Browse Category by Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ esittää: Suhdeluvut takaamaan opettajien määrää koulussa

25513_381324713788_1632286_n

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

OAJ esittää ryhmien muodostamisen perustaksi suhdelukua, jolla säädeltäisiin oppilaiden määrää suhteessa opettajien määrään. Esimerkiksi peruskoulun alkuopetuksessa suhdeluku olisi 1:18 ja 3. luokalta lähtien 1:20.

– OAJ on pitkään ideoinut opettajien kanssa keinoja, joilla työrauha ja oppimisen ilo voitaisiin palauttaa opiskeluun. Enimmäisryhmäkoon asemesta esitämme uudenlaista mallia, jossa opettajien vähimmäismäärä mitoitetaan lainsäädännöllä. Tämä tukisi opettajan mahdollisuuksia soveltaa uuden opetussuunnitelman edellyttämiä moderneja opetusmenetelmiä. Opettaja voisi ohjata yksilöllisemmin lapsia ja nuoria, jolloin varmistettaisiin, että jokainen oppilas saa tarvitsemaansa tukea, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen perustelee.

Suhdeluku takaisi yhdenvertaisen opettajamitoituksen suhteessa lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden määrään kaikissa kouluissa ja kaikissa kunnissa. – Ryhmät voitaisiin muodostaa nykyistä joustavammin. Esimerkiksi 60 oppilaasta voisi vastata kolme opettajaa yhdessä. Tällöin myös työrauhaongelmia ja kiusaamista voitaisiin paremmin ennaltaehkäistä leimaamatta yhtäkään osapuolta. Suhdeluku vahvistaisi myös erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden tukea, Luukkainen uskoo.

– Lisäksi esitämme lainsäädäntöön keinoja, joilla johtajat ja rehtorit voisivat edistää turvallisuutta. Näitä olisivat mm. kasvatuskeskustelun käyttö varhaiskasvatuksessa, nopeampi apu mielenterveysongelmiin sekä opetuksen järjestäjän velvollisuus toimia pikaisesti kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa, Luukkainen kertoo.

OAJ muistuttaa, että kuntapäättäjillä on mahdollisuus ottaa suhdelukuajattelu käyttöön vaikka heti. Kuntapäättäjillä on useita keinoja, joilla vahvistaa työrauhaa. He päättävät niin tuntikehyksestä, erityisluokkien perustamisesta, kielivalikoimasta kuin painotetusta opetuksestakin.

– Koulujen työrauha on yksi tärkeistä kuntavaaliaiheista. Olemmekin valmistaneet kuntapäättäjille oman Reittioppaan turvaamaan koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten työrauhaa sekä oppimisen iloa.

OAJ:n esittämät vähimmäisopettajamäärät

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa OAJ:n esittämä suhdeluku olisi 1:20. Erityisopettajia pitäisi olla vähintään yksi sataa ja opinto-ohjaajia yksi kahtasataa oppilasta kohti. Vieraskieliset sekä erityisen ja tehostetun tuen oppilaat otettaisiin lukuun kertoimella 1,5. Yhdysluokissa ja erityistä työturvallisuutta edellyttävissä ryhmissä suhdeluku olisi 1:16.

Suhdelukusäännökset koskevat OAJ:n esityksessä vain opettajia, mutta varhaiskasvatuksessa myös kasvatus- ja hoitohenkilöstöä. Alle kolmevuotiaita koskeva suhdeluku olisi 1:4 ja 3–5-vuotiailla 1:7. Esiopetuksessa suhdeluku olisi 1:13 tai lapsen osallistuessa varhaiskasvatukseen 1:7.

OAJ:n suhdeluku- ja muut säädösehdotukset sekä Kuntapäättäjän reittiopas löytyvät osoitteesta www.oaj.fi

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ: Opettajat mukaan tasavallan presidentin kannustushankkeeseen

1555266_10152561523688789_4718019298916928875_n

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on mukana tasavallan presidentti Sauli Niinistön tänään aloittamassa #kannustusryhmä-hankkeessa ja tukee sen etenemistä jokaisessa Suomen päiväkodissa, koulussa ja oppilaitoksessa.

