Browse Category by Yleiset Uutiset
Yleiset Uutiset

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut käynnistävät yhteisen matematiikan opettamisen täydennyskoulutusohjelman

LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman ensimmäinen osa alkaa 17.9.2018, ja ilmoittautuminen siihen on meneillään. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja kohderyhmiin kuuluville opettajille maksuton. Tavoitteena on kaikille avoin tutkimukseen perustuva koulutusohjelma verkossa.

LUMATIKKA on syksyllä 2018 käynnistyvä laaja matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutusohjelma, joka ammentaa uusimmasta tutkimuksesta keinoja niin oppijoiden osaamisen vahvistamiseen kuin matikkainnostuksen kasvattamiseen. Kaikkien asteiden opettajille ja varhaiskasvattajille suunnatun ratkaisukeskeisen koulutuksen toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi -verkosto. Tällaista koulutusta on viimeksi peräänkuulutettu Teknologiateollisuus ry:ssä.

– Ohjelma on haluttu rakentaa niin, että osallistujat saavat konkreettisia tutkimukseen perustuvia työkaluja, esimerkiksi innostavia ongelmatehtäviä suoraan päiväkotiin tai kouluun vietäviksi, ja lisäksi osallistujia kannustetaan kehittämään ja jakamaan omia käytänteitään, sanoo ohjelman johtaja, Helsingin yliopiston professori Maija Aksela.

Koulutusohjelma on syntynyt tilanteeseen, jossa myös julkisuudessa on kannettu huolta matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaajien tarpeen kasvusta ja koulujärjestelmän kyvystä tuottaa näitä osaajia. Tulevaisuuden osaajien kouluttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, sillä matemaattisen osaamisen perustukset valetaan jo varhaiskasvatuksessa, missä keskeistä on matemaattisen uteliaisuuden ja oppimisen ilon herätteleminen leikein ja yhdessä tutkien ja ihmetellen. Uteliaisuus ja halu oppia ovat hyviä eväitä koulupolulle.

Koulutuksesta apua matikkainnostuksen herättämisessä

Matematiikkaan liittyviin asenteisiin on hyvä kiinnittää huomiota alaluokilta alkaen, jotta oppijan kuva matematiikasta ja itsestään matematiikan oppijana muodostuisi myönteiseksi.

Esimerkiksi Laura Tuohilammen väitöstutkimus Deepening mathematics related affect research into social and cultural: Decline, measurement and significance of students’ multi-level affect in Finland and Chilematematiikkaan kohdistuvista affektiivisista tekijöistä viittaa siihen, että kielteinen kuva matematiikasta vaikeana ja tylsänä aineena alkaa muodostua jo pian koulun alettua, kun taas luottamus omiin taitoihin alkaa horjua vasta ylemmillä luokilla. Matematiikan tunneilla olisi näin ollen tärkeää kiinnittää huomiota monipuolisiin työtapoihin, positiiviseen tunneilmastoon ja merkityksellisyyden kokemuksiin.

– Asenteen merkitys korostuu peruskoulun päätyttyä. Kun matematiikasta tulee valinnaista, ne, joiden itseluottamus on heikompi, valitsevat mahdollisimman vähän matematiikkaa, kuvailee LUMATIKKA-tiimiin kuuluva Helsingin yliopiston professori Markku Hannula.

– Luottamus omiin taitoihin ja myönteinen matematiikkakuva edesauttavat sitä, että nuori valitsee matematiikkaa aikanaan myös jatko-opinnoissaan, Hannula sanoo.

Täydennyskoulutusohjelma on 15 opintopisteen laajuinen, josta osa annetaan lähiopetuksena eri paikkakunnilla ja osa suoritetaan verkkokurssina. Siitä voi suorittaa myös pienempiä osia. Hankkeen päätyttyä avoin verkkokurssi, MOOC-kurssi, jää kenen tahansa suoritettavaksi.

