Browse Category by Peruskoulu
Peruskoulu

Kokeilut käynnistyvät: Kieltenopetus alkamaan 1. luokalta

 

school-9

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus käynnistävät kokeilut, joissa vieraiden kielten opiskelu alkaisi jo ensimmäisellä luokalla. Kieltenopetuksen varhaistamisen kokeilu on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Alueellisissa kokeiluissa on tavoitteena löytää parhaat toimintamallit sekä lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelua.

Opetushallitus on torstaina julistanut haettavaksi valtion erityisavustukset kielten opiskelun varhentamiseen, monipuolistamiseen ja lisäämiseen vuosina 2017 ja 2018. Kärkihankkeen kielikokeiluihin on varattu 5 miljoonan euron määräraha vuodelle 2017.

– Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia. Suosittuja kielikylpyjä ja ekaluokan kielten opetusta on kuitenkin tarjolla vain harvoille, lähinnä suurissa kaupungeissa. Hallitus käynnistää nyt kokeilut, joissa kielten opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Uskon, että kokeiluissa löydetään uusia, hyviä malleja kieltenopetuksen varhentamiseksi ja kielivalikoiman monipuolistamiseksi. Sekä maamme kansainvälistymisen että tulevaisuuden työelämän vaatimusten näkökulmasta monipuolinen kielitaito on vahvuus, ministeri sanoo.

Valtionavustus kohdennetaan hankkeisiin, joissa tuodaan esille toimintamalleja lasten varhaisen kielenoppimisen kyvyn hyödyntämiseksi. Avustusta kohdennetaan myös hankkeisiin, joissa haetaan ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja ja lähdetään kokeilemaan näiden käytännön toteuttamista.

Tavoitteena on löytää toimintamalleja oppijoiden motivoimiseksi ja sitouttamiseksi kielten arvostamiseen, oppimiseen ja opiskeluun. Hankkeilta toivotaan erityisesti vähemmän tai harvemmin opiskeltujen kielten opetuksen varhentamista, kehittämistä ja lisäämistä. Avustettavissa hankkeissa voi olla kumppaneina myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjiä.

Kärkihankkeen tueksi toteutetaan opettajien ja lastentarhanopettajien täydennyskoulutusohjelma sekä pedagogista verkkoaineistoa opetuksen tueksi. Lisäksi selvitetään varhaisen kielenopetuksen nykytilaa kunnissa sekä tehdään ehdotuksia varhaisen kielenoppimisen kehittämiseksi.

Kokeilun seurantatutkimuksen tulosten odotetaan valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Uusi peruskoulu -ohjelma
Peruskoulu

Neljäsluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen heikentynyt

2016-11-29-12_52_17-ktl-d117-pdf-nitro-reader-3

Suomalaisten osaaminen edelleen hyvällä tasolla lähes 50 maan TIMSS-tutkimuksessa

PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu notkahdus nuorten osaamisessa näkyy nyt myös neljännellä luokalla. Etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Tulosten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin peruskoulun alkaessa. Tällaisiin tuloksiin on tultu tänään julkistetussa kansainvälisessä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista arvioivassa TIMSS-tutkimuksessa.

PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu notkahdus nuorten osaamisessa näkyy nyt myös neljännellä luokalla. Etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Tulosten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin peruskoulun alkaessa. Tällaisiin tuloksiin on tultu tänään julkistetussa kansainvälisessä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista arvioivassa TIMSS-tutkimuksessa.

Osaaminen heikentynyt neljän vuoden aikana

Peruskoulun neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on heikentynyt selvästi vuosien 2011 ja 2015 välillä. Vuonna 2011 luonnontieteiden osaamisen kansallinen keskiarvo oli 570 pistettä, mutta vuoden 2015 arvioinnissa enää 554 pistettä. Erotus tarkoittaa noin puolen kouluvuoden oppimäärää. Pudotus matematiikassa on ollut hieman loivempi, 545 pisteestä 535 pisteeseen. Vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset heikkenivät neljän vuoden aikana.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteissä jaetulle viidennelle sijalle (2011 3. sija). Edellä olivat Singapore, Korea, Japani ja Venäjä. Matematiikassa Suomen sijoitus on pudonnut 10 kärjen ulkopuolelle (jaettu 13. sija, 2011 8. sija). Kärjessä olivat matematiikassa viisi Aasian maata tai aluetta: Singapore, Hongkong, Korea, Taiwan ja Japani.

– Huolimatta tulosten heikentymisestä suomalaislasten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin hyvät. Luonnontieteissä sijoituksemme on OECD-maiden joukossa toinen ja matematiikassa myös selvästi yli OECD-maiden keskiarvon, lohduttavat tutkimuksen koordinaattori Jouni Vettenranta ja tutkija Jenna Hiltunen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Tytöt ajaneet poikien ohi

Vuonna 2011 tehdyssä TIMSS-tutkimuksessa sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa luonnontieteiden osaamisessa ja matematiikassa pojat olivat hieman tyttöjä parempia. Nyt tytöt ovat kuitenkin selvästi parempia kaikilla tutkituilla matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla. Poikien tulokset ovat heikentyneet vuosien 2011 ja 2015 välillä luonnontieteissä 22 pistettä ja matematiikassa 18 pistettä. Samana aikana tyttöjen tulokset putosivat olennaisesti vähemmän: luonnontieteissä pudotus oli 10 pistettä ja matematiikassa 2 vain pistettä.

– Erinomaisesti osaavien poikien osuuden vähentyminen on keskeinen syy poikien keskipistemäärän putoamiseen. On huolestuttavaa, että sukupuolten väliset erot ovat havaittavissa jo näin varhaisessa vaiheessa koulupolulla. Peruskoulun opetussuunnitelmassa korostettu koulun merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä ei näytä toteutuvan, arvioivat Vettenranta ja Hiltunen.

Koulujen väliset erot eivät ole kasvaneet

Julkisuudessa on oltu huolestuneita koulujen välisten erojen kasvamisesta. Tämän tutkimuksen valossa alakoulujen väliset erot ovat Suomessa todella pieniä eikä niiden havaittu kasvaneen vuodesta 2011. Luokkien keskimääräisten tulosten välillä havaittiin vaihtelua jonkin verran enemmän, mutta tämä selittyi suureksi osaksi yleisopetuksen ja erityisopetuksen ryhmien välisillä eroilla. Suomessa erot osaamisessa ovatkin vahvasti peräisin oppilastason tekijöistä. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa oppilaiden väliset erot osaamisessa olivat tutkittujen maiden pienimpiä.

– Ainakin neljäsluokkalaisten kohdalla suomalainen peruskoulu on edelleen monella tapaa tasa-arvoinen, sillä oppilaiden osaaminen ei riippunut myöskään siitä missä päin Suomea asui tai asuiko kaupungissa vai maaseudulla, valottaa yliopistotutkija Kari Nissinen.
Asenteissa parantamisen varaa

Suomalaislapset pitävät kaikkien muiden maiden lapsia vähemmän luonnontieteistä ja matematiikassakin vähemmän pitäviä maita on vain kolme. He myös selvästi osanottajamaiden keskiarvoa vähemmän luottavat itseensä oppijoina ja kokevat olevansa vähemmän opettajan sitouttamia opetukseen. Näillä motivaatiotekijöillä on suuri merkitys osaamiselle.

– Yksi oppimistuloksiin vaikuttava ja motivaatiota vähentävä tekijä on koulukiusaaminen. Viikoittain kiusaamista kokevien oppilaiden osaaminen on merkittävästi heikompaa kuin kiusaamista kokemattomilla. Suomessa neljäsluokkalaisten kokema kiusaaminen on kuitenkin vertailumaiden vähäisimpiä, toteaa apulaisprofessori Juhani Rautopuro.

Kodin vaikutukseen kiinnitettävä enemmän huomiota

Osa neljännellä luokalla näkyvien osaamiserojen syistä on syntynyt jo ennen koulunkäynnin aloittamista. Ne lapset, joilla oli peruskoulun alkaessa hyvät perustaidot lukemisessa ja laskemisessa pärjäsivät selvästi paremmin osaamistehtävissä kuin ne, joilla oli heikot perustaidot. Varhaiset perustaidot olivatkin vahvimpia osaamiseroja selittäviä tekijöitä tutkimuksessa. Näitä perustaitoja erittäin hyvin hallitsevia lapsia oli Suomessa suhteessa jopa puolet vähemmän kuin hyvin menestyneissä Aasian maissa.

