Browse Author by kerttuvali
Väitös

:VÄITÖS: Tutkimustaidot auttavat opettajaa arjen opetustyössä

Tutkimustaitojen opiskelu hyödyttää opettajia arkisessa opetustyössä usealla tavalla, vaikka opiskeluvaiheessa yhteyttä on välillä vaikea havaita. Turun yliopiston kasvatustieteiden tutkijat havaitsivat tuoreessa tutkimuksessaan, että tutkimustaidot auttavat opettajaa muun muassa sitomaan yhteen kasvatustieteellistä teoriaa ja koulun arkea, huomioimaan koululaisten taustat, saamaan irti enemmän alan tutkimuskirjallisuudesta sekä kehittymään ammatillisesti.

– Aikaisempi tutkimus osoittaa, että opettajaopiskelijat eivät aina näe tutkimuksen tekoon keskittyvien opintojaksojen merkitystä. Opiskelijoille voi jäädä hämärän peittoon, miksi tutkimuksen tekoa harjoitellaan, vaikka ei tähtäisi tutkijaksi. Yhteiskunta muuttuu yhä tietointensiivisemmäksi, ja toisaalta valeuutiset ja kokemus- ja tunneperäinen tieto sekoittuvat asiantuntijatietoon. Tämä tuo opettajan työhön uudenlaisia haasteita, sanoo väitöskirjatutkija Mirva Heikkilä, tuoreen artikkelin ensimmäinen kirjoittaja.

Tutkimuksessa käytettiin episteemisen toimijuuden käsitettä, millä tarkoitetaan aktiivista suhdetta tietoon ja tietämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten luokanopettajaopiskelijat ilmaisevat episteemistä toimijuutta opittuaan tutkimustaitoja.

Tutkimuksen aineistona on opiskelijoiden kirjoitelmia, joissa opiskelijat pohtivat tutkimustaitojen hyödyntämistä juuri päättyneessä ensimmäisessä opetusharjoittelussaan. Ennen opetusharjoittelua opiskelijat olivat osallistuneet tutkimuskursseille, ja heidän tehtävänään oli toteuttaa tutkimusta myös opetusharjoittelun aikana.

Tutkimuksen opiskelijat ilmaisivat episteemistä toimijuuttaan neljällä eri tavalla. Ensinnäkin opiskelijat käyttivät tutkimustaitoja ammatilliseen kehittymiseen ja pohdiskeluun. Toiseksi he hyödynsivät näitä taitoja luokan oppilaiden ja näiden taustojen huomioimiseen. Kolmanneksi opiskelijat hyödynsivät tutkimustaitoja saadakseen enemmän irti alan tutkimuskirjallisuudesta. Neljänneksi he tarvitsivat tutkimustaitoja sitoakseen yhteen kasvatustieteellistä teoriaa ja koulun arkea.

– Tulevaisuuden haasteena on saada kaikki nämä neljä ulottuvuutta näkyväksi tulevien opettajien opetuksessa. Miten suhtaudumme ja suhteudumme tietoon ja sen tuottamiseen? Episteemisen toimijuuden näkyväksi tekeminen on hyödyllistä kaikessa yliopisto-opetuksessa, Heikkilä ehdottaa.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Teaching in Higher Education -lehdessä, ja artikkelin kirjoittajat ovat Heikkilän lisäksi Hege Hermansen Oslon yliopistosta sekä Tuike Iiskala, Mirjamaija Mikkilä-Erdmann ja Anu Warinowski Turun yliopistosta. Tutkimusjulkaisu on osa Heikkilän väitöskirjaa, joka keskittyy toimijuuteen opettajankoulutuksessa.

Lue tutkimusartikkeli https://srhe.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13562517.2020.1821638#.X4WLjueEY2w 

Yleiset Uutiset

Hyvinvointikysely paljastaa suomalaislasten kokevan turvattomuutta koulussa

Valtaosa suomalaislapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta moni lapsi kantaa huolta perheen toimeentulosta, ilmenee Children’s Worlds -raportista. Suomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkeaa, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia. Monet suomalaislapset kokevat fyysistä ja psyykkistä puutetta, merkittävä osa heistä kokee myös turvattomuutta koulussa

Children’s Worlds -tutkimuksen tuoreessa raportissa tarkastellaan 35 maan 8–12-vuotiaan lasten hyvinvointia. Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 22. Sijoitus pohjasi mittariin, joka oli muodostettu 10-vuotaiden lasten yleisestä elämääntyytyväisyydestä sekä onnellisuuden ja surullisuuden tunneskaaloista.

Raportissa tarkastellaan lasten kokemuksia hyvinvoinnista ja elämästä käyttäen mittareina muun muassa arvioita tyytyväisyydestä elämän eri osa-alueisiin, perhe- ja vertaissuhteisiin, kouluun, elinympäristöön, materiaalisiin elinoloihin ja lapsen oikeuksiin. Lasten hyvinvoinnin indikaattoreina käytettiin useita elämääntyytyväisyyden ja onnellisuuden mittareita.

Suomi sijoittui Children’s Worlds -raportissa kärkisijoille monessa materiaalista hyvinvointia kuvailevassa jakaumassa. Esimerkiksi kännykkä on käytännössä kaikilla eli 99 prosentilla 10- ja 12-vuotiailla lapsilla, 8-vuotiaistakin 95 prosentilla. Vastaava tulos saatiin internetyhteyksien osalta, johon lähes jokaisella suomalaislapsella on pääsy, 8-vuotiailla kuitenkin hieman harvemmalla, mutta heistäkin 88 prosentilla.

Suomen tutkimusvastaava, dosentti Leena Haanpää Turun yliopistosta kertoo internetin ja älypuhelinten olevan tärkeä osa nykylapsuutta ja lasten yhteisöjä. Niihin pääsy ja kuuluminen on monen lapsen sosiaalisen elämän kannalta tärkeää, muttei itsestäänselvyys etenkään taloudellisesti epävakaassa elämäntilanteessa elävillä lapsilla.

Haanpää on kuitenkin huolissaan lisääntyneestä nettikiusaamisesta, joka on arkipäivää monelle lapselle. Tutkija kehottaakin yhteistyön lisäämiseen niin viranomaistoimijoiden, koulujen, harrastusten, vanhempien kuin lasten itsensä välillä.

