikattu, herättää PISA-tulokset aiheellisen huolen, jääkö opettajalla enää aikaa tavallisille oppilaille ja tuetaanko riittävästi eri tavoin lahjakkaita oppilaita? Erilaisia oppijoita tukevat opettamisesta oppimiseen -asenne, oppilaiden aktiivisuuden lisääminen, yritteliäisyyden kannustaminen ja yhdessä tekeminen. Millä tavoin voimme katkaista alavireisen kehityksen ja muuttaa sen onnistumisen ja tulosten parantamisen kierteeksi, kysyy Lindroos.

Leikkausten sijaan tarvitsemme kehittämistä ja panostuksia!

Maassamme on jouduttu liikaa koettelemaan koulutuksen iskunkestävyyttä. Ryhmäkokojen kasvattaminen, oppilaitosten huono kunto, kehnot oppimateriaalit, opettajien täydennyskoulutuksen leikkaukset, inkluusion käyttäminen säästökeinona ja kasvava työn kuormittavuus ovat esimerkkejä liian monen rehtorin päivittäisistä haasteista. On aika havahtua, ettei kansainvälisessä vertailussa pärjätä enää samoin eväin kuin ennen. Leikkauksien sijaan tarvitsemme kehittämistekoja ja panostuksia tulevaisuuteen. Kouluille on annettava aikaa ja voimavaroja kehittää opetusta ja oppimisympäristöjä sekä luoda oppimisen iloa ja hyvinvointia kouluissa kaikille oppilaille!