Browse Category by Tilastokeskus
Koulutustilastot, Tilastokeskus

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä pysyi vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla, 1,27 miljoonassa. Opiskelijamäärä kasvoi hieman peruskouluopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa sekä ammattikorkeakoulukoulutuksessa. Yliopistokoulutuksessa opiskelijoiden määrä pieneni. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen koulutustilastoihin.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2004–2015:

opiskt_2015_2016-11-29_tie_001_fi_001

Vuonna 2015 uusia opiskelijoita oli 283 100 ja tutkinnon suorittaneita 223 500. Uusista opiskelijoista naisia oli 52 prosenttia ja tutkinnon suorittaneista 54 prosenttia.

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilasto kuvaa tutkintotavoitteisen koulutuksen kokonaisuutta yhtenäisin käsittein ja luokituksin. Tilastossa on tietoja kaikista koulutussektoreista. Aiheeseen liittyviä tietoja julkaistaan myös tilaston tietokantataulukoissa sekä esi- ja peruskouluopetuksen,lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen, yliopistokoulutuksen ja oppilaitosten aikuiskoulutuksen tilastojen sivuilla.

Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

Peruskoulu, Tilastokeskus

Peruskouluissa 550 200 oppilasta vuonna 2016

Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 200 oppilasta vuonna 2016. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia. Peruskoulun oppilaista 49 prosenttia oli tyttöjä ja 51 prosenttia poikia.

Peruskoulun oppilaat maakunnittain 2016

Koulun sijaintimaakunta Toiminnassa olevia
peruskouluja
Oppilaita yhteensä Poikia Tyttöjä
Koko maa yhteensä 2 449 550 236 281 807 268 429
Manner-Suomi yhteensä 2 426 547 387 280 316 267 071
Uusimaa 551 161 748 82 656 79 092
Varsinais-Suomi 213 44 386 22 812 21 574
Satakunta 122 21 236 10 923 10 313
Kanta-Häme 88 17 873 9 143 8 730
Pirkanmaa 185 51 285 26 071 25 214
Päijät-Häme 72 19 232 9 854 9 378
Kymenlaakso 84 16 101 8 238 7 863
Etelä-Karjala 50 11 542 5 837 5 705
Etelä-Savo 77 13 008 6 709 6 299
Pohjois-Savo 117 23 488 12 116 11 372
Pohjois-Karjala 74 14 627 7 470 7 157
Keski-Suomi 116 27 782 14 160 13 622
Etelä-Pohjanmaa 136 21 090 10 867 10 223
Pohjanmaa 133 19 529 10 071 9 458
Keski-Pohjanmaa 55 8 091 4 097 3 994
Pohjois-Pohjanmaa 217 52 476 27 001 25 475
Kainuu 35 6 878 3 544 3 334
Lappi 101 17 015 8 747 8 268
Ahvenanmaa yhteensä 23 2 849 1 491 1 358
Ahvenanmaa 23 2 849 1 491 1 358

Peruskoulun oppilaista sai syksyllä 2016 tehostettua tukea 9 prosenttia ja erityistä tukea 7,5 prosenttia (ks. tietokantataulukot). Aiheesta lisää kesäkuussa 2017 julkaistavassa Erityisopetustilastossa.

Esiopetusoppilaita oli yhteensä 62 400, joista 11 000 koulun esiopetuksessa ja 51 400 päivähoidon esiopetuksessa.

Syksyllä 2016 oli toiminnassa 2 449 peruskoulua, 68 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Peruskouluista 95 prosenttia oli kunnan ylläpitämiä.

 

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Koulutustilastot, Tilastokeskus

40–44-vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015

Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724  henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1 prosentti. Korkeimmin koulutettuja olivat 40–44-vuotiaat, joista tutkinnon oli suorittanut 86 prosenttia.

