Browse Author by kerttuvali
Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolaiset: Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistus on lupaava!

Ylioppilastutkintolautakunta on tänään päättänyt äidinkielen ylioppilaskokeen uusista määräyksistä ja arviointikriteereistä. Äidinkielen koe järjestetään syksystä 2018 lähtien digitaalisena. Digitaaliseen äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, joista toinen mittaa ensisijaisesti kirjoitustaitoa ja toinen ensisijaisesti lukutaitoa. Uudistus on ehtinyt jo julkisessa keskustelussa herättämään huolta ja tyrmistystä. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mielestä uudistus on lupaava.

“Olisi varsin erikoista järjestää kaksi koetta, joissa arvioidaan samoja asioita. Nyt kokeille on rakennettu selvästi erilaiset profiilit. Kriittinen ja analyyttinen lukutaito on tekstitulvan maailmassa keskeinen yleissivistävän koulutuksen tuottama valmius, joten on hienoa, että sillä on jatkossa selkeä ja vahva rooli äidinkielen kokeen toisessa osassa”, SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen toteaa.

Sosiaalisen median keskusteluissa on pelätty uudistuksen heikentävän kirjoitustaitoa ja tarkoittavan riman alentamista äidinkielen osaamisessa.

“Tämä on kummallinen johtopäätös, enkä toivo tällaista ajatusta viestittävän lukiolaisille: pikemminkin opiskelijoilta edellytetään yhä laaja-alaisempaa äidinkielen hallintaa. Kielenhuollon hallinta ja sujuvan tekstin tuottaminen on jatkossakin olennainen perustaito, jolla on merkitystä kaikessa opiskelussa”, Heiskanen kommentoi.

SLL pitää tärkeänä, että äidinkielen koe on jatkossakin kaikille kokelaille pakollinen kielellisiä sekä ajatuksellisia valmiuksia mittaava koe ja katsoo, että tällä uudistetulla kokeella on hyvät edellytykset arvioida opiskelijoiden äidinkielen laaja-alaista osaamista.

 

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Yhteistoimintaneuvottelut

Osekk käynnistää koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallitus on 11.12.2017 päättänyt aloittaa koko Osekkin henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut, jotka aloitetaan tammikuussa 2018. Ohessa käydään läpi taustat ja ajankohta toimenpiteille. YT-neuvottelut päättyvät maaliskuun loppuun mennessä.

Oulun aikuiskoulutuskeskuksen (OAKK) koulutustoiminnan ja henkilöstön siirtyminen Oulun seudun koulutuskuntayhtymään (Osekk) vaatii yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Neuvotteluissa toteutetaan muun muassa henkilöstön nimikkeiden synkronisointi, työpisteiden osoittaminen ja pedagogisten toimien yhdenmukaistaminen. Neuvotteluissa käsitellään myös Oulun seudun ammattiopiston opetusyksiköiden organisointia sekä ylläpitäjäpalveluiden ja toimipisteiden sijoittamista sekä niiden henkilöstövaikutuksia.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksista aiheutunut kokonaisrahoituksen taso säilyy alhaisena myös vuosina 2018-2019. Henkilöstökulujen sopeuttamistarve vuosina 2018-2019 on noin 1,5 miljoonaa euroa.

Rahoituspäätökset ja edellä mainitut muut perusteet edellyttävät ryhtymistä toimenpiteisiin toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi. Talouden ja toiminnan sopeuttamisen perusteena on koko toiminnan tarkastelu, mikä edellyttää vaihtoehtojen kartoitusta ja suunnitelmien laatimista siitä, miten Osekkin toimintaa pystytään tehostamaan ja turvaamaan jatkossa. Huomiota tulee kiinnittää niihin tutkintoihin tai koulutusaloihin, joilla on ollut heikko vetovoima, alhainen läpäisyprosentti tai huonot opiskelutulokset. Samalla tulee tarkastella tukipalvelujen riittävyyttä ja tarpeellisuutta.