– On hienoa, että tasavallan presidentti tuo asian esille ja levittää kannustamisen ideaa kaikkiin lasten ja nuorten ympäristöihin. Tämä, jos mikä, on yhteinen asia. Haluamme nostaa esille sitä hyvää, jota eri koulutusasteilla jo tehdään sekä innostaa käyttämään kaikki uudet tilaisuudet ja mahdollisuudet kiusaamisen ehkäisemiseen ja estämiseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

Hän pyytää, että tarinoita hyvistä käytännöistä lähetetään presidentin toiveen mukaisesti tänään avatulle kannustusryhmä.fi-sivustolle. Näin ne leviävät tehokkaasti.

– Suomesta löytyy jo nyt paljon esimerkkejä hyvin onnistuneista kannustuksista tai kannustusryhmistä. Haluan kuulla Sinun tarinasi! Virka-apupyyntöni koskee kaikkia, jotka kiusaamista näkevät ja haluavat olla auttamassa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö vetoaa tiedotteessaan.

Opettajat tekevät Luukkaisen mukaan hienoa työtä kaikilla koulutusasteilla sen hyväksi, että kukaan ei jää yksin ja kannustava ilmapiiri leviää.

– On olemassa paljon keinoja sellaisen yhteisöllisyyden ja yhteishengen luomiseen, joka kantaa myös päiväkodin, koulun ja oppilaitosten ulkopuolella. Opettajat ovat sisäistäneet vastuunsa tässä asiassa. Myös lait ja opetussuunnitelmat velvoittavat varhaiseen puuttumiseen ja ehkäisevään työhön.

Jatkoa Isosti yhdessä -kampanjalle

OAJ pyydettiin hankkeen yhteistyökumppaniksi viime syksynä toteutetun Isosti yhdessä! Kukaan ei ole nolla -haastekampanjan ansiosta. Se viritti kymmeniä suvaitsevuutta ja yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia eri puolille maata kaikkien koulutusasteiden oppilaitoksissa.

– Nyt haastekampanjamme jatkuu ja saa toivottavasti uusia sävyjä kannustamisen ideasta. Jatkossa Isosti yhdessä! Kukaan ei ole nolla -päivä on joka vuosi 11.11. eli päivänä, jolloin kaikki ovat ykkösiä, puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.

OAJ myös haastaa mukaan yhteistyökumppaneitaan, kuten Suomen Kuntaliiton ja Suomen Vanhempainliiton sekä Suomen Opettajaksi Opiskelevien liiton SOOLin. Luukkainen toivoo yksittäisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitostenkin haastavan kumppaneitaan. Vanhemmat ovat yksi tärkeä kannustusketjun osa.

– Mitä enemmän kannustamisen ketjussa on lenkkejä, sitä paremmin lapset ja nuoret voivat ja sitä parempi paikka tämä maailma on meille kaikille, Luukkainen sanoo.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Peruskoulu

OAJ vaatii: Rehtorille oikeus siirtää oppilas määräajaksi toiseen kouluun

school-7

OAJ esittää peruskoulujen rehtoreille oikeutta erottaa oppilas määräajaksi. Koulusta erotettu oppilas saisi määräajan opetusta toisessa koulussa, minkä jälkeen hän voisi palata entiseen oppilaitokseensa.

– Peruskouluille tarvitaan välineitä puuttua riittävän nopeasti ja vakavasti koulun yhteisten sääntöjen rikkomuksiin silloin, kun muut keinot eivät ole auttaneet. Oppilaan määräaikainen erottaminen olisi astetta ankarampi toimenpide kuin jälki-istunto ja kirjallinen varoitus, jotka eivät läheskään aina tepsi. Näin kouluille tulisi yksi lisäkeino puuttua esimerkiksi kiusaamiseen.

– Määräaikainen erottaminen rehtorin päätöksellä on juuri annetun norminpurkulakiehdotuksen mukaan tulossa lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Osana norminpurkua myös peruskoulun rehtorille pitäisi antaa määräaikainen erottamisoikeus, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen esittää.

Lakialoite ei auttaisi

Yli 100 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jolla halutaan helpottaa toista oppilasta kiusaavan oppilaan siirtämistä toiseen kouluun. Lahtinen huomauttaa, että oppilaan siirtäminen toiseen kouluun on jo nykysäädösten mukaan mahdollista, mutta menettely on niin raskas ja byrokraattinen, ettei sitä ole juuri käytetty, eikä lakiesityksen toteuttaminen toisi tähän helpotusta tai mitään uutta.

