Browse Category by Koulutustilastot
Koulutustilastot

Peruskouluja toiminnassa 2 300 kappaletta, yhtenäiskoulujen osuus kasvussa

Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjärekisterin ja oppilaitosrekisterin tietojen mukaan vuoden 2017 lopussa oli toiminnassa 728 aktiivista koulutuksen järjestäjää ja 3 315 oppilaitosta, joissa opiskeli yhteensä 1,85 miljoonaa opiskelijaa. Peruskouluja oli toiminnassa 2 276 kappaletta, joista vuosiluokat 1–9 käsittäviä yhtenäiskouluja oli 19 prosenttia. Yhtenäiskoulujen osuus peruskouluista on kymmenessä vuodessa kasvanut 10 prosenttiyksikköä.

Peruskoulujen lukumäärä vuosiluokkatiedon mukaan 2008–2017:

Peruskouluja oli toiminnassa 2 276 ja niissä opiskeli yhteensä 539 600 oppilasta. Peruskouluasteen erityiskouluja oli 73 ja niissä oli 4 400 oppilasta. Peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen 72. Näistä alle 20 oppilaan oppilaitoksia oli 4, 20–49 oppilaan oppilaitoksia 23 ja vähintään 50 oppilaan oppilaitoksia 45. Eniten peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin Uudenmaan maakunnassa.

Peruskoulut ovat aiempaa useammin vuosiluokat 1–9 käsittäviä yhtenäiskouluja. Kymmenessä vuodessa vuosiluokat 1–6 käsittävien alakoulujen lukumäärä on vähentynyt 31 prosentilla, kun taas yhtenäiskoulujen määrä on kasvanut 56 prosentilla. Vuonna 2008 alakouluja oli 2 300 kappaletta, kun taas vuonna 2017 vastaava luku oli 1 589 kappaletta.

Koululaitoksen oppilaitokset ja opiskelijamäärät oppilaitostyypin mukaan 2017

Oppilaitostyyppi Oppilaitoksia Muutos edellisestä vuodesta 1) Opiskelijoita2)
11 Peruskoulut 2 276 -63 539 600
12 Peruskouluasteen erityiskoulut 73 -2 4 400
15 Lukiot 340 -2 109 500
19 Perus- ja lukioasteen koulut 41 28 100
21 Ammatilliset oppilaitokset 96 -3 179 100
22 Ammatilliset erityisoppilaitokset 6 5 100
23 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 26 -1 30 500
24 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset 20 -3 27 600
28 Palo-,poliisi- ja vartiontialan opp. 1 200
29 Sotilasalan ammatilliset oppilaitokset 6 ..
41 Ammattikorkeakoulut 25 -1 144 900
42 Yliopistot 14 157 800
43 Sotilaskorkeakoulut 1 1 000
61 Musiikkioppilaitokset 84 -1 64 100
62 Liikunnan koulutuskeskukset 14 9 000
63 Kansanopistot 73 -1 18 100
64 Kansalaisopistot 181 -3 464 400
65 Opintokeskukset 12 30 700
66 Kesäyliopistot 20 31 600
99 Muut oppilaitokset 6 400
Yhteensä 3 315 -80 1 846 100

 

Koulutuksen järjestäjiä oli 9 vähemmän kuin vuonna 2016. Koulutuksen järjestäjistä 47 prosenttia oli kuntia tai kuntayhtymiä, 6 prosenttia valtion yksiköitä ja 45 prosenttia yksityisiä. Loput 3 prosenttia koulutuksen järjestäjistä toimi Ahvenanmaan maakunnassa. Vuonna 2017 koulutuksen järjestäjärekisteriin lisättiin 7 uutta koulutuksen järjestäjää. Oppilaitoksia oli 80 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Vuoden 2017 ennakkotietojen perusteella tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskeli 1,29 miljoonaa opiskelijaa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen koulutustilastoihin. Aiheeseen liittyviä tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Esi- ja peruskouluopetus, Lukiokoulutus, Ammatillinen koulutus, Ammattikorkeakoulukoulutus, Yliopistokoulutus ja Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilastojen internet-sivuilla.

 

Lähde: Koulutustilastot.Tilastokeskus

Koulutustilastot, Tilastokeskus

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä pysyi vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla, 1,27 miljoonassa. Opiskelijamäärä kasvoi hieman peruskouluopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa sekä ammattikorkeakoulukoulutuksessa. Yliopistokoulutuksessa opiskelijoiden määrä pieneni. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen koulutustilastoihin.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2004–2015:

opiskt_2015_2016-11-29_tie_001_fi_001

Vuonna 2015 uusia opiskelijoita oli 283 100 ja tutkinnon suorittaneita 223 500. Uusista opiskelijoista naisia oli 52 prosenttia ja tutkinnon suorittaneista 54 prosenttia.

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilasto kuvaa tutkintotavoitteisen koulutuksen kokonaisuutta yhtenäisin käsittein ja luokituksin. Tilastossa on tietoja kaikista koulutussektoreista. Aiheeseen liittyviä tietoja julkaistaan myös tilaston tietokantataulukoissa sekä esi- ja peruskouluopetuksen,lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen, yliopistokoulutuksen ja oppilaitosten aikuiskoulutuksen tilastojen sivuilla.

Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

Koulutustilastot, Tilastokeskus

40–44-vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015

Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724  henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1 prosentti. Korkeimmin koulutettuja olivat 40–44-vuotiaat, joista tutkinnon oli suorittanut 86 prosenttia.

Väestö koulutusasteen, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 2015:

vkour_2015_2016-11-03_tie_001_fi_001

Korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 olivat 40–44-vuotiaat, joista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 46 prosenttia. Nuoremmissa ikäryhmissä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ei nouse yhtä korkeaksi, joten tarkasteltaessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, väestön koulutustason nousu on pysähtynyt. 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 45 prosenttia ja 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä 40 prosenttia. Koulutustason nousun pysähtyminen on seurausta alimman korkea-asteen asteittaisesta poistumisesta koulutusjärjestelmästä. 40–44-vuotiaiden ikäryhmässä alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on 13 prosenttia, kun taas 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 4 prosenttia. Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat poistuneet lähes kokonaan 30–34-vuotiaiden ikäryhmästä.

Vuonna 2015 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 116 589 henkilö’, mikä on 17 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 19 prosenttia ja naisista 15 prosenttia ikäluokasta. Alimmillaan perusasteen varassa olevien osuus oli 2000-luvun alussa, jolloin osuus oli 16 prosenttia.

Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan* ja sukupuolen mukaan 2015

vkour_2015_2016-11-03_tie_001_fi_002

* Kansallinen koulutusluokitus 2016.

Vuonna 2015 koulutusalat olivat voimakkaasti sukupuolen mukaan segregoituneita. Miesenemmistöisiä aloja olivat maa- ja metsätalousalat, tekniikan alat, tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä yleissivistävä koulutus. Selkeimmin miesenemmistöinen ala oli tekniikan ala, jonka tutkinnon suorittaneista miehiä oli 84 prosenttia. Naisenemmistöisin koulutusala vuonna 2015 oli terveys- ja hyvinvointiala, jonka tutkinnon suorittaneista naisia oli 88 prosenttia. Selkeästi naisenemmistöisiä koulutusaloja olivat myös humanistiset ja taidealat, kasvatusalat, palvelualat sekä yhteiskunnalliset alat. Naisten miehiä korkeampi koulutustaso näkyy koulutusalojen sukupuolijakaumissa. Naisenemmistöiset koulutusalat ovat usein korkeakoulutusaloja, kun miesenemmistöiset koulutusalat painottuvat toiselle asteelle.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso ikäryhmän mukaan 2015

Ikä 15 vuotta täyttänyt väestö Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Tutkinnon suorittaneita yhteensä Keskiaste Korkea-aste
% % % % %
Yhteensä 11 662 100,0 7 269 62,3 4 393 37,7 3 488 29,9 905 7,8
15-24 8 965 100,0 6 431 71,7 2 534 28,3 2 474 27,6 60 0,7
25-34 558 100,0 141 25,3 417 74,7 266 47,7 151 27,1
35-44 167 100,0 29 17,4 138 82,6 69 41,3 69 41,3
45-54 156 100,0 20 12,8 136 87,2 79 50,6 57 36,5
55-64 497 100,0 110 22,1 387 77,9 211 42,5 176 35,4
65-74 914 100,0 331 36,2 583 63,8 300 32,8 283 31,0
75- 405 100,0 207 51,1 198 48,9 89 22,0 109 26,9

Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat valtaosin nuorta väestöä. Toisen polven ulkomaalaistaustaisista 77 prosenttia kuuluu ikäryhmään 15–24-vuotiaat, joiden koulutusura on vasta alussa. Korkeimmin koulutettuja toisen polven ulkomaalaistaustaisista ovat 45–54-vuotiaat, joista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 87 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneita on 37 prosenttia.

Lähde: Koulutustilastot 2016. Tilastokeskus

Koulutustilastot, Tilastokeskus

Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia jatkoi välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 16 prosenttia, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 11 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 5 prosenttia. Ylioppilaaksitulovuonna jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta prosenttiyksikön, kymmenessä vuodessa se on kasvanut 58 prosentista 68 prosenttiin.

Uusien ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2005–2015, %

khak_2015_2016-09-28_tie_001_fi_001

Uudet naisylioppilaat jäivät koulutuksen ulkopuolelle miehiä useammin ja he sijoittuivat miehiä useammin ammatilliseen koulutukseen. Miehet taas sijoittuivat naisia useammin yliopisto- ja ammattikorkeakoulukoulutukseen. Naisylioppilaista koulutuksen ulkopuolelle jäi ylioppilaaksitulovuonna 70 prosenttia, miesylioppilaista 66 prosenttia. Naisista yliopistokoulutukseen sijoittui 14 prosenttia, ammattikorkeakoulukoulutukseen 10 prosenttia ja ammatilliseen koulutukseen 7 prosenttia. Vastaavat luvut miehillä olivat 20, 12 ja 2 prosenttia.

Manner-Suomessa Uudeltamaalta ylioppilaaksi valmistuneista jäi eniten, 73 prosenttia, jatko-opintojen ulkopuolelle ja Pohjanmaalta valmistuneista vähiten, 55 prosenttia. Pohjanmaalla ylioppilastutkinnon suorittaneista yliopistokoulutukseen ja ammattikorkeakoulukoulutukseen sijoittui molempiin 21 prosenttia. Molemmissa koulutusryhmissä osuus oli maan suurin. Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneiden osuus oli maan suurin, 9 prosenttia, Etelä-Savon uusilla ylioppilailla.

Vuoden 2015 uusista ylioppilaista 75 prosenttia haki korkeakouluihin, naisista 77 prosenttia ja miehistä 73 prosenttia. Vain yliopistokoulutukseen haki 37 prosenttia ylioppilaista, lähes joka viides uusi ylioppilas haki vain ammattikorkeakoulukoulutukseen ja samoin lähes joka viides haki samanaikaisesti sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistokoulutukseen. Korkeakoulukoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 77 prosenttia.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Koulutustilastot, Tilastokeskus

Ammatillisessa koulutuksessa 122 200 uutta opiskelijaa vuonna 2015

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden 2015 aikana 122 200 uutta opiskelijaa. Uusista opiskelijoista 48 400 opiskeli nuorille suunnatussa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa, 36 300 näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 37 500 ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot). Uusia opiskelijoita oli prosentti enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutusalan ja sukupuolen mukaan 2015

aop_2015_2016-09-27_tie_001_fi_001

Uusista opiskelijoista 38 prosenttia opiskeli tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, 20 prosenttia sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla ja 18 prosenttia liiketalouden ja hallinnon alalla. Miehiä ja naisia oli uusissa opiskelijoissa lähes yhtä paljon. Miesten ja naisten osuuksien vaihtelu koulutusaloittain tarkasteltuna oli kuitenkin suurta. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla naisten osuus oli 82 prosenttia, tekniikan ja liikenteen alalla 20 prosenttia.

Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden 2015 aikana 325 100 opiskelijaa.

Oppilaitosmuotoisessa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 167 000 opiskelijaa kalenterivuoden 2015 aikana. Tiedot nuorille suunnatun koulutuksen opiskelijamäärästä on vuodesta 2013 lähtien saatavissa sekä koko kalenterivuodelta että syksyn poikkileikkausajankohdalta 20.9. Opiskelijoita nuorten koulutuksessa 20.9.2015 oli 124 200. Heitä oli 4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Oppilaitosmuotoisessa näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita oli 109 000. Opiskelijoita oli 7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijoita oli 61 900 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 47 100.

Oppisopimuskoulutukseen osallistui 49 100 opiskelijaa. Opiskelijoita oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoista 500 opiskeli opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa, 17 900 näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 30 700 ammatillisessa lisäkoulutuksessa.

Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet 2010–2015

aop_2015_2016-09-27_tie_001_fi_002

Ammatillisen tutkinnon suoritti 74 600 opiskelijaa vuonna 2015. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja suoritettiin 37 800, näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja 17 400 ja ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoja 19 400. Tutkinnon suorittaneita oli 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Heistä 53 prosenttia oli naisia. Yli puolet, 55 prosenttia, tutkinnon suorittaneista opiskeli joko tekniikan ja liikenteen tai sosiaali-, terveys- ja liikunnan koulutusaloilla. Tutkinnon suorittaneista 16 prosenttia oli oppisopimusopiskelijoita.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus