Browse Category by Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto

Lukivaikeuksiset oppilaat jäävät peruslukutaidossaan ikätovereistaan jälkeen erityisopetuksesta huolimatta

child-and-book

Oppilaiden, joilla on lukivaikeuksia, lukutaito jää kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana saadusta erityisopetuksesta huolimatta merkittävästi ikätovereiden tasoa alhaisemmaksi. Jos oppilaalla on lukivaikeuden lisänä muita oppimisvaikeuksia, myöskään kirjoitustaidon taso ei saavuta ikätovereiden tasoa kahden vuoden kuluessa. Nämä Itä-Suomen yliopistossa toteutetun seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin European Journal of Special Needs Education -lehdessä.

– Tulokset antavat aiheen pohtia sekä opettajien koulutusta että olennaisen perustaidon oppimiseen suunnattuja tukiresursseja kouluissa, tiivistää erityispedagogiikan professori Leena Holopainen tuloksia.

Positiivista tutkimustuloksissa oli se, että kaksi kolmasosaa niistä oppilaista, joilla lukemis- ja kirjoittamistestitulokset olivat selvästi ikätovereita heikompia, saivat osa-aikaista erityisopetusta noin kerran viikossa ensimmäisen ja toisen luokan ajan.

– Toisaalta kolmannes oppilaista sai tukea vain joko ensimmäisellä tai toisella luokalla, ja tuen määrä oli keskimäärin alle 30 tuntia lukuvuodessa.

Etenkin jos lukioppilaalla oli lisänä muita oppimisvaikeuksia, lukutaidon tasoero oli erityisen suuri ja ero kasvoi entisestään kahden vuoden kuluessa verrattuna muihin ikätovereihin.

– Voidaan siis perustellusti kysyä, kohtaavatko erityisopetukset sisällöt ja opetusmenetelmät oppilaiden tarpeita. Eli onko meillä riittävästi sellaisia osaavia erityisopettajia, jotka osaavat opettaa lukivaikeuksisia oppilaita.

Holopaisen mukaan olisi myös aiheellista pohtia, miten lukiopetus saataisiin järjestettyä kouluissa niin, että kaikki sitä tarvitsevat oppilaat voitaisiin saada riittävän tehokkaan tuen piiriin myös ensimmäisen kouluvuoden jälkeen.

– Kehityksellisiä lukivaikeuksia on noin 10–15 prosentilla alakouluikäisistä. Lukivaikeuksisten oppilaiden tunnistaminen ja laadukkaan lukiopetuksen järjestäminen mahdollisimman varhain on olennaista sekä lukivaikeuden voittamisessa että ennaltaehkäistäessä lukivaikeuden aiheuttamia muita oppimiseen ja opiskeluun liittyviä ongelmia.

The role of part-time special education supporting students with reading and spelling difficulties from grade 1 to grade 2 in Finland, Leena Holopainen, Noona Kiuru, Minna Mäkihonko & Marja-Kristiina Lerkkanen. (linkki)

 

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto luopuu saksan kielen koulutusvastuusta

german_flag_7664379976

Itä-Suomen yliopiston hallitus on päättänyt, että yliopisto esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle saksan kielen koulutusvastuusta luopumista lukuvuoden 2017 alusta lukien. Yliopistossa opiskelevien alan pääaineopiskelijoiden opinnoista huolehditaan heille myönnetyn opiskeluoikeuden mukaisesti niiden päätökseen saakka. Opinnot on kuitenkin suoritettava loppuun seitsemän vuoden kuluessa opinto-oikeuden alusta lukien.

Koulutusvastuusta luopuminen ei merkitse saksan kielen opetuksen loppumista Itä-Suomen yliopistossa, vaan yliopisto tarjoaa jatkossa saksan kielen opintoja sivuaineopintoina perus- ja aineopintojen tasoilla.

OKM on kehottanut yliopistoja voimakkaampaan työnjakoon. Itä-Suomen ja Turun yliopistojen välillä on sovittu, että Itä-Suomen yliopisto luopuu saksan kielen koulutusvastuustaan ja pitää venäjän kielen koulutusvastuunsa. Vastaavasti Turun yliopisto luopuu slaavilaisten kielten (venäjä) koulutusvastuustaan ja säilyttää saksan kielen koulutusvastuunsa.

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto: Lukuvuoden avajaiset Joensuussa – Avoin tiede johtaa avoimempaan tiedon tuottamiseen ja kuluttamiseen

10415718_702301786524505_1222072418179816613_n

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen lukuvuoden avajaisissa rehtori Jukka Mönkkönen peräänkuulutti avoimen tieteen tuomia mahdollisuuksia niin opetuksessa, tieteessä kuin innovaatioissakin. Hänen mukaansa meneillään oleva digitaalinen vallankumous muuttaa suljetut, siiloutuneet toimintamallit väistämättä avoimiksi ympäristöiksi.

– Muutos on suuri, mutta myös välttämätön, ja se tarjoaa oivan mahdollisuuden vahvistaa yliopistomme tutkimusta, opetusta ja vaikuttavuutta laaja-alaisesti, tiivisti Mönkkönen avoimen tieteen aiheuttamaa toimintakulttuurin muutosta.

Itä-Suomen yliopistossa on avoimen opetuksen toimintamalleja ja oppimisympäristöjä kehitetty jo pontevasti, ja opettajat ovat lähteneet innostuneesti suurella joukolla mukaan työhön.

– Olemme jo hyvällä vauhdilla menossa kohti avoimia oppimisen ja opettamisen alustoja, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat myös laadukkaan ja tehokkaan koulutusyhteistyön muiden yliopistojen kanssa.

Tutkimuksessakin avoin tiede vaatii toimintakulttuurin muutosta, jolloin tietoa voitaisiin tuottaa ja kuluttaa aiempaa avoimemmin.

– Tavoitteena on tieteen kehityksen nopeutuminen, tutkimuskäytäntöjen laadun ja läpinäkyvyyden parantuminen sekä tutkimuksen lisääntyvä vaikuttavuus.

Mönkkösen mukaan avoin tiede ja tutkimus voisivat parhaimmillaan innostaa tutkijoita, kansalaisia, yrityksiä ja päätöksentekijöitä sekä tuottaa uusia oivalluksia ja arvokasta ymmärrystä. Onneksi tähän suuntaan ollaan tieteellisen julkaisemisen osalta jo menossakin.

– Avoimesta tieteestä ja sen tekemisestä hyötyvät siis myös julkinen hallinto, poliitikot, yritykset ja elinkeinoelämä, mutta myös niin sanotut tavalliset kansalaiset. Kansalaisten osuus avoimeen tieteeseen on mielenkiintoinen ja kokonaisuudessaan vielä suhteellisen uusi näkökulma tieteeseen ja sen vaikuttavuuteen.

Kansallinen strategia digitalisaatiota varten

East Office Industriesin hallituksen puheenjohtaja, entinen pääministeri Esko Aho linjasi juhlapuheessaan maallemme seuraavan haasteen: Suomen täytyy nopeasti rakentaa uusi kansallinen strategia.

– On rakennettava konsepti, joka vastaa maailmaa sellaisena kuin olemme sen kohtaamassa, ei sellaisena kuin olemme tottuneet sen kohtaamaan tai sellaisena kuin toivomme sen kohtaavamme.

Ahon mukaan muutosvoimia on monia, mutta niitä kaikki yhdistää digitalisaatio. Se kytkeytyy kaikkiin haasteisiimme; väestön ikääntymiseen, globalisaation etenemiseen, teknologiseen vallankumoukseen sekä paineisiin tehdä ekologisesti kestäviä ratkaisuja.

– Tukeutuminen teknologian tarjoamaan apuun on välttämätöntä voidaksemme selviytyä kunnialla väestön ikääntymisen sosiaaliturvalle ja terveydenhuollolle synnyttämästä paineesta. Sama koskee ilmastonmuutosta. Paluuta takaisin ei ole.

Ahon mukaan sosiaalisen median ja viihteen tarpeisiin tuotettujen palveluiden helppous on luonut mielikuvan, että sama helppous onnistuu myös muilla aloilla. Vaikka digitaalisissa ratkaisuissa ja niitä tukevissa teknologioissa piilee valtava tuottavuuspotentiaali, on sen hyödyntäminen Ahon mukaan paljon vaativampaa kuin mitä kuvittelemme.

– Digitaaliset ratkaisut vaativat aivan erityisiä ekosysteemejä, joissa teknologian hyödyntäminen kytkeytyy osaksi koko toimintamallin muutosta. Toistaiseksi tulokset ovat jääneet tuottavuuden kannalta laihoiksi.

Sodan jälkeen Suomessa tehtiin päätös teollistumisesta, ja kaikki toimijat sitoutuivat sen vaatimiin panostuksiin. Nyt tarvitsemme Ahon mukaan samankaltaisen strategisen päätöksen nousta digitalisaation kärkimaaksi. Vaikka vatuloinnilla on menetetty jo monta mahdollisuutta, on Suomella siihen yhä loistavat lähtökohdat.

– Tiedeyhteisöillä, yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on tässä iso vastuu. Yliopistoilta toivoisin vähintään tutkittua tietoa päätöksenteon perustaksi, yksittäisten ilmiöiden ja ongelmien yhdistämistä omaan kontekstiinsa, vanhojen käsitysten kyseenalaistamista, monialaisen osaamisen tuottamista, uuden työnjaon edistämistä yksityisen ja julkisen kesken sekä oman tuottavuuden ja tehokkuuden ylläpitämistä.

Terveenä sisään, terveenä ulos

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, Joensuun kampuspuheenjohtaja Juho Ikonen muotoili ylioppilaskunnan tervehdyksessään kuluneen vuoden olleen korkeakouluyhteisölle raskaan.

– Koulutusleikkaukset murentavat sekä sivistyksellistä että taloudellista kivijalkaamme.

Leikkaukset eivät ole vaikuttaneet pelkästään korkeakouluihin, vaan myös opiskelijoiden kukkaro on joutunut leikkurin kohteeksi.

– Tulevaisuus näyttäytyy sukupolvelleni epävarmoina työmarkkinoina sekä epävarmana työllistymisenä. Taloudellinen ahdinko pakottaa nuoret tekemään kipeitä ratkaisuja; joko yrittää keskittyä opintoihin ja pärjätä varallisuudellaan ilman lainaa tai parantaa toimeentuloa tekemällä töitä opintojen ohessa.

Oli ratkaisu kumpi tahansa, voi lopputulos vaikuttaa opintomenestykseen. Henkisesti ja fyysisesti väsynyt nuori ei jaksa keskittyä täysipainoisesti sekä työhön että opintoihin.

– Jos opinnot uhkaavat jäädä enemmän harrastukseksi, hidastuvat opinnot ja viivyttävät samalla yliopiston saamaa rahoitusta valtion suunnalta. Opiskelijat ja yliopisto ovat siis yhteisen haasteen edessä.

Ikonen muistutti, että yliopiston yhtenä roolina on taata nuoren jaksaminen niin opintojen aikana kuin valmistuessa, koska opiskeluaikana kasaantuneet ongelmat saattavat kertautua työelämässä.

– Me opiskelijat toivomme, että raskaita ja vaikeita päätöksiä tehdessä pidettäisiin kirkkaana mielessä se tärkein asia: että yliopistosta valmistuessaan opiskelija on terve, luottaa itseensä, on valmis kantamaan vastuuta sekä pystyy vastaamaan työelämän haasteisiin.

Ennakkoluuloton ja innovatiivinen opettaja

Avajaisissa julkistettiin myös Vuoden opettajan valinta. Joensuun kampuksella Vuoden opettajaksi valittiin ympäristöoikeuden professori, oikeustieteiden laitoksen johtaja Tapio Määttä. Valintaperusteluissa Määtän kehutaan muun muassa hyödyntävän opetuksessaan monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä niin että etäopiskelijatkin tulevat huomioiduiksi ja kurssisisällöt ovat monipuolisia.

– Uskon sellaiseen yliopistoon, jossa jokainen opettaja opettaa mitä haluaa ja jokainen opiskelija opiskelee mitä haluaa. Sellaisessa yliopistossa päätöksenteko on luonnollisesti läpinäkyvää, avointa ja vuorovaikutteista. Opettajat ja tutkijat pystyvät vaikuttamaan työnsä sisältöön ja työssään tapahtuviin muutoksiin. Opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöä ja heidän palautettaan ja kehittämisehdotuksiaan kuunnellaan ja kerätään aktiivisesti, Määttä tiivisti esitelmässään.

Hän puolusti puheessaan omaa tietään ja elämänsä tarkoitusta etsiviä haahuilijoita, jotka eivät kulje jonkun valmiiksi viitoittamaa opintopolkua, vaan rakentavat itseään motivoivan ja innostavan monimuotoisen paketin eri alojen opinnoista. Tätä ”haahuilua” tukee muun muassa Itä-Suomen yliopiston laaja sivuaineoikeus.

– Esimerkiksi kaikki oikeustieteiden ja kauppatieteiden laitosten opintojaksot ovat vapaasti kenen tahansa muun oppiaineen opiskelijan suoritettavissa. Poikkeuksellista verrattuna muihin yliopistoihin on myös se, että Itä-Suomen yliopistossa sekä kauppatieteisiin että oikeustieteisiin otetaan yliopiston sisäisinä pääaineenvaihtajina siirto-opiskelijoita eli koulutusalan vaihto yliopiston sisällä on joustavaa, kiitteli Määttä.

Opiskelijat perustelivat Määtän valintaa myös sillä, että Määttä kehittää ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti pedagogisia taitojaan sekä opetusmenetelmiään. Opiskelijat kokevat hänen olevan yliopistossa juuri opiskelijaa varten.