Kannanotot, Suomen Rehtorit ry

Suomen Rehtorit ry:n kannanotto: Suomen on aika herätä Pisa-unesta!

teacher_silhoette_by_desk_blackboard_blank

Suomen Rehtorit ry on huolissaan itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 julkaistuista PISA-tulosten suunnasta. Kouluissa tarvitaan selvästi enemmän aikaa pedagogiselle johtamiselle ja oppilaitosten työn kehittämiseen!

Koulutuksen ja oppimistulosten korkean tason säilymistä Suomessa on pidetty erheellisesti itsestäänselvyytenä. Viimeisimpien PISA-tulosten julkaisun pitää lopultakin herättää meidät tästä ruususen unesta, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Riikka Lindroos. 1970-luvulla toteutetulla suurella peruskoulu-uudistuksella saavutettiin Suomessa kaikkialla ihmetelty taso maana, jossa koulutuksen tasa-arvoisuus oli maailman parasta luokkaa. Erot osaamisessa osaavimpien ja heikoimmin menestyvien välillä eivät olleet juuri missään pienempiä kuin Suomessa. Viimeisimmät PISA-tulokset kertovat kuitenkin korutonta kieltään siitä, että Suomen suunta näyttää pysyvästi lukkiutuneen täysin päinvastaiseen suuntaan. Suomen Rehtorit ry on erityisen huolissaan eriytymiskehityksen kiihtymisestä paitsi maan eri osien välillä myös kaupunkirakenteiden sisällä. Erot oppilaitoksien välillä ovat kansainvälisessä vertailussa vielä siedettäviä, kun taas erot tyttöjen ja poikien välillä ovat yli PISA-keskiarvon.

Nyt tarvitaan aikaa pedagogiselle johtamiselle ja opetuksen kehittämiselle!

Koulujen lukumäärä on laskenut vuodesta toiseen. Oppilaitoksia on viime vuosien aikana sekä lakkautettu että yhdistetty, vaikka oppilasmäärät eivät ole enää juuri laskeneet. Tämän seurauksena oppilaitosten yksikkökoot ovat kasvaneet. Koulu voi tänä päivänä muodostua jopa useasta erillisestä toimipisteestä. Säästöjen takia koulua johtaa silti edelleen käytännössä aina vain yksi rehtori. Lisääntyneen hallinnollisen työkuorman sekä lyhytkestoisten kehittämishankkeiden työllistämissä kouluissa huokaillaan, mistä aika oppilaitoksen ja opetuksen kehittämiseen löytyy. Vielä enemmän mieliä askarruttaa, miten johtaja ennättää tähän kaikkeen työhön enää keskittyä. PISA-tulosten valossa maamme kouluissa on käynnistettävä systemaattinen ja hyvin johdettu pedagoginen kehittämistyö, jolla tutkimuksista toiseen laskusuunnassa olleiden tulosten suunta saataisiin käännettyä, vaatii Lindroos.

Oppilaitosjohtamisen ammatti on muuttunut, mutta työn reunaehdot eivät!

Rehtorin ammattia kuvaa työn moninaisuus. Rehtoreiden työmäärä on kasvanut ja toimenkuva laajentunut. Myös koulun toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja asettaa alati uusia haasteita. Kaiken muutoksen keskellä kouluissa pitäisi olla aikaa uudenlaisten oppimisympäristöjen ja oppimistilanteiden pedagogiseen kehittämiseen. Vain laadukas pedagoginen johtaminen ja systemaattinen kehittämistyö takaavat oppilaitoksen kehittymisen. Valitettavasti tähän ei useissa kouluissa jää rehtorilla ja opettajilla yhdessä riittävästi aikaa. Pedagogisen henkilökunnan kallisarvoista työaikaa kuluu tämän sijasta yhä enemmän hallinnollisiin töihin, oppilashuollollisiin asioihin sekä mitä moninaisimpiin kirjauksiin sähköisissä ympäristöissä.

Miten saamme kielteisen kehityksen katkaistua?

Oppilaiden halu ja motivaatio oppimiseen sekä viihtyminen kouluissa luovat pohjan hyvälle oppimiselle. Koulun ja oppimisen arvostamisen kulttuurin merkityksen voi ymmärtää valitettavan usein vasta sitten, kun se on menetetty. Kun oppilaiden erilaisen tuen tarve on kasvanut ja erityisopetuksen määrää on samaan aikaan leikattu, herättää PISA-tulokset aiheellisen huolen, jääkö opettajalla enää aikaa tavallisille oppilaille ja tuetaanko riittävästi eri tavoin lahjakkaita oppilaita? Erilaisia oppijoita tukevat opettamisesta oppimiseen -asenne, oppilaiden aktiivisuuden lisääminen, yritteliäisyyden kannustaminen ja yhdessä tekeminen. Millä tavoin voimme katkaista alavireisen kehityksen ja muuttaa sen onnistumisen ja tulosten parantamisen kierteeksi, kysyy Lindroos.

Leikkausten sijaan tarvitsemme kehittämistä ja panostuksia!

Maassamme on jouduttu liikaa koettelemaan koulutuksen iskunkestävyyttä. Ryhmäkokojen kasvattaminen, oppilaitosten huono kunto, kehnot oppimateriaalit, opettajien täydennyskoulutuksen leikkaukset, inkluusion käyttäminen säästökeinona ja kasvava työn kuormittavuus ovat esimerkkejä liian monen rehtorin päivittäisistä haasteista. On aika havahtua, ettei kansainvälisessä vertailussa pärjätä enää samoin eväin kuin ennen. Leikkauksien sijaan tarvitsemme kehittämistekoja ja panostuksia tulevaisuuteen. Kouluille on annettava aikaa ja voimavaroja kehittää opetusta ja oppimisympäristöjä sekä luoda oppimisen iloa ja hyvinvointia kouluissa kaikille oppilaille!

Turun yliopisto

Namibia ostaa opettajankoulutuspaketin Turun yliopiston Rauman yksiköstä

na

Namibialainen NSFAF -säätiö on ostanut Finland Universitylta kandidaattitasoisen opettajankoulutuksen 25 opiskelijalle. Koulutuksen toteuttaa Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Koulutus käynnistyy alkuvuonna 2017 ja kestää yhteensä kolme vuotta.

Nyt solmittu sopimus on ensimmäinen Finland Universityn koulutusvientiprojekti, jossa toteutetaan kokonainen kandidaattitason tutkintokoulutus. Koulutuksen ostaa Namibian valtiollinen Namibia Students Financial Assistance Fund (NSFAF).