Ohjelman toteuttavat LUMA-keskus Suomi -verkoston alaisuudessa Helsingin yliopisto sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Kuva: Veikko Somerpuro

Lisätiedot: www.lumatikka.luma.fi

Yleiset Uutiset

Itäsuomalaisella perusopetuksen oppilaalla kuluu eniten aikaa koulumatkoihin – ensimmäisille luokille menevät oppilaat Itä-Suomessa

Suomalaisista perusopetuksen oppilaista 21,5 prosenttia on kuljetusoikeuden piirissä (perusopetuksen oppilaita vuonna 2017 oli yhteensä 553 852). Eniten kuljetusoppilaita on Itä-Suomessa (32,3 %) ja vähiten Etelä-Suomessa (16,5 %). Ja edelleen kunnan taajama-asteen perusteella eniten kuljetusoppilaita on maaseutumaisissa kunnissa (46,6 %) ja vähiten vastaavasti kaupunkimaisissa kunnissa (15,1 %).

Päivittäisen koulumatka-ajan mukaan maan alakoulujen (vuosiluokat 1–6) kuljetusoppilaista 51 prosentilla kuluu aikaa 1–2,5 tuntia ja 49 prosentilla kyytiläisistä alle tunnin. Maakuntavertailussa selvästi vähiten aikaa kuluu Pohjanmaalla, vain 14 prosentilla aikaa kuluu 1–2,5 tuntia. Ja Lapissakin vain 29 prosentilla kuluu 1–2,5 tuntia (eli 69 prosentilla alle tunnin). Eniten koulumatka-aikaa kertyy Pohjois-Karjalassa, jossa 64 prosentilla kuluu 1–2,5 tuntia (Pohjois-Savossa 58 %; Etelä-Savossa 57 %). Myös Uudellamaalla luku on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi Lapissa: 55 prosentilla alakoulun kuljetusoppilaista kuluu aikaa 1–2,5 tuntia (eli 45 prosentilla alle tunnin). (Aluehallintovirastojen peruspalvelujen vuotta 2017 koskeva arviointiraportti http://www.patio.fi).

Yli 60 % vanhemmista kokee, että heidän lapsensa koulumatka on vaarallinen (Pöysti 2011). Näistä lapsista 10 prosenttia viedään kouluun autolla tien vaarallisuuden vuoksi.

Ensimmäisille luokille – esiopetus, peruskoulu, lukio – menevät oppilaat, koulujen tämän hetkinen määrä ja lakkaavat koulut (pdf)

Koulujen työ- ja loma-ajat Itä-Suomessa 2018–2019 (pdf)

Lue lisää aiheesta opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan blogikirjoituksesta AVISTAblogissa:

Saksa on hieno maa – myös sen mustasta historian osasta kannattaa oppia, niin kuin saksalaiset itse ovat tehneet periaatteella “Ei koskaan enää”

Yleiset Uutiset

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsi Lappeenrannan Kimpisen lukion matematiikan opettajatiimin matematiikan opetuksen kehittämisestä

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt tunnustuspalkinnon matematiikan opetuksen kehittämisestä Lappeenrannan Kimpisen lukion matematiikan opettajille Henna JäppiselleKatariina Laivamaalle ja Eveliina Tuosalle.

Kimpisen lukion rehtorin Olli Mielosen mukaan Jäppistä, Laivamaata ja Tuosaa yhdistää aito kiinnostus ja innostus matematiikkaan ja sen oppimisprosessiin sekä halu kehittää matematiikan opetusta.

– Opettajilla on ratkaisukeskeinen lähestymistapa opetukseen. He työskentelevät opiskelijalähtöisesti opiskelijoita kannustaen ja arvostaen. Arvostava, lähtökohdat huomioiva suhtautuminen opiskelijoihin herättää motivaation niissäkin opiskelijoissa, joille matematiikan opiskelu on haasteellista.

Palkitut matematiikan opettajat ovat yhteistoiminnallisesti kehittäneet kaikkiin opettamiinsa matematiikan kursseihin opintokortit. Kortit pitävät sisällään oppimistavoitteet, kurssin aikaisen oppimisprosessin arvioinnin ja palautteen sekä opiskelijan oman reflektion.

Mielonen kertoo, että sisällöllisten tavoitteiden lisäksi opintokorteissa huomioidaan taitotavoitteet ja lukion aihekokonaisuudet.

– Opintokortti mahdollistaa opiskelijan etenemisen joustavasti omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti.

– Opettajat näkevät yhteistyön voimavarana, joka auttaa heitä omassa työssään lukio-opetuksen muutoksen keskellä. Kehitystyö on jatkuvaa ja menetelmää hiotaan myös yhdessä muiden opettajien kanssa. Ideoiden ja materiaalien jakaminen kollegoille, pedagoginen keskustelu ja avoin suhtautuminen opetukseen on huomattu koko työyhteisössä.

Jäppinen, Laivamaa ja Tuosa ovat saaneet hyvää palautetta myös opiskelijoilta.

– Oppimistulokset ovat hyviä ja opiskelijat kokevat olevansa arvokkaita ja saavansa omaan lähtötasoonsa sopivaa tukea. Palkittuja opettajia on kehuttu erityisesti myös siitä, että he selvittävät ja neuvovat asiat ymmärrettävästi.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö kannustaa innostavia suomalaisia opettajia, jotka aktiivisesti kehittävät matemaattisten aineiden opetusta ja uusia tapoja oppia.

Vuoden 2018 erityisiä palkintokriteerejä olivat oppilaiden kiinnostuksen ja innostuksen herättäminen, oppilaskeskeiset menetelmät, matemaattisen ajattelun kehittäminen ja toiminnalliset menetelmät ja ansiot fysiikan ja/tai ohjelmoinnin opetuksen edistämisessä matematiikan rinnalla. Säätiön verkkosivustolla on lisää tietoa muista vuoden 2018 palkituista opettajista.

Yleiset Uutiset

Uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei pääse korkeakouluun – tulppa opiskelijavirrassa luo mielenterveysongelmia ja estää “Suomi maailman osaavin kansa” -tavoitteen toteutumista

Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta.

Itä-Suomen aluehallintovirasto esittää lausunnossaan, että korkeakouluasteen opiskelijapaikkoja lisätään selkeästi. Yleissivistävän toisen ja kolmannen asteen koulutuksen väliin on kehittynyt luonnollista opiskelijavirtausta ehkäisevä tulppa, joka aiheuttaa opiskelijoille mielenterveysongelmia sekä jarruttaa “Suomi maailman osaavin kansakunta 2020” -tavoitteen toteutumista.

On suuri ristiriita siinä, että samalla kun Suomen tavoitteena on olla “Maailman osaavin kansa 2020” ja nostaa koulutustasoa siten, että vuonna 2030 puolella 25 – 34-vuotiaiden ikäluokasta on korkea-asteen tutkinto, niin samaan aikaan uusista ylioppilaista peräti 70 prosenttia ei pääse jatko-opintoihin korkeakoulupaikkojen niukkuuden vuoksi. Tämä systeeminen ja epäviisas ongelma tulisi korjata.

Lukiolaisten kilpailu jaossa olevista korkeakoulupaikoista on kohtuuton ja luo täysin epätarkoituksenmukaista ahdistusta ja muita mielenterveyden häiriöitä lukiolaisissa. Kouluterveyskysely 2017 -selvityksen mukaan melkein viidesosa (18 %) lukiolaistytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Prässäävälle ja tulevaisuuden pelkoa aiheuttavalle lukio-opiskelulle on tehtävä jotain konkreettista. Suomi on jäänyt selvästi OECD-maiden keskiarvon alapuolelle korkeakoulutettujen osuudessa. Korkeakouluasteen opiskelijapaikkoja tulisi lisätä selkeästi.

Itä-Suomen aluehallintovirasto kiinnitti lausunnossaan huomiota myös koulutuksen saatavuuden turvaamiseen. Ydinkysymys on, miten valtiovalta aikoo tosiasiallisesti turvata uuden lukiolain pykälään neljä (4 §) kirjatun velvoitteen, että opetus- ja kulttuuriministeriö turvaa lukiokoulutuksen riittävän valtakunnallisen ja alueellisen saatavuuden. Itä-Suomen aluehallintoviraston mielestä asiassa tarvitaan tarkempaa ja konkreettisempaa sääntelyä tai ministeriön toimintaohjeita, jotka tulisi säätää lukiolaissa tai alemman asteisessa säädöksessä.

Opiskelijoille tulevien selkeiden etujen ja oikeusturvahyödyn vuoksi Itä-Suomen aluehallintovirasto kannattaa sitä, että jatkossa ylioppilastutkinnon kokeiden uusimiskertoja koskevista rajoituksista luovuttaisiin ja koulutuksen järjestäjälle säädettäisiin velvollisuus järjestää kokeet myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille.

Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisuudessaan (pdf, 129 kt)

Yleiset Uutiset

Selvitys koulujen kesälomien siirron vaikutuksista valmistuu kevään aikana

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on käynnistänyt selvityksen koulujen kesälomien siirron taloudellisista vaikutuksista matkailuelinkeinolle.

– Nykyisillä loma-ajoilla annamme kilpailijamaillemme kilpailuvaltin. Koulujen alkaminen hiljentää kotimaanmatkailun jo elokuun alussa. Monet matkailupalvelut supistuvat ja osin sulkeutuvat juuri, kun ulkomaiset matkailijat Suomessa eniten liikkuvat. Sesongin pidentäminen loppupäästä olisi Suomen matkailuelinkeinolle ehdottoman tärkeää, Lintilä toteaa.

– Selvityksen tavoitteena on arvioida, kuinka suuri osa matkailutilinpidon esittämästä noin 14 miljardin matkailukysynnästä ajoittuu kesälomakaudelle, ja mikä vaikutus kesälomien siirtämisellä on matkailukysyntään, Lintilä kertoo.

Matkailu on merkittävä ja työllistävä elinkeino koko Suomessa. Se on myös yksi tulevaisuuden kasvualoista. Koulujen kesälomien siirtoa on selvitetty aiemminkin, mutta ei matkailun edistämisen tai kansantalouden näkökulmasta.

– Asialla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Mahdolliset loma-ajan muutokset vaativat tarkan pohdinnan ja siihen liittyvien asioiden perkaamisen. Toivonkin asiasta käytävän avointa julkista keskustelua, Lintilä painottaa.

Koulujen loma-aikojen muuttaminen on ollut matkailun edunvalvojien yksi tavoitteista jo vuosikymmeniä. Asia on nostettu esille muutaman vuoden välein, sen kuitenkaan etenemättä. Rekisteröityjä ulkomaisia majoitusvuorokausia oli viime vuoden (2017) elokuussa reilut 750 000 vuorokautta, toiseksi eniten heinäkuun jälkeen (794 679 vuorokautta).

Selvitys valmistuu kevään aikana.

Yleiset Uutiset

Kuopiossa mahdollista opiskella yliopisto-opintoja monipuolisesti jo lukioaikana

Kuopiossa mahdollista opiskella yliopisto-opintoja monipuolisesti jo lukioaikana

Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto ja Kuopion kaupungin lukiopalvelut ovat solmineet ainutlaatuisen sopimuksen opetusyhteistyön käynnistämisestä vuonna 2018. Kuopion kaupunki tarjoaa jatkossa yliopisto-opintoja Kuopion lukiolaisille ilmaiseksi. Kursseja on tarjolla runsaasti johdantokursseista perusopintoihin asti esimerkiksi historiasta, psykologiasta, luonnontieteistä, oikeustieteistä ja farmasiasta.
Opintoja voi suorittaa jo lukion toisen opintovuoden aikana, ja erityisen hyvin ne sopivat opintojensa loppuvaiheessa oleville lukiolaisille.

Lukioaikaiset yliopisto-opinnot voivat tukea opiskelijan koulutus- ja uravalintaa: tulevaisuuden suunnitelmistaan epävarma opiskelija voi tutustua itseä kiinnostavaan koulutusalaan jo lukioaikana ja selkeät tavoitteet omaava lukiolainen taas voi lisätä valmiuksiaan hakeutua tietylle yliopiston alalle.

Yliopisto-opinnot voivat toimia myös mainiosti valmentautumisena yliopiston pääsykokeisiin.

Lukiolaisia ohjataan ja opastetaan yliopisto-opintoihin hakeutumisessa tiiviisti: lukioiden opinto-ohjaajat opastavat kurssivalinnoissa, auttavat kursseille ilmoittautumisessa sekä myös seuraavat opintojen etenemistä. Myös Avoimessa yliopistossa on tarjolla lukiolaisille tarkoitettua ohjausta opintoihin.

“Lukiolaisen ensisijainen opinto-ohjaus tapahtuu lukioissa, mutta minulta voi kysyä tarkemmin esimerkiksi suoritustavoista tai millaista on verkko-opiskelu”, kertoo Avoimen yliopiston opinto-ohjaaja Leila Saramäki.

Avoimen yliopiston lukiolaisille tarjoamat opinnot ovat pääsääntöisesti verkko- tai monimuotokursseja, joilta lukiolaiset saavat kurssisisällön lisäksi arvokkaita ja hyödyllisiä opiskelutaitoja tulevaa varten. Verkossa tapahtuva opetus lisää myös esteettömyyttä, kun opintoja voi suorittaa fyysisestä paikasta riippumatta missä vain ja milloin vain.

Kurssit hyväksiluetaan lukiolaisen opintoihin siten, että kurssit eivät välttämättä tuota ylimääräistä työtä muiden lukion opintojen lisäksi. Lukioaikana tehdyistä Avoimen yliopiston opinnoista saa hyväksilukuja myös tuleviin korkeakoulututkintoihin. Lisäksi jos lukiolainen suunnittelee hakevansa jatko-opintoihin avoimen yliopiston väylän kautta, hän voi tehdä osan väyläopinnoista jo lukioaikana.

Korkeakouluyhteistyötä on tehty Kuopion lukioissa ennenkin, mutta tässä laajuudessa ja tällä volyymilla opetusyhteistyötä ei tehdä vielä missään päin Suomea.

“Kuopion lukiolaisille avautuva tarjonta hakee näkemykseni mukaan laajuudessaan valtakunnallisesti vertaistaan. Alkava yhteistyö tuottaa varmasti merkittävää lisäarvoa kuopiolaiselle lukio-opetukselle ja palvelee opiskelijoita heidän opinnoissaan ja tulevaisuuden tavoitteidensa toteutumisessa” iloitsee vs. lukio-opetuspäällikkö Samuli Laitinen.

Yliopisto-opintojen tarjoaminen lukiolaisille on myös uuden opetussuunnitelman mukainen, suositeltava väylä korkeakouluopintoihin.

Tutustu lukiolaisten yliopisto-opintoihin tarkemmin: www.uef.fi/aducate/lukiolaisille

Yleiset Uutiset

KT ja OAJ tiedottaa: Peruskoulun vuosityöajan kokeilumallista neuvottelutulos

Perusopetuksen opettajien vuosityöajan kokeilumallista on saavutettu neuvottelutulos. Asiasta on neuvoteltu pitkään OAJ:n ja KT Kuntatyönantajien kesken, tiiviimmin vuodesta 2014.

Ensi kertaa kuntatyönantajilla ja OAJ:lla on yhteinen, keskustasolla valmiiksi neuvoteltu malli, jota sovelletaan perusopetukseen. Ensi syksynä käynnistynee paikallisia kokeiluja, joista saatujen kokemusten perusteella on tarkoitus arvioida, kuinka työaikamalleja jatkossa tulisi kehittää.

– Vuosityöaikaa on kokeiltu paikallisesti joskus aiemminkin, mutta laajasti opettajistoon sovellettavaa mallia ei tuntunut kuitenkaan syntyvän. Niinpä KT ja OAJ ottivat keskustasolla vastuun asian edistämisestä, KT:n neuvottelupäällikkö Hannu Freund kertoo.

Vuosityöaikamallia on tarkoitus kokeilla elokuusta 2018 lähtien. Kokeilun käynnistyminen edellyttää paikallista sopimista.

Neuvottelutulos vuosityöajan kokeilumallista ei  ole osa ns. liittokierrosta, vaan siitä on neuvoteltu erikseen. Tulos osoittaa että kuntasektorilla opetusalan neuvottelujärjestelmä toimii – neuvottelut vaativat vain kärsivällisyyttä ja sitkeyttä.

– Kyseessä on koko opetusalaa ajatellen merkittävä uudistus. Ensimmäiset askelmerkit asiassa otettiin jo vuonna 1971, ja nyt vihdoin olemme kokeilujen kynnyksellä. Lainsäädännön muutokset ovat luoneet tarpeen järjestelmän kehittämiseen. Myös kokemus siitä, että opetusvelvollisuuksiin perustuva työaikajärjestelmä ei enää kaikilta osin vastaa opettajien nykyistä työnkuvaa, on muuttanut opettajien suhtautumista. Toki myös opetusvelvollisuusjärjestelmällä on kannatusta ja sillä on omat hyvät puolensa, OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen toteaa.

Kokeiluihin osallistuisi muutamia kouluja kustakin kokeilukaupungista. Osallistujat ovat ainakin aluksi suuria kaupunkeja.

Vuosityöajan tarkoituksena on saada kaikki opettajan tekemä työ luettavaksi työaikaan ja siten palkanmaksun perusteeksi. – Kokeilua ei toteuteta opettajien palkkapussin kustannuksella, Pankkonen tähdentää.

Kokeilun on tarkoitus olla kolmivuotinen, ja se on mahdollista irtisanoa tarpeen vaatiessa myös aiemmin. Ammatillisessa koulutuksessa vastaavat kokeilut käynnistyivät jo syksyllä 2017.

Yleiset Uutiset, Yliopistot

Tasa-arvo ja matemaattisen osaamisen tarve haastavat yliopistojen opiskelijavalintaa

Tiistaina 7.11. julkaistiin uutta tietoa kansallisesta opiskelijavalintahankkeesta ja ylioppilasarvosanojen pisteytysmalleista yliopistojen opiskelijavalinnassa. Oulun yliopiston tutkijoiden laaja tutkimusaineisto lukion ainevalintojen vaikutuksesta kertoo, millaisia opiskelijoita yliopistoihin on valittu nykyisellä järjestelmällä vuosina 2013–2015. Kehittämistyön ytimessä tulisi olla kysymys, millaista lukiossa hankittua osaamista yliopisto-opiskelijoilta halutaan jatkossa.

Yliopistojen nykyinen opiskelijavalinta arvostaa pitkän matematiikan suorittamista lukiossa. Pitkän matematiikan valinneet valitsevat ylioppilaskokeeseen usein myös fysiikan ja kemian, mikä laajentaa näiden opiskelijoiden mahdollisuuksia entisestään. Lukumäärien vertailu kertoo, että lähes kaikki pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian kirjoittajat (80–90 %) pääsevät yliopistoon. Yliopistoon pääsyä ennakoi sangen hyvin myös jonkin vähän kirjoitetun kielen valitseminen omaan ylioppilastutkintoon. Lyhyen matematiikan ja terveystiedon kirjoittajia puolestaan on kaikkien ylioppilaiden joukossa selvästi enemmän kuin yliopistoon päässeiden joukossa.