Pysyvä siirto toiseen kouluun leimaa Lahtisen mielestä oppilasta. Lisäksi se olisi hankala ja kallis toteuttaa niillä paikkakunnilla, joissa on vain yksi koulu.

– Kiusaamistapauksissa on usein vaikea sanoa, että kiusaaminen olisi vain yhden oppilaan syytä. Siihen ovat voineet osallistua muutkin esimerkiksi elein ja ilmein tai hiljainen enemmistö on voinut vaikenemisellaan sallia kiusaamisen.

Lahtinen muistuttaa, että koulun käyttämiin rangaistuksiin liittyy yhteydenotto vanhempiin. Monien rangaistusten yhteydessä arvioidaan myös, tarvitaanko oppilashuollollisia toimia. Kun arvioidaan oppilaan määräaikaista erottamista, myös sosiaalitoimi osallistuu käsittelyyn harkintansa mukaan.

Ruotsissa on jo voimassa lainsäädäntö, jonka mukaan peruskoulun rehtori voi siirtää oppilaan kahdeksi – neljäksi viikoksi toiseen kouluun.  

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ tiedottaa: Hävitetäänkö ammattikorkeakoulut kartalta?

Korkeakoulujen kehittämispolitiikka on luisunut valtiollisesta ohjauksesta salakähmäiseen, alueellisesti tehtävään korkeakoulureformiin. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaatii johdonmukaista korkeakouluvisiota sekä avointa uudistusten valmistelua ja vuoropuhelua.

– Tuorein uutinen Kaakkois-Suomesta ennakoi, että iso osa ammattikorkeakouluista katoaa kartalta lähivuosina. Meno on sekavaa sekä vastoin aiemmin kansallisesti rakennettua linjaa ja voimassa olevaa hallitusohjelmaa, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

Lappeenrannan kaupunginhallitus on päättänyt tällä viikolla siirtää vastikkeetta Saimia-ammattikorkeakoulun Saimian osakkeet Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Lisäksi ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisissa visioitiin strategiaa, jossa väläyteltiin vaihtoehtona myös Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen ammattikorkeakoulujen liittymistä teknillisen yliopiston ja Saimian muodostamaan konserniin. Saimian Imatran-yksikön jatko on kuviossa yksi kysymysmerkki.

Alkuvuodesta Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti myydä omistamansa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeet Lapin yliopistolle. Tampereella on päästy siihen vaiheeseen, että ministeriö ja korkeakouluyhteisö luovat yhdessä korkeakoulujen liittoumaa.

Luukkainen ihmettelee, että hankkeita putkahtelee nyt eri puolilta maata ja uusissa korkeakoulumalleissa ammattikorkeakoulujen päätösvalta luovutetaan täysin yliopistoille.

Kaavailuihin liittyy myös tutkintojen sekoittaminen niin, että ammattikorkeat tuottaisivat alempia korkeakoulututkintoja, joiden pohjalta yliopistoissa suoritettaisiin maisteritutkinto.

– Meneillään on maakuntayliopistojen pelastusoperaatio ammattikorkeakoulujen kustannuksella. Suomen virallinen linja on edelleen duaalimalli, jossa ammattikorkeilla ja yliopistoilla on omat, selkeät tehtävänsä. Tuhoavatko maakuntien päättäjät nyt duaalimallia ja ammattikorkeakouluja vastoin parempaa tietoaan? hän kysyy.

Puheet ja teot ristiriidassa

Luukkaisen mukaan nykymeno on kähmintää pahimmillaan, ohi poliittisen sitoumuksen. OAJ on vaatinut jo pitkään selkeää kansallista korkeakoulupoliittista linjausta siitä, mitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tuottamalta korkealta osaamiselta halutaan. Visiota ei kuitenkaan ole saatu.

– Mitään virallista uutta linjaa ei ole, joten puheet ja teot ovat pahasti ristiriidassa. Suomen virallisen koulutuspolitiikan kyljessä tehdään nyt alueellista, elinkeinoelämävetoista politiikkaa. Onko meillä tähän päällekkäisyyteen varaa näinä niukkojen resurssien aikoina? Ja miksi ministeriö antaa tämän tapahtua?

Ammattikorkeakoulujen osakkeiden ostaminen ja myyminen on mahdollista, koska ammattikorkeat ovat nykyään osakeyhtiöitä. Hankkeiden valmistelussa on kuitenkin sivuutettu täysin koko korkeakouluyhteisö, samoin sidosryhmät. Uudistaminen on tarpeen, mutta se pitää tehdä yhdessä ja selkeästi johdetusti.

