Browse Category by Ammatillinen Koulutus
Ammatillinen Koulutus

:KUUNTELE JUTTU: Ovatko oppilaitosten koneet turvallisia?

print_zzsg275arh

Puuartesaaniksi toista vuottaan opiskelevat Ville Palosaari ja Tommi Raivio arvostavat koneturvallisuutta opiskelupaikassaan Espoon keskuksen Omniassa.

Oppilaitokset ovat aloittaneet vauhdilla syyskauden, mutta ovatko oppilaitosten kaikki opetuskoneet kunnossa?

Alan asiantuntijoiden mukaan oppilaitosten konekantaa ei kaikkialla arvioida yhtä järjestelmällisesti kuin työpaikoilla. Koneiden turvallisuustaso, vaarat ja kunto kuitenkin tulisi tarkastaa ja testata systemaattisesti myös oppilaitoksissa ja kouluissa.

– Työpaikoilla on totuttu tarkastusmenettelyihin ja järjestelmälliseen toimintaan koneturvallisuusasioissa. Oppilaitoksissa sen sijaan on melko paljon kone- ja kalustokantaa, joka ei ole systemaattisen tarkastuksen piirissä, sanoo Inspectan koneturvallisuusasiantuntija Jukka Laaksonen.

Oppilaat vasta harjoittelevat koneiden käyttöä

– Koneiden turvallisuuteen liittyy oppilaitoksissa suurempia haasteita, koska oppilaat eivät ole niin perehtyneitä koneiden käyttöön. Turvallisuustason tulisi tämän vuoksi olla siellä vielä korkeampi kuin työpaikoilla, Laaksonen painottaa.
Koulujen ja ammattikorkeakoulujen teknisen työn luokissa on lukuisia erilaisia koneita ja laitteita puutyökoneista sorveihin ja levyleikkureihin. Opetuskoneiden kanssa työskentely vaatii erityistä ohjausta ja huolellisuutta.

Monipuolisen konekannan lisäksi oppilaitoksissa on monen ikäisiä koneita. Tämä on hyvä asia, sillä oppilaiden tulee opiskella käyttämään kaikkia niitä koneita, joita he todennäköisesti työpaikoillakin tulevat käyttämään. Eri ikäiset koneet asettavat kuitenkin huomattavia haasteita koneturvallisuudelle ja perehdyttämiselle.

Koneiden turvallisuus varmistetaan tarkastuksella

Koneturvallisuus lähtee koneiden hankinnasta. Oppilaitosten tulee hankkia turvallisia ja laadukkaita koneita. Lisäksi on varmistettava, että ne sijoitetaan oikein ja oikeaan käyttöympäristöön. Tämän jälkeen koneista tulee huolehtia säännöllisesti; huoltaa, tarkastaa ja testata. Espoon seudun Omnialla on mittava valikoima metallintyöstökoneita, jotka tarkastettiin viime vuonna.

– Meillä on tarkkaa sisäistä turvallisuusvalvontaa Omniassa. Lisäksi tilasimme ulkopuoliselta toimeksiantajalta tarkastuksen, sillä meillä on uudempaa ja vanhempaa konekantaa täällä. Oli jonkun verran korjattavaa, muttei mitään suurempaa huomauttamista, kertoo Espoon seudun Omnian kiinteistöpäällikkö Pentti Väisänen.
Työturvallisuuslaki pätee oppilaitoksissa aivan kuten missä tahansa työpaikoilla. Tehdessään harjoitustöitä oppitunnilla oppilaat kuuluvat työturvallisuuslain piiriin. Vastuu oppilaan turvallisuudesta on aineopettajalla, ja viime kädessä rehtorilla.

Kun oppilaitoksissa turvallisuusasiat ovat kunnossa, oppivat koululaiset ja opiskelijat jo pienestä pitäen huomioimaan turvallisuusnäkökulmat toiminnoissaan. Tämä on innostava lähtökohta oppilaan koko elämänkaarta ajatellen.

– On hieno asia, että saamme olla vaikuttamassa nuoriin. Omniassa koko henkilöstö on ottanut vastuulleen sen, että pidämme näistä opiskelevista nuorista huolta, lähes 30 vuotta Espoon seudun Omniassa työskennellyt Väisänen hymyilee.

Ammatillinen Koulutus

Työryhmä esittää historiallista uudistusta ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen

Grahn-Laasonen, Sanni kok

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä ehdottaa uudistuksia ammatilliseen tutkintorakenteeseen sekä näyttötutkintojen mitoitukseen. Jatkossa tutkinnot olisivat laajempia ja niitä olisi vähemmän. Tutkintojen määrä vähenisi nykyisestä 351 tutkinnosta 166 tutkintoon. Ehdotus on väliraportti, ja se luovutettiin keskiviikkona opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Tutkintorakenteen uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaa ammatillisen koulutuksen reformia. Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmä uudistetaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään, ja koulutussopimus otetaan käyttöön uutena käytännönläheisenä tapana tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjien säätelyä kevennetään.

Työryhmä esittää muutoksia etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintorakenteeseen, mutta myös ammatillisiin perustutkintoihin. Tutkintojen määrä vähenee oleellisesti ja niistä on kyetty luomaan laajempia kokonaisuuksia työelämän muutosten mukaisesti.

Jatkossa ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59. Tällä hetkellä ammatillisessa tutkintorakenteessa on yhteensä 52 ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa. Tutkintojen määrä vähenisi nykyisestä 351 tutkinnosta 166 tutkintoon.

Tavoitteena on, että opiskelijalla olisi aikaisempaa paremmat mahdollisuudet joustavasti hankkia osaamista ja erikoistua opintojen aikana. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet tutkintojen sisällä kasvavat, mutta tutkintojen osaamisvaatimuksista ei tingitä. Tavoite on myös, että tutkintorakenteessa on jatkossa enemmän joustoa ja se vastaisi paremmin työelämän muutoksiin.

Ehdotettu malli on mittavin ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistus sitten ammatillisten tutkintojen kolmivuotistamisen 1990-luvun lopulla. Aiemmin työelämän uusiin osaamishaasteisiin on vastattu aina uuden tutkinnon luomisella, mikä on pirstaloinut tutkintorakennetta ja lisännyt tutkintojen määrää.

-Koskaan ammatillisen koulutuksen historiassa ei ole tehty yhtä mittavaa uudistusta tutkintorakenteeseen. Tulevaisuuden työelämä edellyttää nykyistä laajempien kokonaisuuksien hallintaa. Tämä esitys tuo tervettä norminpurkua ammatillisen koulutuksen paisuneeseen tutkintorakenteeseen ja sisältää uusia, joustavia, hallinnollisesti kevyitä tapoja sisällyttää tutkintoihin uutta osaamista.
Se antaa mahdollisuuden vastata ketterämmin työelämän nopeasti muuttuviin
osaamisvaatimuksiin. Kiitän työryhmää yksimielisestä työstä, joka vahvistaa suomalaista ammatillista koulutusta, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Ohjausryhmä esittää, että ammatillisia tutkintoja koskeva tutkintorakenneasetus annettaisiin jo syksyllä 2016. Asetuksessa määritellään tutkinnoittain kunkin tutkinnon perusteiden voimaantuloaika. Uudistuvat tutkinnot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa.

Ohjausryhmän toimikausi päättyy 18.8.2018.

Ohjausryhmän esitys