Browse Category by Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ tyrmää ammatillisten opettajien korvaamisen ohjaajilla

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tyrmää ammatillisten opettajien korvaamisen ohjaajilla. – Hyvinkään ja Riihimäen seudulla koulutuspalveluja tuottava Hyria vaihtoi 17 opettajaa 15 ohjaajaan rahoitusleikkauksiin vedoten. Tämä tarkoittaa, että Hyrian opiskelijat saavat lähes 420 tuntia vähemmän opettajan antamaa opetusta viikossa. Vuositasolla vähennys on jo 16 000 tuntia.

– Valitettavasti Hyria ei ole liikkeellä yksin, sillä samanlaisen ammatillisen koulutuksen alennusmyyntiratkaisun on tehnyt myös Koulutuskeskus Salpaus Lahden seudulla, Luukkainen kertoo.

Opetuksen vähentäminen romahduttaa oppimisen ja osaamisen laadun, mutta vasta viiveellä tulevaisuudessa. Elinkeinoelämä nukkuu Luukkaisen mielestä Ruususen unta, jos se uskoo koulutuksen laadun säilyvän.

– Ammatillisen koulutuksen pitää taata, että se tuottaa ammattiin liittyvän vankan osaamisen. Työhön tai jatko-opintoihin koulutuksen jälkeen siirtyvän ammattilaisen on ehdottomasti ymmärrettävä, mitä hän tekee ja miksi, ja kuinka hän voi uudistaa osaamistaan. Pelkkä ammattimiehen tai -naisen työn matkiminen ei ammattitaidoksi riitä eikä anna välineitä jatko-opinnoissa selviämiseen.

– Työelämällä on oikeus vaatia laatua ammatilliselta koulutukselta. Korkeatasoinen osaaminen on ainoa kestävä strategia Suomelle. Siksi nimenomaan osaamisen laatua on vielä nykyisestään nostettava. Hyrian ja Salpauksen ratkaisut vähentää radikaalisti ammatillisen koulutuksen määrää ovat lähinnä vitsi koulutuksen laatutakuusta, Luukkainen puuskahtaa.

Elinkeinoelämän vaikeneminen kummastuttaa

Luukkainen on järkyttynyt siitä, kuinka hiljaa elinkeinoelämä on ollut koulutusmuutoksista, vaikka se valittaa työvoimatarjonnan ja avointen työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa. – Aikuiskoulutus on ollut jo vuosia rahoitusleikkausten pääkohde, ja nyt nuorisoasteen koulutus on joutumassa laadulliseen alennusmyyntiin. Tätä työelämän ei tule sivusta katsoa.

Maan hallitus jätti koulutuksenjärjestäjille täyden vapauden päättää, kuinka ne toteuttavat mittavat leikkaukset toiminnassaan. – Kun uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä valmisteltiin, ylläpitäjiä edustava Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja Sivistystyönantajat halusivat vähentää opetuksen ja opettajien roolia, mutta onneksi näin ei käynyt. Lieveilmiöt alkavat kuitenkin näkyä.

– Koulutuksenjärjestäjien pitää muulla tavoin nostaa esille se, ettei laadukkaan koulutuksen järjestäminen ole leikkausten takia enää mahdollista. Koulutuksen alennusmyyntiin ei pidä kuitenkaan suostua, Luukkainen tähdentää.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käsittelee parhaillaan ammatillisten oppilaitosten järjestämislupien uusimista. Tällöin se arvioi, onko oppilaitoksilla edellytyksiä järjestää koulutusta. – On selvää, ettei kaikilla koulutuksenjärjestäjillä enää leikkausten jälkeen ole taloudellisia eikä toiminnallisia edellytyksiä järjestää ammatillista koulutusta 1.1.2018 voimaan tulevan lain edellyttämällä tavalla.

– Elinkeinoelämän on lähdettävä mukaan vaatimaan ja valvomaan koulutuksen laatua. Laadukas koulutus on toimivan elinkeinoelämän peruskivi. OAJ ei jää toimettomana katsomaan kehityssuuntaa, jossa ammatillinen osaaminen romahtaa, ammattitaitoisilta opettajilta viedään työ ja siirretään selvästi opettajalle kuuluvia tehtäviä muille ammattiryhmille, Luukkainen varoittaa.

