Browse Category by Suomen Lukiolaisten Liitto
Suomen Lukiolaisten Liitto

Selvitys: Lähes kolmannes lukiolaisista kokee jatkuvaa uupumusta

2017-05-31 15_02_42-opo-nettiin.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) vaatii uudistuksia lukiolaisten opinto-ohjaukseen. Liiton julkaiseman tuoreen Rakas, kamala opo – lukiolaisten kokemuksia opinto-ohjauksesta selvityksen mukaan lukiolaiset kokivat opiskelu- ja ajanhallintataidoissaan olevan puutteita. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti kokevansa jatkuvaa uupumusta opintoihin liittyvästä työmäärästä. Opiskelutekniikkaan sekä ajanhallintaan toivottiinkin lisää ohjausta erityisesti opintojen alkuvaiheessa.

 – Toimiva opinto-ohjaus tukee lukiolaista koko opintopolun ajan, ensimmäisistä kurssivalinnoista jatko-opintojen kynnykselle. Opinto-ohjaus on myös merkittävässä roolissa monessa koulutuspoliittisessa uudistuksessa – silti sen kehittäminen on jäänyt paitsioon. Ehdotamme käynnistettäväksi valtakunnallisen opinto-ohjauksen kehittämisohjelman ja vaadimme päättäjiä turvaamaan opinto-ohjauksen riittävät resurssit. Yhdellä opinto-ohjaajalla tulisi olla enintään 200 ohjattavaa, vaatii Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Selvitys käsittelee opiskelijoiden kokemuksia lukioaikaisesta opintojen ohjauksesta suhteessa ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin, jatkokoulutusmahdollisuuksiin sekä yleisiin hyvinvointitekijöihin. Kyselyyn vastasi 3203 opiskelijaa, ja se toteutettiin sähköisesti loppusyksystä 2016.

Selvityksen löytää kokonaisuudessaan SLL:n verkkosivuilta: 

http://lukio.fi/lukio.fi/wp-content/uploads/2015/04/opo-nettiin.pdf

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolaiset ja SAKKI: Matematiikan osaamisen vahvistaminen koko koulutusjärjestelmän asia

296-1252168257yPeJ

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkisti tänään 14.3. tulokset matematiikan osaamisen arvioinnista, jossa seurattiin samoja opiskelijoita vuosina  2005-2015. Arvioinnin mukaan matematiikan osaaminen eriytyy jo varhaisina kouluvuosina, mutta erityisen selkeää osaamistason vaihtelu oli peruskoulun yläluokista eteenpäin toisen asteen koulutuksen loppuun. Lukiossa 13 % opiskelijoista ei kirjoita matematiikkaa. Heidän osaamisensa ei keskimäärin lisäänny lukioaikana, vaan pysyy 9. luokalla saavutetulla tasolla. Ammatillisessa koulutuksessa tietyillä aloilla osaaminen jopa taantuu.

Suomen Lukiolaisten Liitto ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto pitävät tilannetta hälyttävänä.

“Lukion osalta esitetään matematiikan pakollisuutta ylioppilaskirjoituksissa. Ratkaisu on luvattoman helppo tilanteessa, jossa jo nyt lukiolaiset istuvat vähintään kuudella pakollisella matematiikan kurssilla – oppimatta mitään. Matematiikan kirjoittavat ne, jotka ovat kiinnostuneita siitä tai kokevat sen hyödylliseksi, joten ei ihmekään, että heidän osaamisensa on vahvempaa. Säädöksillä ei voi pakottaa innostumaan matematiikasta. Kyse on pedagogiikasta”, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen kommentoi.

Ammatillisessa koulutuksessa erot ovat isot eri tutkintojen opiskelijoiden välillä: joissakin tutkinnoissa matematiikan taidot kehittyvät, joissakin taidot taantuvat jopa perusopetuksen 3. luokan tasolle. Matemaattinen osaaminen ei ole ammatillisessa koulutuksessa juurikaan parantunut verrattuna vuoteen 1998, jolloin edellinen kansallinen arviointi suoritettiin. Raportista käy ilmi, että puutteet matemaattisissa perustaidoissa vaikeuttavat nyky-yhteiskunnassa toimimista ja ammattiin opiskelevien jatko-opintoihin siirtymistä.

“On hälyttävää, että maailman parhaaksi kutsutusta koulutusjärjestelmästä valmistuu nuoria, joilla ei ole riittävästi matemaattisia taitoja selviytyä kaupan kassalla. Nyt kun ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä historiallisen suuri reformi, on pidettävä huoli siitä, että kaikille opiskelijoille turvataan sellainen osaamisen taso, jolla pärjää niin arjessa, työelämässä kuin jatko-opinnoissa. Koulutukseen kohdistuvat säästöt iskevät pahiten juuri niihin opiskelijoihin, joilla on kaikista vakavimmat puutteet perustaidoissa”, toteaa SAKKIn liittohallituksen jäsen Riku Korkee.

Aiempien tutkimusten mukaan jopa 47 prosenttia 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti kouluun. Kyyninen asenne heijastuu myös osaamiseen, kun koulua ei koeta mielekkääksi tai merkitykselliseksi. Myös matematiikan osaamisen pohja rakennetaan varhais- ja perusopetuksessa. Siksi nyt on panostettava erityisesti kouluviihtyvyyteen ja varhaiseen tukeen – muuten toimenpiteet toiselle asteelle jäävät pelkäksi kaunisteluksi.

Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolaiset: Kieliopin tankkausta vai aitoja vuorovaikutustaitoja?

11412219_1004138432943105_7905210557873578575_n

Tänään 26.9. vietetään Euroopan kielten päivää. Yksi teemapäivän tarkoitus on kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä opiskelemaan vieraita kieliä. Monipuolinen kielitaito on yleisesti tunnistettu esimerkiksi työllistymisvaltiksi. Tästäkin huolimatta vieraiden kielten opiskelu lukiossa on vähentynyt. Erityisesti eurooppalaisittain merkittävien kielten, ranskan ja saksan, kirjoittaminen ylioppilastutkinnossa on romahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

“Osin kyse voi olla siitä, että kielten opiskelulla on huono maine – tankataan kielioppia ja sanalistoja sen sijaan, että opiskelu antaisi eväitä aitoon vuorovaikutukseen vieraalla kielellä”, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen.

Todellisuudessa tänä syksynä käyttöön otetuissa opetussuunnitelman perusteissa on vieraiden kielten opetuksen tavoitteissa painotettu aiempaa vahvemmin rohkeutta hyödyntää kielitaitoa niin opiskelussa, työssä kuin vapaa-ajallakin. Suullisen kielitaidon testaaminen on myös ylioppilastutkinnon kehittämisen työlistalla.

“Nämä ovat ehdottomasti askeleita oikeaan suuntaan. Kaikkien oppiaineiden tulee antaa koulun ulkopuolella hyödynnettäviä valmiuksia, mutta kielten opiskelussa tämä korostuu erityisesti. Ihmisten, tavaroiden ja ajatusten liikkuessa yhä enemmän yli rajojen tarvitaan taitoa ja ymmärrystä monikulttuuriseen kohtaamiseen”, Luukkainen kommentoi.

Toinen selkeästi erottuva trendi on kielivalintojen sukupuolittuneisuus: vaikka ero onkin kaventunut, edelleen saksan kirjoittajista kaksi kolmasosaa on naisia ja ranskan kirjoittajista jopa lähes 80 prosenttia.

Iloinen poikkeus tilastoissa on venäjän kielen kirjoittajien määrän maltillinen kasvu. Venäjän kielen suosio voi tulevaisuudessa lisääntyä yhä enemmän, sillä eduskunta käsittelee tänä syksynä perusasteen kielikokeilua, jossa kokeiluun osallistuville perusopetuksen oppimäärään ei sisälly pakollista toista kotimaista kieltä.
“Aikanaan kokeilua on laajennettava myös lukioon kokeilun piirissä olevien siirtyessä toiselle asteelle. Tuolloin vasta päästään tarkastelemaan miten lisääntyvä vapaavalintaisuus vaikuttaa kirjoitettavien kielten määrään”, Luukkainen muistuttaa.