– NSFAF ostaa suomalaista opettajankoulutusta kehittääkseen edelleen oman maansa opettajankoulutuksen tasoa. Tämä on myös osoitus suomalaisen opettajankoulutuksen korkeasta laadusta, koulutusjohtaja Päivi Granö Turun yliopistosta kertoo.

Koulutus perustuu suomalaiseen opettajankoulutusjärjestelmään, mutta se on räätälöity namibialaisiin tarpeisiin.

– Namibiassa opettajankoulutus on kandidaattitasoista. Suomessa opettajankoulutus on maisteritasoista, eli tämä koulutus ei anna heille pätevyyttä toimia opettajana Suomessa, koordinaattori Anna Alasuutari kertoo.

Koulutuksesta kaksi ensimmäistä vuotta järjestetään Raumalla, työharjoittelujaksoja sekä etäopintoja sisältävä kolmas vuosi Namibiassa.Koulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä niin Namibian pään partnerin, NSFAFin, kuin myös kotimaisten yhteistyökumppanien, kuten Rauman kaupungin, kanssa.

Turun yliopisto on aiemmin myynyt koulutusvientinä lyhytkestoisempia täydennyskoulutuskokonaisuuksia. Namibialaisopettajien koulutus on myös kansallisella tasolla ensimmäisiä kanditason tutkinnon tuottavia koulutusvientiprojekteja. Finland University on aiemmin myynyt myös maisteritasoisen koulutusvientiprojektin, jonka toteuttajana on Tampereen yliopisto.

– Uusi koulutus lisää kokemustamme kansainvälisestä toiminnasta ja on pohja koulutusvientitoiminnan kehittämiselle edelleen. Se antaa myös meidän asiantuntijoillemme mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen, Alasuutari kertoo.

Koulutusvienti avaa uusia mahdollisuuksia laajentaa myös raumalaisen opettajankoulutuksen kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvää koulutusta.

Sopimuksen syntymistä ovat tukeneet vahvasti sekä Suomen Namibian että Namibian Suomen suurlähetystöt.

Finland University on Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteinen, vuonna 2013 perustettu ja vuonna 2014 toimintansa aloittanut koulutusvientiorganisaatio.

PISA

PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta

numbers-1376742539qaa

OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli luonnontiede. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen oli OECD-maiden kolmanneksi parasta. Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa, matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna.

Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän (531) mukaan suomalaiset 15-vuotiaat olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Japanin pistemäärä (538) oli muita OECD-maita korkeampi. Suomen, Viron ja Kanadan (528) pisteet eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.
Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen edellä olivat Singapore (556), Japani, Viro ja Taiwan (532). Kaikkien edellä mainittujen maiden tulokset olivat selkeästi OECD-maiden keskiarvoa parempia.

Suomessa luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 (563 pt) verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena. Tulosten heikkeneminen vastaa miltei yhden kouluvuoden edistystä. PISA-arvion mukaan vuosittain runsaat 6 000 nuorta jää Suomessa vaille riittäviä perustaitoja luonnontieteissä, mikä lisää riskiä selvitä jatko-opintojen ja nykyaikaisen työelämän vaatimuksista.

Lukutaito ja matematiikka

Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa. Selkeästi paras lukutaidon taso oli Singaporessa, jossa oppilaiden saavuttamien pisteiden keskiarvo oli 535 pistettä. Tämän jälkeen hyvin tasaväkisiä olivat Hongkong (527 pistettä), Kanada (527), Suomi (526) ja Irlanti (521). Suomen naapurimaista menestyi parhaiten Viro, jonka tulos oli heti kärkiviisikon perässä. OECD-maista suomalaisnuoret menestyivät toiseksi parhaiten. Kun kaikki osallistuvat maat huomioidaan, Suomen sijoitus oli neljäs. Suomen pistemäärä oli kaksi pistettä parempi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna.
Matematiikan osaaminen on Suomessa säilynyt ennallaan. Suomen sijoitus oli seitsemäs OECD-maiden joukossa yhdessä tasapistein Tanskan kanssa. Edelle sijoittuivat Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista. Vuonna 2013 Suomi oli kuudes OECD-maista ja 12. kaikista maista.

– PISA2015-tutkimus antaa kaksijakoisen viestin. Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa. Jo kymmenen vuotta jatkunut oppimistulosten lasku on taittunut lukutaidossa ja matematiikassa se on hidastunut. Koulujen väliset erot ovat meillä edelleen pienet. Toisaalta PISA viestii huolta koulutuksen tasa-arvosta, erityisesti pojista. Myös sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvussa. On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli. Tutkimus kertoo siitä, että peruskoulun uudistuksille on kipeä tarve, sillä liian monen motivaatio on hukassa. Jo käynnistyneet uudistukset uusista opetussuunnitelmista opettajien täydennyskoulutukseen tulevat tarpeeseen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Luonnontieteet eivät motivoi

Tutkimuksesta ilmenee, että luonnontieteissä heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa ja huippujen määrä laskee erityisesti poikien osalta ja alueellinen tasa-arvo heikkenee.

– Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on miltei kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella. Peräti 65 prosenttia luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Heistä noin 2/3 on poikia, toteaa yliopistotutkija Jouni Vettenranta.

Tyttöjen ja poikien tasoero kasvaa ja oli Suomessa OECD:n suurin, 19 pistettä tyttöjen hyväksi. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita Singaporen tyttöjen jälkeen. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien tulosten heikkeneminen kasvattaa sukupuolten välistä eroa entisestään tyttöjen hyväksi.

Koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen osallistujamaiden pienimpiä, mutta alueelliset erot nousevat esille entistä vahvemmin. Nyt varsinkin pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja Itä-Suomeen verrattuna.

Motivaatio opiskella luonnontieteitä, arvostus luonnontieteitä kohtaan sekä suoritusluottamus luonnontieteellistä osaamista kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatio- ja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen.

– Suomessa osaamista selittävät oppilaiden asenteet, kun taas OECD-maissa sosioekonominen tausta vaikuttaa eniten. Motivaatio kasvattaa osaamista ja osaaminen vastaavasti ruokkii motivaatiota. Tähän kehään pitäisi pystyä vaikuttamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo professori Jouni Välijärvi.