Olli Luukkainen puhui Opetus-, koulutus- ja kasvatusalojen OKKA-säätiön ammatillisilla opettajapäivillä Porvoossa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ OECD-vertailusta: Suomen osaamistasoa kohennettava

4159-education-blackboard

Maamme pitäisi nostaa väestön osaamistasoa ja kannustaa kaikenikäisiä opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoja. – Suomen erityisongelmana on suuri työelämän ulkopuolella olevien joukko. Kouluttautuminen parantaa Suomessa työllistymistä enemmän kuin muissa maissa. Ilman tutkintoa työllistymismahdollisuudet ovat maassamme poikkeuksellisen kehnot.

Näin OECD-koulutusvertailun tuloksia tulkitsee OAJ:n koulutusasianpäällikkö Nina Lahtinen. Suomi on maa, jossa kouluttautuminen luo hyvää perintöä ja sitä pitää päättäjien linjauksillaan tukea.

– Toisen asteen tutkintoa vailla olevista nuorista aikuisista vain puolet on työelämässä, kun tutkinnon suorittaneista työelämään on päässyt kiinni kolme neljästä, Lahtinen kuvaa.

– Vanhempien koulutustausta vaikuttaa merkittävästi lasten tulevaan koulupolkuun. Tutkimusten mukaan tällä on yhä vahvempi vaikutus kouluttautumiseen. Eroavaisuus alkaa jo varhaiskasvatuksessa, mikä pitää ottaa huomioon perhevapaauudistuksessa, Lahtinen vaatii.

Panostukset koulutuspolun alkuun ovat Suomessa Pohjoismaiden alhaisimmat. Maallamme on kirittävää myös pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistumisessa. Varhaiskasvatukseen osallistuu nelivuotiaista vain 74 prosenttia, kun osallistujia OECD-alueella on keskimäärin 87 prosenttia.

– Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun. Sen sijaan OECD-maissa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on noussut selvästi, Lahtinen toteaa.

OECD:n selvityksessä todettiin, että vanhempien koulutustaso vaikuttaa toisen asteen läpäisyyn. Toisen asteen tutkinto puuttuu 600 000 suomalaiselta. 

Koulutuspolitiikalla on Lahtisen mukaan selvä yhteys sosiaali- ja terveysmenoihin. – Nostamalla koulutustasoa edistämme myös terveyttä ja hyvinvointia, hän muistuttaa.

OECD-alueen koulutusjärjestelmiä vertailtiin vuosittain julkaistavassa Education at a Glance 2017 -tutkimuksessa.

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ kiittää perhevapaiden ja varhaiskasvatuksen uudistamista

Olli Luukainen kuvaaja Leena Louhivaara

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuvaaja: Leena Louhivaara, OAJ

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kiittää hallitusta pitkään odotetun perhevapaauudistuksen käynnistämisestä. – Lasten hoitoon tarkoitettujen tukien painopiste on siirrettävä alle kaksivuotiaisiin. Samalla on tuettava lasten oikeutta osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen. 5 milj. euron kokeiluraha, jolla tarjotaan alle 5-vuotiaille maksutonta varhaiskasvatusta, on lupaava alku, Luukkainen toteaa.

Luukkainen pitääkin erinomaisena, että rinnan perhevapaauudistuksen kanssa käynnistetään varhaiskasvatusuudistus vuoden 2019 alusta.

Ammatilliseen koulutukseen hallitus osoitti 9,4 miljoonaa euroa lisärahaa, jolla saadaan noin 1000 uutta koulutuspaikkaa. Osa niistä voidaan käyttää muuntokoulutukseen.

– Ammatillisen koulutukseen lisäpaikat ovat oikeansuuntainen päätös. Suomessa on yli 600 000 työikäistä, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Työllistymistä haittaa erityisesti työpaikkarakenteen murros. Muuntokoulutus on keskeinen keino vastata tähän.

Peruskoulun pelastamiseen toimenpideohjelma

OAJ kiittää peruskoulurahoituksen lisäämistä jo aiemmin kehysriihessä sovitun lisäksi 15 milj. eurolla. Rahasta 10 milj. euroa kohdentuu alueellisen tasa-arvon kehittämiseen ja 5 milj. euroa luonnontieteen ja matematiikan opetuksen vahvistamiseen.

