Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto hakee uutta rehtoria

12360312_10156324793775427_6557011263115986755_n

Avoin haku yliopiston seuraavan rehtorin nimittämiseksi on käynnistynyt. Myös yhteisöltä toivotaan ehdotuksia sopivista kandidaateista.

Aalto-yliopiston rehtoriksi haetaan visionääristä akateemista johtajaa, joka toimii yliopiston lähettiläänä yhteistyössä yritysten ja yhteiskunnan kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Myös vahva opiskelijalähtöisyys sekä yliopiston monialaisuuden ja aktiivisen yrittäjyystoiminnan edistäminen ovat tehtävässä keskeisiä.

”Etsimme innostavaa johtajaa, joka yhdessä koko Aalto-yhteisön ja sidosryhmien kanssa toteuttaa kunnianhimoista visiotamme innovatiivisen yhteiskunnan rakentamiseksi”, sanoo Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila.

Uuden rehtorin rekrytoinnissa hyödynnetään sekä avointa hakua että suorahakua. Aalto-yliopisto toivottaa tervetulleiksi myös yhteisön ja sidosryhmien ehdotukset sopiviksi kandidaateiksi. Haku on avoinna 7.5.2017 saakka. Rehtori nimitetään viisivuotiskaudeksi.

Rekrytointiprosessista ja kandidaattien etsinnästä vastaa hakukomitea, jossa ovat mukana hallituksen jäsenet Anne Brunila, Mikko Kosonen ja Susanna Pettersson, professorit Risto Nieminen, Matti Keloharju ja Martti Raevaara, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Joona Orpana sekä sidosryhmien edustajana Risto Siilasmaa. Yhteistyökumppanina rekrytointiprosessissa toimii korkeakoulusektorin johtava kansainvälinen rekrytoinnin asiantuntija Perrett Laver.

Aalto-yliopiston nykyinen rehtori Tuula Teeri jättää tehtävänsä lokakuun lopussa siirtyessään Kungliga Ingenjörsvetenskapsakademien (IVA) toimitusjohtajaksi. Yliopiston johtosäännön mukaisesti provosti llkka Niemelä hoitaa rehtorin tehtäviä siirtymäkauden ajan heinäkuun alusta lukien rehtori Tuula Teerin jäädessä lomalle.

Lue lisää:

Työpaikkailmoitus (aalto.fi)

Oulun yliopisto

Pitkä matematiikka on pääsylippu yliopistoon ja tulevaisuuden ammatteihin

abit2017

Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian kirjoittaneista ylioppilaista noin 90% pääsee opiskelemaan yliopistoon. Ratkaisevat ainevalinnat tehdään lukion alussa, noin 16-vuotiaana. Valinnoilla on huomattava vaikutus lukiolaisen omaan elämänuraan ja lopulta koko Suomen elinkeinoelämään.

Oulun yliopiston AVAIN-tutkimusryhmä tutkii lukion oppiainevalintojen ja yliopistoon pääsyn yhteyttä perustuen valtakunnalliseen aineistoon vuosilta 2013-2015. Ylioppilaista noin kolmannes kirjoittaa pitkän matematiikan ja alustavien tulosten mukaan heistä noin 90% pääsee yliopistoon. Suurin merkitys pitkällä matematiikalla on tekniikan, lääketieteen, luonnontieteiden, terveystieteiden ja hyvinvoinnin sekä tietotekniikan aloilla (97-67% yliopistoon valituista). Myös kemian ja fysiikan kirjoittajista noin 90% pääsee yliopistoon.

– Pitkän matematiikan kirjoittaminen edistää selkeästi todennäköisyyttä päästä yliopistoon opiskelemaan ja merkitys näkyy kaikilla aloilla, professori Jouni Pursiainen Oulun yliopistosta kertoo.

Matemaattisen ajattelun osaajia tarvitaan lisää

Pitkän matematiikan valitsematta jättäminen kaventaa merkittävästi valinnan mahdollisuuksia toisen asteen opintojen jälkeen ja myöhemmin ammatinvalinnan mahdollisuuksia. Lukiolaisten ainevalinnat eivät kohtaa yliopistojen ja elinkeinoelämän tarpeita. Esimerkiksi Tivian selvityksen mukaan vuonna 2020 Suomesta puuttuu ainakin 15 000 ohjelmistoammattilaista.