– Monista positiivisista tuloksista huolimatta osa suomalaislapsista kokee fyysistä ja psyykkistä puutetta. Lapsista kolme prosenttia kertoi, ettei saa riittävästi ruokaa päivittäin, 8-vuotiaista viisi, 12-vuotiaista kaksi prosenttia, Haanpää kertoo.

Tutkijan mukaan viisi prosenttia lapsista koki saavansa perheeltään tai vanhemmiltaan liian vähän tukea omien ongelmiensa ratkaisuun tai oman äänensä kuuluviin.

– Huolestuttavaa on myös pienten, jo 8-vuotiaiden lasten lisääntynyt ulkonäkökriittisyys. Vain puolet, 53 prosenttia, heistä koki olevansa täysin tyytyväisiä ulkonäköönsä.

Raportissa selvitettiin myös turvallisuudentunnetta eri yhteyksissä. Suomalaislapsista yli 90 prosenttia koki yleisesti ottaen olonsa hyvin turvalliseksi. Valtaosa heistä, 80 prosenttia, tunsi olonsa hyvin turvalliseksi myös kotona. Sen sijaan koulussa turvallisuuden tunne laski voimakkaasti, 61 prosenttia kaikista ikäryhmistä tunsi olonsa erittäin turvalliseksi. Tunne kuitenkin laski ikäryhmän myötä: 8-vuotiaista 67 prosenttia tunsi olonsa erittäin turvalliseksi kun 12-vuotiaista näin koki vain 54 prosenttia.

Lisäksi tarkasteltiin lapsen oikeuksien tuntemusta. 64 prosenttia suomalaislapsista tietää, mitä oikeuksia lapsilla on.

– Tulos on sikäli ilahduttava, että se on kasvanut yhdeksällä prosenttiyksilöllä aiempaan tutkimuskertaan verrattuna, Haanpää toteaa.

Jo pienet lapset kantavat huolta perheen taloustilanteesta

Suomalaislapset sijoittuivat vertailuissa käytettyjen mittareiden mukaan tyypillisesti maiden keskivaiheille. Hyvinvoinnin vertailussa korkeimmat sijoitukset menivät Eurooppaan: kuuden kärki sijaitsi eteläisessä Euroopassa Albaniassa, Romaniassa, Kroatiassa, Kreikassa ja Espanjassa. Heikoimmin vertailussa sijoittuivat Aasian maat: Malesia, Hong Kong ja Vietnam. Taloudellinen asema ei näyttänyt selittävän maiden sijoittumista.

– Pikemminkin näyttää siltä, että lapset vertailevat elämäänsä suhteessa muihin tuntemiinsa lapsiin ja heidän perheisiinsä, Haanpää sanoo.

Lasten materiaalisia elinoloja tarkastelleessa osiossa lapsilta kysyttiin muun muassa sitä, kuinka huolissaan he ovat perheensä rahatilanteesta. Kahdeksassa maassa 35:sta, mukaan lukien Suomessa, Venäjällä, Norjassa ja Ranskassa, yli puolet ei ollut lainkaan huolissaan perheen rahatilanteesta. Eurooppalaisista lapsista korkeinta huolta tunsivat Välimeren maiden lapset Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Merkille pantavaa on, että globaali taantumus on koetellut juuri näitä kolmea maata.

Silmiinpistävä tulos oli kahdeksanvuotiaiden suurempi huoli perheen rahatilanteesta verrattuna kahteen vanhempaan ikäryhmään. 8-vuotiaista suomalaislapsista 15 prosenttia oli usein tai jatkuvasti huolissaan rahatilanteesta, 10- ja 12-vuotiaista noin 10 prosenttia.

– Tulos kertoo siitä, että jo hyvin nuoret lapset tiedostavat perheiden taloudellisen toimeentulon ja kantavat siitä myös huolta, kertoo Haanpää.

Children’s Worlds -hanketta on tehty vuodesta 2010 lähtien. Nyt julkaistut tiedot perustuvat ns. kolmannen aallon aineistoon, jota on kerätty vuosina 2016–2019, Suomessa vuosina 2018–2019. Yli 128 000 lasta osallistui tutkimukseen viidestä eri maanosasta. Kyselyn teemat ovat keskittyneet subjektiivisen hyvinvoinnin ja lasten elinolojen alueisiin. Edellisessä, toisen aallon aineistossa Suomi sijoittui huomattavasti korkeammalle, sijoille 3–5 yleisen hyvinvoinnin vertailuissa. Tällöin mukana oli 17 maailman maata.

Englanninkielinen raportti Children’s Worlds report 2020 – Children’s views on their lives and well-being in 35 countries. Raportti on luettavissa: https://sites.utu.fi/lastenmaailmat/tutustu-lasten-maailmat-tutkimuksen-uusimpiin-tuloksiin/

Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto avaa yli 150 avoimen yliopiston opintojaksoa maksutta kaikkien suoritettavaksi

Kaikki Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston luonnontieteiden, tietojenkäsittelytieteen sekä metsätieteiden opintojaksot avataan maksutta kaikkien suoritettavaksi. Tarjolla on yli 150 opintojaksoa. Etu koskee ajalla 1.8.2020–31.7.2021 tehtyjä ilmoittautumisia.

Avoimen yliopiston opinnot soveltuvat jo työelämässä oleville tai tutkinto-opiskelijaksi tähtääville. Itä-Suomen yliopisto on päättänyt myös laajentaa merkittävästi avoimen yliopiston opintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi otettavien opiskelijoiden määrää lähivuosina.

– Luonnontieteiden opintoja on aiemmin suoritettu avoimessa yliopistossa vähän. Olemme panostaneet vahvasti verkko- ja monimuotopedagogiikan kehittämiseen siten, että opintojaksomme olisivat aiempaa kiinnostavampia ja soveltuisivat myös avoimeen yliopistoon. Tarjolla onkin nyt useita kokonaan uusia, verkossa suoritettavia kursseja, akateeminen rehtori Tapio Määttä kertoo.

Uusi, ajankohtainen verkossa suoritettava opintojakso on mm. Johdatus Python-ohjelmointiin, jossa opiskellaan ohjelmointiprosessia. Erilaisten data-aineistojen käsittelyyn paneudutaan Datasta näkemyksiä -opintojaksolla sekä ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen Ihminen ja vuorovaikutteinen teknologia -opintojaksolla. Metsätieteissä mm. Johdanto metsätieteisiin ja metsätalouteen –opinnot ovat opiskeltavissa verkossa ympäri vuoden ja Metsänhoidon perusteet ja menetelmät verkko- ja monimuoto-opintoina.

Monipuolisia opiskelumahdollisuuksia löytyy myös matematiikan, kemian, fysiikan ja biologian opinnoissa.

Maksuttomasti tarjolla on yhteensä 14 opintokokonaisuutta ja yli 150 opintojaksoa. Opinnot on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Erityistä hyötyä niistä voi olla alalla jo työskenteleville oman osaamisen täydentämisenä.

– Esimerkiksi opettajille tässä on hyvä mahdollisuus opintojen kautta hankkia aineenhallinnan pätevyys. Tai opettajaksi aikovat voivat hakeutua avoimen yliopiston väylän kautta opiskelemaan luonnontieteiden kandidaatiksi sekä filosofian maisteriksi, ja sivuainehaun kautta on tutkinto-opiskelijana mahdollista päästä suorittamaan aineenopettajan kelpoisuus, kertoo koulutusjohtaja Leena Leskinen Itä-Suomen yliopiston avoimesta yliopistosta.

Keväällä 2021 opintotarjonta täydentyy muun muassa ilmastonmuutosta käsittelevällä verkkokurssilla sekä sovelletun fysiikan tilastollisen data-analyysin opinnoilla.

Määtän mukaan Itä-Suomen yliopisto haluaa osaltaan madaltaa kynnystä kaikille luonnontieteiden opinnoista kiinnostuneille aloittaa yliopisto-opinnot.

– Olen iloinen siitä, että avoimen yliopiston laajentamiseen tarkoitettu lisätalousarvion 5 miljoonan euron määräraha on kohdennettu mm. juuri luonnontieteiden opintotarjonnan lisäämiseen. Tämä on hallitukselta viisasta elvytysrahojen kohdentamista, Määttä toteaa.

Määtän mukaan maksuttomat avoimen yliopiston opinnot soveltuvat hyvin myös nuorille, jotka viettävät välivuotta ja tavoittelevat opiskelupaikkaa yliopistosta.

– Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella voi saada tutkinto-opiskelupaikan suoraan avoimen yliopiston väylältä tai joka tapauksessa hyviä valmiuksia valintakokeisiin. Itä-Suomen yliopistoon otetaan kaikki alat yhteenlaskettuna ensi vuonna lähes 500 opiskelijaa avoimen yliopiston opintojen perusteella, Määttä kertoo.

Mahdollisuus maksuttomaan opiskeluun koskee myös luonnontieteiden, tietojenkäsittelytieteen ja metsätieteiden avoimen yliopiston väylän opintoja. Näillä aloilla on tarjolla seitsemän avoimen yliopiston väylän hakukohdetta ja niissä lähes 70 paikkaa. Väyläopinnoista maksuttomien opintojen joukkoon kuuluvat esimerkiksi lukiolaisten parissa suosituksi nousset Tietojenkäsittelytieteen väyläopinnot (15 op) eli niin sanottu lukioväylä, johon kuuluvia opintoja on mahdollista sisällyttää lukion opetussuunnitelmaan.

Mahdollisuus maksuttomiin opintoihin koskee kaikkia ajalla 1.8.2020–31.7.2021 tehtyjä ilmoittautumisia. Etu koskee vain avoimen yliopiston itse järjestämää opetusta eli sen piiriin ei kuulu yhteistyöoppilaitosten opetustarjonta.

Työttömänä opiskelevalla opintojen vaikutus työttömyysetuuteen ratkaistaan TE-palveluissa. Maksuttomiin opintoihin ilmoittautuessa todistuksena työttömyydestä toimii mm. TE-palveluiden Oma asiointi -palvelusta ladattava todistus.

Opintomahdollisuuksien kartoittamiseen ja opintojen valintaan saa tukea opinto-ohjaajilta ja oppiaineiden suunnittelijoilta.

– Avoimessa yliopistossa on kattavat neuvonta- ja ohjauspalvelut, jotka myös ovat tarjolla maksutta kaikille. Ohjausajan voi varata verkkolomakkeella tai sähköpostitse. Ohjauskeskustelut voi käydä puhelimitse tai verkon välityksellä, Leskinen kertoo.

Tutustu Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston luonnontieteiden opetustarjontaan: https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/opetustarjonta#luonnontieteet

https://www3.uef.fi/-/tietojenkasittelytieteen-vaylapilotti-kaynnistyy-ita-suomen-yliopistossa-lukioyhteistyo-osana-avoimen-yliopiston-vaylan-kehittamista

https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/opintoja-tyottomille-ja-lomautetuille

https://www.uef.fi/fi/uutinen/ita-suomen-yliopistoon-500-paikkaa-avoimen-yliopiston-vaylaan

https://minedu.fi/-/korkeakouluille-lisakannustimia-avoimen-korkeakouluopetuksen-tarjonnan-lisaamiseen-ja-tyottomien-osallistumisen-tukemiseen

Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT

Jyrki Katainen ja Tuomo Rönkkö LUT-yliopiston Advisory Boardin jäseniksi

© Teemu Leinonen

LUT-yliopiston Advisory Boardin uutena jäsenenä aloittaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen ja puheenjohtajana hallitusammattilainen, innovaatiovaikuttaja Tuomo Rönkkö.

Vuoden alussa Sitran yliasiamieheksi nimitetty YTM Jyrki Katainen täydentää LUT-yliopiston Advisory Boardia lokakuun alusta alkaen. Suomen pääministerinä, valtionvarainministerinä ja Euroopan unionin komissaarinakin toiminut Katainen vahvistaa jäsenistöä erityisesti kansainvälisen vaikuttavuuden osaamisellaan.