– Peruskoulun pelastamiseksi tarvitaan toimenpideohjelma, jonka yhteydessä tarkistetaan perusopetuksen lainsäädäntö. Nykyinen lainsäädäntö ei enää takaa yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien toteutumista jokaisessa kunnassa, Luukkainen huomauttaa.

Ammattikorkeakouluille on luvassa 5 milj. euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. – On hyvä, että ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet tunnistetaan tällä tavoin. Ammattikorkeakoulut pystyvät tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kun ne uudistavat palvelujaan ja tuotantoaan. Jatkossa tarvitaan tähänkin lisäpanostuksia.

OAJ on tyytyväinen myös tutkimustoiminnan määrärahojen lisäämisestä, mm. Suomen Akatemia saa 25 milj. euroa.

– Sen sijaan OAJ on erittäin pettynyt siihen, ettei lukiokoulutus saanut mitään lisäpanostusta, vaikka sen rahoitus on täysin alimitoitettua, Luukkainen huomauttaa.

Työn verotusta kevennetään ensi vuonna niin, että se vastaa kiky-sopimuksessa sovittua. – 72 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen on vielä iso haaste, Luukkainen toteaa.

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ haluaa aikuisten luku- ja digitaidot kuntoon

Olli_luukkainen_pressi_1web

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuva Jarkko Mikkonen

OAJ haluaa nostaa aikuisten osaamistasoa uusin keinoin. Aikuisille on tarjottava tilaisuus vankistaa perustaitoja, kuten luku- ja kirjoitustaitoa sekä digiosaamista. OAJ tarjoaisi aikuisille myös avoimia ammattiopintoja, joissa voisi tutustua uuteen alaan.

Aikuisille tarkoitetut joustavat opiskelumahdollisuudet ja aikuisten taitotakuu sisältyvät OAJ:n maan hallitukselle jättämiin budjettiehdotuksiin.

– Tuhannet avoimet työpaikat jäävät täyttämättä, koska hakijoiden koulutustaso on puutteellinen tai heidän osaamisensa on vanhentunut. Yli 600 000 suomalaista on pelkän peruskoulun varassa, mikä ei vastaa työelämän vaatimuksia, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

OAJ ehdottaakin hallitukselle taitotakuu-ohjelmaa, jota mm. Euroopan komissio on esittänyt. Sillä tavoiteltaisiin niitä aikuisia, joilla on puutteita luku-, lasku- ja digitaidoissa. Ammatillisen ja aikuislukiokoulutuksen järjestäjille osoitettaisiin perus- ja opiskelutaitojen vahvistamiseen 50 miljoonaa euroa. Tällä voitaisiin kouluttaa vuodessa 50 000 aikuista.

– Joustava ja yksilöllinen koulutus kohentaisi aikuisten työllistymisedellytyksiä tehokkaasti, Luukkainen uskoo.

OAJ vahvistaisi ammatillisten oppilaitosten roolia myös työelämän kehittäjänä. Tämä tukisi erityisesti pienyritysten tuotantoa ja tuotekehitystä.

Joustavuutta alanvaihtoon

Avoimia opintoja voi tällä hetkellä suorittaa vain ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa, muttei lainkaan ammatillisissa oppilaitoksissa. Avoimet opinnot ovat luonteva väylä alanvaihtajalle ja sivutoimisesti opiskeleville, kun osaaminen kaipaa päivittämistä.

– Avoimet opinnot tasoittaisivat opiskelun aloittamiskynnystä aikuisilla. Kokeilu parissakymmenessä oppilaitoksessa maksaisi noin 25 miljoonaa euroa. Näin pääsisi 8 000-10 000 aikuista opiskelemaan osa-aikaisesti, Luukkainen laskeskelee.

OAJ osoittaisi myös yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa erillisrahoitusta, jolla voitaisiin lisätä avointen opintojen tarjontaa sekä muuntokoulutusta.

Tuki perhevapaauudistukselle

Luukkainen kannattaa perhevapaauudistusta. Sen rinnalla on edistettävä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

OAJ esittää lisäksi laajaa perusopetuksen pelastuspakettia, lukiorahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamista sekä opettajarekisteriä.

Olli Luukkainen esitteli OAJ:n budjettinäkemyksiä järjestön perinteisessä päättäjätapaamisessa Lukuvuoden avajaisissa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ tiedottaa: Luukkainen vaatii ohjelmaa opettajien palkkojen nostamiseksi

vOUouFGP

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan peruspalkkoja pitää korottaa sadoilla euroilla. Näin vaatii OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, jonka mielestä opetusalan palkkaus ei vastaa läheskään työn vaativuutta eikä opettajien korkeaa koulutustasoa.

– Ensi syksynä uusista sopimuksista neuvotellaan näillä näkymin liittokohtaisesti. Julkinen sektori ja sen suurena ryhmänä opettajat ja lastentarhanopettajat lähtevät turvaamaan palkkakehitystä takamatkalta. Palkankorotukset ovat olleet pyöreä nolla, lomarahoja on leikattu, eikä paikallinen sopiminen tuo todellisuudessa mitään lisää, toisin kuin yksityisellä sektorilla. Kenelläkään maisteritason tutkinnon suorittaneella ei edes lähtöpalkka saisi olla alle 3 000 euroa.

– Samalla työmarkkinoilla on keskusteltu palkkamallista. Julkista sektoria on tarkasteltu tällöin vain menoeränä muistamatta lainkaan sen merkitystä yhteiskunnan osaamisen, innovaatioiden, pääoman kasvun sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden tuottajana. Koko keskustelun sävyä on muutettava. Poliittisen eliitin ja elinkeinoelämän on näytettävä tässä esimerkkiä,  Luukkainen vaatii.

– Julkisalojen pääosin naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä on todellisuudessa lähes mahdoton korjata, jos palkankorotusvara määriteltäisiin esimerkiksi pelkästään vientiteollisuuden palkanmaksuvaran mukaan. Yksityisaloilla palkkaliukumat tuovat palkkakehitystä myös alhaisten sopimuskorotusten vuosina, kun taas julkisella sektorilla liukumien merkitys on ylipäätään vähäinen. Palkankorotusvaraan onkin sisällyttävä mahdollisuus korjata erilaisia vääristymiä. Tästä syystä tarvitaan myös selkeä palkkaohjelma tilanteen korjaamiseksi.

– Esimerkiksi työmäärää opetusalalla on lisätty jo pidemmän aikaa, mutta palkkataso ei ole kuitenkaan korjaantunut, pikemminkin päinvastoin, Luukkainen toteaa.

– Koulutetut ryhmät saattavat joutua tehostamaan vaatimuksiaan työtaistelutoimin lähivuosien palkkaneuvotteluissa, elleivät oikeutetut vaatimuksemme saa riittävää todellista ja konkreettista vastakaikua. Siihen pitää opettajillakin olla tarvittaessa valmius.

Luukkainen muistuttaa, että työntekijät osallistuivat kansantalouden kohentamistalkoisiin ja työpaikkojen turvaamiseen kiky-sopimuksella. Kun talous on taas alkanut kasvaa, palkansaajaa kiinnostaa, kuinka ostovoima turvataan.

Olli Luukkainen puhui Opetusalan Ammattijärjestön valtuuston kevätkokouksen avajaisissa. OAJ:n valtuusto on koolla 11.–12.5. Helsingissä, ja se keskustelee muun muassa neuvottelutavoitteista.  Opettajien sopimukset ovat voimassa pääosin tammikuun loppuun 2018. OAJ:n jäsenmäärä on yli 120 000.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Oppilaan tuki ei toteudu perusopetuksessa lain mukaisesti

school-books

Peruskoulun oppilaat saavat lakisääteistä oppimisen tukea epätasa-arvoisesti ja tuki jää osin kokonaan toteutumatta lainsäädännön tarkoittamalla tavalla. OAJ:n selvityksen mukaan raha ratkaisee oppilaan tuen, eikä niinkään tuen tarve.

Opetusalan Ammattijärjestö selvitti jäsenkyselyssään ns. kolmiportaisen tuen toimivuutta. Perusopetuksessa siirryttiin yleis- ja erityisopetuksen jaosta kolmiportaisen tuen malliin vuonna 2011. Sen jälkeen on kymmeniä erityiskouluja ja -luokkia lakkautettu. Erityisen tuen oppilaan tarvitseman tuen oli tarkoitus siirtyä oppilaan mukana lähikouluun.

– Erityisen tuen oppilaista vain 66 prosenttia saa erityisopetusta tarpeen mukaan. Lähes 20 prosenttia saa erityisopetusta vain harvoin tai ei koskaan. Moni tarvitsisi oppimisensa tueksi pientä opetusryhmää, mutta vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta sai opiskella pienissä ryhmässä, kun he sitä tarvitsivat, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.

OAJ:n kyselyn mukaan koulun resurssit vaikuttavat suuresti siihen, kuinka kolmiportainen tuki toteutuu. Mitä puutteellisemmat voimavarat koululla on, sitä kehnommin kolmiportainen tuki näyttää toimivan. Vastaajista 34 prosenttia piti oppilaan tuen resursseja puutteellisina ja vain kolme prosenttia vastaajista katsoi, että resurssit ovat riittävät.

– Noin viidesosa vastaajista arvioi, että kolmiportainen tuki toimii heikosti tai erittäin heikosti. Toisessa ääripäässä viidesosan mielestä kolmiportainen tuki toimi hyvin tai erinomaisesti. Näin oli tilanne silloin, kun resurssit olivat kunnossa. Erot ovat siis räikeät. Koulutuksen tasa-arvon ja lapsen edun toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että kaikilla kouluilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea, Luukkainen painottaa.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa isoimmat ongelmat

Osa-aikainen erityisopetus toimii OAJ:n selvityksen mukaan tukimuodoista heikoimmin. Vastaajista peräti 70 prosenttia katsoi, että tehostetun tuen piirissä olevien oppilaiden osa-aikainen erityisopetus on resursoitu riittämättömästi.

– Opettajat kritisoivat myös turhauttavaa byrokratiaa. He laativat tunnollisesti pedagogisia asiakirjoja ja esittävät niissä, millaista tukea oppilas tarvitsee, mutta opettajien asiantuntevista arvioista ei välttämättä seuraa mitään, kun talous sanelee tuen saantia, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen hämmästelee.

OAJ pitää välttämättömänä, että lainsäädäntöä kehitetään niin, että se turvaa tuen jatkossa kaikille oppilaille. Järjestö esittää muun muassa, että oppilaalla olisi lailla säädetty oikeus pienryhmään. Muissa toimenpide-ehdotuksissaan OAJ vaatii riittäviä resursseja oppilaan tuen järjestämiseksi sekä opettajalle käytännön mahdollisuuksia tuen antamiseen paisuneen lomakebyrokratian sijaan. Tutustu OAJ:n ehdotuksiin osoitteessa www.oaj.fi -> Oppimisen tukipilarit

OAJ:n kyselyyn vastasi 564 opettajaa ja rehtoria.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ esittää: Suhdeluvut takaamaan opettajien määrää koulussa

25513_381324713788_1632286_n

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

OAJ esittää ryhmien muodostamisen perustaksi suhdelukua, jolla säädeltäisiin oppilaiden määrää suhteessa opettajien määrään. Esimerkiksi peruskoulun alkuopetuksessa suhdeluku olisi 1:18 ja 3. luokalta lähtien 1:20.

– OAJ on pitkään ideoinut opettajien kanssa keinoja, joilla työrauha ja oppimisen ilo voitaisiin palauttaa opiskeluun. Enimmäisryhmäkoon asemesta esitämme uudenlaista mallia, jossa opettajien vähimmäismäärä mitoitetaan lainsäädännöllä. Tämä tukisi opettajan mahdollisuuksia soveltaa uuden opetussuunnitelman edellyttämiä moderneja opetusmenetelmiä. Opettaja voisi ohjata yksilöllisemmin lapsia ja nuoria, jolloin varmistettaisiin, että jokainen oppilas saa tarvitsemaansa tukea, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen perustelee.

Suhdeluku takaisi yhdenvertaisen opettajamitoituksen suhteessa lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden määrään kaikissa kouluissa ja kaikissa kunnissa. – Ryhmät voitaisiin muodostaa nykyistä joustavammin. Esimerkiksi 60 oppilaasta voisi vastata kolme opettajaa yhdessä. Tällöin myös työrauhaongelmia ja kiusaamista voitaisiin paremmin ennaltaehkäistä leimaamatta yhtäkään osapuolta. Suhdeluku vahvistaisi myös erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden tukea, Luukkainen uskoo.

– Lisäksi esitämme lainsäädäntöön keinoja, joilla johtajat ja rehtorit voisivat edistää turvallisuutta. Näitä olisivat mm. kasvatuskeskustelun käyttö varhaiskasvatuksessa, nopeampi apu mielenterveysongelmiin sekä opetuksen järjestäjän velvollisuus toimia pikaisesti kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa, Luukkainen kertoo.

OAJ muistuttaa, että kuntapäättäjillä on mahdollisuus ottaa suhdelukuajattelu käyttöön vaikka heti. Kuntapäättäjillä on useita keinoja, joilla vahvistaa työrauhaa. He päättävät niin tuntikehyksestä, erityisluokkien perustamisesta, kielivalikoimasta kuin painotetusta opetuksestakin.

– Koulujen työrauha on yksi tärkeistä kuntavaaliaiheista. Olemmekin valmistaneet kuntapäättäjille oman Reittioppaan turvaamaan koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten työrauhaa sekä oppimisen iloa.

OAJ:n esittämät vähimmäisopettajamäärät

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa OAJ:n esittämä suhdeluku olisi 1:20. Erityisopettajia pitäisi olla vähintään yksi sataa ja opinto-ohjaajia yksi kahtasataa oppilasta kohti. Vieraskieliset sekä erityisen ja tehostetun tuen oppilaat otettaisiin lukuun kertoimella 1,5. Yhdysluokissa ja erityistä työturvallisuutta edellyttävissä ryhmissä suhdeluku olisi 1:16.

Suhdelukusäännökset koskevat OAJ:n esityksessä vain opettajia, mutta varhaiskasvatuksessa myös kasvatus- ja hoitohenkilöstöä. Alle kolmevuotiaita koskeva suhdeluku olisi 1:4 ja 3–5-vuotiailla 1:7. Esiopetuksessa suhdeluku olisi 1:13 tai lapsen osallistuessa varhaiskasvatukseen 1:7.

OAJ:n suhdeluku- ja muut säädösehdotukset sekä Kuntapäättäjän reittiopas löytyvät osoitteesta www.oaj.fi

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ: Opettajat mukaan tasavallan presidentin kannustushankkeeseen

1555266_10152561523688789_4718019298916928875_n

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on mukana tasavallan presidentti Sauli Niinistön tänään aloittamassa #kannustusryhmä-hankkeessa ja tukee sen etenemistä jokaisessa Suomen päiväkodissa, koulussa ja oppilaitoksessa.

– On hienoa, että tasavallan presidentti tuo asian esille ja levittää kannustamisen ideaa kaikkiin lasten ja nuorten ympäristöihin. Tämä, jos mikä, on yhteinen asia. Haluamme nostaa esille sitä hyvää, jota eri koulutusasteilla jo tehdään sekä innostaa käyttämään kaikki uudet tilaisuudet ja mahdollisuudet kiusaamisen ehkäisemiseen ja estämiseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

Hän pyytää, että tarinoita hyvistä käytännöistä lähetetään presidentin toiveen mukaisesti tänään avatulle kannustusryhmä.fi-sivustolle. Näin ne leviävät tehokkaasti.

– Suomesta löytyy jo nyt paljon esimerkkejä hyvin onnistuneista kannustuksista tai kannustusryhmistä. Haluan kuulla Sinun tarinasi! Virka-apupyyntöni koskee kaikkia, jotka kiusaamista näkevät ja haluavat olla auttamassa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö vetoaa tiedotteessaan.

Opettajat tekevät Luukkaisen mukaan hienoa työtä kaikilla koulutusasteilla sen hyväksi, että kukaan ei jää yksin ja kannustava ilmapiiri leviää.