– Digitalisaatio ja muut globaalit megatrendit muuttavat merkittävästi työelämää. Matemaattisen ajattelukyvyn rinnalla on tärkeää rakentaa monialaista osaamista, jossa yhdistyy kyky ymmärtää niin ihmistä, yhteiskuntaa kuin teknologiaa, Teknologiateollisuus ry:n kehitysjohtaja, tekniikan tohtori Laura Juvonen sanoo.

Kansallisen osaamisen arviointikeskus Karvin arvioinnista käy ilmi, että ylioppilaskoe motivoi oppimaan matematiikkaa. Lukiolaiset, jotka eivät kirjoita matematiikkaa ylioppilaskokeessa, eivät myöskään käytännössä opi sitä lukion aikana, vaan ovat lukio-opintojen lopulla keskimäärin peruskoulun 9. luokan tasolla matematiikan taidoissaan.

– Olisiko näiden tulosten perusteella aiheellista kehittää ylioppilastutkintoa niin, että kaikkien opiskelijoiden matematiikan taitojen kehittyminen varmistetaan, Laura Juvonen kysyy.

Ilmiöistä ja ongelmanratkaisusta merkitystä

Vaikka suomalaiset tytöt ovat peruskoulussa maailman kärkeä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa TIMMS- ja PISA-tutkimusten perusteella, lukion jälkeen vain reilu neljännes matematiikan parhaista osaajista on naisia (Karvin arviointitutkimus). Microsoftin kansainvälisessä STEM (Science, Technology and Mathematics) -tutkimuksessa vain 37% tytöistä ilmoitti voivansa kuvitella uraa luonnontieteiden tai teknologian parissa. Esille nousivat roolimallien puute ja ilon löytäminen itse aiheesta.

Teknologiateollisuus ry käynnistää yläkouluille ja lukioille suunnatun valtakunnallisen MyTech-ohjelman, joka yhdistää nuoria kiinnostavat teemat omakohtaiseen tekemiseen. Uuden opetussuunnitelman myötä kouluissa toteutetaan oppiainerajat ylittäviä ilmiöoppimisen jaksoja. MyTech-ohjelma tulee avuksi koululle tarjoamaan ilmiöprojekteihin kiinnostavia sisältöjä sekä mahdollisuuden tutustua alan koulutukseen alueen korkeakoulussa ja käytännön tekemiseen teknologia-alan yrityksessä.

Väitös

:VÄITÖS: Yhteistä opetussuunnitelmatyötä tarvitaan matematiikan opettajankoulutuksen kehittämisen tueksi

Koponen Mika_5x7

Mika Koponen on syntynyt vuonna 1984 Kuopiossa, ja hänen kotikuntansa on Joensuu. Hän on valmistunut ylioppilaaksi vuonna 2004 Minna Canthin lukiosta ja filosofian maisteriksi vuonna 2012 Itä-Suomen yliopistosta. Koponen on toiminut tutkimusavustajana vuonna 2011 ja nuorempana tutkijana vuosina 2012-2017 Itä-Suomen yliopistossa.

Matematiikan opettajankoulutuksen kehittämiseksi tarvitaan ainelaitosten, opettajankoulutuslaitosten ja harjoittelukoulujen yhteistä, entistä tiiviimpää opetussuunnitelmatyötä, arvioi filosofian maisteri Mika Koponen.

Koponen selvitti väitöstutkimuksessaan matematiikanopettajien, opettajankouluttajien sekä maisterivaiheen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä matematiikan opettamiseen tarvittavasta tietoperustasta. Tulokset osoittavat, että matematiikan opettajankoulutuksen sisällöt eivät anna riittävän kattavaa osaamista opettajan työtä varten. Opetussuunnitelman yhteiset ja jaetut tavoitteet voisivat auttaa matematiikan opettajankoulutuksen kehittämisessä.

Tutkimustulosten mukaan matematiikan opettajankoulutuksen opetussisällöt eivät kata kaikkea opetustyössä tarvittavaa osaamista. Työuran alussa matematiikanopettajat kohtaavat tilanteita, joihin opettajankoulutus ei anna riittävästi valmiuksia. Esimerkiksi tietoa matematiikan oppimisen haasteista, sekä keinoja opettaa heikkoja ja lahjakkaita oppilaita samanaikaisesti, ei opettajankoulutuksessa tarjota riittävästi. Näissä tilanteissa matematiikanopettajat eivät pysty perustamaan valintojaan koulutuksessa muodostamaansa tietoperustaan. Opettajankoulutuksen sisällöt voivat olla myös liian teoreettisia tai pirstaleisia. Esimerkiksi yliopistomatematiikka saattaa näyttäytyä koulumatematiikasta irrallisena kokonaisuutena. Myös tutkimukseen osallistuneet maisterivaiheen opettajaopiskelijat näkivät opettamiseen tarvittavan tietoperustan pirstaleisena.