Nyt käynnistettävät koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut saattavat johtaa määräaikaisten työtehtävien päättymisiin, työtehtävien muuttamisiin, siirtoihin tehtävistä toisiin, työtehtävien yhdistämisiin, muutoksiin työ- ja virkasuhteen ehdoissa sekä osa-aikaistamisiin. Lisäksi on mahdollista, että tarvitaan koko henkilöstön lomautusta. Ensisijaisesti pyritään säästötarpeet toteuttamaan edellä mainituilla keinoilla, mutta mikäli muut keinot eivät riitä, joudutaan turvautumaan myös henkilöiden irtisanomisiin. Työnantajan arvion mukaan irtisanomiset ja osa-aikaistamiset kohdistuvat arviolta enintään 30 henkilöön.

Mahdollisten toimenpiteiden kohteeksi valittavien henkilöiden valinnassa toimitaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) sekä työsopimuslain (55/2001) mukaisesti. Osekk pyrkii tekemään yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavat päätökset mahdollisista irtisanomisista, osa-aikaistamisista ja lomauttamisista mahdollisimman pian yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen. Mahdolliset irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen vuoden 2018 aikana. Neuvottelujen arvioidaan päättyvän huhtikuun alkuun mennessä 2018.

Nimitykset, Vaasan yliopisto

Annukka Jokipii Vaasan yliopiston vararehtoriksi

Professori, KTT Annukka Jokipii, 42, on nimitetty Vaasan yliopiston vararehtoriksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.1.2018.

Jokipii työskentelee tällä hetkellä Vaasan yliopiston laskentatoimen professorina. Hän on tehnyt menestyksekkään uran Vaasan yliopiston palveluksessa vuodesta 1998 lähtien tutkimuksessa ja opetuksessa sekä sen kehittämisessä. Hän on toiminut muun muassa tutkijatohtorina, akatemiatutkijana ja yliopistotutkijana sekä laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelmavastaavana. Jokipiin tutkimusaiheet ovat keskittyneet sisäiseen valvontaan, sisäiseen tarkastukseen sekä yrityksissä havaittuihin väärinkäytöksiin. Hänellä on myös ammatillisen opettajan pätevyys.

Vaasan yliopiston vararehtori tekee tiivistä yhteistyötä rehtorin kanssa strategisessa suunnittelussa ja toimii hänen sijaisenaan. Vararehtori vastaa tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kehittämisestä ja johtaa koulutuksen kehittämistä. Hän seuraa aktiivisesti koulutuspolitiikkaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä ja vastaa niiden toimeenpanosta yliopistossa. Lisäksi vararehtori edustaa aktiivisesti yliopistoa tutkimuksen ja opetuksen kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

– Annukka Jokipii tuo uudistuvaan toimintaamme vahvan yliopistokentän tuntemuksen lisäksi ratkaisukeskeistä otetta sekä erinomaiset vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidot, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Vapaa-aikanaan Jokipii harrastaa reserviläistoimintaa. Hän on suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja ollut Kosovossa rauhanturvaajana. Jokipii toimii Euroopan reservin aliupseerijärjestöjä yhdistävän CISOR-järjestön lakivaliokunnan puheenjohtajana kaudella 2016–2018.

Väitös

Sosiaalinen oppiminen auttaa kotitalousopetuksessa

Kotitalousopetusta voidaan kehittää kannustamalla oppilaita vuorovaikutukseen ja yhdessä ajatteluun. Jaana Taar analysoi väitöstutkimustaan varten oppilaiden vuorovaikutusta virolaisessa peruskoulussa.

Virolainen kotitalousopetus on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Oppisisältöjen ja oppimiskäsityksen muuttumisen vuoksi opettajat ovat kokeneet opetussuunnitelman vaatimusten täyttämisen haasteelliseksi.

Jaana Taarin väitöstutkimuksen tavoitteena on kehittää kotitalousopetusta tarkastelemalla erityisesti oppilaiden vuorovaikutusta heidän ratkoessaan tutkimusta varten suunniteltuja oppimistehtäviä. Aineisto kerättiin neljältä oppilasryhmältä yhdestä virolaisesta peruskoulusta.