– On olemassa paljon keinoja sellaisen yhteisöllisyyden ja yhteishengen luomiseen, joka kantaa myös päiväkodin, koulun ja oppilaitosten ulkopuolella. Opettajat ovat sisäistäneet vastuunsa tässä asiassa. Myös lait ja opetussuunnitelmat velvoittavat varhaiseen puuttumiseen ja ehkäisevään työhön.

Jatkoa Isosti yhdessä -kampanjalle

OAJ pyydettiin hankkeen yhteistyökumppaniksi viime syksynä toteutetun Isosti yhdessä! Kukaan ei ole nolla -haastekampanjan ansiosta. Se viritti kymmeniä suvaitsevuutta ja yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia eri puolille maata kaikkien koulutusasteiden oppilaitoksissa.

– Nyt haastekampanjamme jatkuu ja saa toivottavasti uusia sävyjä kannustamisen ideasta. Jatkossa Isosti yhdessä! Kukaan ei ole nolla -päivä on joka vuosi 11.11. eli päivänä, jolloin kaikki ovat ykkösiä, puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.

OAJ myös haastaa mukaan yhteistyökumppaneitaan, kuten Suomen Kuntaliiton ja Suomen Vanhempainliiton sekä Suomen Opettajaksi Opiskelevien liiton SOOLin. Luukkainen toivoo yksittäisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitostenkin haastavan kumppaneitaan. Vanhemmat ovat yksi tärkeä kannustusketjun osa.

– Mitä enemmän kannustamisen ketjussa on lenkkejä, sitä paremmin lapset ja nuoret voivat ja sitä parempi paikka tämä maailma on meille kaikille, Luukkainen sanoo.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Peruskoulu

OAJ vaatii: Rehtorille oikeus siirtää oppilas määräajaksi toiseen kouluun

school-7

OAJ esittää peruskoulujen rehtoreille oikeutta erottaa oppilas määräajaksi. Koulusta erotettu oppilas saisi määräajan opetusta toisessa koulussa, minkä jälkeen hän voisi palata entiseen oppilaitokseensa.

– Peruskouluille tarvitaan välineitä puuttua riittävän nopeasti ja vakavasti koulun yhteisten sääntöjen rikkomuksiin silloin, kun muut keinot eivät ole auttaneet. Oppilaan määräaikainen erottaminen olisi astetta ankarampi toimenpide kuin jälki-istunto ja kirjallinen varoitus, jotka eivät läheskään aina tepsi. Näin kouluille tulisi yksi lisäkeino puuttua esimerkiksi kiusaamiseen.

– Määräaikainen erottaminen rehtorin päätöksellä on juuri annetun norminpurkulakiehdotuksen mukaan tulossa lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Osana norminpurkua myös peruskoulun rehtorille pitäisi antaa määräaikainen erottamisoikeus, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen esittää.

Lakialoite ei auttaisi

Yli 100 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jolla halutaan helpottaa toista oppilasta kiusaavan oppilaan siirtämistä toiseen kouluun. Lahtinen huomauttaa, että oppilaan siirtäminen toiseen kouluun on jo nykysäädösten mukaan mahdollista, mutta menettely on niin raskas ja byrokraattinen, ettei sitä ole juuri käytetty, eikä lakiesityksen toteuttaminen toisi tähän helpotusta tai mitään uutta.

Pysyvä siirto toiseen kouluun leimaa Lahtisen mielestä oppilasta. Lisäksi se olisi hankala ja kallis toteuttaa niillä paikkakunnilla, joissa on vain yksi koulu.

– Kiusaamistapauksissa on usein vaikea sanoa, että kiusaaminen olisi vain yhden oppilaan syytä. Siihen ovat voineet osallistua muutkin esimerkiksi elein ja ilmein tai hiljainen enemmistö on voinut vaikenemisellaan sallia kiusaamisen.

Lahtinen muistuttaa, että koulun käyttämiin rangaistuksiin liittyy yhteydenotto vanhempiin. Monien rangaistusten yhteydessä arvioidaan myös, tarvitaanko oppilashuollollisia toimia. Kun arvioidaan oppilaan määräaikaista erottamista, myös sosiaalitoimi osallistuu käsittelyyn harkintansa mukaan.