Tutkimuksessa arvioitiin Itä-Suomen yliopiston matematiikan opettajankoulutuksen kehittämistarvetta. Kyselytutkimukseen vastasi 79 prosenttia (N=19) Itä-Suomen yliopiston matematiikan opettajankouluttajista ainelaitokselta, pedagogisista opinnoista ja opetusharjoittelusta sekä 54 prosenttia (N=101) vuosina 2002-2012 Joensuusta valmistuneista matematiikanopettajista. Maisterivaiheen opettajaopiskelijoiden (N=18) näkemyksiä opettamiseen tarvittavasta osaamisesta tutkittiin esseetehtävän vastausten avulla, jotka analysoitiin verkostoanalyysiä käyttäen. Väitöstutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Michiganin yliopistossa kehitettyä Mathematical Knowledge for Teaching (MKT) -opettajantiedon mallia.

Koposen väitöstutkimuksen tuloksena saatua arviointitietoa on jo osin käytetty Itä-Suomen yliopiston matematiikan koulutusohjelman kehittämiseen. Tulosten mukaan sopivan opetusmenetelmän valinta ja erilaisten oppimistapojen tukeminen ovat sellaista osaamista, joka auttaa luomaan siltoja matemaattisen ja pedagogisen tiedon välille ja siten rakentamaan opettajan tietoperustasta yhtenäisen. Opettajankoulutuksessa tulisikin pohtia enemmän kuinka erilaiset matematiikan oppijat otetaan opetuksessa huomioon ja kuinka sopiva matematiikan opetusmenetelmä valitaan.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että opettajankoulutuksen opetussisällöt vaikuttavat opettajien osaamiseen ja tällä tiedollisella osaamisella on yhteys myös lasten ja nuorten oppimistuloksiin. Esimerkiksi TIMSS-tulokset ovat korkeampia niissä maissa, joissa opettajien osaaminen on korkeampaa. Tämän vuoksi opettajankoulutuksen opetussisältöjen kehittämisen vaikutukset tulevat näkymään myös lasten ja nuorten oppimistuloksissa.

Väitöstutkimuksessa sovellettiin verkostoanalyysiä opettajantiedon tutkimukseen, mikä on kansainvälisesti uusi lähestymistapa analysoida opettajantietoa. Tietokoneella tapahtuvan verkostoanalyysin algoritmien avulla opettajan tietoperustan osa-alueet voidaan muodostaa aineistolähtöisesti ja yksittäisten osa-alueiden vaikutusta opettajan tietoperustan kokonaisuuteen voidaan tutkia.

Filosofian maisteri Mika Koposen didaktisen matematiikan alaan kuuluva väitöskirja Investigating Mathematical Knowledge for Teaching and Mathematics Teacher Education (Matematiikan opettajankoulutus opettajantiedon näkökulmasta tarkasteltuna) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Hannula Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Pekka Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta.

Opetushallitus

Korkeakoulujen kevään yhteishaussa 151 600 hakijaa

modra-propiska-a-notes

Tämän kevään yhteishaun hakijamäärä pysyi viime kevään lukemissa, hakijoita oli 151 600. Aiempien vuosien tapaan hakemuksen täyttäminen jäi monilla viime hetkeen. Viimeisen hakutunnin aikana jätettiin 2 700 hakemusta.

Aloituspaikkoja on tarjolla suunnilleen saman verran kuin viime keväänä. Noin 49 300 aloituspaikasta vähän yli puolet on ammattikorkeakouluissa.

Vaikka yhteishaun aloituspaikoista on vajaa 20% yliopistojen maisterikoulutusten ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusten aloituspaikkoja, on suurin osa yhteishaun koulutuksista edelleen suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Korkeakoulujen tulee varata näissä koulutuksissa suuri osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Tänä keväänä korkeakoulut ilmoittivat aloituspaikkoja ensikertalaisille suunnilleen saman verran kuin viime keväänä (22 600, mikä on 59% aloituspaikoista). Ensikertalaisia hakijoita oli 82% kaikista hakijoista, viime keväänä 84%.

Suosituimpia koulutusaloja yliopistoissa ovat edelleen lääketieteellinen, teatteri- ja tanssi- sekä musiikkiala. Ammattikorkeakoulujen suosituimpia aloja ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen ala. Suosituimmuus on laskettu vertaamalla alan koko hakijamäärää alakohtaiseen ensisijaisten hakijoiden määrään.

Seuraavaksi korkeakoulut tarkistavat hakemuksia ja järjestävät valintakokeita. Hakija voi saada valintojen tuloksia jo alkukeväästä lähtien, ja kaikkien valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 30.6. Kaikki yhteishaun hakijat saavat kesä-heinäkuun taitteessa koosteen/tiedot sen hetkisestä valintojen tilanteesta.

 

Korkeakoulujen kevään yhteishaun hakijamäärät koulutusaloittain

Koulutusala Hakijat yht. Hakijoista ensisijaisia
Eläinlääketieteellinen 746 636
Farmasia 2809 1339
Hammaslääketieteellinen 1467 1302
Humanistinen 11562 6995
Humanistinen ja kasvatusala (amk) 2330 1195
Kasvatustieteellinen 10128 7259
Kauppatieteellinen 14185 10659
Kulttuuriala (amk) 9252 5798
Kuvataidealan koulutus 703 551
Liikuntatieteellinen 1790 1276
Luonnontieteellinen 10143 4348
Luonnontieteiden ala (amk) 5702 2482
Luonnonvara- ja ympäristöala (amk) 2106 1222
Lääketieteellinen 7215 6451
Maatalous-metsätieteellinen 1226 587
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (amk) 5635 2983
Musiikkiala 1317 1223
Muu tai tuntematon ala 726 370
Oikeustieteellinen 5922 5061
Psykologia 4755 3655
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (amk) 45517 34931
Sotilasala 696 527
Taideteollinen 2487 1575
Teatteri- ja tanssiala 1639 1495
Tekniikan ja liikenteen ala (amk) 22980 16188
Teknillistieteellinen 8400 5582
Teologinen 870 503
Terveystieteet 3168 2192
Yhteiskuntatieteellinen 11421 7283
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (amk) 25685 15824
Hakijoita yhteensä 151 603

(amk)= ammattikorkeakoulujen koulutusala. Ne alat, joissa ei ole merkintää, ovat yliopistojen koulutusaloja.

Korkeakoulujen kevään yhteishaun hakijamäärät korkeakouluittain

Oppilaitos Hakijat yht. Hakijoista ensisijaisia
Aalto-yliopisto 9984 6131
Centria-ammattikorkeakoulu 1987 987
Diakonia-ammattikorkeakoulu 6105 1969
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 9923 4259
Helsingin yliopisto 23187 16166
Humanistinen ammattikorkeakoulu 2428 1216
Hämeen ammattikorkeakoulu 8619 3607
Itä-Suomen yliopisto 15005 6614
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 14336 5763
Jyväskylän yliopisto 14556 6715
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu 8069 3303
Kajaanin ammattikorkeakoulu 2804 912
Karelia-ammattikorkeakoulu 3701 1585
Lahden ammattikorkeakoulu 8387 2698
Lapin ammattikorkeakoulu 5538 2281
Lapin yliopisto 4424 1409
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 3708 878
Laurea-ammattikorkeakoulu 15718 6413
Maanpuolustuskorkeakoulu 696 527
Metropolia Ammattikorkeakoulu 24628 11829
Oulun ammattikorkeakoulu 10664 5322
Oulun yliopisto 10532 5567
Saimaan ammattikorkeakoulu 4123 1454
Satakunnan ammattikorkeakoulu 5813 2675
Savonia-ammattikorkeakoulu 7110 3260
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 4952 2023
Svenska handelshögskolan 1314 889
Taideyliopisto 3574 3269
Tampereen ammattikorkeakoulu 18186 8467
Tampereen teknillinen yliopisto 4180 2026
Tampereen yliopisto 16874 8621
Turun ammattikorkeakoulu 13649 6390
Turun yliopisto 18994 9396
Vaasan ammattikorkeakoulu 3730 1132
Vaasan yliopisto 4608 1392
Yrkeshögskolan Arcada 3602 1504
Yrkeshögskolan Novia 2486 1479
Åbo Akademi 2531 1453
Hakijoita yhteensä 151 603
Jyväskylän yliopisto, Nimitykset

Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopiston rehtoriksi

keijohamalainen

Jyväskylän yliopiston hallitus on nimittänyt professori Keijo Hämäläisen yliopiston rehtorin tehtävään viisivuotiskaudelle 1.8.2017- 31.7.2022.

– Rehtorin tehtävä kiinnosti ilahduttavan laajaa ja korkeatasoista hakijajoukkoa. Hallitus on erittäin tyytyväinen saatuaan parhaan mahdollisen rehtorin yliopistollemme. Yliopiston johto on jatkossakin hyvissä käsissä, hallituksen puheenjohtaja Anne-Christine Ritschkoff kuvailee.

Keijo Hämäläinen toimii parhaillaan Helsingin yliopiston päätoimisena vararehtorina. Tätä ennen hän on toiminut matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina (2010-2013) ja fysiikan professorina vuodesta 2002 lähtien Helsingin yliopistossa. Hämäläinen on tehnyt tutkimustyötä ulkomailla useiden vuosien ajan mm. USA:ssa (Brookhaven National Laboratory) ja Ranskassa (Grenoble).

Hämäläinen toimii lukuisissa kansallisissa luottamustehtävissä, kuten Tieteellisten seurain valtuuskunnan puheenjohtajana, Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuuritoimikunnan jäsenenä, Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtajana sekä Maanpuolustuskorkeakoulun ja Ilmatieteen laitoksen neuvottelukuntien jäsenenä. Kansainvälisiin tehtäviin lukeutuvat mm. jäsenyydet yhteiseurooppalaisen synkrotroni-säteilytutkimuslaitoksen (ESRF) hallintoneuvostossa ja usean eurooppalaisen tutkimusinstituutin tutkimusneuvostoissa. Hämäläinen on Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen Tiedeseuran jäsen. Hän on saanut Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnon 2002. Hänet on kutsuttu Keskisuomalaisen osakunnan inspehtoriksi 2017 ja valittu Helsingin yliopiston vuoden viestijäksi 2010 sekä fysiikan laitoksen vuoden opettajaksi kolme kertaa.

Hämäläinen on syntynyt Viitasaarella ja kirjoittanut ylioppilaaksi Suolahden lukiosta 1982. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi fysiikasta 1990 Helsingin yliopistossa.

– On hienoa palata kotiseudulle johtamaan erinomaista yliopistoa ja tuoda omien kokemusten kautta näkemyksiä sen kehittämiseen. Toivon, että aiemmissa tehtävissäni luotujen verkostojen avulla pystyn myös vahvistamaan Jyväskylän asemaa kansallisessa korkeakoulukentässä, Keijo Hämäläinen toteaa.

Rehtorin tehtävä vapautuu, kun rehtori Matti Mannisen toimikausi päättyy 31.7.2017.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ esittää: Suhdeluvut takaamaan opettajien määrää koulussa

25513_381324713788_1632286_n

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

OAJ esittää ryhmien muodostamisen perustaksi suhdelukua, jolla säädeltäisiin oppilaiden määrää suhteessa opettajien määrään. Esimerkiksi peruskoulun alkuopetuksessa suhdeluku olisi 1:18 ja 3. luokalta lähtien 1:20.

– OAJ on pitkään ideoinut opettajien kanssa keinoja, joilla työrauha ja oppimisen ilo voitaisiin palauttaa opiskeluun. Enimmäisryhmäkoon asemesta esitämme uudenlaista mallia, jossa opettajien vähimmäismäärä mitoitetaan lainsäädännöllä. Tämä tukisi opettajan mahdollisuuksia soveltaa uuden opetussuunnitelman edellyttämiä moderneja opetusmenetelmiä. Opettaja voisi ohjata yksilöllisemmin lapsia ja nuoria, jolloin varmistettaisiin, että jokainen oppilas saa tarvitsemaansa tukea, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen perustelee.

Suhdeluku takaisi yhdenvertaisen opettajamitoituksen suhteessa lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden määrään kaikissa kouluissa ja kaikissa kunnissa. – Ryhmät voitaisiin muodostaa nykyistä joustavammin. Esimerkiksi 60 oppilaasta voisi vastata kolme opettajaa yhdessä. Tällöin myös työrauhaongelmia ja kiusaamista voitaisiin paremmin ennaltaehkäistä leimaamatta yhtäkään osapuolta. Suhdeluku vahvistaisi myös erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden tukea, Luukkainen uskoo.

– Lisäksi esitämme lainsäädäntöön keinoja, joilla johtajat ja rehtorit voisivat edistää turvallisuutta. Näitä olisivat mm. kasvatuskeskustelun käyttö varhaiskasvatuksessa, nopeampi apu mielenterveysongelmiin sekä opetuksen järjestäjän velvollisuus toimia pikaisesti kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa, Luukkainen kertoo.

OAJ muistuttaa, että kuntapäättäjillä on mahdollisuus ottaa suhdelukuajattelu käyttöön vaikka heti. Kuntapäättäjillä on useita keinoja, joilla vahvistaa työrauhaa. He päättävät niin tuntikehyksestä, erityisluokkien perustamisesta, kielivalikoimasta kuin painotetusta opetuksestakin.

– Koulujen työrauha on yksi tärkeistä kuntavaaliaiheista. Olemmekin valmistaneet kuntapäättäjille oman Reittioppaan turvaamaan koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten työrauhaa sekä oppimisen iloa.

OAJ:n esittämät vähimmäisopettajamäärät

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa OAJ:n esittämä suhdeluku olisi 1:20. Erityisopettajia pitäisi olla vähintään yksi sataa ja opinto-ohjaajia yksi kahtasataa oppilasta kohti. Vieraskieliset sekä erityisen ja tehostetun tuen oppilaat otettaisiin lukuun kertoimella 1,5. Yhdysluokissa ja erityistä työturvallisuutta edellyttävissä ryhmissä suhdeluku olisi 1:16.

Suhdelukusäännökset koskevat OAJ:n esityksessä vain opettajia, mutta varhaiskasvatuksessa myös kasvatus- ja hoitohenkilöstöä. Alle kolmevuotiaita koskeva suhdeluku olisi 1:4 ja 3–5-vuotiailla 1:7. Esiopetuksessa suhdeluku olisi 1:13 tai lapsen osallistuessa varhaiskasvatukseen 1:7.

OAJ:n suhdeluku- ja muut säädösehdotukset sekä Kuntapäättäjän reittiopas löytyvät osoitteesta www.oaj.fi

 

Turun yliopisto

Kiusaamisen vastainen KiVa Koulu -ohjelma laajentaa toimintaansa Espanjan kouluissa

spania

KiVa Koulu -ohjelma on käytössä Espanjan kansainvälisissä kouluissa englannin kielellä ja Ikastola-kouluverkostossa baskikielellä. Nyt KiVa Koulu -ohjelma viedään myös espanjankielisiin kouluihin.

Finland University ja koulutusalan yritys Macmillan Education ovat allekirjoittaneet viisivuotisen lisenssisopimuksen KiVa Koulu -ohjelman levittämisestä Espanjaan espanjan kielellä. Macmillan Education, Finland University ja Turun yliopisto järjestivät tiedostustilaisuuden KiVa Koulu-ohjelman lanseeraamisesta Espanjaan Suomen Espanjan suurlähetystössä Madridissa tiistaina 21. maaliskuuta.

– Olemme erittäin tyytyväisiä sopimuksen syntyyn. Olemme kartoittaneet mahdollisuuksia tuoda KiVa Espanjan markkinoille espanjaksi jo parin vuoden ajan, joten nyt allekirjoitettu sopimus on pitkän työn tulos, sanoo KiVa Koulu -ohjelman kansainvälisen toiminnan projektipäällikkö Johanna Alanen.

Aikaisemmin KiVa Koulu -ohjelmaa on levitetty Espanjassa kansainvälisiin kouluihin englannin kielellä sekä Ikastola -kouluverkostoon baskikielellä. Nyt KiVa Koulu -ohjelma tulee markkinoille ensimmäistä kertaa espanjaksi.

– Espanjassa on viime vuosina herätty koulukiusaamiseen vakavana ongelmana ja siihen halutaan nyt puuttua. KiVa Koulu saa viikoittain kyselyitä Espanjasta, joten on hienoa, että vihdoin KiVa tulee markkinoille myös espanjan kielellä, koulutuspäällikkö Ari Koski Turun yliopistosta toteaa.

Macmillan Educationin Länsi-Euroopan ja Espanjan aluejohtaja Marta Martínez korostaa ohjelman käyttöönoton merkitystä espanjalaisissa kouluissa.

– Voimme odottaa ohjelman edistävän yleistä hyvinvointia kouluissamme sekä tuovan uusia, innovatiivisia työkaluja opetukseen, Martínez sanoo.

Macmillan Educationin kouluttajat ovat jo maaliskuun alussa saaneet Turussa KiVa Koulu -ohjelman koulutuksen, jotta he voivat kouluttaa espanjalaisten koulujen henkilökuntaa kiusaamisen vastaiseen työhön. Seuraavaksi Espanjassa alkaa koulujen rekrytointi ja henkilökunnan koulutus.

– KiVa -ohjelma on yksi Finland Universityn merkittävimpiä tuotteita ja tämä sopimus on tiimillemme mahtava työvoitto Espanjassa, jossa kiinnostus KiVaa kohtaa on ollut jo usean vuoden ajan kaikkein suurinta maailmassa. Toivottavasti näin pystymme yhdessä Macmillanin kanssa edistämään arvokasta kiusaamisen vastaista työtä, hehkuttaa Finland Universityn johtaja Pasi Kaskinen.

KiVa Koulu on Turun yliopiston kehittämä toimenpideohjelma, jolla ennaltaehkäistään ja puututaan koulukiusaamiseen. Ohjelmaa myydään ulkomaille Finland Universityn kautta.

Macmillan Education on yksi koulutussektorin johtavia yrityksiä Espanjassa. Macmillan Educationin omistaa Springer Nature. Liiketoiminnassaan Macmillan keskittyy erityisesti kieliin ja niiden oppimiseen, pedagogiseen koulutukseen sekä konsultointiin erilaisissa oppimisympäristöissä.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ: Opettajat mukaan tasavallan presidentin kannustushankkeeseen

1555266_10152561523688789_4718019298916928875_n

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on mukana tasavallan presidentti Sauli Niinistön tänään aloittamassa #kannustusryhmä-hankkeessa ja tukee sen etenemistä jokaisessa Suomen päiväkodissa, koulussa ja oppilaitoksessa.

– On hienoa, että tasavallan presidentti tuo asian esille ja levittää kannustamisen ideaa kaikkiin lasten ja nuorten ympäristöihin. Tämä, jos mikä, on yhteinen asia. Haluamme nostaa esille sitä hyvää, jota eri koulutusasteilla jo tehdään sekä innostaa käyttämään kaikki uudet tilaisuudet ja mahdollisuudet kiusaamisen ehkäisemiseen ja estämiseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

Hän pyytää, että tarinoita hyvistä käytännöistä lähetetään presidentin toiveen mukaisesti tänään avatulle kannustusryhmä.fi-sivustolle. Näin ne leviävät tehokkaasti.

– Suomesta löytyy jo nyt paljon esimerkkejä hyvin onnistuneista kannustuksista tai kannustusryhmistä. Haluan kuulla Sinun tarinasi! Virka-apupyyntöni koskee kaikkia, jotka kiusaamista näkevät ja haluavat olla auttamassa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö vetoaa tiedotteessaan.

Opettajat tekevät Luukkaisen mukaan hienoa työtä kaikilla koulutusasteilla sen hyväksi, että kukaan ei jää yksin ja kannustava ilmapiiri leviää.

– On olemassa paljon keinoja sellaisen yhteisöllisyyden ja yhteishengen luomiseen, joka kantaa myös päiväkodin, koulun ja oppilaitosten ulkopuolella. Opettajat ovat sisäistäneet vastuunsa tässä asiassa. Myös lait ja opetussuunnitelmat velvoittavat varhaiseen puuttumiseen ja ehkäisevään työhön.

Jatkoa Isosti yhdessä -kampanjalle

OAJ pyydettiin hankkeen yhteistyökumppaniksi viime syksynä toteutetun Isosti yhdessä! Kukaan ei ole nolla -haastekampanjan ansiosta. Se viritti kymmeniä suvaitsevuutta ja yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia eri puolille maata kaikkien koulutusasteiden oppilaitoksissa.

– Nyt haastekampanjamme jatkuu ja saa toivottavasti uusia sävyjä kannustamisen ideasta. Jatkossa Isosti yhdessä! Kukaan ei ole nolla -päivä on joka vuosi 11.11. eli päivänä, jolloin kaikki ovat ykkösiä, puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.

OAJ myös haastaa mukaan yhteistyökumppaneitaan, kuten Suomen Kuntaliiton ja Suomen Vanhempainliiton sekä Suomen Opettajaksi Opiskelevien liiton SOOLin. Luukkainen toivoo yksittäisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitostenkin haastavan kumppaneitaan. Vanhemmat ovat yksi tärkeä kannustusketjun osa.

– Mitä enemmän kannustamisen ketjussa on lenkkejä, sitä paremmin lapset ja nuoret voivat ja sitä parempi paikka tämä maailma on meille kaikille, Luukkainen sanoo.

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolaiset ja SAKKI: Matematiikan osaamisen vahvistaminen koko koulutusjärjestelmän asia

296-1252168257yPeJ

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkisti tänään 14.3. tulokset matematiikan osaamisen arvioinnista, jossa seurattiin samoja opiskelijoita vuosina  2005-2015. Arvioinnin mukaan matematiikan osaaminen eriytyy jo varhaisina kouluvuosina, mutta erityisen selkeää osaamistason vaihtelu oli peruskoulun yläluokista eteenpäin toisen asteen koulutuksen loppuun. Lukiossa 13 % opiskelijoista ei kirjoita matematiikkaa. Heidän osaamisensa ei keskimäärin lisäänny lukioaikana, vaan pysyy 9. luokalla saavutetulla tasolla. Ammatillisessa koulutuksessa tietyillä aloilla osaaminen jopa taantuu.

Suomen Lukiolaisten Liitto ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto pitävät tilannetta hälyttävänä.

“Lukion osalta esitetään matematiikan pakollisuutta ylioppilaskirjoituksissa. Ratkaisu on luvattoman helppo tilanteessa, jossa jo nyt lukiolaiset istuvat vähintään kuudella pakollisella matematiikan kurssilla – oppimatta mitään. Matematiikan kirjoittavat ne, jotka ovat kiinnostuneita siitä tai kokevat sen hyödylliseksi, joten ei ihmekään, että heidän osaamisensa on vahvempaa. Säädöksillä ei voi pakottaa innostumaan matematiikasta. Kyse on pedagogiikasta”, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen kommentoi.

Ammatillisessa koulutuksessa erot ovat isot eri tutkintojen opiskelijoiden välillä: joissakin tutkinnoissa matematiikan taidot kehittyvät, joissakin taidot taantuvat jopa perusopetuksen 3. luokan tasolle. Matemaattinen osaaminen ei ole ammatillisessa koulutuksessa juurikaan parantunut verrattuna vuoteen 1998, jolloin edellinen kansallinen arviointi suoritettiin. Raportista käy ilmi, että puutteet matemaattisissa perustaidoissa vaikeuttavat nyky-yhteiskunnassa toimimista ja ammattiin opiskelevien jatko-opintoihin siirtymistä.

“On hälyttävää, että maailman parhaaksi kutsutusta koulutusjärjestelmästä valmistuu nuoria, joilla ei ole riittävästi matemaattisia taitoja selviytyä kaupan kassalla. Nyt kun ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä historiallisen suuri reformi, on pidettävä huoli siitä, että kaikille opiskelijoille turvataan sellainen osaamisen taso, jolla pärjää niin arjessa, työelämässä kuin jatko-opinnoissa. Koulutukseen kohdistuvat säästöt iskevät pahiten juuri niihin opiskelijoihin, joilla on kaikista vakavimmat puutteet perustaidoissa”, toteaa SAKKIn liittohallituksen jäsen Riku Korkee.

Aiempien tutkimusten mukaan jopa 47 prosenttia 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti kouluun. Kyyninen asenne heijastuu myös osaamiseen, kun koulua ei koeta mielekkääksi tai merkitykselliseksi. Myös matematiikan osaamisen pohja rakennetaan varhais- ja perusopetuksessa. Siksi nyt on panostettava erityisesti kouluviihtyvyyteen ja varhaiseen tukeen – muuten toimenpiteet toiselle asteelle jäävät pelkäksi kaunisteluksi.

Turun yliopisto

Turun yliopistosta valmistui 169 tohtoria ja 1702 ylemmän tutkinnon suorittanutta

1005338_709053999123019_1475621582_n

Turun yliopistosta valmistuneiden määrät ylittävät suurelta osin tavoitteensa vuonna 2016. Alemman korkeakoulututkinnon suoritti vuoden aikana 1604 opiskelijaa ja ylemmän korkeakoulututkinnon 1702 opiskelijaa. Tohtoreita valmistui 169.

Turun yliopistossa ylempien tutkintojen määrä näyttää vakiintuneen noin 1700 tutkintoon ja tohtoreiden noin 170 tutkintoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittu tohtorintutkinto tavoite ylittyy selvästi. Määrällisesti eniten tohtoreita valmistui lääketieteellisestä tiedekunnasta (56 uutta tohtoria) sekä matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta (55 uutta tohtoria).

Myös ylempien tutkintojen osalta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tavoitteet ylitettiin kasvatustietieitä, luonnontietietä ja lääketiedettä lukuun ottamatta.

Tiedekunta

Alempi tutkinto

Ylempi tutkinto

Tohtorit

Humanistinen

342 322 18

Kasvatustieteiden

269 237 10

Lääketieteellinen

47 215 56

Matemaattis-luonnontieteellinen

247 265 55

Oikeustieteellinen

144 172 6

Turun kauppakorkeakoulu

355 342 13

Yhteiskuntatieteellinen

200 149 11

YHTEENSÄ

1604 1702 169