Browse Category by Opetushallitus
Opetushallitus

Korkeakoulujen kevään yhteishaussa 153 000 hakijaa

Hakijoita oli noin 1 500 enemmän kuin viime keväänä. Aloituspaikkoja on tarjolla suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten. Yliopistoissa oli määrällisesti eniten hakijoita kauppatieteelliselle alalle, humanistiselle alalle sekä yhteiskuntatieteelliselle alalle. Ammattikorkeakouluissa eniten hakijoita oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä tekniikan ja liikenteen alan opintoihin.

Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi keskiviikkona 28.3. Kahden hakuajan aikana tarjolla oli yhteensä 49 700 aloituspaikkaa, mikä on suunnilleen saman verran kuin viime keväänä. Aloituspaikoista vähän yli puolet on ammattikorkeakouluissa.

Hakijoista 80 prosenttia tavoittelee ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa

Suurin osa yhteishaussa haettavana olleista koulutuksista on suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Näissä koulutuksissa korkeakouluilla on velvollisuus varata suuri osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Haussa mukana olleista paikoista vajaa 20 prosenttia on yliopistojen maisterikoulutuksissa ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksissa, joita ensikertalaiskiintiö ei koske.

Tänä keväänä kaikista hakijoista 80 prosenttia oli ensikertalaisia. Aloituspaikoista 63 prosenttia eli yhteensä 24 300 paikkaa on varattu ensikertalaisille. Viime vuonna ensikertalaisia hakijoita oli 82 prosenttia ja heille oli varattu 59 prosenttia aloituspaikoista.

Alojen välillä suuria eroja kilpailussa aloituspaikoista

Yliopistoissa kovin kilpailu aloituspaikoista on kuvataidealalla (26,2 hakijaa/aloituspaikka), teatteri- ja tanssialalla (19,6 hakijaa/aloituspaikka) sekä psykologiassa (18,3 hakijaa/aloituspaikka). Ammattikorkeakouluissa suhteellisesti vaikeinta on päästä opiskelemaan luonnontieteiden alaa (7,1 hakijaa/aloituspaikka), sosiaali-terveys- ja liikunta-alaa (5,6 hakijaa/aloituspaikka) sekä kulttuurialaa (5,1 hakijaa/aloituspaikka).

Vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alalla (2,8) ja yliopistojen teologisella alalla (3,0).

Valintojen tulokset julkistetaan kesäkuun loppuun mennessä

Seuraavaksi korkeakoulut tarkistavat hakemuksia ja järjestävät valintakokeita. Valintojen tulokset valmistuvat vaiheittain. Hakija voi saada tiedon opiskelupaikasta huhtikuun puolivälistä lähtien. Suurin osa tuloksista valmistuu kuitenkin vasta kesäkuun loppupuolella. Kaikkien valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.

Hakija voi seurata valintojen tilannetta Oma opintopolku -palvelussa. Opiskelijaksi hyväksytyt saavat automaattisesti tiedon valinnasta sähköpostilla.

Opetushallitus

Korkeakoulujen kevään yhteishaussa 151 600 hakijaa

modra-propiska-a-notes

Tämän kevään yhteishaun hakijamäärä pysyi viime kevään lukemissa, hakijoita oli 151 600. Aiempien vuosien tapaan hakemuksen täyttäminen jäi monilla viime hetkeen. Viimeisen hakutunnin aikana jätettiin 2 700 hakemusta.

Aloituspaikkoja on tarjolla suunnilleen saman verran kuin viime keväänä. Noin 49 300 aloituspaikasta vähän yli puolet on ammattikorkeakouluissa.

Vaikka yhteishaun aloituspaikoista on vajaa 20% yliopistojen maisterikoulutusten ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusten aloituspaikkoja, on suurin osa yhteishaun koulutuksista edelleen suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Korkeakoulujen tulee varata näissä koulutuksissa suuri osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Tänä keväänä korkeakoulut ilmoittivat aloituspaikkoja ensikertalaisille suunnilleen saman verran kuin viime keväänä (22 600, mikä on 59% aloituspaikoista). Ensikertalaisia hakijoita oli 82% kaikista hakijoista, viime keväänä 84%.

Suosituimpia koulutusaloja yliopistoissa ovat edelleen lääketieteellinen, teatteri- ja tanssi- sekä musiikkiala. Ammattikorkeakoulujen suosituimpia aloja ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen ala. Suosituimmuus on laskettu vertaamalla alan koko hakijamäärää alakohtaiseen ensisijaisten hakijoiden määrään.

Seuraavaksi korkeakoulut tarkistavat hakemuksia ja järjestävät valintakokeita. Hakija voi saada valintojen tuloksia jo alkukeväästä lähtien, ja kaikkien valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 30.6. Kaikki yhteishaun hakijat saavat kesä-heinäkuun taitteessa koosteen/tiedot sen hetkisestä valintojen tilanteesta.