Ruotsissa on jo voimassa lainsäädäntö, jonka mukaan peruskoulun rehtori voi siirtää oppilaan kahdeksi – neljäksi viikoksi toiseen kouluun.  

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ tiedottaa: Hävitetäänkö ammattikorkeakoulut kartalta?

Korkeakoulujen kehittämispolitiikka on luisunut valtiollisesta ohjauksesta salakähmäiseen, alueellisesti tehtävään korkeakoulureformiin. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaatii johdonmukaista korkeakouluvisiota sekä avointa uudistusten valmistelua ja vuoropuhelua.

– Tuorein uutinen Kaakkois-Suomesta ennakoi, että iso osa ammattikorkeakouluista katoaa kartalta lähivuosina. Meno on sekavaa sekä vastoin aiemmin kansallisesti rakennettua linjaa ja voimassa olevaa hallitusohjelmaa, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

Lappeenrannan kaupunginhallitus on päättänyt tällä viikolla siirtää vastikkeetta Saimia-ammattikorkeakoulun Saimian osakkeet Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Lisäksi ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisissa visioitiin strategiaa, jossa väläyteltiin vaihtoehtona myös Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen ammattikorkeakoulujen liittymistä teknillisen yliopiston ja Saimian muodostamaan konserniin. Saimian Imatran-yksikön jatko on kuviossa yksi kysymysmerkki.

Alkuvuodesta Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti myydä omistamansa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeet Lapin yliopistolle. Tampereella on päästy siihen vaiheeseen, että ministeriö ja korkeakouluyhteisö luovat yhdessä korkeakoulujen liittoumaa.

Luukkainen ihmettelee, että hankkeita putkahtelee nyt eri puolilta maata ja uusissa korkeakoulumalleissa ammattikorkeakoulujen päätösvalta luovutetaan täysin yliopistoille.

Kaavailuihin liittyy myös tutkintojen sekoittaminen niin, että ammattikorkeat tuottaisivat alempia korkeakoulututkintoja, joiden pohjalta yliopistoissa suoritettaisiin maisteritutkinto.

– Meneillään on maakuntayliopistojen pelastusoperaatio ammattikorkeakoulujen kustannuksella. Suomen virallinen linja on edelleen duaalimalli, jossa ammattikorkeilla ja yliopistoilla on omat, selkeät tehtävänsä. Tuhoavatko maakuntien päättäjät nyt duaalimallia ja ammattikorkeakouluja vastoin parempaa tietoaan? hän kysyy.

Puheet ja teot ristiriidassa

Luukkaisen mukaan nykymeno on kähmintää pahimmillaan, ohi poliittisen sitoumuksen. OAJ on vaatinut jo pitkään selkeää kansallista korkeakoulupoliittista linjausta siitä, mitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tuottamalta korkealta osaamiselta halutaan. Visiota ei kuitenkaan ole saatu.

– Mitään virallista uutta linjaa ei ole, joten puheet ja teot ovat pahasti ristiriidassa. Suomen virallisen koulutuspolitiikan kyljessä tehdään nyt alueellista, elinkeinoelämävetoista politiikkaa. Onko meillä tähän päällekkäisyyteen varaa näinä niukkojen resurssien aikoina? Ja miksi ministeriö antaa tämän tapahtua?

Ammattikorkeakoulujen osakkeiden ostaminen ja myyminen on mahdollista, koska ammattikorkeat ovat nykyään osakeyhtiöitä. Hankkeiden valmistelussa on kuitenkin sivuutettu täysin koko korkeakouluyhteisö, samoin sidosryhmät. Uudistaminen on tarpeen, mutta se pitää tehdä yhdessä ja selkeästi johdetusti.

– Korkeakoulut eivät ole tuotantolaitoksia, joten niiden ei pidä olla yritysjärjestelyjen kohteena. Niillä on tärkeä kansallinen ja alueellinen sivistystehtävä sekä elinkeinoelämän kehittämistehtävä. Niiden pohjalta uudistetaan myös toimintoja ja opetusta, opintopolkuja, palveluja ja pedagogiikkaa, ei pelkkiä organisaatioita, Luukkainen toteaa.