– Uskon edelleen koulutusjärjestelmämme vahvuuksiin. Meidän tulee pitää kiinni yhdenvertaisista koulutusmahdollisuuksista, opettajien korkeasta koulutuksesta, laajasta paikallisesta vastuusta ja vapaudesta koulutuksen kehittämisessä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä oppimisen tukena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilaiden innostuksen ja kiinnostuksen herättämiseen niin, että jokainen lapsi ja nuori voi koulussa löytää omat vahvuutensa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen.

PISA 2015 tutkimukseen osallistui yhteensä 73 maata / aluetta

PISA 2015 on kuudes tutkimus OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa, joka vuodesta 2000  lähtien on kolmen vuoden välein arvioinut oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: vuonna 2006 ja vuonna 2015 se oli luonnontieteet. Pääalueen arviointi on kattava, kun taas sivualueiden osalta seurataan lähinnä oppimistulosten yleistä kehitystä.

PISA 2015 -tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.

Peruskoulun uudistaminen on hallituksen kärkihanke

Peruskoulun uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2016 vuosiluokkien 1–6 osalta. Vuosiluokat 7–9 tulevat mukaan vuosina 2017, 2018 ja 2019. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissa. Tavoitteena on kehittää peruskoulun oppimisympäristöjä ja työtapoja niin, että ne innostavat oppimaan. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Opetussuunnitelmien tavoitteena on lisätä oppilaiden motivaatiota opiskelua kohtaan, kehittää oppimaan oppimisen taitoja sekä kehittää ajattelun ja yhteistyön taitoja.

Hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelma tukee peruskoulun uudistumista vuosina 2016–2019. Jokainen peruskoulu saa tutoropettajan ohjaamaan muita opettajia, tukemaan uuden pedagogiikan toteutumista ja opetuksen digitalisaation edistämistä. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, joka koordinoi tutkimustietoon perustuvia huippuluokan kokeiluja. Opettajan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen ja sen tukeminen on osa Uusi peruskoulu -kärkihanketta. Opettajankoulutusfoorumi laati laajassa sidosryhmäyhteistyössä opettajankoulutukselle kehittämisohjelman, joka julkistettiin 13.10.2016. Uusi peruskoulu -ohjelmaan käytetään kaikkiaan 90 miljoonaa euroa hallituskaudella.

Yhtenä osana peruskoulun uudistamista opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on kutsunut kaikki eduskuntapuolueet peruskoulufoorumin parlamentaariseen ryhmään luomaan teesit tulevaisuuden peruskoululle. Foorumin ja parlamentaarisen ryhmän työt ajoittuvat Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Teesit julkistetaan elokuussa 2017 koulujen alkaessa.

Liikkuva koulu -ohjelma on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Liikkuminen koulupäivän aikana lisää kouluviihtyvyyttä, ja eri oppiaineiden sisältöjen muuttaminen liikunnallisiksi tuo vaihtelua opetusmenetelmiin. Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamiseen käytetään 21 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018.

Lasten ja nuorten matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen vahvistamiseksi on käynnissä valtakunnallinen Luma Suomi -kehittämisohjelma. Ohjelma laajenee valtakunnalliseksi vuoden 2017 alusta. Ohjelmassa tuetaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologiakasvatuksen tutkivaa oppimista varhaiskasvatuksesta yläkoulun viimeisille luokille saakka. Ohjelman toteuttamiseen on varattu 5 miljoonaa euroa vuosina 2014–2019.

Hallitus toteuttaa myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen monilukutaito-ohjelman. Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Monilukutaito-ohjelma toteutetaan vuosina 2016–2018 kilpailutuksen pohjalta. Peruskoulun uudistamiseksi tehtävät toimet

PISA 2015 -tulokset aineistoineen osoitteessa http://www.minedu.fi/pisa

Jyväskylän yliopiston PISA-sivut: https://ktl.jyu.fi/pisa

Peruskoulun uudistaminen: http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/peruskouluuudistus/

Peruskoulu

Neljäsluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen heikentynyt

2016-11-29-12_52_17-ktl-d117-pdf-nitro-reader-3

Suomalaisten osaaminen edelleen hyvällä tasolla lähes 50 maan TIMSS-tutkimuksessa

PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu notkahdus nuorten osaamisessa näkyy nyt myös neljännellä luokalla. Etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Tulosten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin peruskoulun alkaessa. Tällaisiin tuloksiin on tultu tänään julkistetussa kansainvälisessä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista arvioivassa TIMSS-tutkimuksessa.

PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu notkahdus nuorten osaamisessa näkyy nyt myös neljännellä luokalla. Etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Tulosten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin peruskoulun alkaessa. Tällaisiin tuloksiin on tultu tänään julkistetussa kansainvälisessä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista arvioivassa TIMSS-tutkimuksessa.

Osaaminen heikentynyt neljän vuoden aikana

Peruskoulun neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on heikentynyt selvästi vuosien 2011 ja 2015 välillä. Vuonna 2011 luonnontieteiden osaamisen kansallinen keskiarvo oli 570 pistettä, mutta vuoden 2015 arvioinnissa enää 554 pistettä. Erotus tarkoittaa noin puolen kouluvuoden oppimäärää. Pudotus matematiikassa on ollut hieman loivempi, 545 pisteestä 535 pisteeseen. Vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset heikkenivät neljän vuoden aikana.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteissä jaetulle viidennelle sijalle (2011 3. sija). Edellä olivat Singapore, Korea, Japani ja Venäjä. Matematiikassa Suomen sijoitus on pudonnut 10 kärjen ulkopuolelle (jaettu 13. sija, 2011 8. sija). Kärjessä olivat matematiikassa viisi Aasian maata tai aluetta: Singapore, Hongkong, Korea, Taiwan ja Japani.

– Huolimatta tulosten heikentymisestä suomalaislasten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin hyvät. Luonnontieteissä sijoituksemme on OECD-maiden joukossa toinen ja matematiikassa myös selvästi yli OECD-maiden keskiarvon, lohduttavat tutkimuksen koordinaattori Jouni Vettenranta ja tutkija Jenna Hiltunen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Tytöt ajaneet poikien ohi

Vuonna 2011 tehdyssä TIMSS-tutkimuksessa sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa luonnontieteiden osaamisessa ja matematiikassa pojat olivat hieman tyttöjä parempia. Nyt tytöt ovat kuitenkin selvästi parempia kaikilla tutkituilla matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla. Poikien tulokset ovat heikentyneet vuosien 2011 ja 2015 välillä luonnontieteissä 22 pistettä ja matematiikassa 18 pistettä. Samana aikana tyttöjen tulokset putosivat olennaisesti vähemmän: luonnontieteissä pudotus oli 10 pistettä ja matematiikassa 2 vain pistettä.

– Erinomaisesti osaavien poikien osuuden vähentyminen on keskeinen syy poikien keskipistemäärän putoamiseen. On huolestuttavaa, että sukupuolten väliset erot ovat havaittavissa jo näin varhaisessa vaiheessa koulupolulla. Peruskoulun opetussuunnitelmassa korostettu koulun merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä ei näytä toteutuvan, arvioivat Vettenranta ja Hiltunen.

Koulujen väliset erot eivät ole kasvaneet

Julkisuudessa on oltu huolestuneita koulujen välisten erojen kasvamisesta. Tämän tutkimuksen valossa alakoulujen väliset erot ovat Suomessa todella pieniä eikä niiden havaittu kasvaneen vuodesta 2011. Luokkien keskimääräisten tulosten välillä havaittiin vaihtelua jonkin verran enemmän, mutta tämä selittyi suureksi osaksi yleisopetuksen ja erityisopetuksen ryhmien välisillä eroilla. Suomessa erot osaamisessa ovatkin vahvasti peräisin oppilastason tekijöistä. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa oppilaiden väliset erot osaamisessa olivat tutkittujen maiden pienimpiä.

– Ainakin neljäsluokkalaisten kohdalla suomalainen peruskoulu on edelleen monella tapaa tasa-arvoinen, sillä oppilaiden osaaminen ei riippunut myöskään siitä missä päin Suomea asui tai asuiko kaupungissa vai maaseudulla, valottaa yliopistotutkija Kari Nissinen.
Asenteissa parantamisen varaa

Suomalaislapset pitävät kaikkien muiden maiden lapsia vähemmän luonnontieteistä ja matematiikassakin vähemmän pitäviä maita on vain kolme. He myös selvästi osanottajamaiden keskiarvoa vähemmän luottavat itseensä oppijoina ja kokevat olevansa vähemmän opettajan sitouttamia opetukseen. Näillä motivaatiotekijöillä on suuri merkitys osaamiselle.

– Yksi oppimistuloksiin vaikuttava ja motivaatiota vähentävä tekijä on koulukiusaaminen. Viikoittain kiusaamista kokevien oppilaiden osaaminen on merkittävästi heikompaa kuin kiusaamista kokemattomilla. Suomessa neljäsluokkalaisten kokema kiusaaminen on kuitenkin vertailumaiden vähäisimpiä, toteaa apulaisprofessori Juhani Rautopuro.

Kodin vaikutukseen kiinnitettävä enemmän huomiota

Osa neljännellä luokalla näkyvien osaamiserojen syistä on syntynyt jo ennen koulunkäynnin aloittamista. Ne lapset, joilla oli peruskoulun alkaessa hyvät perustaidot lukemisessa ja laskemisessa pärjäsivät selvästi paremmin osaamistehtävissä kuin ne, joilla oli heikot perustaidot. Varhaiset perustaidot olivatkin vahvimpia osaamiseroja selittäviä tekijöitä tutkimuksessa. Näitä perustaitoja erittäin hyvin hallitsevia lapsia oli Suomessa suhteessa jopa puolet vähemmän kuin hyvin menestyneissä Aasian maissa.

Varhaisten perustaitojen kehittymiseen vaikuttavat erittäin paljon kodin aineelliset ja henkiset resurssit sekä kodin asenteet. Sen sijaan paljon keskustelua herättäneellä päivähoidon toteutustavalla (päiväkoti, esikoulu, kotihoito) ei ollut kovin huomattavaa yhteyttä osaamiseen.

– TIMSS-tutkimus osoittaa, että merkittävä osa oppimiseroihin johtavista syistä syntyy jo ennen koulunkäynnin aloittamista, ja tätä epätasa-arvoista lähtötilannetta kouluissamme ei kokonaan kyetä tasoittamaan. Vanhempien tulisi tiedostaa tämä asenteiden, oppimismotivaation ja koulumyönteisen ilmapiirin merkitys lapsen myöhemmälle kehitykselle, ja mahdollisuuksiensa mukaan lukea lapselle sekä kannustaa numeroiden ja kirjainten pariin, Vettenranta toteaa.

TIMSS-tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) on toteuttanut Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. TIMSS-tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement). Tutkimuksen matematiikan osuuteen osallistui 49 ja luonnontieteiden osuuteen 47 maata. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 5015 neljännen luokan oppilasta 158 koulusta. TIMSS-tutkimus mittaa osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmien mukaista osaamista.

Raportti:
Jouni Vettenranta, Jenna Hiltunen, Kari Nissinen, Eija Puhakka, Juhani Rautopuro: Lapsuudesta eväät oppimiseen. Neljännen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Kansainvälinen TIMSS-tutkimus Suomessa. Koulutuksen tutkimuslaitos 2016. 90 s.
Raportti löytyy TIMSS-tutkimuksen nettisivulta
Koulutustilastot, Tilastokeskus

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä pysyi vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla, 1,27 miljoonassa. Opiskelijamäärä kasvoi hieman peruskouluopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa sekä ammattikorkeakoulukoulutuksessa. Yliopistokoulutuksessa opiskelijoiden määrä pieneni. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen koulutustilastoihin.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2004–2015:

opiskt_2015_2016-11-29_tie_001_fi_001

Vuonna 2015 uusia opiskelijoita oli 283 100 ja tutkinnon suorittaneita 223 500. Uusista opiskelijoista naisia oli 52 prosenttia ja tutkinnon suorittaneista 54 prosenttia.

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilasto kuvaa tutkintotavoitteisen koulutuksen kokonaisuutta yhtenäisin käsittein ja luokituksin. Tilastossa on tietoja kaikista koulutussektoreista. Aiheeseen liittyviä tietoja julkaistaan myös tilaston tietokantataulukoissa sekä esi- ja peruskouluopetuksen,lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen, yliopistokoulutuksen ja oppilaitosten aikuiskoulutuksen tilastojen sivuilla.

Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

Kielipesä Máttabieggassa

Saamelaisperheiden kartoitus: Saamenkieliselle perusopetukselle on tarvetta pääkaupunkiseudulla

viisivuotiaat-aile-kirste-ja-sophia

Viisivuotiaat Áile Kirste ja Sophia odottavat innolla saamenkielistä esiopetusta syksyksi 2017. Kuvassa he esiintyvät Helsingissä saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2016. (kuva: Maarit Kiprianoff)

Pohjoissaamenkielisen kielipesä Máttabieggan saamelaislapset odottavat innolla koulutien alkamista. Kielipesälasten vanhemmat ovat käynnistäneet lokakuussa 2016 kampanjan, jonka tavoitteena on saamelaislasten oikeuksien vahvistaminen saamelaisten perinteisen kotiseutualueen ulkopuolella. Kampanjan ensimmäisenä osana on järjestetty kysely pääkaupunkiseudun saamelaisperheille.

Kielipesä Máttabieggassa (su.Etelätuuli) ensimmäisinä joulukuussa 2013 päivähoidon aloittaneet lapset tulevat esiopetusikään syksyllä 2017. Kielipesälasten vanhemmat odottavat Helsingin kaupungin järjestävän silloin esiopetuksen ja saamenkielisen opetusluokan koulutaipaleen alkaessa syksyllä 2018.

Kielipesälasten vanhemmat ovat nähneet kielipesälasten kasvavan vahvaan moderniin saamelaisidentiteettiin. Kielitaito avaa heille pääsyn sukupolvien rajat ylittävään saamelaisyhteisöön ja yhteyden Pohjois-Suomessa asuviin sukulaisiin. Lapset ovat myös osallistuneet saamelaisen lastenkulttuurin kehittämiseen ja he ovatkin luontevasti osana seuraavan sukupolven saamelaista yhteisöä.

– Pelkonamme on, että heidän siirtyessään opetusvelvollisuuden piiriin lasten saamen kielen taito heikkenee ja identiteetti ristiriitaistuu, kielipesälasten vanhemmat toteavat. Länsi-Pasilan kielipesä on ollut paljon julkisuudessa ja se tunnetaan hyvin, sillä 96 % kyselyn tavoittamista saamelaisperheistä on tietoisia, että kielipesässä saa pohjoissaamenkielistä päivähoitoa.

Saamelaisperheiden kiinnostusta äidinkieliseen perusopetukseen kartoitettiin marraskuun alussa 2016. Kysely tavoitti 39 alle 16-vuotiasta saamelaislasta ja kysely kattoi 89 pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä, joka itse on saamelainen tai jonka taloudessa asuu saamelainen.

Vastanneista kaksi kolmasosaa on pohjoissaamenkielisiä, viidesosa kolttasaamelaisia ja reilu kymmenes inarinsaamelaisia. 80% heistä asuu Helsingissä, Vantaalla tai Espoossa.

Kyselyyn vastanneista kouluikäisten lasten saamelaisperheistä 71% olisi halunnut lapsensa pohjoissaamenkieliseen perusopetukseen koulutien alusta lähtien. Seitsemän perhettä toivoi lisäksi kielisuihkutusta inarin- tai koltansaameksi mikäli heidän lapsensa voisivat olla pohjoissaamenkielisessä opetuksessa.

Mikäli saamenkielinen opetus saataisiin toteutumaan jossakin pääkaupunkiseudun kouluista, moni perhe toivoo pikkukoululaiselle koulutaksia äidinkielistä koulutietä turvaamaan, sillä välimatkat pääkaupunkiseudulla ovat pitkiä.

Vanhemmat toivovat lastensa saavan kasvaa saamenkielisiksi

Kielipesälasten vanhemmat eivät näe estettä kyläkoulumaisen saamenkielisen ryhmän perustamiselle, jossa samassa opetusryhmässä voitaisiin tarjota eri luokka-asteiden (esim. esiopetus-2. lk ja 3-6 lk) opetusta, tai saamenkielisen luokan integroimista valtakieliseen opetusryhmään suomi-saameluokan muodossa siten, että osa opetuksesta tapahtuisi suomenkielisessä ryhmässä ja osa pienemmässä äidinkielisessä ryhmässä. Mahdollisia ratkaisumalleja on monia. Kielipesä on osoittanut myös sen, että moni saamelainen perhe havahtuu käyttämään omankielistä palvelua vasta sitten, kun sitä on tarjolla.

Helsingin kaupungin järjestämä saamenkielinen päivähoitoyksikkö Ruoholahdessa, päiväkoti Troolarissa, aloitti toimintansa samana syksynä kielipesän kanssa. Marraskuussa 2013 avattu kielipesä Máttabiegga on toiminut täydellä kapasiteetillaan vuoden. Kokopäivähoidossa on 9 lasta.

– Pidämme kielipesän nopean täyttymisen ja saamenkielisen päiväkotitoiminnan herättämän laajan mielenkiinnon perusteella väistämättömänä, että jos saamenkielinen esiopetus ja alkuopetus (esimerkiksi esiopetus ja 1-3 opetusluokka) järjestetään, saadaan opetusryhmiin lapsiakin, kielipesälasten vanhemmat toteavat tekemänsä kyselyn pohjalta.

Vanhemmat toivovat lastensa saavan kasvaa saamenkielisiksi.

-Saamenkielisen perusopetuksen lisäksi kielipesän yhteyteen olisi ihanteellista saada iltapäiväkerhotoimintaa, vanhemmat haaveilevat.

Kielipesän merkitys lasten kielitaidossa ja myös perheiden kieliympäristössä on osoittautunut käänteentekeväksi. Kaksikielisessä kodissa kasvaville lapsille kielipesä tarjoaa mahdollisuuden siirtää passiivinen kielitaito aktiiviseksi käyttökieleksi. Suomenkielisessä kodissa kasvaville saamelaislapsille kielipesä mahdollistaa saamenkielen oppimisen ja rohkaisee saamelaisen lastenkulttuurin päivittäistä näkymistä ja kuulumista kodeissa.

Kannanotot

OAJ:n Luukkainen: Ammattijärjestöjen tultava ulos kuorestaan

25513_381324713788_1632286_n

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Ammattijärjestöt perustavat toimintaansa liikaa nykytilanteen suojeluun, toteaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Sen seurauksena perinteinen ammattijärjestöjen tehtävä uhkaa hukkua.

– Ammattijärjestöt sekä parantavat ihmisten elinoloja että vahvistavat yhteiskuntarauhaa. Noissa periaatteissa ja tavoitteissa ei ole mitään hävettävää. Ne vain korostuvat tänä ”haukkojen aikana”, jolloin osa työnantajista ja poliitikoista haluaa nähdä työntekijät vain ongelmina ja ammattijärjestöt muutoksen esteinä, Luukkainen sanoo.
Hänen mukaansa viime vuodet ovat selkeästi osoittaneet, että nimenomaan työmarkkinajärjestöt ovat pystyneet tasapainoisesti ja vastuullisesti tekemään päätöksiä ja viemään yhteiskuntaa eteenpäin.

– Järjestöjen voima on siinä, että yli 2 miljoonaa palkansaajaa on sitoutunut niiden työhön. Kymmenettuhannet aktiivit tekevät työtä sen eteen, että ammattijärjestöjen tavoitteet toteutuvat arjessa. Liian usein unohtuu, että nimenomaan palkansaajat ovat tämän liikkeen todellisia päätöksentekijöitä ja toimijoita.

Ammattijärjestötyö muuttuu myös koko ajan vuorovaikutteisemmaksi. Siinä järjestöillä on Luukkaisen mukaan tärkeä kehittämisen paikka.

– Minkään organisaation toiminta ei näinä aikoina voi perustua yksipuoliseen saneluun. Järjestö- ja toimintarakenteita on kehitettävä kuuntelemalla, kunnioittamalla ja rakentamalla. Sen sijaan, että sitä työtä murennetaan, sitä on vahvistettava ja toimijoiden keskinäistä kunnioitusta lisättävä. Ammattijärjestöt tekevät erittäin arvokasta työtä koko yhteiskunnan hyväksi.

Puhtaasti vain oman taustaryhmän suojeluun perustuva edunvalvonnan periaate on kuitenkin Luukkaisen mukaan nostanut nokkaansa esimerkiksi ns. Suomen mallista keskusteltaessa. Tällainen ajattelu ei edusta ammattiyhdistysliikkeen solidaarista perinnettä.

Ammattijärjestöjen on osattava ennakoivasti lukea työn muuttumista ja uudistuvia talous- ja palvelurakenteita.

– Esimerkiksi maakuntahallinnon synty ja kuntarakenteen tiivistyminen kokoavat työnantajia yhteen. Siksi on välttämätöntä muovata myös työntekijöiden edunvalvonnan rakenteita suuremmiksi, vahvemmiksi ja paremmin resursoiduiksi kokonaisuuksiksi.

Opettajan työn ydin säilyy

– Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalla jo toimintakentän raju muutos edellyttää edunvalvonnan uudelleenarviointia. Esimerkiksi sähköiset tietoverkot ja digitalisaatio muuttavat työn sisältöjä ratkaisevasti. Oppilaiden ja opiskelijoiden opintopolut eriytyvät, ja työelämä edellyttää uudenlaista osaamista, johon opiskelun pitäisi valmentaa.

Luukkainen korostaa, että opettajan työn ydintä ei kuitenkaan saa hukata.

– Ytimenä on yhä oppimisen, osaamisen ja elämänhallinnan edistäminen, vaikka työn tekemistapa voi muuttua ja työtä tehdään myös eri paikoissa kuin aiemmin. Opettajat työskentelevät yhä enemmän yhdessä, ja oppimista tapahtuu myös muualla kuin perinteisissä oppilaitoksissa ja luokkatiloissa. Oppilaitokset muuttuvat monialaisiksi kampuksiksi ja oppimiskeskittymiksi. Työn tekemisen muodot, paikka ja aika muuttuvat kaikilla ammattialoilla. Siksikin ammattijärjestötoiminnan on muututtava, Luukkainen tähdentää.

Olli Luukkainen puhui OAJ:n syysvaltuuston avaustilaisuudessa Helsingissä. Kolmipäiväisen kokouksen asialistalla on mm. esitys 150-jäsenisen valtuuston koon pienentämiseksi. Valtuusto on 121 000-jäsenisen OAJ:n ylin päättävä elin.       

Peruskoulu, Tilastokeskus

Peruskouluissa 550 200 oppilasta vuonna 2016

Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 200 oppilasta vuonna 2016. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia. Peruskoulun oppilaista 49 prosenttia oli tyttöjä ja 51 prosenttia poikia.

Peruskoulun oppilaat maakunnittain 2016

Koulun sijaintimaakunta Toiminnassa olevia
peruskouluja
Oppilaita yhteensä Poikia Tyttöjä
Koko maa yhteensä 2 449 550 236 281 807 268 429
Manner-Suomi yhteensä 2 426 547 387 280 316 267 071
Uusimaa 551 161 748 82 656 79 092
Varsinais-Suomi 213 44 386 22 812 21 574
Satakunta 122 21 236 10 923 10 313
Kanta-Häme 88 17 873 9 143 8 730
Pirkanmaa 185 51 285 26 071 25 214
Päijät-Häme 72 19 232 9 854 9 378
Kymenlaakso 84 16 101 8 238 7 863
Etelä-Karjala 50 11 542 5 837 5 705
Etelä-Savo 77 13 008 6 709 6 299
Pohjois-Savo 117 23 488 12 116 11 372
Pohjois-Karjala 74 14 627 7 470 7 157
Keski-Suomi 116 27 782 14 160 13 622
Etelä-Pohjanmaa 136 21 090 10 867 10 223
Pohjanmaa 133 19 529 10 071 9 458
Keski-Pohjanmaa 55 8 091 4 097 3 994
Pohjois-Pohjanmaa 217 52 476 27 001 25 475
Kainuu 35 6 878 3 544 3 334
Lappi 101 17 015 8 747 8 268
Ahvenanmaa yhteensä 23 2 849 1 491 1 358
Ahvenanmaa 23 2 849 1 491 1 358

Peruskoulun oppilaista sai syksyllä 2016 tehostettua tukea 9 prosenttia ja erityistä tukea 7,5 prosenttia (ks. tietokantataulukot). Aiheesta lisää kesäkuussa 2017 julkaistavassa Erityisopetustilastossa.

Esiopetusoppilaita oli yhteensä 62 400, joista 11 000 koulun esiopetuksessa ja 51 400 päivähoidon esiopetuksessa.

Syksyllä 2016 oli toiminnassa 2 449 peruskoulua, 68 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Peruskouluista 95 prosenttia oli kunnan ylläpitämiä.

 

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos

Luokkakoolla ei ole selvää yhteyttä oppilaiden osaamiseen

pexels-photo-30200-large

Perusopetuksen luokkakoko kuumentaa mieliä. Liian suuri luokka nähdään syynä oppimistulosten laskuun jota luokkakoon pienentäminen parantaisi ja samalla oppilaat sitoutuisivat vahvemmin koulutyöhön. Tutkimusten perusteella luokkakoko ei kuitenkaan ole yhteydessä oppilaiden osaamiseen tai heidän oppimiseen ja kouluun liittyviin asenteisiinsa.

Tutkimustuloksia esitellään Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisusarjan teoksessa Luokkakoko. Teos on tähän mennessä kattavin suomenkielinen kooste luokkakokoa käsittelevästä tutkimuksesta.

Kansainvälisesti luokkakoko on yksi tutkituimmista kasvatustieteen kysymyksistä. Kirjan kirjoittajat Sirkku Kupiainen ja Ninja Hienonen Helsingin yliopistosta käyvät läpi joukon kansainvälisiä tutkimuksia. Tulokset luokkakoon vaikutuksista ovat tämän analyysin perusteella ristiriitaisia.

– Silloin kun luokkakoon vaikutus on tutkimuksissa löytynyt, se on usein jäänyt heikommaksi kuin jollakin muulla – yleensä edullisemmalla – tavalla toteutetun opetuskokeilun, kertoo Kupiainen.

Luokkakoko Suomessa OECD-maiden keskiarvoa pienempi

Suomen tilannetta tarkastellaan kirjassa Helsingin yliopistossa toimivan Koulutuksen arviointikeskuksen vuonna 2012 keräämän valtakunnallisen rehtorikyselyaineiston sekä kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla toteutettujen arviointitutkimusten perusteella.

Suomalainen perusopetuksen luokkakoko on OECD-maiden keskiarvoa pienempi. Lukuvuonna 2011–2012 keskimääräinen luokkakoko alaluokilla oli 19 oppilasta (OECD 21) ja yläluokilla 20 oppilasta (OECD 24). Suuria luokkia on Suomessa melko vähän, yli 30 oppilaan luokkien osuus kaikista peruskoulun luokista vuonna 2008 oli 2,4 prosenttia ja vuonna 2013 vain 0,8 prosenttia – tähän on luultavasti vaikuttanut myös samaan aikaan valtion kunnille suuntaama erityisavustus luokkakokojen pienentämiseen.

Luokkakoolla ei yhteyttä osaamiseen tai asenteisiin

Oppilaiden osaamista tutkittiin laaja-alaisilla, oppiaineiden rajat ylittävillä tehtävillä. Kaikissa tehtäväryhmissä ja kaikilla luokka-asteilla, kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla, tulos oli sama: Syy oppilaiden osaamiseen tai osaamattomuuteen ei löytynyt luokan oppilaiden määrästä. Osaaminen oli kuitenkin usein parempaa kaikkein suurimmissa luokissa, jotka ovat oppilasvalikoinnin seurauksena usein esimerkiksi musiikkiluokkia tai valinnaisen kielen opiskelijoiden luokkia.

Oppilaiden asenteista tutkittiin suoraan koulutyöhön liittyviä asenteita sekä oppilaan näkemyksiä opettajistaan ja luokkatovereistaan. Nämä olivat riippumattomia luokkakoosta kaikilla luokka-asteilla lukuun ottamatta pienimpiä, alle viidentoista oppilaan luokkia. Näissä luokissa on yleensä useampia tukea saavia oppilaita, joilla on jonkin verran enemmän koulutyötä haittaavia asenteita kuin muun kokoisissa luokissa opiskelevilla oppilailla.

Tutkimuksessa selvitettiin myös tukea saavien oppilaiden osuutta ja määrää erikokoisissa luokissa. Valtaosassa yleisopetuksen luokkia oli ainakin yksi tehostettua tai erityistä tukea saava oppilas, alaluokilla hieman useammin kuin yläluokilla (80 % vs. 65 %). Yhdeksänsillä luokilla tehostetun ja erityisen tuen yhteyttä luokkakokoon tarkasteltiin myös oppilastasolla. Tehostettua tai erityistä tukea saavia oppilaita opiskeli kaikenkokoisissa luokissa. Tehostettua tukea saavista oppilaista kuitenkin suurin osa opiskeli alle 20 oppilaan luokissa ja erityistä tukea saavista oppilaista puolet alle 16 oppilaan luokissa.

Kirjoittajat toteavat, että kysymys oppimisen kannalta ihanteellisesta luokkakoosta ei ratkea tämänkään tutkimuksen perusteella. Koulut käyttävät jo nyt erikokoisia luokkia, erilaisia ryhmittelyjä ja esimerkiksi koulunkäyntiavustajia joustavasti järjestääkseen jokaiselle oppilaalle mahdollisimman hyvät oppimisen edellytykset käytettävissä olevien resurssien rajoissa. Mikäli luokkakoolle säädettäisiin yläraja, se ei kirjoittajien mukaan saisi viedä resursseja koulujen omaan harkintaan perustuvalta luokkakoon sääntelyltä.

– Tiukasti määritelty luokkakoon maksimi tarkoittaisi, että yksikin tämän rajan ylittävä oppilas johtaisi uuden rinnakkaisluokan perustamiseen, mihin tarvitaan sekä lisää tilaa että uusi opettaja. Jos jotain halutaan säädellä, se voisi olla opettajien määrä suhteutettuna oppilaiden määrään koulussa, Kupiainen ja Hienonen toteavat.

Teoksen tiedot:

Sirkku Kupiainen & Ninja Hienonen: Luokkakoko. Teos on julkaistu Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatusalan tutkimuksia -sarjassa numerolla 72. Jyväskylä 2016.

Teoksen tilaus:

http://shop.kasvatus.net

Amiedu

Amiedu toteuttaa Nesteen laippaliitosasentajien koulutukset ensimmäisenä ja ainoana Suomessa

Porvoon jalostamo. Kuva: Ismo Henttonen.
Porvoon jalostamo. Kuva: Ismo Henttonen.

Amiedu toteuttaa Nesteen öljynjalostamoilla Porvoon Kilpilahdessa ja Naantalissa laippaliitosasentajien koulutukset ja pätevöinnit ensimmäisenä ja ainoana Suomessa. Tähän mennessä on koulutettu ja pätevöity viitisenkymmentä henkilöä, ja koulutukset jatkuvat ensi vuonna kuukausittain. Pätevyydet myöntää Inspecta Tarkastus Oy. Neste on aina panostanut turvallisuuteen, ja haluaa entisestään parantaa sitä myös laippaliitosten osalta.