”Jyrki Kataisella on vahva kiinnostus uudistaa markkinataloutta siten, että se noudattaa kiertotalouden ja kestävyyden periaatteita. Samat strategiset periaatteet ja tieteelliset ratkaisut ohjaavat myös LUTin toimintaa. On upeaa saada Katainen tiimimme jakamaan kanssamme ajatuksia Suomen ja Euroopan kehityksestä sekä tulevaisuuteen vaikuttavista muutosvoimista, LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

”On mielenkiintoista päästä sisälle perustutkimuksen, tieteen ja innovaatiotoiminnan arkipäivään. Tarve tutkimuskeskeisille ratkaisuille on nyt suurempi kuin ehkä koskaan. Kestävät liiketoimintamallit, kiertotalous ja datatalous sekä näiden yhdistelmät ovat niin haasteita kuin suuria mahdollisuuksia, joihin tarvitsemme ratkaisuja, Jyrki Katainen kommentoi.

LUTin Advisory Board koostuu kokemuksensa ja osaamisensa perusteella valituista, LUTin strategista profiilia tukevista asiantuntijoista.

Kataisen kanssa Advisory Boardin jäsenistöön liittyy myös LUT-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö. Hän aloittaa puheenjohtajana 1.10.2020 edeltäjänsä Atte Jääskeläisen siirtyessä opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaksi. Myös vuorineuvos Harri Kerminen on ilmoittanut jäävänsä pois Advisory Boardista.

”LUTin hallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana Tuomo Rönkkö tuntee toimintamme hyvin ja pystyy toimimaan linkkinä Advisory Boardin ja hallituksen välillä. Haluan kiittää Atte Jääskeläistä ja Harri Kermistä heidän tekemästään arvokkaasta työstä LUTin hyväksi ja samalla toivottaa Kataisen ja Rönkön lämpimästi tervetulleeksi Advisory Boardiin”, rehtori Saksa sanoo.

LUTin Advisory Board analysoi elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden muutoksia ja parantaa yliopiston tutkimus-, koulutus- ja vaikuttavuustyötä sekä menestystä pitkällä aikavälillä. Toiminta on luonteeltaan neuvoa-antavaa.

LUT-yliopiston Advisory Board kaudella 2020–2021 (1.10.2020 alkaen)

  • St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen
  • Sitran yliasiamies, poliitikko Jyrki Katainen
  • Kasvuyrityssijoittaja Ari Korhonen
  • Traffic Management Finland Oy:n toimitusjohtaja Pertti Korhonen
  • hallitusammattilainen Juha Laaksonen
  • Oilon Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo
  • MultiTactionin toimitusjohtaja Ari Rahkonen
  • Vuorineuvos Juha Rantanen
  • OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio
  • hallitusammattilainen Kirsi Sormunen
  • Magnitin johtoryhmän jäsen Jyrki Talvitie
  • Puheenjohtajana toimii LUT-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö.
Kasvatustiede, Väitös

:VÄITÖS: Koululuokka vaikuttaa oppilaan oppimiseen

Oppilaan oppimistuloksiin vaikuttaa, millaisessa luokassa oppilas opiskelee. Tätä olettamusta tukevat Ninja Hienosen väitöstutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan oppimistuloksiin voivat vaikuttaa luokan koko ja se millaisia oppilaita luokassa opiskelee.

Tutkimuksessa luokan merkitystä tutkittiin luokkakoon ja luokanmuodostuksen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin erityistä tukea saavien oppilaiden oppimistuloksia suhteessa siihen, olivatko he yleisopetuksen luokilla vai erityisluokalla. Aineistona käytettiin laajoja oppilasaineistoja perusopetuksen ala- ja yläluokilta, joissa oppilaiden osaamista mitattiin erilaisilla päättelyä vaativilla oppimaan oppimisen tehtävillä. Lisäksi hyödynnettiin oppilaiden kouluarvosanoja sekä oppilaiden itsearvioimaa motivaatiota.

Tukea saavat oppilaat hyötyivät, kun samassa luokassa oli muitakin tukea saavia

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oppilaiden saama tuki jaetaan kolmelle tasolle. Yleistä ja tehostettua tukea tarjotaan yleisopetuksen luokassa. Erityistä tukea saavien oppilaiden opetuksen toteutuspaikka vaihtelee yleisopetuksen ryhmästä erityiskoulun erityisryhmään ja opetus näissä ryhmissä voi olla koko- tai osa-aikaista.

Väitöstutkimuksen mukaan yleisopetuksen luokissa opiskelevat tehostettua ja erityistä tukea saavat oppilaat opiskelivat keskimäärin pienemmissä luokissa. Luokkakoolla ei kuitenkaan ollut suoraa yhteyttä oppilaiden suoriutumiseen osaamistehtävissä.

– ­­Tämä ei tarkoita, ettei oppilasmäärällä olisi merkitystä. Se voi kuitenkin tarkoittaa, että suurempi merkitys on sillä, millaisia oppilaita luokassa on, Hienonen kertoo.

Tukea saavat oppilaat näyttivät yleisopetuksen luokassa hyötyvän siitä, että samassa luokassa oli muitakin tukea saavia oppilaita.

– Tämä edellyttää, että tukea saavien oppilaiden määrä luokassa on sellainen, että tarvittava tuki pystytään järjestämään, Hienonen täsmentää.

Koulujen sisällä voi syntyä eritasoisia luokkia

Erityistä tukea saaneet oppilaat eivät eronneet osaamistehtävissä sen perusteella, opiskelivatko he pääsääntöisesti yleisopetuksen luokalla vai erityisluokissa. Erityisluokilla oppilailla oli kuitenkin korkeampia arvosanoja.

– Lisäksi oppilaiden oppimismotivaatiossa havaittiin eroja niin, että erityisluokissa opiskelevilla oppilailla oli korkeampi motivaatio menestyä opinnoissa hyvin ja saavuttaa hyviä arvosanoja, Hienonen täsmentää.

Oppilaat, jotka opiskelivat yhdessä tukea saavien oppilaiden kanssa, erosivat matalammalla lähtötasollaan osaamistehtävissä niiden luokkien oppilaista, joissa ei ollut tukea saavia oppilaita.

– Tulokset eivät kuitenkaan kerro siitä, että tukea saavilla oppilailla olisi negatiivinen vaikutus muihin oppilaisiin. Sen sijaan tulokset kertovat siitä, että koulujen sisällä oppilaita ryhmiteltäessä syntyy eritasoisia luokkia, mikä puolestaan kertoo koulujen tarpeesta hallita moninaista oppilasjoukkoa, tiivistää Hienonen.

Luokan vaikutuksesta oppilaan oppimiseen tarvitaan tietoa päätöksenteon tueksi

– Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tukea saavien oppilaiden opetuspaikkaratkaisut koskettavat kaikkia oppilaita, toteaa Hienonen.

Mitään yksiselitteistä ratkaisua sille, millainen luokka erityistä tukea saavalla oppilaalle on paras, ei tämän tutkimuksen perusteella voida antaa.

– Selvää kuitenkin on, että luokalla ja luokan oppilaskokoonpanolla on merkitystä oppilaan opiskelulle, ja näistä seurauksista tarvitaan tietoa koulujen päätöksenteon tueksi, Hienonen summaa.

**

KM Ninja Hienonen väittelee perjantaina 25.9.2020 klo 12 erityispedagogiikan alaan liittyvällä tutkimuksellaan “Does class placement matter? – Students with special educational needs in regular and special classes”.

Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Aro, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena professori Markku Jahnukainen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen: Kuntatalous ei voi sanella lasten oikeutta koulutukseen

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuvaaja: Jussi Vierimaa

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on tyytyväinen hallituksen kuntataloutta tukeviin budjettipäätöksiin. Marinin hallitus ilmoitti eilen, että se paikkaa koronan kolhimaa kuntataloutta 1,45 miljardilla eurolla.

– Maan hallitus lähettää budjettipäätöksillään vahvan viestin kuntapäättäjille. Koulutus ja kasvatus on pidettävä kunnossa koko maassa. Lapsilla ja nuorilla on täysimääräinen oikeus laadukkaaseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen, eikä sen toteutuminen voi vaihdella kunnan taloustilanteen mukaan, Olli Luukkainen muistuttaa.

Luukkainen vierailee tänään OAJ:n maakuntakierroksella Kouvolassa ja tapaa muun muassa kaupungin johtoa. OAJ on arvostellut kaupunkia opetushenkilöstön lomautuksista. Opettajien lomautukset ovat Luukkaisen mielestä erityisen haitallisia tänä syksynä, kun jokaisen kunnan pitäisi keskittyä täysillä paikkaamaan koronan aiheuttamaa oppimisvajetta.

– Lomauttamalla tavoiteltu taloudellinen hyöty kuntataloudelle on kyseenalainen, mutta haitat oppilaille ja opiskelijoille ovat sen sijaan kiistattomat. Ei toki ole kohtuullista sekään, jos kunnat jätetään yksin selviytymään talousahdingostaan. Vaikka kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää koulutus- ja varhaiskasvatus, on valtion viime kädessä kannettava vastuu peruspalveluista. Esimerkiksi perusopetuksen tehtävät ja tavoitteet eivät voi vaihdella sen mukaan, missä kunnassa perhe sattuu asumaan.

– On muitakin kuntia, jotka ovat vastaavassa tilanteessa kuin Kouvola: oppilasmäärä vähenee ja verotulopohja heikkenee. Opetuksen ja kasvatuksen luulisi silti olevan kuntapäättäjien kunnia-asia, josta ei tingitä. Kuntien kannattaisi viimeistään nyt luopua lomautuksista tai keskeyttää ne ja odottaa hallituksen päättämä lisärahoitus, Luukkainen huomauttaa.

Luukkainen myöntää, että pohjoisen Kymenlaakson tulevaisuusnäkymät eivät ole maan kirkkaimmat. Esimerkiksi Kouvolassa peruskoulun oppilasmäärä on vähentynyt viidessä vuodessa lähes 470 oppilaalla eli yhden keskikokoisen yläkoulun verran. Vaikka väkiluku supistuu ja työttömyysluvut ovat korkeat, pitää nuoriin valaa tulevaisuudenuskoa.

– Kouvola ei ole viiden vuoden aikana saanut laskemaan niiden nuorten lukumäärää, jotka eivät heti peruskoulun jälkeen jatka lukiossa eivätkä ammatillisessa koulutuksessa. Onneksi keskeyttämisiä ammatillisessa koulutuksessa on Kouvolassa vähemmän kuin maassa keskimäärin.

– Huolenamme on, miten kaikille nuorille maassamme saataisiin vähintään toisen asteen tutkinto. Oppivelvollisuuden laajennus etenee ja sen pitäisi tuoda parannusta asiaan, Luukkainen uskoo.

Kouvola suurin lomauttaja

Kouvolan ohella 19 muuta kuntaa lomauttaa opetushenkilöstöä tänä syksynä, mutta Kouvola on suurista kaupungeista ainoa, joka lomauttaa opettajia tänä syksynä.

Yt-neuvottelujen tuloksia odotetaan vielä 11 kunnassa ja 115 kuntaa on neuvottelujen jälkeen luopunut lomautuksista tai muista henkilöstömenoleikkauksista. OAJ seuraa lomautustilannetta sivuillaan.

Lukiokoulutus, Opetus- ja kulttuuriministeriö

:KATSO LISTA KOULUISTA: 17 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi

Opetushallitus on jakanut 17 miljoonaa euroa valtionavustusta lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja muihin toimenpiteisiin joilla pyritään tasoittamaan kevään 2020 koronavirustilanteen aiheuttamia vaikutuksia. Avustusta sai yhteensä 229 lukiokoulutuksen järjestäjää. Valtionavustuksella tuetaan muun muassa opintojen kertaamista, opinto-ohjausta ja opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia

– Haluamme varmistaa, että kevään aikana syntynyttä oppimisvajetta saadaan paikattua mahdollisimman hyvin, ja siksi suuntaamme nyt lisäresussia myös lukioihin. On sekä inhimillisesti että koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää, että kriisistä huolimatta lukiolaisemme saavat vahvan ja kattavan yleissivistävän osaamisen, jonka varaan rakentaa tulevaisuutta, sanoo ministeri Li Andersson.

Lähiopetuksen puuttuminen kevään 2020 koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi lisäsi opiskelijoiden tarvetta kerrata opintoja lukuvuonna 2020-21. Opiskelijat saattoivat esimerkiksi saada keväällä opiskelluista kursseista keskimääräistä enemmän hylättyjä arvosanoja tai arvosanat kursseista jäivät heikoimmiksi kuin millaisia he olisivat saavuttaneet lähiopetuksessa. Osa lukiolaisista jopa keskeytti kursseja keväällä. Valtionavustuksella opetuksen järjestäjät paikkaavat oppimisvajeita esimerkiksi järjestämällä kertaavia ja lisäkursseja, jakamalla opiskeluryhmiä ja antamalla pienryhmä- ja tukiopetusta.

