Browse Category by Tutkinnot
Tutkinnot

Pakolaistaustaiset nuoret suorittivat enemmän tutkintoja Ruotsissa kuin Suomessa

Pohjoismaihin myöhäisessä kouluiässä muuttaneet pakolaisnuoret suorittivat enemmän tutkintoja Ruotsissa kuin Suomessa. Tämä selviää tuoreesta laajasta pohjoismaisesta CAGE-tutkimuksesta, johon on osallistunut usea tutkija Siirtolaisuusinstituutista.

Viime vuosina Pohjoismaihin saapuneiden pakolaisten määrän kasvu on nostanut keskeiseksi kiinnostuksen kohteeksi pakolaistaustaisten lasten ja nuorten koulutuksen. Yleisesti ottaen myöhäisessä kouluiässä saapuneet pakolaisnuoret pärjäävät koulussa vertaisiaan huonommin. Myös Pohjoismaiden välillä on merkittäviä eroavaisuuksia. Ruotsissa asuvat pakolaislapset saavuttivat parhaan koulumenestyksen ja suorittavat eniten toisen asteen tutkintoja, kun taas Suomessa ja Tanskassa pakolaislasten koulutustulokset ovat heikoimmat ikäisiinsä verrattuina.

Tutkimustulokset ilmenevät kahdesta uudesta pohjoismaisesta tutkimuksesta. Ensimmäinen on rekisteriaineistotutkimus vuosina 1986–2006 Suomeen, Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin muuttaneista pakolais- ja muista maahanmuuttajanuorista. Näitä lapsia on seurattu rekisteritiedoilla 1990–2015 välisen ajan.  Toinen tutkimus on Norjan lukioissa opettajille ja opiskelijoille tehty laadullinen tutkimus.  Nämä nyt julkaistavat raportit ovat osa poikkitieteellistä pohjoismaista tutkimusta ”Coming of Age in Exile” (CAGE), jossa on tutkittu nuorten pakolaistaustaisten ja muista syistä maahan muuttaneiden terveyden, koulutuksen ja työmarkkina-aseman välisiä yhteyksiä.

Rekisteritutkimus paljastaa, että lapsina Pohjoismaihin muuttaneet pakolaistaustaiset nuoret pärjäsivät peruskoulussa vertaisiaan huonommin. He keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin valtaväestön nuoret. Kuitenkin Ruotsissa pakolaistaustaiset nuoret keskeyttävät toisen asteen opintonsa harvemmin kuin muissa Pohjoismaissa, kun taas Suomessa ja Tanskassa he keskeyttävät useammin.

”Suomessa pakolaistaustaiset nuoret keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin muut maahanmuuttajataustaiset nuoret, mikä kertoo haasteellisesta koulupolusta. Heidän pitää ensinnäkin oppia opetuskieli ja toiseksi heidän pitää oppia vieraalla kielellä oppisisällöt. Tässä lapsi ja nuori tarvitsee paljon aikuisten tukea. Pakolaistaustaisten lasten vanhemmilla itsellään on usein vähän koulutusta, eivätkä vanhemmat ehkä osaa tukea ja auttaa lapsiaan suomalaiskouluissa”, sanoo erikoistutkija, dosentti Maili Malin Siirtolaisuusinstituutista.

Erot Pohjoismaiden välillä

Syy Ruotsissa asuvien pakolaislasten hyvään menestykseen ja pieniin eroihin verrattuna ruotsalaisoppilaisiin saattaa löytyä Ruotsin pisimmästä maahanmuuttohistoriasta ja kokemuksesta pakolais- ja maahanmuuttajalasten vastaanottamisesta Pohjoismaissa.

Norjalaisen laadullisen tutkimuksen mukaan kouluilla ja opettajilla on toisistaan poikkeavia, usein vajavaisia tietoja ja pätevyyttä suhtautua tarkoituksenmukaisesti pakolaisoppilaiden monimuotoisiin ryhmiin, joilla on monitahoisia tarpeita. Kouluhenkilökunta keskittyi haastatteluissa enemmän koulutuksellisiin kuin oppimisen psykososiaalisiin kysymyksiin kommentoidessaan nuorten pakolaisten haasteita lukiossa. Henkilökunnan toistuva kommentti oli, että koulu on ensi sijassa opetukseen, ei huolenpitoon keskittyvä laitos. Useat opettajat, jotka tunnistivat koulun roolin nuorten pakolaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä, ilmaisivat tarvitsevansa opettajien täydennyskoulusta näissä taidoissa.