– Korkeakoulut eivät ole tuotantolaitoksia, joten niiden ei pidä olla yritysjärjestelyjen kohteena. Niillä on tärkeä kansallinen ja alueellinen sivistystehtävä sekä elinkeinoelämän kehittämistehtävä. Niiden pohjalta uudistetaan myös toimintoja ja opetusta, opintopolkuja, palveluja ja pedagogiikkaa, ei pelkkiä organisaatioita, Luukkainen toteaa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ: Rasismia vastaan on nyt toimittava

25513_381324713788_1632286_n

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Puheet eivät riitä, nyt tarvitaan tekoja suvaitsevuuden puolesta. Siksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on haastanut kaikki Suomen opettajat, oppilaat ja opiskelijat Isosti yhdessä -kampanjaan, jolla kitketään kiusaamista, syrjintää ja vihapuhetta. Kampanjan suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

– Kaikelle syrjinnälle on oltava nollatoleranssi. Suomalaiset opettajat ovat sitoutuneet oikeudenmukaisuuteen ja moniarvoisuuteen hyvin vahvasti, se on olennainen osa opettajan etiikkaa, toteaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Isosti yhdessä -haastekampanja kannustaa kaikkia opettajia toteuttamaan luokkiensa ja ryhmiensä kanssa yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia. Niitä valmistellaan jo eri puolille maata, ja suositus päiväksi on 11.11.

– Silloin kukaan ei ole nolla, vaan kaikki ovat ykkösiä, Luukkainen toteaa.

Hänen mukaansa viimeaikainen väkivaltaisten järjestöjen toiminta on ollut omiaan heikentämään kansalaisten turvallisuudentunnetta entisestään.

– Ihonväri tai muut ihmisen ominaisuudet eivät saa vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa elää täysipainoista arkea, päästä koulutukseen, saada työtä tai käyttää palveluja. Tämä kaikki kuuluu ihmisoikeuksiin, joten rasismi on selkeästi rikos.

Isosti yhdessä -kampanja on saanut hyvän vastaanoton, ja eri puolilla maata valmistellaan parhaillaan tapahtumia. Virike kampanjaan tuli Seinäjoelta, jossa koulut ja oppilaitokset ovat tehneet järjestelmällistä työtä suvaitsevuuden puolesta jo pitkään. Seinäjoen Tanelinrannan koulun luokanopettaja Kati Särmö kirjoitti kaksi vuotta sitten Kukaan ei ole nolla -räpin, josta poiki paikallinen samanniminen teemapäivä.

Isosti yhdessä -tapahtumat toteutetaan luovalla tavalla tekemällä kuvataiteeseen, musiikkiin, kirjallisuuteen tai muuhun luovaan toimintaan pohjautuva esitys tai muu tuotos. Niillä voi osallistua myös kilpailuun, jonka tulokset julkistetaan Educa 2017 -tapahtumassa 27. tammikuuta. Yhteistyökumppani vakuutusyhtiö Turva palkitsee voittajat.

Lisää tietoja tapahtumasta osoitteessa www.oaj.fi

 

Kannanotot, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ pysyy kannassaan: Kunta-ala vielä auki

Olli Luukainen kuvaaja Leena Louhivaara

Neuvottelujärjestö JUKO:n ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuvaaja: Leena Louhivaara, OAJ

Neuvottelujärjestö JUKO:n ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo, että kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat yhä halukkaita neuvottelemaan keinoista, joilla vuodelle 2017 kohdistuvat, kiky-sopimuksesta aiheutuvat lisäleikkaukset voitaisiin torjua. Luukkaisen mielestä nyt seuraavaksi katsotaan, että valtio talousarvioesityksellään toteuttaa täysimääräisesti kilpailukykysopimusta, kun se kohdistaa kuntien rahoitukseen lisäleikkauksia.

Järjestöt ovat vaatineet, että budjettiesityksen yhteisvaikutus kuntatalouteen asettuu neutraaliksi.

–      On vaikea nähdä, että meillä olisi edellytyksiä allekirjoittaa kilpailukykysopimusta ensi maanantaina, ellei näin ole. Jos pääsopijajärjestöjen nimet puuttuvat, nykyisten virka- ja työehtösopimusten voimassaolo päättyy 31.1.2017.

