Browse Category by Tutkimukset
Turun yliopisto, Tutkimukset

Koululaisten koronakevätkyselyn tulosten mukaan etäopetus on sujunut pääsääntöisesti hyvin

Koronaepidemian vaikutusta peruskoululaisten oppimiseen ja hyvinvointiin selvitettiin toukokuun alussa. Tulosten mukaan oppilaat ovat pääosin kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikan ja vieraiden kielten opiskelussa. Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti. Osa oppilaista tarvitsee kuitenkin kipeästi aikuisilta apua ja tukea, ja yllättävän moni oppilaista oli helpottunut, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan.

Kyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen psykologian tutkimusryhmä. Verkossa toteutettuun kyselyyn tuli lähes 50 000 vastausta yli 400 koulusta. Kyselyllä haluttiin kartoittaa lasten ja nuorten kokemuksia opiskelun ja oppimisen, sosiaalisten suhteiden sekä mielen hyvinvoinnin suhteen etäopiskelun aikana. – On tärkeää, että meillä on näkemys siitä, miten eri-ikäiset lapset ja nuoret ovat kokeneet tilanteen. Saadut tulokset auttavat kouluja ja muita yhteiskunnallisia toimijoita tuen kohdentamisessa ja syksyn toimenpiteiden suunnittelussa, erikoistutkija Sanna Herkama Turun yliopistosta kertoo. Koulut saavat käyttöönsä koulukohtaiset tulokset, joiden pohjalta koulut voivat käydä oppilaiden kokemuksia läpi.

Pääosin oppilaat ovat kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Etäopiskelun hyvinä puolina oppilaat pitivät erityisesti sitä, että aikataulu on rennompi, kotona on parempi työrauha ja on opittu opiskelemaan verkon avulla. Valtaosa koki suhteiden opettajiin säilyneen hyvänä ja jopa joka kuudes koki saaneensa opettajalta enemmän apua kuin normaalisti. Suurin osa oppilaista raportoi tehneensä kaikki tai melkein kaikki annetut tehtävät.

Etäopiskeluun liittyy myös haasteita. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikassa, vieraissa kielissä ja luonnontieteissä. Jos tehtäviä oli jäänyt tekemättä, melkein puolet vastaajista kertoi syyksi sen, että eivät tienneet mitä olisi pitänyt tehdä. Keskittymisen ja aloittamisen vaikeudet olivat yhtä usein syynä tekemättä jättämiseen. Lähes kaikki vastaajat olivat saaneet tehtäviinsä apua huoltajilta, koulun aikuisilta tai kavereilta.

Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti ja vielä useampi kertoi riidelleensä aikuisten kanssa vähemmän. Joka kymmenes oli päivisin kotona ilman aikuista seuraa, mutta näiden oppilaiden kokemukset eivät merkittävästi eronneet muista vastaajista. Puuttuva yhteys opettajaan tai ystävien puute olivat selvästi merkittävämpiä tekijöitä kielteisten kokemusten suhteen.

Vaikka monella on ollut ikävä luokkakavereita, 4-9 luokkalaisista jopa viidennes kertoi kuitenkin olevansa helpottunut, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan. Yläkoululaisista näin koki jopa melkein kolmannes oppilaista. Vastaajista lähes puolet nimesikin etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista on vähemmän. Näin ollen etäopetus on tarjonnut merkittävän hengähdystauon tuhansille lapsille ja nuorille Suomessa.

Osa oppilaista tarvitsee kipeästi aikuisilta apua ja tukea. Vaikeudet vertaissuhteissa ja vähäiset kontaktit koulun aikuisiin näyttävät olevan yhteydessä haasteisiin oppimisessa, huolien lisääntymiseen ja mielialaongelmiin. Niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta, lähes joka kolmas koki, ettei saanut apua. Ja vastaavasti niistä, jotka kokivat tarvetta apuun koulun ulkopuolisista palveluista, lähes puolet oli jäänyt vaille tarvitsemaansa apua.

Tulokset on koottu interaktiiviseen työkaluun, jossa on mahdollista tarkastella lasten ja nuorten kokemuksia erilaisten suodattimien avulla.

Koululaisten koronakysely pähkinänkuoressa

Kenellä oli mahdollisuus osallistua? Kysely oli avoinna KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien koulujen oppilaille. KiVa Koulu on kiusaamisenvastainen toimenpideohjelma, joka on käytössä 960 koulussa Suomessa (www.kivakoulu.fi)
Kuinka monta vastaajaa? 48 338
Kenelle kysely on tarkoitettu? Perusopetuksen vuosiluokille 1–9 (7–16-vuotiaille)
Kuinka monesta koulusta kyselyyn osallistuttiin? 416
Milloin kyselyyn oli mahdollista osallistua? 4.–13.5.2020
Miten kysely toteutettiin? Sähköinen kysely osana etäopetusta KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien oppilaitosten oppilaille
Mitä kyselyllä haluttiin selvittää? Oppilaiden kokemuksia etäopiskelusta, saatavilla olevasta tuesta, vertaissuhteista ja hyvinvoinnista poikkeusolojen aikana

 

Tutkimukset

:TUTKIMUS: Koulujen välillä suuria eroja suhtautumisessa muslimiperheisiin

Tampereen yliopistossa on valmistunut tutkimus, joka tarkastelee muslimien osallisuuden ja kansalaisuuden rakentumista suomalaisissa ja ruotsalaisissa kouluissa. Tutkimus selvitteli myös sitä, minkälaisten ideaalien ohjaamana rehtorit kouluja johtavat ja minkälaista on muslimiperheiden ja koulun välinen vuorovaikutus. Tutkimuksen tulokset tuovat esiin yhteiskunnan periaatteiden ja niiden käytännön toteutumisen välisen kuilun.

– Haastatellut muslimiopettajat ja -vanhemmat kertoivat arvostavansa suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan periaatteita, kuten uskonnonvapautta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamista, sanoo tutkimuksen tekijä, tutkijatohtori Inkeri Rissanen Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.

– Periaatteet näkyvät myös koulutusjärjestelmän rakenteissa ja luovat hyvän perustan osallisuuden syntymiselle. Esimerkiksi oman äidinkielen opetus ja Suomessa oman uskonnon opetus nostettiin esiin näiden periaatteiden ilmentyminä.

Arjen vuorovaikutus ja käytänteet tuottavat kuitenkin osattomuuden kokemuksia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että molemmissa maissa islamiin liittyvät ennakkoluulot ja stereotypiat näkyvät kouluissa selvästi. Myös joidenkin haastateltujen rehtoreiden näkemyksissä heijastuu kapea ja yksipuolinen islam-kuva.

Tällaisten näkemysten ohjaamissa koulukulttuureissa pyritään välttämään muslimi-identiteettien esiintuloa, ja muslimioppilaiden osallisuutta pyritään tukemaan lähinnä kulttuurisen häivyttämisen strategian kautta.

– Ruotsissa tämä voidaan tulkita nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiseksi strategiaksi, kun taas Suomessa opetussuunnitelmien perusteet edellyttävät moninaisten kulttuuri-identiteettien tukemista kouluyhteisössä, Rissanen toteaa.

Toisaalta koulujen välillä on suuria eroja: kouluissa, joissa on ollut paljon muslimioppilaita jo pitkään, käsitykset muslimi-identiteettien moninaisuudesta ovat kehittyneet. Näissä kouluissa uskonnosta on opittu puhumaan ja uskontoihin liittyviä tarpeita huomioimaan tekemättä yleistyneitä oletuksia yksilöiden uskonnollisuudesta tai kulttuuri-identiteetistä.

– Tämä näkyy esimerkiksi koulujen juhlakulttuurissa siten, että katsomuksellisten elementtien riisumisen sijaan tehdään tilaa useammille katsomuksille.

Kulttuuritulkit merkittävässä roolissa

Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Siihen haastateltiin monikulttuuristen koulujen rehtoreita sekä muslimiopettajia ja -vanhempia, jotka toimivat kouluissa epävirallisissa ”kulttuuritulkin” rooleissa. Suurin osa kulttuuritulkeista oli kouluissa töissä opettajina tai koulunkäynnin ohjaajina.

Tutkimus osoittaa kulttuuritulkkien tärkeän tehtävän kouluissa luottamuksen ja osallisuuden rakentajina. Monet rehtorit kertoivat, että vähemmistöihin kuuluvien opettajien palkkaaminen on ollut ratkaiseva tekijä luottamukseen perustuvan koulukulttuurin ja toimivan vuorovaikutuksen kehittämisessä kotien ja koulun välille.

– Joskus kouluissa kuitenkin oletetaan muslimiopettajan automaattisesti olevan uskonnon asiantuntija tai voivan edustaa koulun erilaisia muslimiperheitä.  Tällöin kulttuuritulkkiopettajat ovat pyrkineet lisäämään ymmärrystä islamin moninaisuudesta ja perheille kuuluvasta autonomiasta omien lastensa kasvatusta koskevissa asioissa, Rissanen kertoo.

Muslimiperheet tuovat koulukulttuuriin hyödyllisiä arvoja

Kulttuuritulkkien mukaan esimerkiksi monille muslimiperheille tärkeiden juhlien, kuten ramadanin päättymisen juhlan näkyminen koulussa luterilaisen perinteen ohella tukee kouluyhteisöön kuulumisen tunteita. Monissa suomalaisissa ja joissain ruotsalaisissakin kouluissa onkin ryhdytty lisäämään kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden positiivista näkyvyyttä myös koulukulttuurissa. Ruotsissa uskontojen näkymiseen julkisessa tilassa suhtaudutaan kuitenkin selvästi kielteisemmin.

Tutkimuksen mukaan pisimpään maahanmuuttajamuslimiperheiden kanssa työskennelleet rehtorit tunnistavat sekä islamiin, lähtökulttuureihin että maahanmuuttotaustaan kytkeytyvää kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, joka on koulutuksen kannalta hyödyllistä. Heidän mukaansa nämä perheet tuovat kouluun usein arvoja ja asenteita, jotka Suomessa kantaväestön keskuudessa ovat heikkenemässä.

Tällaista koulukulttuuria ja oppimista vahvistavaa pääomaa ovat rehtoreiden mukaan esimerkiksi yritteliäisyys, perhearvot, toisista huolehtiminen, yhteisöllisyys, vahva moraali sekä koulutuksen ja auktoriteettien kunnioittaminen.

Näiden seikkojen vuoksi rehtoreiden on joskus vaikea tunnistaa lähiökoulujaan julkisissa keskusteluissa maalatuista uhkakuvista: vahva yhteisöllisyys, ponnistelu tulevaisuuden eteen ja hyvä yhteistyö perheiden kanssa ovat asioita, joiden vuoksi rehtorit johtavat mielellään juuri näitä kouluja.

Vaikka tämän laadullisen tutkimuksen perusteella ei Rissasen mukaan ole mahdollista tehdä laajoja yleistyksiä tai maiden välisiä vertailuja, tulokset antavat kuitenkin viitteitä koulujärjestelmien rakenteiden erojen merkityksistä muslimien osallisuuden rakentumiselle.

– Ruotsissa islamilaisten koulujen olemassaolo saa rehtorit toisinaan vetoamaan perheiden mahdollisuuteen vaihtaa koulua, kun taas suomalaisissa kouluissa esimerkiksi uskonnonvapauteen liittyvistä asioista tai muista osallisuuteen liittyvistä kysymyksistä neuvotellaan enemmän.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Eino Jutikkalan rahasto sekä Suomen kulttuurirahasto.