Väestö koulutusasteen, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 2015:

vkour_2015_2016-11-03_tie_001_fi_001

Korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 olivat 40–44-vuotiaat, joista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 46 prosenttia. Nuoremmissa ikäryhmissä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ei nouse yhtä korkeaksi, joten tarkasteltaessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, väestön koulutustason nousu on pysähtynyt. 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 45 prosenttia ja 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä 40 prosenttia. Koulutustason nousun pysähtyminen on seurausta alimman korkea-asteen asteittaisesta poistumisesta koulutusjärjestelmästä. 40–44-vuotiaiden ikäryhmässä alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on 13 prosenttia, kun taas 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 4 prosenttia. Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat poistuneet lähes kokonaan 30–34-vuotiaiden ikäryhmästä.

Vuonna 2015 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 116 589 henkilö’, mikä on 17 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 19 prosenttia ja naisista 15 prosenttia ikäluokasta. Alimmillaan perusasteen varassa olevien osuus oli 2000-luvun alussa, jolloin osuus oli 16 prosenttia.

Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan* ja sukupuolen mukaan 2015

vkour_2015_2016-11-03_tie_001_fi_002

* Kansallinen koulutusluokitus 2016.

Vuonna 2015 koulutusalat olivat voimakkaasti sukupuolen mukaan segregoituneita. Miesenemmistöisiä aloja olivat maa- ja metsätalousalat, tekniikan alat, tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä yleissivistävä koulutus. Selkeimmin miesenemmistöinen ala oli tekniikan ala, jonka tutkinnon suorittaneista miehiä oli 84 prosenttia. Naisenemmistöisin koulutusala vuonna 2015 oli terveys- ja hyvinvointiala, jonka tutkinnon suorittaneista naisia oli 88 prosenttia. Selkeästi naisenemmistöisiä koulutusaloja olivat myös humanistiset ja taidealat, kasvatusalat, palvelualat sekä yhteiskunnalliset alat. Naisten miehiä korkeampi koulutustaso näkyy koulutusalojen sukupuolijakaumissa. Naisenemmistöiset koulutusalat ovat usein korkeakoulutusaloja, kun miesenemmistöiset koulutusalat painottuvat toiselle asteelle.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso ikäryhmän mukaan 2015

Ikä 15 vuotta täyttänyt väestö Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Tutkinnon suorittaneita yhteensä Keskiaste Korkea-aste
% % % % %
Yhteensä 11 662 100,0 7 269 62,3 4 393 37,7 3 488 29,9 905 7,8
15-24 8 965 100,0 6 431 71,7 2 534 28,3 2 474 27,6 60 0,7
25-34 558 100,0 141 25,3 417 74,7 266 47,7 151 27,1
35-44 167 100,0 29 17,4 138 82,6 69 41,3 69 41,3
45-54 156 100,0 20 12,8 136 87,2 79 50,6 57 36,5
55-64 497 100,0 110 22,1 387 77,9 211 42,5 176 35,4
65-74 914 100,0 331 36,2 583 63,8 300 32,8 283 31,0
75- 405 100,0 207 51,1 198 48,9 89 22,0 109 26,9

Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat valtaosin nuorta väestöä. Toisen polven ulkomaalaistaustaisista 77 prosenttia kuuluu ikäryhmään 15–24-vuotiaat, joiden koulutusura on vasta alussa. Korkeimmin koulutettuja toisen polven ulkomaalaistaustaisista ovat 45–54-vuotiaat, joista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 87 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneita on 37 prosenttia.

Lähde: Koulutustilastot 2016. Tilastokeskus

Koulutustilastot, Tilastokeskus

Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia jatkoi välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 16 prosenttia, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 11 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 5 prosenttia. Ylioppilaaksitulovuonna jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta prosenttiyksikön, kymmenessä vuodessa se on kasvanut 58 prosentista 68 prosenttiin.