–      Uskon kuitenkin, että vielä on löydettävissä ratkaisu, joka on kunta-alalle kohtuullinen. Eläkemaksujen kautta asian hoitaminen olisi ongelmallista, sillä se murentaisi eläkemaksupohjaa, Luukkainen toteaa.

Ammatillisen koulutuksen leikkaus pettymys

–      OAJ on pettynyt siihen, ettei hallitus perunut tai edes lykännyt ammattikoulutukseen kohdistuvia 190 miljoonan euron jättileikkauksia. On ristiriitaista, että samanaikaisesti kun hallitus pyrkii edistämään työllisyyttä, se aiheuttaa itse tuhansien opettajien työttömyyden ja siten työttömyysturvamenojen kasvun jopa 25 miljoonalla eurolla.

OAJ kiittää sitä, etteivät varhaiskasvatuksen maksut nouse. Seuraavana askelena tulee olla maksuton osapäiväinen varhaiskasvatus yli kaikille 3-vuotiaille lapsille.

Kannanotot, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ supistaisi ammatillista ja aineenopettajakoulutusta

1555266_10152561523688789_4718019298916928875_n

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen supistaisi tuntuvasti ammatilliseksi opettajaksi pätevöittävän koulutuksen määrää jo ensi vuodesta lähtien. Luukkainen karsisi nykyiset yli 1 600 koulutuspaikkaa 1 100 koulutuspaikkaan kolmena vuotena peräkkäin, minkä jälkeen tarvetta voitaisiin tarkastella uudelleen.

Opettajien peruskoulutuksesta vapautuvat resurssit Luukkainen haluaa ohjata ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen opettajankoulutusyksiköiden toteuttamaan ammatillisten opettajien muuntokoulutukseen, erikoistumiskoulutuksiin ja muuhun ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen.

Opettajankoulutuksen pitää vastata ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksiin ja kaikkien ammatillisten opettajien muuttuneeseen työtilanteeseen ja työnkuviin.

Ammatillista opettajankoulutusta pitäisi myös suunnata uudelleen.  –  Opettajankoulutukseen pääsyssä etusija tulisi antaa niille hakijoille, jotka jo toimivat opettajina, mutta joilta puuttuvat pedagogiset opinnot. Ammatillisista opettajista noin kolmella neljästä on kelpoisuus tehtäväänsä ja kelpoisten osuutta pitää pystyä nostamaan, Luukkainen toteaa.

Luukkainen vähentäisi myös yliopistojen aineenopettajakoulutusta. – Aloituspaikkoja pitäisi karsia sadoilla vuosittain, erityisesti humanistisilta aloilta, joilta on vaikein työllistyä. Esimerkiksi heinäkuussa aineenopettajista oli työttöminä 12,5 prosenttia.

–   – Osa opettajankoulutuksen saaneista toki pyrkii ja pääsee muille aloille tai on jo työssä yrityksissä ja hankkii lisäosaamista erityisesti ammatillisesta opettajankoulutuksesta muihin kuin opettajan tehtäviin, sillä myös yritykset arvostavat tasokkaan suomalaisen opettajankoulutuksen tuomia työelämävalmiuksia, Luukkainen toteaa.

Ammatillisen koulutuksen leikkaus huolestuttaa

Hallitus aikoo leikata ammatillista koulutusta 190 miljoonalla eurolla. OAJ erittäin huolissaan myös leikkauksen työllisyysvaikutuksista.

– Jos koko leikkaus tehtäisiin henkilöstömenoista, vaarassa olisi jopa 3 800 oppilaitosten työpaikkaa. Myös ammattikorkeakoulutuksessa on tehty ja tehdään henkilöstöresursseihin kohdistuvia leikkauksia. Henkilöstömenot ovat oppilaitosten suurin menoerä, joten henkilöstövaikutukset ovat väistämättömiä. Aikuiskoulutuksessa opettajien työttömyysaste on jo yli 20 prosenttia. Leikkausta pitääkin lykätä ja kohtuullistaa.

Luukkainen huomauttaa, että koulujen ja oppilaitosten yhdistäminen ja yksikkökoon kasvaminen sekä ainevalikoiman supistuminen vähentävät opettajien työpaikkoja myös yleissivistävässä koulutuksessa.

Olli Luukkainen puhui tänään Vapaan sivistystyön päivillä Kuopiossa.