 

Korkeakoulujen kevään yhteishaun hakijamäärät koulutusaloittain

Koulutusala Hakijat yht. Hakijoista ensisijaisia
Eläinlääketieteellinen 746 636
Farmasia 2809 1339
Hammaslääketieteellinen 1467 1302
Humanistinen 11562 6995
Humanistinen ja kasvatusala (amk) 2330 1195
Kasvatustieteellinen 10128 7259
Kauppatieteellinen 14185 10659
Kulttuuriala (amk) 9252 5798
Kuvataidealan koulutus 703 551
Liikuntatieteellinen 1790 1276
Luonnontieteellinen 10143 4348
Luonnontieteiden ala (amk) 5702 2482
Luonnonvara- ja ympäristöala (amk) 2106 1222
Lääketieteellinen 7215 6451
Maatalous-metsätieteellinen 1226 587
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (amk) 5635 2983
Musiikkiala 1317 1223
Muu tai tuntematon ala 726 370
Oikeustieteellinen 5922 5061
Psykologia 4755 3655
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (amk) 45517 34931
Sotilasala 696 527
Taideteollinen 2487 1575
Teatteri- ja tanssiala 1639 1495
Tekniikan ja liikenteen ala (amk) 22980 16188
Teknillistieteellinen 8400 5582
Teologinen 870 503
Terveystieteet 3168 2192
Yhteiskuntatieteellinen 11421 7283
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (amk) 25685 15824
Hakijoita yhteensä 151 603

(amk)= ammattikorkeakoulujen koulutusala. Ne alat, joissa ei ole merkintää, ovat yliopistojen koulutusaloja.

Korkeakoulujen kevään yhteishaun hakijamäärät korkeakouluittain

Oppilaitos Hakijat yht. Hakijoista ensisijaisia
Aalto-yliopisto 9984 6131
Centria-ammattikorkeakoulu 1987 987
Diakonia-ammattikorkeakoulu 6105 1969
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 9923 4259
Helsingin yliopisto 23187 16166
Humanistinen ammattikorkeakoulu 2428 1216
Hämeen ammattikorkeakoulu 8619 3607
Itä-Suomen yliopisto 15005 6614
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 14336 5763
Jyväskylän yliopisto 14556 6715
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu 8069 3303
Kajaanin ammattikorkeakoulu 2804 912
Karelia-ammattikorkeakoulu 3701 1585
Lahden ammattikorkeakoulu 8387 2698
Lapin ammattikorkeakoulu 5538 2281
Lapin yliopisto 4424 1409
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 3708 878
Laurea-ammattikorkeakoulu 15718 6413
Maanpuolustuskorkeakoulu 696 527
Metropolia Ammattikorkeakoulu 24628 11829
Oulun ammattikorkeakoulu 10664 5322
Oulun yliopisto 10532 5567
Saimaan ammattikorkeakoulu 4123 1454
Satakunnan ammattikorkeakoulu 5813 2675
Savonia-ammattikorkeakoulu 7110 3260
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 4952 2023
Svenska handelshögskolan 1314 889
Taideyliopisto 3574 3269
Tampereen ammattikorkeakoulu 18186 8467
Tampereen teknillinen yliopisto 4180 2026
Tampereen yliopisto 16874 8621
Turun ammattikorkeakoulu 13649 6390
Turun yliopisto 18994 9396
Vaasan ammattikorkeakoulu 3730 1132
Vaasan yliopisto 4608 1392
Yrkeshögskolan Arcada 3602 1504
Yrkeshögskolan Novia 2486 1479
Åbo Akademi 2531 1453
Hakijoita yhteensä 151 603
Opetushallitus

Tutkintojen tunnustamista Pohjoismaiden välillä tehostetaan

Pohjoismaiden opetusministerit allekirjoittivat 2.11. Kööpenhaminassa ns. Reykjavikin julistuksen, jolla edistetään korkea-asteen tutkintojen ja osaamisen tunnustamista Pohjoismaiden välillä. Suomea pohjoismaisessa opetus- ja tutkimusministerikokouksessa edusti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Tutkintojen tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden toisessa maassa suoritettu tutkinto antaa työtä tai opiskelupaikkaa haettaessa. Tutkintojen tunnustaminen kytkeytyy läheisesti laajempaan osaamisen tunnustamiseen.

Reykjavikin julistuksen myötä Pohjoismaat haluavat olla edelläkävijöitä Euroopan korkeakoulualueella ja toimeenpanna tavoitteen koskien akateemisen osaamisen automaattista tunnustamista Pohjoismaiden välillä. Myös temaattista yhteistyötä osaamisen tunnustamisessa tiivistetään.

Erityistä lisäarvoa pohjoismaisella yhteistyöllä on Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien tutkintojen ja osaamisen tunnustamisessa. Yhteistyölle on hyvä pohja. Pohjoismaissa on kehitetty yhteisiä menetelmiä ja prosesseja osaamisen ja tutkintojen tunnustamisessa.

– Suomessa hallituksen kotouttamisen toimintasuunnitelmassa osaamisen tunnistamista seurataan omana kohtanaan. Hyvien pohjoismaisten käytäntöjen hyödyntäminen ja osaamisen jakaminen ovat arvokkaita työvälineitä tässä työssä. Hallituksen tavoitteena on luoda valtakunnalliset toimintatavat ulkomailla hankitun ammatillisen osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, sanoo ministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen käytäntöjä on kehitetty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa maahanmuuton vastuukorkeakouluhankkeessa, joka käynnistyi pilottikorkeakoulujen (Metropolia-ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto) osalta 2016. Vuoden 2017 alusta toiminta laajenee neljään muuhun korkeakouluun. Toimintaa kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Opetushallituksen, CIMO:n ja korkeakoulujen kanssa yhteistyönä.

_ _ _

Tutkintojen ja osaamisen tunnustamisesta vastaavat Suomessa eri tahot. Korkeakoulut ja oppilaitokset päättävät ulkomaisen tutkinnon antamasta jatko-opintokelpoisuudesta tai ulkomailla suoritettujen opintojen ja hankitun osaamisen hyväksilukemisesta Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Opetushallitus neuvoo korkeakouluja tutkintojen ja osaamisen tunnustamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoa tutkintojen tunnustamisesta ja kansainvälisestä vertailusta:www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen