Browse Category by Lukiokoulutus
Lukiokoulutus

Lappeenrannan Lyseon lukio täyttää 125 vuotta – juhlat syyskuun alussa!

lappeenrannan-lyseon-lukio_kuva-lyseon-lukio

Lyseon lukio täyttää 125 vuotta syyskuun alussa.

Lappeenrannan Lyseon lukio täyttää 125 vuotta. Lyseo perustettiin reaali- ja porvarikouluksi 1.9.1892, viisi vuotta myöhemmin valmistui nykyinen Lyseon päärakennus. Upeaa merkkivuotta juhlistetaan 1.–3.9.2017.

Lyseon rakentaminen oli kaupunkilaisille merkittävä taloudellinen ponnistus. Koulu oli huomattava tapaus myös siksi, että sivistykselle pyhitettiin oma, komea rakennus aikana, jolloin lukutaito ei ollut itsestäänselvyys Suomessa. Lyseon lukion rehtori Mika Luukkosen mielestä Lyseosta puhutaan useasti pelkästään koulurakennuksena, sillä se on seisonut samalla paikalla uljaasti toistasataa vuotta.

– Rakennusta tärkeämpiä ovat kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat opiskelleet ja työskennelleet Lyseolla. Opiskelu- ja työaika on synnyttänyt koko eliniän kantavia muistoja, jotka koulurakennus palauttaa yhä elävästi mieleen.

Ajan myötä Lyseon lukio on muovautunut perinteisestä moderniksi ja paikallisesta kansainvälisemmäksi. Nykyhetken Lyseo on nykyaikainen, moniääninen yhteisö ja kohtaamispaikka, jonka kaiken toiminnan keskiössä ovat opiskelijat. Luukkosen mukaan lukion vahvuudet ovat luonnontieteissä ja taideaineissa sekä ainutlaatuisessa, energisessä ja iloisessa yhteishengessä.

– Vanha koulu ei voi kantaa kaikkea mukanaan ja toimia museona, vaan pitää kulkea ajassa eteenpäin. Nykyinen Lyseo on arvokas, rento ja rohkea klassikko, joka on valmis kokeilemaan ja haastamaan itseään. Välittämisen kulttuuri on vahvasti läsnä – iso koulu voi huolehtia isällisesti ja äidillisesti nuorten hyvinvoinnista. Meillä on aikuismainen oppimisympäristö ja tapa toimia sekä hyvät, näkyvät tulokset esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten ja lukioteatterin muodossa.

Lyseon tavoitteena on opiskelijoiden menestyminen päättökokeessa, sillä tulosten merkitys jatko-opintojen kannalta on kasvamassa. Arjessa painotetaan puolestaan entistä ponnekkaammin motivointia, tavoitteellista tekemistä, hyvinvoinnin ja ponnistelun tasapainoa sekä onnellisuutta. Luukkonen mieltää lähitulevaisuuden yhdeksi keskeiseksi asiaksi ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen korostamisen.

– Näemme oppimisen osana nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu hyvä lepo, ravinto ja liikkuminen. On tärkeää myös mahdollistaa nykyisiä yksilöllisiä oppimispolkuja nykyistä moninaisemmin. Lisäksi haluamme tiivistää ja monipuolistaa yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja työelämän kanssa.

Lyseo on mukana kaupungin Avoimien ovien päivässä keskiviikkona 30.8., jolloin sen toimintaan voi tulla tutustumaan opastetuin kierroksin klo 10, 11, 13 ja 14. Yleisöllä on Lyseon juhlavuoden kunniaksi mahdollisuus tutustua Lyseon tavalliseen koulupäivään myös perjantaina 1.9., jolloin koulu on avoinna vierailijoille.

Varsinainen merkkivuoden juhlapäivä on lauantai 2.9., jolloin vietetään kaikille avointa pääjuhlaa klo 14 Lappeenranta-salissa. Sitä edeltävät tervehdysten vastaanotto ja kahvitilaisuus Lappeenranta-salin lämpiössä klo 13 alkaen.

Lauantaisen juhlapäivän aikana Lyseon tilat ovat käytettävissä luokkakokouksia varten. Yleisöllä on myös mahdollisuus tulla seuraamaan legendaarisen Raimo Seppäsen matikkakerhoa. Juhlia jatketaan Kehruuhuoneella järjestettävässä iltajuhlassa klo 19. Sunnuntaina 3.9. järjestetään vielä juhlajumalanpalvelus klo 10 Lappeenrannan kirkossa.

Lyseon verkkosivustolla voi ilmoittautua mukaan päiväjuhlaan, pitämään luokkakokouksia, matikkakerhoon ja tutustumaan Lyseon arkeen. Rehtori Mika Luukkonen toivottaa kaikki tervetulleiksi juhlistamaan 125-vuotiasta Lyseota.

– On valtava määrä ihmisiä, joilla on muistoja Lyseosta ja niitä, jotka ovat muuten kiinnostuneita toiminnastamme. Juhlallisuuksissa ei ole kyse vain menneisyyden muistelusta, vaan mukaan mahtuu myös nuorta energiaa ja katseita tulevaisuuteen. Yhteisöllisyydelle on nykypäivänä entistä enemmän tarvetta. Tervetuloa juhlistamaan lukiomme 125-vuotista taivalta ja tulevaa!

Lukiokoulutus

Opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen haluaa kaikille lukiolaisille mahdollisuuden kansainvälistymiseen

Grahn-Laasonen, Sanni kok

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kannustaa lukioita kansainvälistymään.

– Yhteiseksi tavoitteeksi voimme asettaa, että tulevaisuuden lukiossa jokaisen lukiolaisen polkuun kuuluu kansainvälisyysjakso joko opiskelijavaihtona tai lukion kansainvälisten yhteyksien kautta. Globaalissa maailmassa rajat murtuvat, ja nuoret tarvitsevat valmiuksia, kokemusta ja rohkeutta toimia avoimessa, rajattomassa maailmassa, lukioiden kehittämisverkoston aloitusseminaarissa puhunut Grahn-Laasonen totesi tänään Helsingissä.

– Osa nuorista on maailmankansalaisia, käy vaihdossa, rakentaa verkostoja ja matkustelee. Haluaisin, että tämä kaikki olisi mahdollista kaikille, ei vain niille, jotka saavat kannustusta ja rahoitusta kotoa käsin. Lukion kansainväliset yhteydet voivat avata näköaloja ja mahdollisuuksia yhä useammalle, Grahn-Laasonen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeri muistuttaa, että lukioilla on jo nyt runsaasti kansainvälisiä yhteyksiä. Hyvät käytännöt ja rohkeat esimerkit on tärkeä saada leviämään.

– Kansainvälistyminen tukee myös kielten oppimista, ja päinvastoin. Meidän tulee kannustaa lapsia ja nuoria opiskelemaan yhä monipuolisemmin kieliä kansainvälistyvässä maailmassa, Grahn-Laasonen sanoo.

Tänään aloitti työnsä Opetushallituksen alle perustettu lukioiden kehittämisverkosto. Lukiota kehitetään kokeilujen, edelläkävijyyden, informaatio-ohjauksen ja kokemusten jakamisen kautta.

Tänä syksynä otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Voimassa on uusi tuntijako ja opetussuunnitelma. Kehittämiselle positiivisen lähtökohdan antaa sekin, että lukioon ei kohdistu leikkauksia.

84 lukiota valittiin ison hakijapoolin joukosta pedagogisiin ja toiminnallisiin kokeiluihin, ja 28 lukiota kokeilee ensimmäistä kertaa valinnaisempaa tuntijakoa ja yksilöllisempiä opintopolkuja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä lisätään ja tulevaisuuden taitoja painotetaan entistä enemmän laajan yleissivistyksen rinnalla ja osana.

– Tulevaisuuden lukion – niin kuin koko koulutusjärjestelmämme – iso haaste on, miten onnistumme kasvattamaan lapsista ja nuorista uteliaita, oppimisennälkäisiä maailmankansalaisia, jotka uskovat itseensä ja suhtautuvat maailman muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin myönteisesti. Toisaalta entistä tärkeämpää on oppia arvioimaan kriittisesti erilaista informaatiota ja oppia ymmärtämään eri lähteiden motiiveja, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.

Lukion tehtävä on jatkossakin valmistaa nuoria jatko-opintoja ja elämää varten ja toimia vahvana, yleissivistävänä koulutusväylänä. Nämä lukion tehtävät ovat edelleen ajankohtaisia, vaikka lukio kaipaa ajassa uudistumista.

– Kokeilut ovat hieno mahdollisuus lukion kehittämiseen ja odotan niiltä paljon.

Lukiot ja korkeakoulut ryhtyvät entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Akateemisten alojen kurkistuskurssit saattavat toimia monille opiskelijoille tulevaisuuden valintojen selkiyttäjinä. Oppimiselle ei ole ylärajaa.

Oppimisympäristöjä kehitetään. Yrittäjyystaitoja ja työelämäyhteyksiä vahvistetaan. Teknologiaa ja digitalisaatiota hyödynnetään entistä monipuolisemmin.

– Lukion kehittäminen vaatii uskallusta kokeilla ennakkoluulottomasti uutta yhdessä opiskelijoiden kanssa, Grahn-Laasonen sanoo.