Varhaisten perustaitojen kehittymiseen vaikuttavat erittäin paljon kodin aineelliset ja henkiset resurssit sekä kodin asenteet. Sen sijaan paljon keskustelua herättäneellä päivähoidon toteutustavalla (päiväkoti, esikoulu, kotihoito) ei ollut kovin huomattavaa yhteyttä osaamiseen.

– TIMSS-tutkimus osoittaa, että merkittävä osa oppimiseroihin johtavista syistä syntyy jo ennen koulunkäynnin aloittamista, ja tätä epätasa-arvoista lähtötilannetta kouluissamme ei kokonaan kyetä tasoittamaan. Vanhempien tulisi tiedostaa tämä asenteiden, oppimismotivaation ja koulumyönteisen ilmapiirin merkitys lapsen myöhemmälle kehitykselle, ja mahdollisuuksiensa mukaan lukea lapselle sekä kannustaa numeroiden ja kirjainten pariin, Vettenranta toteaa.

TIMSS-tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) on toteuttanut Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. TIMSS-tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement). Tutkimuksen matematiikan osuuteen osallistui 49 ja luonnontieteiden osuuteen 47 maata. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 5015 neljännen luokan oppilasta 158 koulusta. TIMSS-tutkimus mittaa osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmien mukaista osaamista.

Raportti:
Jouni Vettenranta, Jenna Hiltunen, Kari Nissinen, Eija Puhakka, Juhani Rautopuro: Lapsuudesta eväät oppimiseen. Neljännen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Kansainvälinen TIMSS-tutkimus Suomessa. Koulutuksen tutkimuslaitos 2016. 90 s.
Raportti löytyy TIMSS-tutkimuksen nettisivulta
Peruskoulu, Tilastokeskus

Peruskouluissa 550 200 oppilasta vuonna 2016

Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 200 oppilasta vuonna 2016. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia. Peruskoulun oppilaista 49 prosenttia oli tyttöjä ja 51 prosenttia poikia.

Peruskoulun oppilaat maakunnittain 2016

Koulun sijaintimaakunta Toiminnassa olevia
peruskouluja
Oppilaita yhteensä Poikia Tyttöjä
Koko maa yhteensä 2 449 550 236 281 807 268 429
Manner-Suomi yhteensä 2 426 547 387 280 316 267 071
Uusimaa 551 161 748 82 656 79 092
Varsinais-Suomi 213 44 386 22 812 21 574
Satakunta 122 21 236 10 923 10 313
Kanta-Häme 88 17 873 9 143 8 730
Pirkanmaa 185 51 285 26 071 25 214
Päijät-Häme 72 19 232 9 854 9 378
Kymenlaakso 84 16 101 8 238 7 863
Etelä-Karjala 50 11 542 5 837 5 705
Etelä-Savo 77 13 008 6 709 6 299
Pohjois-Savo 117 23 488 12 116 11 372
Pohjois-Karjala 74 14 627 7 470 7 157
Keski-Suomi 116 27 782 14 160 13 622
Etelä-Pohjanmaa 136 21 090 10 867 10 223
Pohjanmaa 133 19 529 10 071 9 458
Keski-Pohjanmaa 55 8 091 4 097 3 994
Pohjois-Pohjanmaa 217 52 476 27 001 25 475
Kainuu 35 6 878 3 544 3 334
Lappi 101 17 015 8 747 8 268
Ahvenanmaa yhteensä 23 2 849 1 491 1 358
Ahvenanmaa 23 2 849 1 491 1 358

Peruskoulun oppilaista sai syksyllä 2016 tehostettua tukea 9 prosenttia ja erityistä tukea 7,5 prosenttia (ks. tietokantataulukot). Aiheesta lisää kesäkuussa 2017 julkaistavassa Erityisopetustilastossa.

Esiopetusoppilaita oli yhteensä 62 400, joista 11 000 koulun esiopetuksessa ja 51 400 päivähoidon esiopetuksessa.

Syksyllä 2016 oli toiminnassa 2 449 peruskoulua, 68 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Peruskouluista 95 prosenttia oli kunnan ylläpitämiä.

 

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Peruskoulu

OAJ vaatii: Rehtorille oikeus siirtää oppilas määräajaksi toiseen kouluun

school-7

OAJ esittää peruskoulujen rehtoreille oikeutta erottaa oppilas määräajaksi. Koulusta erotettu oppilas saisi määräajan opetusta toisessa koulussa, minkä jälkeen hän voisi palata entiseen oppilaitokseensa.

– Peruskouluille tarvitaan välineitä puuttua riittävän nopeasti ja vakavasti koulun yhteisten sääntöjen rikkomuksiin silloin, kun muut keinot eivät ole auttaneet. Oppilaan määräaikainen erottaminen olisi astetta ankarampi toimenpide kuin jälki-istunto ja kirjallinen varoitus, jotka eivät läheskään aina tepsi. Näin kouluille tulisi yksi lisäkeino puuttua esimerkiksi kiusaamiseen.

– Määräaikainen erottaminen rehtorin päätöksellä on juuri annetun norminpurkulakiehdotuksen mukaan tulossa lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Osana norminpurkua myös peruskoulun rehtorille pitäisi antaa määräaikainen erottamisoikeus, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen esittää.

Lakialoite ei auttaisi

Yli 100 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jolla halutaan helpottaa toista oppilasta kiusaavan oppilaan siirtämistä toiseen kouluun. Lahtinen huomauttaa, että oppilaan siirtäminen toiseen kouluun on jo nykysäädösten mukaan mahdollista, mutta menettely on niin raskas ja byrokraattinen, ettei sitä ole juuri käytetty, eikä lakiesityksen toteuttaminen toisi tähän helpotusta tai mitään uutta.

Pysyvä siirto toiseen kouluun leimaa Lahtisen mielestä oppilasta. Lisäksi se olisi hankala ja kallis toteuttaa niillä paikkakunnilla, joissa on vain yksi koulu.

– Kiusaamistapauksissa on usein vaikea sanoa, että kiusaaminen olisi vain yhden oppilaan syytä. Siihen ovat voineet osallistua muutkin esimerkiksi elein ja ilmein tai hiljainen enemmistö on voinut vaikenemisellaan sallia kiusaamisen.

Lahtinen muistuttaa, että koulun käyttämiin rangaistuksiin liittyy yhteydenotto vanhempiin. Monien rangaistusten yhteydessä arvioidaan myös, tarvitaanko oppilashuollollisia toimia. Kun arvioidaan oppilaan määräaikaista erottamista, myös sosiaalitoimi osallistuu käsittelyyn harkintansa mukaan.

Ruotsissa on jo voimassa lainsäädäntö, jonka mukaan peruskoulun rehtori voi siirtää oppilaan kahdeksi – neljäksi viikoksi toiseen kouluun.  

Peruskoulu

Ministeri Grahn-Laasonen: Uusi Peruskoulu -ohjelma julki – jokaiseen peruskouluun tutoropettaja tukemaan uudistumista

cropped-sanni-361

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)

Peruskoulun uudistamiseen tähtäävä Uusi peruskoulu -ohjelma julkaistiin perjantaina. Ohjelmassa uudelle peruskoululle on määritelty kolme tavoitetta: oppijalähtöisyys, maailman parhaat opettajat sekä avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Uusi peruskoulu -ohjelmaa tuetaan 90 miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana, ja se on yksi hallituksen kärkihankkeista.

“90 miljoonan euron satsaus on merkittävä taloudellisesti tiukkana aikana, ja siitä valtaosa käytetään opettajien osaamisen vahvistamiseen. Tavoitteena on sekä rakentaa pitkän aikavälin suuntaa suomalaiselle peruskoululle että tukea uusien opetussuunnitelmien jalkautumista ja käynnissä olevaa koulujen toimintakulttuurin muutosta”, opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen sanoo.

Joka koululle tutoropettaja

Uusi peruskoulu -ohjelma tarjoaa jokaiselle Suomen peruskoululle mahdollisuuden “tutoropettajaan”. Tutoropettajalla tarkoitetaan opettajaa, joka tukee muita opettajia koulukulttuurin muutoksen tekemisessä, uuden pedagogiikan toteuttamisessa ja digitaalisuuden tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Tutoropettajien mahdollistamista jokaiseen 2 500 Suomen peruskouluun tuetaan tänä vuonna 7,5 miljoonalla eurolla ja hallituskaudella yhteensä noin 23 miljoonalla eurolla. Tavoite on saada tutoropettaja jokaista 220 oppilasta kohden. Koulutuksen järjestäjille maksettavalla avustuksella tutoropettaja voi käyttää osan työajastaan koulun muutostyön tukemiseen. Tutoropettajille rakennetaan valtakunnallinen koulutusohjelma. Opetushallituksen kautta tapahtuva avustushaku käynnistyy niin ikään syyskuussa.

“Vastaavia tutoropettajamalleja on kokeiltu useissa Suomen kunnissa, ja kokemukset ovat olleet hyviä”, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

Uusin tutkimustieto tukemaan koulujen kehittämistä

Kokeilu-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa vauhditetaan kouluissa. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, joka koordinoi huippuluokan kokeiluja, jotka perustuvat uusimpaan tutkimustietoon. Oppilaitosten kehittämis- ja innovaatiotoimintaan otetaan mukaanuusimmat oppimisratkaisut ja -teknologiat. Parhaat kokemukset jalkautetaan laajasti kouluille ja niiden leviämistä tuetaan myöhemmällä kärkihankerahoituksella. Toimintaa tuetaan nyt 8 miljoonalla eurolla ja hallituskauden aikana yhteensä noin 20 miljoonalla. Avustushaku avataan syyskuussa 2016. Opetushallitukseen kootaan myös osaamista uusista oppimisen tiloista kaikkien kuntien hyödynnettäväksi.

Opettajankoulutus uudistuu

Opettajien ammatillisen osaamisen kehittäminen on tärkeä osa Uusi peruskoulu -ohjelmaa. Tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle opettajalle oman lähtötasonsa
mukainen osaamisen kehittäminen läpi työuran. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma julkistetaan 13.10. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanoa tuetaan 7 miljoonalla jayhteensä opettajien pedagogiseen täydennyskoulutukseen ohjataan 40 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.

Peruskoulu kansainvälistyy

Uusi peruskoulu –ohjelman tavoitteena on tehdä peruskoulusta aidosti kansainvälinen paikka. Koulujen osallistumista kansainvälistymistä vahvistaviin ohjelmiin ja hankkeisiin tuetaan, ja uusia opetuksen ideoita kehitetään verkostoissa yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa.Yhteistyössä muiden ministeriöiden ja kumppaneiden kanssa suunnitteilla on myös säännöllisesti järjestettävä kansainvälinen koulutuksen foorumi Suomeen. Tavoitteena on tukea suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä ja tukea jatkuvasti kasvavaa koulutusvientiä. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään syksyllä 2017.

Peruskoulun visiotyö käyntiin

“Suomalainen peruskoulu on monella tavalla haarakohdassa. Oppimistulokset ovat olleet laskussa, ja koulutuksen tasa-arvon mureneminen herättää huolta. Peruskoulu kaipaa uudistamista, ja siihen vaaditaan lukuisia toimia. Tänä syksynä käyttöön otetut uudet opetussuunnitelmat olivat ensimmäinen askel, ja tämä muutosohjelma on seuraava. Opettajankoulutus uudistuu, ja otamme ison askeleen antamalla kaikille kouluille työkaluja muutoksen tekemiseen”, toteaa ministeri Grahn-Laasonen.

Uusi peruskoulu -ohjelma käynnistää myös peruskoulun pitkän aikavälin kehittämisen. Suomalaiselle peruskoululle rakennetaan uusi visio, joka esitellään Suomen itsenäisyyden juhlavuonna koulujen alkaessa elokuussa 2017. Vision valmistelee laajapohjainen asiantuntijajoukko, Peruskoulufoorumi, joka asetetaan syksyllä 2016. Työssä järjestetään työpajakuulemisia eri puolella Suomea.

Uusi peruskoulu -ohjelmalla toteutetaan hallituksen Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta. Uusi peruskoulu -ohjelma on valmisteltu asiantuntijatyöryhmässä, jossa puheenjohtajina toimivien opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen sekä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen lisäksi jäseninä ovat pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksesta, puheenjohtaja Olli Luukkainen Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry:stä, professori Jari Lavonen Helsingin yliopistosta, laitoksen johtaja Tiina Silander Jyväskylän yliopistosta, sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Vantaan kaupungista, rehtori Anu Urpalainen Lappeenrannan kaupungista, luova johtaja Saku Tuominen HundrEd:sta, vieraileva professori Pasi Sahlberg Harvardin yliopistosta, opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto ry:stä, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala sekä ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen ja ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Uusi peruskoulu -ohjelma