Muun muassa nämä seikat ilmenevät Oulun yliopiston pitkäaikaisesta ja laajasta tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu lukion ainevalintojen vaikutusta yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimuksen kohteena ovat olleet vuosina 2013–2015 valmistuneet ylioppilaat (93 955 henkeä) ja lähes kattava otos samoina vuosina Suomen yliopistoihin valittuja opiskelijoita (46 280 henkeä). Mukana ovat Suomen kaikki yliopistot.

Sukupuolten välinen tasa-arvo keskeinen kysymys

Ainevalinnoilla on vahva tasa-arvoulottuvuus. Lukion oppiaineet ovat vahvasti sukupuolittuneita, ja nämä jakaumat siirtyvät lähes sellaisenaan yliopistoihin.

”Koulutusalojen segregaatio kehittyy jo lukiolaisten ainevalinnoissa, vaikka naiset suorittavat ylioppilaskokeen miehiä paremmin lähes kaikissa aineissa”, sanoo Oulun yliopiston professori Jouni Pursiainen.

Pitkän matematiikan ja fysiikan miesvaltaisuus parantaa miesten asemia, koska näiden aineiden osaajista on pulaa, ja heikentää naisten asemia erityisesti suurilla tekniikan, kauppatieteiden ja luonnontieteiden aloilla. Miehiä on pitkän matematiikan kirjoittaneista 55 % ja fysiikan kirjoittaneista 72 %. Kauppatieteellisten alojen miehisyyttä vahvistaa se, että historian kirjoittaneista 60 % ja yhteiskuntaopin kirjoittaneista 53 % on miehiä. Nämä aineet ovat kauppatieteellisellä alalla tärkeitä.

Lukiossa naisia on lyhyen matematiikan kirjoittaneista 57 %. Psykologian kohdalla osuus on 81 %, terveystiedossa 72 %, uskonnossa 74 % ja biologiassa 68 %. Näitä aineita valinneet päätyvät opiskelemaan etenkin humanistisia aloja ja kasvatustieteitä. Näillä aloilla on myös suuri ja naisvaltainen osuus opiskelijoita, jotka eivät ole kirjoittaneet kumpaakaan matematiikkaa.

Lukioaika kerryttää osaamista omalla alalla

Yliopistot miettivät opiskelijavalintoja omista lähtökohdistaan mutta myös yhteiskunnan tarpeista käsin. Esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden osaamiselle on erittäin vahva kysyntä työmarkkinoilla. Lukioaikana kertyneellä osaamisella on merkitystä.

”Jos opiskelijalta puuttuu koulutusohjelmaansa nähden olennaisten aineiden tietoja, silloin lukiokoulutus siirtyy yliopistoon”, Jouni Pursiainen toteaa.

Oulun yliopiston AVAIN-ryhmä tutkii lukion ainevalintojen vaikutusta yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimuksesta vastaavat professorit Jouni Pursiainen (kemia), Hanni Muukkonen (kasvatuspsykologia) ja Jarmo Rusanen (maantiede). Tutkimus on ajankohtaista ja auttaa sekä yliopistojen opiskelijavalinnan että lukio-opetuksen kehittämistä. Valintoja tekeville nuorille saadaan samalla tietoa ainevalintojen seurauksista.

Yliopistojen opiskelijavalintojen uudistushanke

Yleiset Uutiset

Ylioppilastutkintolautakunta ei ottanut kantaa kiistanalaisen Breitbart-sivuston käyttöön yo-kokeessa - ”Tärkeintä on, että kokeen materiaali soveltuu osaamisen arviointiin”

Ylioppilastutkinnon 11.9.2017 järjestetyssä englannin kielen pitkän oppimäärän kokeessa käytetty lähdemateriaali on herättänyt keskustelua. Ylioppilastutkintolautakunta totesi tiedotteessaan 12.9.2017, että se ei kokeen aineistovalinnoilla ota kantaa tai tue lähdeaineistojen tai niiden julkaisijan arvomaailmaa tai asenteita. Monipuolisten tehtävien tuottamiseksi lautakunta pyrkii käyttämään kokeissa mahdollisimman autenttisia ja monia aiheita käsitteleviä aineistoja.

Ylioppilastutkinnon tehtävä on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Kokeiden lähdemateriaalina voi olla tekstin ja kuvien lisäksi myös esimerkiksi video- tai äänitallenteita. Lähdemateriaalia hyödynnetään sellaisenaan tai muokattuna kaikissa tutkinnon kokeissa. Lähteiden valitseminen kokeeseen perustuu niiden soveltuvuuteen kokelaiden osaamisen arviointiin.

Syksyn 2017 englannin kielen pitkän oppimäärän kokeessa on käytetty aineistoa yhteensä 30 eri lähteestä. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiskokouksessa 29.9.2017 todettiin, että englannin kielen kuullunymmärtämiskokeessa käytetyt aineistot soveltuivat kokelaiden kielitaidon osaamisen arviointiin.

Yleiset Uutiset

Tampere hakee lisää ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja, työvoimakoulutusta ja oppisopimuskoulutuksen laajaa tehtävää

500px-Tampere.vaakuna.svg

Elinvoima- ja osaamislautakunta hyväksyi 2.8.2017 vastineen, jonka Tampereen kaupunki antaa lausuntonaan ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvasta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Uudet järjestämisluvat tulevat voimaan 1.1.2018, kun ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistuu.

Vastine sisältää kaupungin hakemukset ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvaksi Tredussa 1.1.2018 alkaen. Siihen sisältyy myös kaupungin hakemus työvoimakoulutuksen järjestämistehtävästä, laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävästä, uusista tutkinnoista ja tutkintokielestä sekä vähimmäisopiskelijavuosimäärän lisäämisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt koulutuksen järjestäjille kesäkuussa 2017 ehdotuksen uudeksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvaksi 1.1.2018 alkaen. Ministeriön ehdotus vähimmäisopiskelijavuosien määräksi on 962 opiskelijavuotta pienempi kuin Tredussa nykyisin on.

Tampereen kaupunki hakee vastineessaan ministeriön ehdotukseen opiskelijavuosimäärän lisäystä (580 opiskelijavuotta) nuorten ikäluokkien kasvun ja aikuiskoulutuksen lisääntyvän kysynnän vuoksi.

Järjestämislupaan esitetään lisättäväksi myös uusia tutkintoja, kuten esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto ja tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto.

Lisäksi esitetään, että erä- ja luonto-oppaan ja luontoalan ammattitutkintojen, lentokoneasennuksen ja matkailualan perustutkintojen osalta tutkintokieleksi lisätään englanti.

Tampereen kaupunki hakee Treduun myös työvoimakoulutuksen järjestämistehtävää ja 250 opiskelijavuotta tehtävien hoitamiseen. Tredun toiminta-alueella on tarvetta lisätä työvoimakoulutusta, sillä Tampereen ja kaupunkiseudun elinkeinorakenne on edelleen muutoksessa. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistyminen edellyttää osaamisen uudistamista.

Tampereen kaupunki hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä myös laajennettua oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävää ja vuosiopiskelijamäärän kasvattamista 100 opiskelijavuodella, jotta Tredun toiminta-alueen yritysten ja työelämän oppisopimuskoulutustarpeeseen voidaan vastata.

Tampereen kaupungin, Tampereen aikuiskoulutussäätiön, Varalan säätiön, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän sekä Ahlmanin koulun säätiön yhteistyösopimus oppisopimuskoulutuksen toteuttamisesta puretaan 1.1.2018 alkaen. Yhteistyösopimus raukeaa, kun uuden lainsäädännön myötä kaikille ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan saaneille toimijoille tulee mahdollisuus oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Kaupunki esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle sopimuksen purkautuessa 551 opiskelijavuoden siirtämistä muille sopimusosapuolille Pirkanmaalla.

Ministeriö tekee päätökset uusista ammatillisen koulutuksen järjestämisluvista syyskuun loppuun mennessä.