Valtionavustus tarjoaa lisäresursseja myös opiskelijoille annettavaan oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen. Koronavirustilanteen vuoksi lukiokoulutuksen opiskelijat tarvitsevat opetuksen lisäksi enemmän tukea myös omien opintojensa suunnitteluun syksyllä 2020, kun opintosuunnitelmia täytyy päivittää esimerkiksi keväällä suosittamatta jääneiden kurssien osalta.

Avustuksella koulutuksen järjestäjät voivat yhdessä opiskelijahuollon ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa lisätä ohjausta ja tukea erityisesti niille nuorille, joilla on ollut ongelmia jaksamisen ja mielenterveyden kanssa tai jotka ovat muuten muita heikoimmassa asemassa. Keskeinen tavoite on estää opiskelijoiden syrjäytyminen ja opintojen keskeytyminen.

Avustusta voidaan käyttää koko lukuvuoden ajan 31.7.2021 saakka.

LISTA KOULUISTA:

Tutkinnot

Pakolaistaustaiset nuoret suorittivat enemmän tutkintoja Ruotsissa kuin Suomessa

Pohjoismaihin myöhäisessä kouluiässä muuttaneet pakolaisnuoret suorittivat enemmän tutkintoja Ruotsissa kuin Suomessa. Tämä selviää tuoreesta laajasta pohjoismaisesta CAGE-tutkimuksesta, johon on osallistunut usea tutkija Siirtolaisuusinstituutista.

Viime vuosina Pohjoismaihin saapuneiden pakolaisten määrän kasvu on nostanut keskeiseksi kiinnostuksen kohteeksi pakolaistaustaisten lasten ja nuorten koulutuksen. Yleisesti ottaen myöhäisessä kouluiässä saapuneet pakolaisnuoret pärjäävät koulussa vertaisiaan huonommin. Myös Pohjoismaiden välillä on merkittäviä eroavaisuuksia. Ruotsissa asuvat pakolaislapset saavuttivat parhaan koulumenestyksen ja suorittavat eniten toisen asteen tutkintoja, kun taas Suomessa ja Tanskassa pakolaislasten koulutustulokset ovat heikoimmat ikäisiinsä verrattuina.

Tutkimustulokset ilmenevät kahdesta uudesta pohjoismaisesta tutkimuksesta. Ensimmäinen on rekisteriaineistotutkimus vuosina 1986–2006 Suomeen, Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin muuttaneista pakolais- ja muista maahanmuuttajanuorista. Näitä lapsia on seurattu rekisteritiedoilla 1990–2015 välisen ajan.  Toinen tutkimus on Norjan lukioissa opettajille ja opiskelijoille tehty laadullinen tutkimus.  Nämä nyt julkaistavat raportit ovat osa poikkitieteellistä pohjoismaista tutkimusta ”Coming of Age in Exile” (CAGE), jossa on tutkittu nuorten pakolaistaustaisten ja muista syistä maahan muuttaneiden terveyden, koulutuksen ja työmarkkina-aseman välisiä yhteyksiä.

Rekisteritutkimus paljastaa, että lapsina Pohjoismaihin muuttaneet pakolaistaustaiset nuoret pärjäsivät peruskoulussa vertaisiaan huonommin. He keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin valtaväestön nuoret. Kuitenkin Ruotsissa pakolaistaustaiset nuoret keskeyttävät toisen asteen opintonsa harvemmin kuin muissa Pohjoismaissa, kun taas Suomessa ja Tanskassa he keskeyttävät useammin.

”Suomessa pakolaistaustaiset nuoret keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin muut maahanmuuttajataustaiset nuoret, mikä kertoo haasteellisesta koulupolusta. Heidän pitää ensinnäkin oppia opetuskieli ja toiseksi heidän pitää oppia vieraalla kielellä oppisisällöt. Tässä lapsi ja nuori tarvitsee paljon aikuisten tukea. Pakolaistaustaisten lasten vanhemmilla itsellään on usein vähän koulutusta, eivätkä vanhemmat ehkä osaa tukea ja auttaa lapsiaan suomalaiskouluissa”, sanoo erikoistutkija, dosentti Maili Malin Siirtolaisuusinstituutista.

Erot Pohjoismaiden välillä

Syy Ruotsissa asuvien pakolaislasten hyvään menestykseen ja pieniin eroihin verrattuna ruotsalaisoppilaisiin saattaa löytyä Ruotsin pisimmästä maahanmuuttohistoriasta ja kokemuksesta pakolais- ja maahanmuuttajalasten vastaanottamisesta Pohjoismaissa.

Norjalaisen laadullisen tutkimuksen mukaan kouluilla ja opettajilla on toisistaan poikkeavia, usein vajavaisia tietoja ja pätevyyttä suhtautua tarkoituksenmukaisesti pakolaisoppilaiden monimuotoisiin ryhmiin, joilla on monitahoisia tarpeita. Kouluhenkilökunta keskittyi haastatteluissa enemmän koulutuksellisiin kuin oppimisen psykososiaalisiin kysymyksiin kommentoidessaan nuorten pakolaisten haasteita lukiossa. Henkilökunnan toistuva kommentti oli, että koulu on ensi sijassa opetukseen, ei huolenpitoon keskittyvä laitos. Useat opettajat, jotka tunnistivat koulun roolin nuorten pakolaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä, ilmaisivat tarvitsevansa opettajien täydennyskoulusta näissä taidoissa.

Norjassa maahanmuuttajataustaiset nuoret olivat erittäin motivoituneita opiskelemaan samalla, kun heillä oli kiire valmistua ja päästä töihin. Kielen opiskelu ja toisen asteen opintojen suorittaminen vaatii kuitenkin aikaa ja kärsivällisyyttä.

Mitä vanhempia lapset ovat maahan muuttaessaan, sitä enemmän he tarvitsevat tukea koulutuspolulla

Maahanmuuttoikä on ratkaisevassa roolissa pakolaislasten pärjäämisessä pohjoismaisissa kouluissa. Myöhemmässä iässä Pohjoismaihin muuttaneet nuoret (etenkin yli 15-vuotiaat) pärjäsivät huonommin koulussa kuin pienempinä maahan muuttaneet. Teineinä maahan muuttaneet myös keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin pieninä lapsina maahan muuttaneet.

Molemmat raportit vahvistavat, että myöhemmin teini-iässä saapuneet pakolaisoppilaat kohtaavat erityisiä ongelmia kouluissa, sillä heidän on opittava tulomaan kieli ja valmistuttava peruskoulusta usein muutamassa vuodessa. Heillä on usein taustallaan keskeytyneet perusopinnot lähtömaassa, tai koulutusta on vähän tai ei ollenkaan.

”Alla olevasta kuviosta ilmenee, että 85 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista on valmistunut toisen asteen opinnoista ennen 25 ikävuotta. Vastaavasti pakolaislapsista tähän yltää 35–59 prosenttia riippuen heidän maahan saapumisiästään. Yleisesti rekisteritutkimuksesta selviää, että pakolaislasten todennäköisyys toiselta asteelta valmistumiseen kasvaa, mitä nuorempina he tulevat Pohjoismaihin’, sanoo Maili Malin.

Paikallisen tason kotouttamista: tarvitaan lisää tietoutta ja pätevyyttä

Hankkeen tutkijoiden mukaan merkittävät erot koulutuspoluissa ovat huolestuttavia kotoutumisen näkökulmasta. Jos nuoret pakolaistaustaiset valmistuisivat enemmän toisen asteen koulutuksesta, johtaisi se parempaan ja vakiintuneempaan asemaan työmarkkinoilla, vahvempiin sosiaalisiin ja taloudellisiin kytköksiin valtaväestön kanssa sekä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Tutkimustulosten pohjalta ehdotetaan pakolaisten peruskoulutukseen ja peruskoulusta toiselle asteelle siirtymävaiheeseen liittyvien kansallisten toimintatapojen uudelleenarviointia, ja että Pohjoismaiden tulisi enenevässä määrin keskittyä takaamaan laadukas ja yhdenvertainen koulutus kaikille oppilaille pohjoismaisessa koulujärjestelmässä. 

Laadullisen norjalaistutkimuksen mukaan koulutuspolitiikan ja koulukäytäntöjen välillä on kuilu.  Paikallistasolla on tietotaitoa siitä, miten kansalliset koulutuspolitiikat voidaan toteuttaa luokkahuoneissa, joissa on pakolaistaustaisia lapsia ja nuoria. Jos tietotaitoa ei ole, tarvitaan opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Ilman onnistuneita pakolaislapset huomioivia koulukäytäntöjä näiden lasten ja nuorten oppimistulokset eivät parane nykyisestä.

Uudet CAGE-tutkimukset:

  1. Dunlavy A, de Montgomery  CJ, Lorentzen T, Malin M, Hjern A. (2020). Equity in education? A comparative analysis of educational outcomes among refugee children in the Nordic countries. CAGE. Project Report 1. 
  2. Lynnebakke B, Pastoor LdW, Eide K. (2020). Young refugees’ pathways in(to) education. Teacher and student voices: challenges, opportunities and dilemmas. CAGE Project Report 3A.

 

Yleiset Uutiset

Kevään poikkeusolot ovat aiheuttaneet erityisiä vaikeuksia toisen asteen opintoja päättäville nuorille

Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykkääntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia, selviää Turun yliopiston tekemästä Valmistuitko koronakeväänä? –kyselyn tuloksista. Muuttuneet valintakoeprosessit sekä etänä järjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret jäivät myös ilman kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työpaikkaa. Eniten vaikeuksia kokivat jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret, joista moni kertoi kaipaavansa tukea opiskelu- tai työpaikan löytämiseen. Näille nuorille tulisi nyt järjestää heidän tarvitsemansa tuki, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy. Toisen asteen nivelvaihe on merkityksellinen yhteiskuntaan kiinnittymisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Koronakriisin keskelle valmistuminen on ollut monelle nuorelle henkisesti hyvin kuormittavaa. Yli puolet vastaajista koki itsensä ahdistuneemmaksi (52%) ja vielä useampi yksinäisemmäksi (59%) kuin aiemmin. Moni koki myös olevansa uupuneempi (48%) tai masentuneempi (40%) kuin ennen poikkeustilaa.

Kysely suunnattiin kolmannen vuoden opiskelijoille. Vastaajista 85 prosentilla oli tarkoitus valmistua keväällä 2020. Ammattiin opiskelleista lähes joka kuudes (16%) kertoi, ettei valmistunut aiotusti keväällä, vastaava osuus lukiolaisista oli 3%. Ammattiin opiskelleista joka neljäs (24%) kertoi ammattiosaamisen näytön vaikeutuneen ja joka viides (19%) raportoi harjoittelun keskeytyneen.

Iso osa nuorista raportoi menettäneensä kesätyön (19%) tai muun työpaikan (9%) tai kertoi töiden muuten vähentyneen (16%) koronarajoitusten takia. Vastaajista lähes puolet (43%) ei ollut kesän aikana töissä lainkaan. Ammattiin valmistuneista joka kolmas (33%) koki koronatilanteen heikentäneen työllistymismahdollisuuksia ja yhtä moni (34%) ei uskonut lainkaan työllistyvänsä opiskelemalleen alalle. Tuoreista ylioppilaista yli kolmannes oli vielä vailla suunnitelmaa syksyksi.

Valintakoemuutokset koettiin epäreiluna

Niin lukiolaiset kuin ammattiin opiskelleet raportoivat valintakokeisiin valmistautumisen olleen vaikeaa ja kuormittavaa, koska valintakriteerit, aikataulut ja valintakokeen toteuttaminen (esim. etähaastattelu, erityyppiset valintakokeet) muuttuivat. Myös muutoksista tiedottamisen kuvattiin olleen sekavaa. Reilu kolmannes (37%) tuoreista ylioppilaista koki koronarajoitusten vaikeuttaneen jatko-opintoihin hakeutumista. Lukiolaisista jopa kolme neljästä (75%) kertoi koronarajoitusten vaikuttaneen kirjoitusten aikatauluun ja lähes puolet (44%) koki saaneensa huonommat arvosanat tai koetulokset kuin olisi saanut normaalitilanteessa.

Vaikeudet keskittyvät jo aiemmin tukea tarvinneille – yhteydellä opettajiin iso merkitys

Tuen merkitys korostuu poikkeusoloissa ja jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret kokivat tilanteen kaikista raskaimmin. Tulokset korostavat opettajasuhteen, opiskelijahuollon ja nuorisotyön merkitystä opintojen aikana ja nivelvaiheessa. Moni valmistunut nuori kertoi jääneensä ilman opiskelu- tai työpaikkaa syksyksi. Olisi tärkeää, että koulutuksen järjestäjät pyrkisivät nyt tavoittamaan nämä nuoret. Heille tulisi tarjota tukea, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy.

Myös nuorille, joilla on kiusaamisen tai yksinäisyyden kokemuksia aiemmalta kouluajalta, tulisi tarjota aktiivisesti varhaista tukea. Mielenterveyteen liittyviä matalan kynnyksen palveluita tulisi kehittää edelleen ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla säilyy yhteys opettajaan ja tarvittava tuki oppimisvaikeuksiin. Paikallisesti on tärkeää kuunnella tukea tarvitsevia nuoria ja selvittää, millaisia tukitoimia ja etäopetuksen muotoja he kaipaavat. Näissä asioissa tukea tarvitsevia nuoria auttamalla voidaan ehkäistä nuorten ajautumista koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Valmistuitko koronakeväänä? -kysely toteutettiin kesällä 2020 ja siihen vastasi 5005 valmistumisvaiheessa olevaa nuorta. Verkkokyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST Psykologia -tutkimusryhmä yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton kanssa. Kyselyn rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. Havainnot ovat alustavia ja lähtökohta perusteellisemmille analyyseille. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivahanketta. INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ perusti 10 miljoonan rahaston tukemaan jäsentensä työhyvinvointia

Opetusalan Ammattijärjestö on perustanut työhyvinvointirahaston. Sen peruspääoma on 10 miljoonaa euroa, ja tuotoilla pyritään edistämään OAJ:n jäsenten työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työsuojelua. OAJ:n jäsenet toimivat koulutus-, kasvatus- ja tutkimusaloilla päiväkodeista yliopistoon.

Rahaston tuotosta voidaan myöntää varoja kehittämishankkeisiin, koulutukseen ja työelämän laatua parantavaan toimintaan. Tukea voivat hakea OAJ:n yhdistykset ja jäsenten yhteenliittymät. Myös yksittäisille jäsenille voidaan myöntää stipendejä kehittämistyöhön ja tutkimukseen.

Päätös työhyvinvointirahaston perustamisesta tehtiin tänään OAJ:n valtuuston kokouksessa.

–Halusimme rahaston perustamisella kiinnittää huomiota koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen aloilla työskentelevien työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on ratkaisevaa erityisesti oppimisen ja opiskelun parissa työskentelevillä, koska työ perustuu keskeisiltä osin henkilökohtaiseen ja intensiiviseen vuorovaikutukseen. Opettajien ja heidän esihenkilöidensä oma hyvinvointi ja jaksaminen heijastuvat suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin ja sitä kautta oppimiseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

– OAJ haluaa myös itse toimia kaikin keinoin jäsentensä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työhyvinvoinnin kehityssuunta on viime vuosina ollut väärä. Trendiä on muutettava. Työhyvinvointirahaston avulla haluamme osaltamme edistää jaksamista edistävien toimien kehittämistä.

– Opettajat ovat osoittaneet lujaa ammattitaitoa ja poikkeuksellista venymiskykyä viimeksi kevään poikkeusoloissa ja ovat jälleen tänä syksynä vaativan tehtävän edessä. Opetus- ja kasvatustyö on antoisaa, mutta samalla kuluttavaa. Työhyvinvoinnin turvaaminen on yhä tärkeämpää koko työmarkkinoilla, Luukkainen korostaa.

Työhyvinvointirahaston peruspääoma on peräisin OAJ:n pitkäaikaisesta Kojamo-omistuksesta ja Kojamon listautumisen yhteydessä syntyneestä osakkeiden myyntivoitosta. OAJ omistaa tällä hetkellä 6,1 prosenttia asuntosijoitusyhtiön osakkeista. Rahasto voi käyttää tarkoitukseensa vain tuottovaroja, ei pääomaansa. Työhyvinvointirahastoa kartutetaan järjestön pääomatuotoilla ja tilikauden voitoilla, jolloin vastaavasti järjestön tukirahaston kartuttaminen pienenee. Rahasto ei ole omakatteinen, vaan varallisuus sisältyy OAJ:n taseeseen.

OAJ uusii strategiansa

OAJ:n kevätvaltuusto on koolla 17.–19.8. Helsingissä. Kokous siirtyi toukokuulta elokuulle. Valtuusto käsittelee järjestön uutta strategiaa, ja esillä on myös ammattijärjestötoiminnan uudistaminen. Valtuusto valitsi myös uuden hallituksen. OAJ:n uuden hallituksen ja puheenjohtajana jatkavan Olli Luukkaisen toimikausi ulottuu toukokuulle 2022.

Jo kokouksen avajaispäivänä valittiin valtuuston puheenjohtajat. Puheenjohtajaksi valittiin lehtori Anna Renfors Tampereelta. 1. varapuheenjohtajaksi lehtori Ulla Kangasniemi Rovaniemeltä ja 2. varapuheenjohtajaksi lehtori Kari Filpus Kemistä. 150-jäseninen valtuusto on OAJ:n ylin päättävä elin.

Avajaispäivänä kuultiin myös työministeri Tuula Haataisen esittämä valtiovallan tervehdys. Haatainen tähdensi digitaitojen merkitystä ja vertasi niitä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon. Ministeri antoi opettajille kiitosta lasten ja nuorten oppimisen turvaamisesta myös poikkeusoloissa. Hän piti tätä vahvana näyttönä suomalaisten opettajien ammattitaidosta. Opettajilla oli tärkeä merkitys siinä, että maamme selviytyi hyvin koronan ensimmäisestä aallosta.