Norjassa maahanmuuttajataustaiset nuoret olivat erittäin motivoituneita opiskelemaan samalla, kun heillä oli kiire valmistua ja päästä töihin. Kielen opiskelu ja toisen asteen opintojen suorittaminen vaatii kuitenkin aikaa ja kärsivällisyyttä.

Mitä vanhempia lapset ovat maahan muuttaessaan, sitä enemmän he tarvitsevat tukea koulutuspolulla

Maahanmuuttoikä on ratkaisevassa roolissa pakolaislasten pärjäämisessä pohjoismaisissa kouluissa. Myöhemmässä iässä Pohjoismaihin muuttaneet nuoret (etenkin yli 15-vuotiaat) pärjäsivät huonommin koulussa kuin pienempinä maahan muuttaneet. Teineinä maahan muuttaneet myös keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin pieninä lapsina maahan muuttaneet.

Molemmat raportit vahvistavat, että myöhemmin teini-iässä saapuneet pakolaisoppilaat kohtaavat erityisiä ongelmia kouluissa, sillä heidän on opittava tulomaan kieli ja valmistuttava peruskoulusta usein muutamassa vuodessa. Heillä on usein taustallaan keskeytyneet perusopinnot lähtömaassa, tai koulutusta on vähän tai ei ollenkaan.

”Alla olevasta kuviosta ilmenee, että 85 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista on valmistunut toisen asteen opinnoista ennen 25 ikävuotta. Vastaavasti pakolaislapsista tähän yltää 35–59 prosenttia riippuen heidän maahan saapumisiästään. Yleisesti rekisteritutkimuksesta selviää, että pakolaislasten todennäköisyys toiselta asteelta valmistumiseen kasvaa, mitä nuorempina he tulevat Pohjoismaihin’, sanoo Maili Malin.

Paikallisen tason kotouttamista: tarvitaan lisää tietoutta ja pätevyyttä

Hankkeen tutkijoiden mukaan merkittävät erot koulutuspoluissa ovat huolestuttavia kotoutumisen näkökulmasta. Jos nuoret pakolaistaustaiset valmistuisivat enemmän toisen asteen koulutuksesta, johtaisi se parempaan ja vakiintuneempaan asemaan työmarkkinoilla, vahvempiin sosiaalisiin ja taloudellisiin kytköksiin valtaväestön kanssa sekä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Tutkimustulosten pohjalta ehdotetaan pakolaisten peruskoulutukseen ja peruskoulusta toiselle asteelle siirtymävaiheeseen liittyvien kansallisten toimintatapojen uudelleenarviointia, ja että Pohjoismaiden tulisi enenevässä määrin keskittyä takaamaan laadukas ja yhdenvertainen koulutus kaikille oppilaille pohjoismaisessa koulujärjestelmässä. 

Laadullisen norjalaistutkimuksen mukaan koulutuspolitiikan ja koulukäytäntöjen välillä on kuilu.  Paikallistasolla on tietotaitoa siitä, miten kansalliset koulutuspolitiikat voidaan toteuttaa luokkahuoneissa, joissa on pakolaistaustaisia lapsia ja nuoria. Jos tietotaitoa ei ole, tarvitaan opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Ilman onnistuneita pakolaislapset huomioivia koulukäytäntöjä näiden lasten ja nuorten oppimistulokset eivät parane nykyisestä.

Uudet CAGE-tutkimukset:

  1. Dunlavy A, de Montgomery  CJ, Lorentzen T, Malin M, Hjern A. (2020). Equity in education? A comparative analysis of educational outcomes among refugee children in the Nordic countries. CAGE. Project Report 1. 
  2. Lynnebakke B, Pastoor LdW, Eide K. (2020). Young refugees’ pathways in(to) education. Teacher and student voices: challenges, opportunities and dilemmas. CAGE Project Report 3A.