Putkistojen vuodot ja vauriot aiheuttavat taloudellisia, turvallisuus- ja ympäristöriskejä, joilla voi olla toteutuessaan vakavia seurauksia etenkin vaaraa aiheuttavissa laitoksissa, kuten mm. öljynjalostamot, ydinvoimalat, voimalaitokset ja öljy-, kaasu- ja kemianteollisuuden laitokset. Putkistoissa kulkee nesteitä, kaasuja, höyryjä tai kemikaaleja, joiden lämpötilat ja paineet voivat olla hyvinkin korkeita. Pätevyysvaatimukset putkistojen liitosten asentamiselle ovatkin kasvaneet, ja niitä asettavat mm. direktiivit ja luokituslaitokset. EN-standardi SFS-EN 1591-4 määrittelee, miten laippaliitosten eli avattavien ruuviliitosten asentajien pätevöitys tulee järjestää.

– Neste täyttää standardin vaatimukset ensimmäisenä Suomessa. Pätevöinti on jo käytössä Euroopassa, ja myös Neste ottaa sen käyttöön. Määrittelimme standardiin pohjautuen oman tarkennetun spesifikaation eli vaatimukset putkistojen ja painelaitteiden ruuviliitosten asennukseen ja tarkastukseen, ja tämän myötä tuli tarve koulutukselle ja henkilöstön pätevöittämiselle, Neste Oyj:n Porvoon ja Naantalin jalostamoiden kunnossapidon koulutusinsinööri Sirpa Laine valottaa.

Nesteen jalostamoissa riittää putkistoja ja laippaliitoksia. Porvoon jalostamo on yksi Euroopan kehittyneimmistä ja monipuolisimmista. Siellä valmistetaan yli 150 eri tuotetta ja tuotekomponenttia, jalostetaan raakaöljyä noin 12,5 miljoonaa tonnia vuodessa, ja sen satama on tonnimääräisesti Suomen suurin. Putkistoja on 22 000 kilometriä, ja laippaliitoksia kertyy pelkästään Kilpilahden putkistoista satojatuhansia kappaleita.

– Yksikin vuoto voi tarkoittaa pahimmillaan vakavaa riskiä, Sirpa Laine selittää. – Haluamme parantaa laippaliitosasentajien koulutuksella ja pätevöityksellä entisestään turvallisuutta, joka on meille erittäin tärkeää.

Nesteen jalostamoilla käsitellään syttyviä, itsestään syttyviä ja räjähtäviä aineita. Vuotojen aiheuttamia riskejä ovat tuotantolaitoksen ennalta-arvaamaton alasajo, mahdollisesti tulipalo, ympäristövahingot ja pahimmassa tapauksessa henkilövahingot. Tuotannon alasajon kustannuksissa puhutaan miljoonista euroista. Neste varmistaa turvallisuutta jatkuvasti useilla tarkoilla suojaus- ja turvajärjestelmillä, kattavilla henkilöstön turvallisuus- ja muilla koulutuksilla sekä 24/7-palon- ja öljyntorjuntavalmiudella.

Neste ja Amiedu tekevät pioneerityötä koko teollisuusalan kannalta

– Suomesta ei löytynyt aluksi yhtään tahoa, joka järjestäisi laippaliitosasentajien koulutusta ja pätevöintiä, Sirpa Laine kertoo. – Selvitimme sopivia yhteistyökumppaneita, ja päädyimme Amieduun myös siksi, että koulutuksella on jatkuvuutta. He kehittivät tarpeisiimme räätälöidyn koulutuksen, joka sisältää sekä spesifikaatiomme että standardin vaatimukset.

Kaksiosainen koulutus koostuu verkkokoulutuspäivästä ja lähipäivästä. Verkkokoulutus sisältää mm. tietoa EN 1591-4 -standardista ja Nesteen spesifikaatiosta, sekä teoriaa ja harjoituksia mm. vuotojen hallinnasta, laadukkaista laippaliitoksista ja oikeanlaisesta asennustekniikasta. Lähipäivissä Porvoon ja Naantalin jalostamoilla tehdään asennusharjoituksia, varmistetaan osaaminen teoriakokeella sekä suoritetaan Inspecta Tarkastus Oy:n hyväksymä pätevyyskoe.

– Tämä on ollut varsinaista pioneerityötä koko alan kannalta, sillä sekä Neste että Amiedu ovat ensimmäisiä Suomessa laippaliitosasentajien koulutuksessa ja pätevöinnissä. Koulutus piti kehittää aivan alusta, sillä valmista mallia ei ollut, Sirpa Laine kertoo.

Ensimmäisessä vaiheessa koulutetaan ja pätevöidään laippaliitostöitä tekevät ja valvovat henkilöt. Tähän mennessä on koulutettu ja pätevöity viitisenkymmentä henkilöä. Koulutukset jatkuvat ensi vuonna kuukausittain, ja jatkossa niitä järjestetään säännöllisesti kaikille uusille asentajille, työnjohtajille ja valvojille. Pätevyyttä vaaditaan myös palvelutoimittajien asentajilta.

Suomessa vain Amiedulla hyväksyntä järjestää laippaliitosasentajien koulutus

– Koulutusta rakentaessamme teimme paljon suunnittelu-, testaus- ja kehitystyötä, asiantuntijamme perehtyivät yli tuhanteen sivuun aiheeseen liittyviä standardeja, spesifikaatioita, ohjeita ja teknisesti spesifiä tekstiä, ja benchmarkkasimme koulutuksen ja pätevöityksen toteuttajia Euroopassa, diplomi-insinööri, Senior ConsultantHeikki Mäkeläinen Amiedustakertoo. – Teimme verkkokoulutuksesta käytännönläheisen, vuorovaikutteisen ja pedagogisesti toimivan.

Laippaliitos eli avattava ruuviliitos.
Laippaliitos eli avattava ruuviliitos.

Amiedu on ainoa koulutuksenjärjestäjä Suomessa, jolla on hyväksyntä järjestää laippaliitosasentajan koulutus.

– Olen valvonut toteutusta hankkeen alusta alkaen, Inspecta Tarkastus Oy:n johtaja Jukka Verho kertoo. – Inspecta Tarkastus Oy on myöntänyt Amiedulle sertifikaatin, joka varmentaa, että Amiedulla on tekninen osaaminen, henkilöstö ja menetelmät kouluttaa ja pätevöidä laippaliitosasentajia EN 1591-4 -standardin mukaan.

– Yhteistyö ja koulutukset Amiedun kanssa ovat sujuneet hyvin, koska molemmat osapuolet ovat tähän hyvin sitoutuneita, Sirpa Laine kertoo. – Amiedulla on verkkokoulutuksen ja toteutuksen vahva osaaminen, ja hyvä palvelualttius ja -asenne. Uskomme, että myös muut teollisuudenalat seuraavat jalanjälkiämme laippaliitoskoulutuksissa ja pätevöinneissä.