Uusien ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2005–2015, %

khak_2015_2016-09-28_tie_001_fi_001

Uudet naisylioppilaat jäivät koulutuksen ulkopuolelle miehiä useammin ja he sijoittuivat miehiä useammin ammatilliseen koulutukseen. Miehet taas sijoittuivat naisia useammin yliopisto- ja ammattikorkeakoulukoulutukseen. Naisylioppilaista koulutuksen ulkopuolelle jäi ylioppilaaksitulovuonna 70 prosenttia, miesylioppilaista 66 prosenttia. Naisista yliopistokoulutukseen sijoittui 14 prosenttia, ammattikorkeakoulukoulutukseen 10 prosenttia ja ammatilliseen koulutukseen 7 prosenttia. Vastaavat luvut miehillä olivat 20, 12 ja 2 prosenttia.

Manner-Suomessa Uudeltamaalta ylioppilaaksi valmistuneista jäi eniten, 73 prosenttia, jatko-opintojen ulkopuolelle ja Pohjanmaalta valmistuneista vähiten, 55 prosenttia. Pohjanmaalla ylioppilastutkinnon suorittaneista yliopistokoulutukseen ja ammattikorkeakoulukoulutukseen sijoittui molempiin 21 prosenttia. Molemmissa koulutusryhmissä osuus oli maan suurin. Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneiden osuus oli maan suurin, 9 prosenttia, Etelä-Savon uusilla ylioppilailla.

Vuoden 2015 uusista ylioppilaista 75 prosenttia haki korkeakouluihin, naisista 77 prosenttia ja miehistä 73 prosenttia. Vain yliopistokoulutukseen haki 37 prosenttia ylioppilaista, lähes joka viides uusi ylioppilas haki vain ammattikorkeakoulukoulutukseen ja samoin lähes joka viides haki samanaikaisesti sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistokoulutukseen. Korkeakoulukoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 77 prosenttia.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Koulutustilastot, Tilastokeskus

Ammatillisessa koulutuksessa 122 200 uutta opiskelijaa vuonna 2015

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden 2015 aikana 122 200 uutta opiskelijaa. Uusista opiskelijoista 48 400 opiskeli nuorille suunnatussa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa, 36 300 näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 37 500 ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot). Uusia opiskelijoita oli prosentti enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutusalan ja sukupuolen mukaan 2015

aop_2015_2016-09-27_tie_001_fi_001

Uusista opiskelijoista 38 prosenttia opiskeli tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, 20 prosenttia sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ja 18 prosenttia liiketalouden ja hallinnon alalla. Miehiä ja naisia oli uusissa opiskelijoissa lähes yhtä paljon. Miesten ja naisten osuuksien vaihtelu koulutusaloittain tarkasteltuna oli kuitenkin suurta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla naisten osuus oli 82 prosenttia, tekniikan ja liikenteen alalla 20 prosenttia.

Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden 2015 aikana 325 100 opiskelijaa.

Oppilaitosmuotoisessa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 167 000 opiskelijaa kalenterivuoden 2015 aikana. Tiedot nuorille suunnatun koulutuksen opiskelijamäärästä on vuodesta 2013 lähtien saatavissa sekä koko kalenterivuodelta että syksyn poikkileikkausajankohdalta 20.9. Opiskelijoita nuorten koulutuksessa 20.9.2015 oli 124 200. Heitä oli 4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Oppilaitosmuotoisessa näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita oli 109 000. Opiskelijoita oli 7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoita oli 61 900 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 47 100.

Oppisopimuskoulutukseen osallistui 49 100 opiskelijaa. Opiskelijoita oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoista 500 opiskeli opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa, 17 900 näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 30 700 ammatillisessa lisäkoulutuksessa.

Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet 2010–2015

aop_2015_2016-09-27_tie_001_fi_002

Ammatillisen tutkinnon suoritti 74 600 opiskelijaa vuonna 2015. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja suoritettiin 37 800, näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja 17 400 ja ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoja 19 400. Tutkinnon suorittaneita oli 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Heistä 53 prosenttia oli naisia. Yli puolet, 55 prosenttia, tutkinnon suorittaneista opiskeli joko tekniikan ja liikenteen tai sosiaali-, terveys- ja liikunnan koulutusaloilla. Tutkinnon suorittaneista 16 prosenttia oli oppisopimusopiskelijoita.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus