Browse Category by Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi)
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi)

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) vetoomus valtioneuvostolle: Koulutuksen riippumaton ja uskottava arviointi vaarantuu

10628285_563061717160321_4392565387952649828_n

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointineuvosto ja korkeakoulujen arviointijaosto ovat huolestuneet koulutuksen arviointitoiminnan riippumattomuudesta ja suunnitelmasta liittää Karvi Opetushallituksen yhteyteen.

Esitetty hallintovirastomalli asettaa Karvin Opetushallitukselle alisteiseen asemaan, mikä estää arviointivirastoa toteuttamasta uskottavasti omaa tehtäväänsä.

Karvin liittäminen Opetushallitukseen pyydetään perumaan

Arviointineuvosto ja korkeakoulujen arviointijaosto vetoavat valtioneuvostoon, jotta Karvin liittäminen Opetushallitukseen perutaan. Toissijaisena vaihtoehtona liitokselle tulisi pikaisesti selvittää Karvin ja Ylioppilastutkintolautakunnan toimintojen pohjalle perustettavan uuden arviointi- ja laadunvarmistusviraston perustaminen.

Riippumattomuutta ei pitäisi voida kyseenalaistaa

Karvi perustettiin vuonna 2014 yhdistämällä Koulutuksen arviointineuvosto, Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Opetushallituksen oppimistulosten arviointitoiminnot. Tavoitteena oli vahvistaa kansallisen arviointitoiminnan riippumattomuutta ja vaikuttavuutta. Toteutuessaan uusi hallintovirastomalli palauttaisi ennen uudistusta vallinneen epätyydyttävän tilanteen, jolloin arviointitoiminta oli hallinnollisesti epäitsenäinen ja arviointitoiminnan riippumattomuutta kyseenalaistettiin.

Koulutuksen arviointitoiminnan kansallinen ja kansainvälinen uskottavuus edellyttää, ettei arviointitoimijan riippumattomuutta voida kyseenalaistaa.

Oppimistulosten arvioinnin sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen arvioinnin osalta siirryttäisiin tilanteeseen, jossa oppimistulosten ja koulutuksen arvioitsija olisi hallinnollisesti osa viranomaistoimijaa, Opetushallitusta, joka on kansallisesti keskeinen koulutuksen kehittäjä. Opetushallitus mm. antaa perus- ja toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet ja ohjaa opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien toimintaa. Näin ollen myös sen päätökset ja linjaukset ovat osa koulutusjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistä. Arviointitoiminnan riippumattomuuden ja uskottavuuden kannalta asetelma olisi mahdoton. Karvin on kyettävä arvioimaan riippumattomasti koko koulutusjärjestelmän toimivuutta, siis myös Opetushallituksen vastuulla olevia toimintoja. Hallintovirastomalli estäisi tämän tehtävän uskottavan toteuttamisen.

Korkeakouluille Karvin kansainvälinen status riippumattomana ja luotettavana arviointitoimijana, joka täyttää eurooppalaiset kriteerit korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoijana (Standards and Guidelines for Quality Assurence in the European Higher Education Area), on erittäin tärkeä. Esitetty uudistus uhkaa johtaa siihen, että Karvi poistetaan virallisesti hyväksyttyjen korkeakoulutuksen auditoijien rekisteristä (The European Quality Assurance Register for Higher Education). Tällöin se menettää toimintaedellytyksensä hyväksyttynä korkeakoulujen auditoijana Suomessa ja kansainvälisesti. Samaan tapaan kaikki koulutuksen kehittäjät tarvitsevat luotettavaa, laadukasta, riippumatonta, ajantasaista arviointietoa oman toimintansa kehittämiseen.

Muitakin vaihtoehtoja löytyy: uusi arviointi- ja laadunvarmistusvirasto

Karvi on sitoutunut valtion keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeessa (VIRSU) esitettyihin tavoitteisiin ja näkee, että hankkeen tavoitteet on mahdollista saavuttaa muilla keinoilla.

Uudistuksella haettuja taloudellisia säästöjä on tuki- ja hallintopalveluista vaikea saada, koska Karvin hallinto toteutetaan jo nyt hyvin kevyesti ja se hyödyntää mm. valtion palvelukeskuksia Palkeita ja Valtoria. Karvin huolena onkin se, että uudessa mallissa Karvi todennäköisesti joutuu uuden viraston hallintokulujen maksajaksi, mikä tarkoittaisi voimavarojen leikkausta varsinaisesta toiminnasta. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, koska yhteiskunnallinen tilanne, meneillään olevat koulutuspoliittiset muutokset sekä koulutuksen kehittäminen edellyttäisi entistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa arviointitietoa.

Karvi on toiminut runsaat kaksi vuotta ja se on tässä lyhyessä ajassa onnistunut tehokkaasti yhdistämään kolmen aiemmin erillään toimineen organisaation asiantuntemuksen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Erilaisten osaamisten ja arviointimenetelmien kehittäminen on Karvin keskeinen vahvuus. Hallintomallimuutos vaarantaa tämän kehityksen häiriöttömän jatkumisen.

Vaihtoehtona esitykselle liittämisestä Opetushallitukseen Karvi ja Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ovat esittäneet, että niiden toiminnoista rakennetaan uusi itsenäinen arviointi- ja laadunvarmistusvirasto. Tähän virastoon voitaisiin koota myös muu koulutuksen ennakointi- ja seurantatoiminta, joka edellyttää ohjausjärjestelmästä riippumatonta asemaa. Näin turvattaisiin arvioinnin riippumaton asema ja kyettäisiin tuottamaan myös muuta koulutuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa tarvittavaa ennakointi- ja seurantatietoa. Uusi arviointitehtäviin ja laadunvarmistukseen erikoistunut virasto täyttäisi myös VIRSU-hankkeessa esitetyn noin 100 henkilötyövuoden kokovaatimuksen.

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi)

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK: in koulutuksen laadunhallinta arvioitiin edistyneeksi

10896874_10153076484419273_8733810465260454842_n

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamassa auditoinnissa laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 26.8.2016 alkaen. Hämeen ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa siten myös eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia.

Kansainvälisen auditointiryhmän mukaan Hämeen ammattikorkeakoulun vahvuutena korostuu syvälle ammattikorkeakoulun arkeen juurtunut laatukulttuuri. Henkilöstö on sitoutunut ammattikorkeakoulun yhteisiin toimintaohjeisiin. Tämä varmistaa yhdenmukaiset käytänteet sekä opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun kaikilla seitsemällä kampuksella. Opiskelijakeskeisyyden periaate ohjaa opetushenkilöstön työtä systemaattisesti ja ylläpitää samalla oppimisympäristöjen laatua koko korkeakoulussa. Digitaaliset järjestelmät ja monipuoliset palautekanavat luovat erinomaiset puitteet koulutuksen kehittämiselle.

Auditoinnissa tarkasteltiin yksityiskohtaisesti kolmea tutkintoon johtavaa ohjelmaa. Näitä olivat englanninkieliset tutkinto-ohjelmat ”Degree Programme in Electrical and Automation Engineering” ja ”Master’s Degree Programme in Business Management and Entrepreneurship”. Lisäksi kohteena oli muotoilun koulutusohjelma. Kaikkien kolmen ohjelman laadunhallinta on edistyneellä tasolla.

– Hämeen ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän pitkä historia perustuu yhteisiin toimintaohjeisiin, joilla varmistetaan monikampuksisen korkeakoulun laadunhallinnan yhtenäisyys. Tämän lisäksi uudella osallistavalla kehittämisotteella tuetaan HAMK Strategia 2020:n toimeenpanoa, toteaa auditointiryhmän skotlantilainen puheenjohtaja, Carolyn Campbell, The Observatory on Borderless Higher Education.

– Olemme tyytyväisiä kansainvälisen auditointiryhmän antamaan arvioon laadunhallinnastamme. Tulos kertoo siitä, että näin rajussa kehitysvaiheessa laadunhallintamme pohja on ollut vankka ja vahva. Se on osaltaan tukenut uudistamistyötämme. Erityisesti iloitsemme tärkeimmän tehtävämme, koulutuksen, saamasta arviosta ‘edistynyt’, kertoo Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari.

Auditointiryhmä esittää myös kehittämissuosituksia. HAMKin tulisi osallistaa ulkoisia sidosryhmiään nykyistä systemaattisemmin ammattikorkeakoulussa toteutettavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä alueellisen kehittämistyöhön. Myös opiskelijoiden rooli laatutyössä kaipaa monipuolistamista. Haasteena on myös vastata kansainvälisten opiskelijoiden toiveisiin luoda kontakteja alueen yrityselämään osana opintojaan.

Hämeen ammattikorkeakoulun valinnainen auditointikohde oli Koulutusvienti (Global Education Business). Auditointiryhmä toteaa, että tämä uusi toimintamuoto tulisi asemoida selkeäksi osaksi ammattikorkeakoulun kansainvälistymisen tavoitteistoa ja agendaa. Koulutusviennin asiakkaat ovat kansainvälisiä toimijoita, joten koulutustuotteiden suunnittelu ja räätälöinti edellyttävät HAMKin henkilöstöltä uusia ammatillisia lisävalmiuksia.

Hämeen ammattikorkeakoulu auditoitiin edellisen kerran vuonna 2011. Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit käynnistettiin Suomessa vuonna 2005, ja auditointeihin osallistuvat kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Auditointiraportti on luettavissa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen verkkosivuilla http://www.karvi.fi/

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi), Laurea-ammattikorkeakoulu

Laurea-ammattikorkeakoulu läpäisi kansainvälisen auditoinnin: Laurean laatujärjestelmä kytkeytyy erinomaisesti strategiseen johtamiseen

11048710_10153152121946410_5345325508035232182_n

Laurea-ammattikorkeakoulu on läpäissyt Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän kansainvälisen auditoinnin. Laurean saama laatuleima on voimassa kuusi vuotta 26.8.2016 alkaen. Ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia. Laurean auditointitulos julkistettiin perjantaina 26.8.2016.

“Laurealla on hyvin eloisa ja vuorovaikutukseen perustuva laatukulttuuri”, toteaa auditointiryhmän puheenjohtaja Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Auditointiryhmä kiittää raportissaan Laureaa siitä, että ammattikorkeakoulu on onnistunut hyvin yhdistämään kattavan ja järjestelmällisen laatutyön osallistavaan ja yhteisölliseen toimintatapaan. Laatujärjestelmän tavoitteet tunnetaan hyvin niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin ulkoisten sidosryhmien keskuudessa.

Auditointiryhmä antoi raportissaan Laurealle myös suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Ammattikorkeakoulun tulisi esimerkiksi arvioida toiminnan laadusta kertovan tiedon keruuta, analyysiä ja hyödyntämistä ja keskittyä sellaisen tiedon keräämiseen, josta on sille eniten hyötyä.

“Kansainvälinen laatujärjestelmän auditointi oli Laurea-ammattikorkeakoululle arvokas tuki toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Olen vaikuttunut auditointiryhmän ammattimaisesta arviointityöstä ja saadusta arvokkaasta palautteesta, jonka kansainvälinen asiantuntijaryhmä on tuottanut käyttöömme”, kommentoi Laurean rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski.

Laurean laatujärjestelmän vahvuutena nähtiin se, että laadunhallinta läpäisee ammattikorkeakoulun kaikki alueet ja toiminnot, ja sen menettelytavat muodostavat toimivan ja kattavan järjestelmän. Laurean strategia on sisäistetty erittäin hyvin, mikä on seurausta siitä, että se on laadittu ja suunniteltu kattavan prosessin kautta, ja siihen on sitoutettu henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät.

Laurea on lisäksi onnistunut hyvin viestimään laatutoiminnasta sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille hyödyntäen eri viestintäkanavia. Koska Laurean henkilöstö on vahvasti sitoutunut jatkuvaan kehittämiseen ja menettelytavat ovat toimivat, arviointitiimi on vakuuttunut, että Laurea on täysin kykenevä hallitsemaan laadunvarmistuksen.

  • Laurean kansainvälinen auditointi toteutettiin 12/2015 – 10/2016
  • Karvin auditointivierailu Laureaan maaliskuussa 2016
  • Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointeja on toteutettu Suomessa vuodesta 2005 lähtien ja niihin osallistuvat kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Käynnissä oleva laatuauditointien kierros jatkuu vuoteen 2018
  • Auditointien tavoitteena on tukea korkeakouluja kehittämään eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita vastaavat laatujärjestelmät ja osoittaa, että Suomessa on toimiva ja johdonmukainen laadunvarmistus sekä korkeakouluissa että kansallisella tasolla

Laurean auditointiraportti on luettavissa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen verkkosivuilla

http://karvi.fi/app/uploads/2016/08/KARVI_3016.pdf