Oppilasryhmien keskustelujen tallenteista analysoitiin heidän yhdessä ajatteluaan (interthinking). Samalla tutkittiin, miten oppilaat käytävät kieltä oppimisen välineenä vuorovaikutusta edellyttävissä oppimistehtävissä.

Yhdessä ajattelua pitää harjoitella

Oppilaiden yhdessä ajattelun syvällisyys vaihteli oppimistehtävien ratkaisemisen aikana. Opiskelutaidot vaikuttavat oppilaiden yhdessä ajattelun syvällisyyteen. Riittämättömät opiskelutaidot estävät laadukkaan keskustelun opiskelutovereiden kanssa ja vaarantavat oppilaiden edistymisen opiskeltavassa aineessa. Siksi taitoja tulee opetella ja harjoitella kaikissa oppiaineissa.

Tutkimuksessa havaittiin, että oppimistehtävissä tulee vastaan monenlaisia kriittisiä hetkiä, joissa oppilaiden pitää muuttaa toimintaansa tai ajatteluaan. Tällaisissa tilanteissa apua saa toiselta oppilaalta tai opettajalta.  Tämä vahvistaa havaintoa kielen tärkeydestä informaation ja tiedon välittäjänä oppimistehtävien ratkaisemisessa.

Kotitalousopetuksen oppimisympäristö tarjoaa runsaasti erilaisia välineitä, joista opiskelija saa vihjeitä ongelmanratkaisuun. Taito käyttää kognitiivisia ja psykologisia välineitä parantaa oppimisen laatua tutkituissa oppimistehtävissä.

Pitkä yhteistyö Suomen ja Viron välillä

KM Jaana Taar on ensimmäinen virolainen kotitalousopettaja, joka väittelee maassaan kotitalousopetuksen kehittämisestä. Hän on samalla myös ensimmäinen Helsingin yliopistossa kotitalousopetuksesta tohtoriksi väitellyt ulkomaan kansalainen. Tutkimusaihe on laajemminkin tärkeä kotitalousopetuksen kehittämisen kannalta, sillä se vastaa kotitalouden opetussuunnitelman täytäntöönpanon haasteisiin, joita kohdataan kaikissa Pohjoismaissa.

Kasvatustieteen maisteri Jaana Taar väittelee kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 24. marraskuuta klo 12 aiheesta Yhdessäajattelu virolaisessa kotitalousopetuksessa. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 10, sali 229. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-verkkopalvelussa

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ:n Luukkainen arvioi: Koulutus suuren murroksen edessä Suomessa

Kuva Jarkko Mikkonen

Yhdellä ja samalla mallilla ei voida ratkaista koko maan koulutuspoliittisia pulmia. – Väestökehitys koettelee maata eri tavoin, ja näkymät ovat hyvin erilaiset eri puolilla Suomea. Puolet kansasta asuu Rauma-Imatra -akselin eteläpuolella. Koulutuspalveluiden saatavuudessa ja osaamistasoissa on jo nyt suuria eroja. Eriytymisen vaara on suuri, ellei koulutusta kehitetä ympäristön muutosta ennakoiden, puheenjohtaja Olli Luukkainen korosti OAJ:n valtuuston kokouksen avajaisissa.

– Väestö keskittyy kaupunkeihin ja Pohjois- ja Itä-Suomessa koulutus karkaa yhä kauemmaksi kodeista. Koulujen määrä on vähentynyt ja niiden keskikoko on kasvanut. Vuodesta 2005 vuoteen 2016 koulujen määrä väheni reilulla tuhannella ja niiden keskikoko kasvoi 164 oppilaasta 223 oppilaaseen.

– Samalla oppilasaines on yhä moninaisempaa. Joka kymmenes nuori ei saavuta lukutaidon minimitasoa, mutta pääsee silti läpi peruskoulusta. Myös vieraskielisten oppilaiden osuus kasvaa, mutta ei kuitenkaan kaikkialla maassa. Ääripäissä on kuntia, joissa varhaiskasvatusikäisistä lähes neljäsosa on vieraskielisiä ja toisaalta vieraskielisiä oppilaita on useissa kunnissa vain muutama, Luukkainen kuvaa.

– Lisäksi tiedämme, että 60 prosenttia nuorista valmistuu nyt ammattiin, jota ei enää tulevaisuudessa ole. Nuorella on työuransa aikana keskimäärin 17 työnantajaa, ja hän vaihtaa alaa työuransa aikana keskimäärin viidesti.

– Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen osallistumista ja koulutustasoa on nostettava määrätietoisesti. 25–34-vuotiaiden ikäluokissa on yllättäen selvästi vähemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita kuin 35–44-vuotiaiden ikäluokassa. Tältäkin osin Suomen kehitys poikkeaa kilpailijamaista.

Samalla työelämän muutos on ennennäkemättömän nopeaa. – Robotiikka, tietotekniikka ja automatiikka syrjäyttävät ihmistyötä, mutta myös uusia työtehtäviä syntyy palveluihin ja asiantuntija-ammatteihin. Rakennemuutos koskee tällä kertaa myös valkokaulustyötä, ei vain tuotannollista henkilöstöä, Luukkainen huomauttaa.

Opettajille tulee uudenlaisia opiskelijoita

Olli Luukkainen katsoo, että kampusmaisen opiskelun on väistämättä yleistyttävä Suomessa. Muutoin laadukkaita palveluja ei pystytä takaamaan kaikkialla. Opettajalle se merkitsee sitä, että hän saa ohjattavakseen monenlaisia, eri ikäisiä ja eri alojen opiskelijoita yhtenäisten opiskelijaryhmien sijaan. Sen pitää näkyä palkassa.

Luukkainen ennustaa, että koulut, rehtorit ja opettajat joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös oppilaan ja opiskelijan hyvinvointiin.

– Tavoitteena pitää olla, että yksikään nuori ei jää pelkästään peruskoulutuksen varaan.

– Koulutusta on kehitettävä niin, että se luo laaja-alaista osaamista ja sivistyspääomaa. OAJ haluaa olla koulutuksen kehittämistyössä keskeisesti mukana ja on jatkossakin siinä aloitteellinen. Vaikka myös opettajan työ muuttuu, ei sen merkitys katoa, Luukkainen vakuuttaa.

Olli Luukkainen arvioi koulutusympäristön muutosta OAJ:n valtuuston syyskokouksen avajaisissa Helsingissä. Valtuustoon kuuluu 150 edustajaa OAJ:n eri jäsenryhmistä kautta maan. Valtuusto on 120 000 jäsenisen OAJ:n ylin päättävä elin.

Peruskoulu, Tilastokeskus

Peruskouluissa 556 700 oppilasta vuonna 2017

Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 556 700 oppilasta vuonna 2017. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia. Peruskoulun oppilaista 49 prosenttia oli tyttöjä ja 51 prosenttia poikia.

Peruskoulun oppilaat maakunnittain 2017

Koulun sijaintimaakunta Toiminnassa olevia
peruskouluja
Oppilaita yhteensä Poikia Tyttöjä
Koko maa yhteensä 2 384 556 742 285 339 271 403
Manner-Suomi yhteensä 2 361 553 852 283 851 270 001
Uusimaa 538 165 398 84 547 80 851
Varsinais-Suomi 211 44 787 22 953 21 834
Satakunta 115 21 303 10 976 10 327
Kanta-Häme 87 17 748 9 130 8 618
Pirkanmaa 175 52 251 26 629 25 622
Päijät-Häme 70 19 333 9 938 9 395
Kymenlaakso 84 16 084 8 234 7 850
Etelä-Karjala 39 11 546 5 839 5 707
Etelä-Savo 76 12 788 6 620 6 168
Pohjois-Savo 115 23 429 12 095 11 334
Pohjois-Karjala 72 14 609 7 438 7 171
Keski-Suomi 113 28 174 14 410 13 764
Etelä-Pohjanmaa 134 21 186 10 882 10 304
Pohjanmaa 127 19 922 10 279 9 643
Keski-Pohjanmaa 55 8 116 4 151 3 965
Pohjois-Pohjanmaa 215 53 193 27 349 25 844
Kainuu 34 6 833 3 544 3 289
Lappi 101 17 152 8 837 8 315
Ahvenanmaa yhteensä 23 2 890 1 488 1 402
Ahvenanmaa 23 2 890 1 488 1 402

Peruskoulun oppilaista sai syksyllä 2017 tehostettua tukea 10 prosenttia ja erityistä tukea 8 prosenttia (ks. tietokantataulukot). Aiheesta on tulossa lisää tietoa kesäkuussa 2018 julkaistavassa Erityisopetustilastossa.

Esiopetusoppilaita oli yhteensä 61 000, joista 10 600 oli koulun esiopetuksessa ja 50 400 päivähoidon esiopetuksessa.

Syksyllä 2017 oli toiminnassa 2 384 peruskoulua, 65 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Peruskouluista 95 prosenttia oli kunnan ylläpitämiä.

 

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Yleiset Uutiset, Yliopistot

Tasa-arvo ja matemaattisen osaamisen tarve haastavat yliopistojen opiskelijavalintaa

Tiistaina 7.11. julkaistiin uutta tietoa kansallisesta opiskelijavalintahankkeesta ja ylioppilasarvosanojen pisteytysmalleista yliopistojen opiskelijavalinnassa. Oulun yliopiston tutkijoiden laaja tutkimusaineisto lukion ainevalintojen vaikutuksesta kertoo, millaisia opiskelijoita yliopistoihin on valittu nykyisellä järjestelmällä vuosina 2013–2015. Kehittämistyön ytimessä tulisi olla kysymys, millaista lukiossa hankittua osaamista yliopisto-opiskelijoilta halutaan jatkossa.

Yliopistojen nykyinen opiskelijavalinta arvostaa pitkän matematiikan suorittamista lukiossa. Pitkän matematiikan valinneet valitsevat ylioppilaskokeeseen usein myös fysiikan ja kemian, mikä laajentaa näiden opiskelijoiden mahdollisuuksia entisestään. Lukumäärien vertailu kertoo, että lähes kaikki pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian kirjoittajat (80–90 %) pääsevät yliopistoon. Yliopistoon pääsyä ennakoi sangen hyvin myös jonkin vähän kirjoitetun kielen valitseminen omaan ylioppilastutkintoon. Lyhyen matematiikan ja terveystiedon kirjoittajia puolestaan on kaikkien ylioppilaiden joukossa selvästi enemmän kuin yliopistoon päässeiden joukossa.

Muun muassa nämä seikat ilmenevät Oulun yliopiston pitkäaikaisesta ja laajasta tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu lukion ainevalintojen vaikutusta yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimuksen kohteena ovat olleet vuosina 2013–2015 valmistuneet ylioppilaat (93 955 henkeä) ja lähes kattava otos samoina vuosina Suomen yliopistoihin valittuja opiskelijoita (46 280 henkeä). Mukana ovat Suomen kaikki yliopistot.

Sukupuolten välinen tasa-arvo keskeinen kysymys

Ainevalinnoilla on vahva tasa-arvoulottuvuus. Lukion oppiaineet ovat vahvasti sukupuolittuneita, ja nämä jakaumat siirtyvät lähes sellaisenaan yliopistoihin.

”Koulutusalojen segregaatio kehittyy jo lukiolaisten ainevalinnoissa, vaikka naiset suorittavat ylioppilaskokeen miehiä paremmin lähes kaikissa aineissa”, sanoo Oulun yliopiston professori Jouni Pursiainen.

Pitkän matematiikan ja fysiikan miesvaltaisuus parantaa miesten asemia, koska näiden aineiden osaajista on pulaa, ja heikentää naisten asemia erityisesti suurilla tekniikan, kauppatieteiden ja luonnontieteiden aloilla. Miehiä on pitkän matematiikan kirjoittaneista 55 % ja fysiikan kirjoittaneista 72 %. Kauppatieteellisten alojen miehisyyttä vahvistaa se, että historian kirjoittaneista 60 % ja yhteiskuntaopin kirjoittaneista 53 % on miehiä. Nämä aineet ovat kauppatieteellisellä alalla tärkeitä.

Lukiossa naisia on lyhyen matematiikan kirjoittaneista 57 %. Psykologian kohdalla osuus on 81 %, terveystiedossa 72 %, uskonnossa 74 % ja biologiassa 68 %. Näitä aineita valinneet päätyvät opiskelemaan etenkin humanistisia aloja ja kasvatustieteitä. Näillä aloilla on myös suuri ja naisvaltainen osuus opiskelijoita, jotka eivät ole kirjoittaneet kumpaakaan matematiikkaa.

Lukioaika kerryttää osaamista omalla alalla

Yliopistot miettivät opiskelijavalintoja omista lähtökohdistaan mutta myös yhteiskunnan tarpeista käsin. Esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden osaamiselle on erittäin vahva kysyntä työmarkkinoilla. Lukioaikana kertyneellä osaamisella on merkitystä.

”Jos opiskelijalta puuttuu koulutusohjelmaansa nähden olennaisten aineiden tietoja, silloin lukiokoulutus siirtyy yliopistoon”, Jouni Pursiainen toteaa.

Oulun yliopiston AVAIN-ryhmä tutkii lukion ainevalintojen vaikutusta yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimuksesta vastaavat professorit Jouni Pursiainen (kemia), Hanni Muukkonen (kasvatuspsykologia) ja Jarmo Rusanen (maantiede). Tutkimus on ajankohtaista ja auttaa sekä yliopistojen opiskelijavalinnan että lukio-opetuksen kehittämistä. Valintoja tekeville nuorille saadaan samalla tietoa ainevalintojen seurauksista.

Yliopistojen opiskelijavalintojen uudistushanke

Yleiset Uutiset

Ylioppilastutkintolautakunta ei ottanut kantaa kiistanalaisen Breitbart-sivuston käyttöön yo-kokeessa - ”Tärkeintä on, että kokeen materiaali soveltuu osaamisen arviointiin”

Ylioppilastutkinnon 11.9.2017 järjestetyssä englannin kielen pitkän oppimäärän kokeessa käytetty lähdemateriaali on herättänyt keskustelua. Ylioppilastutkintolautakunta totesi tiedotteessaan 12.9.2017, että se ei kokeen aineistovalinnoilla ota kantaa tai tue lähdeaineistojen tai niiden julkaisijan arvomaailmaa tai asenteita. Monipuolisten tehtävien tuottamiseksi lautakunta pyrkii käyttämään kokeissa mahdollisimman autenttisia ja monia aiheita käsitteleviä aineistoja.

Ylioppilastutkinnon tehtävä on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Kokeiden lähdemateriaalina voi olla tekstin ja kuvien lisäksi myös esimerkiksi video- tai äänitallenteita. Lähdemateriaalia hyödynnetään sellaisenaan tai muokattuna kaikissa tutkinnon kokeissa. Lähteiden valitseminen kokeeseen perustuu niiden soveltuvuuteen kokelaiden osaamisen arviointiin.

Syksyn 2017 englannin kielen pitkän oppimäärän kokeessa on käytetty aineistoa yhteensä 30 eri lähteestä. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiskokouksessa 29.9.2017 todettiin, että englannin kielen kuullunymmärtämiskokeessa käytetyt aineistot soveltuivat kokelaiden kielitaidon osaamisen arviointiin.

Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolaiset: Kouluruokailu kaipaa kehittämistä, ei nuorten syyllistämistä

Tuoreen Kouluterveyskyselyn mukaan noin 23 % lukiolaisista ei syö päivittäin tarjottavaa koululounasta. Kouluruokailu on suomalainen innovaatio, jota voisi verrata lähes äitiyspakkaukseen. Jokainen suomalainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelija voi Suomessa nauttia maksuttoman kouluaterian.

Ajoittain päätään nostaa keskustelu, jossa esitetään kouluruuasta perittävän maksua. Viimeksi maksujen vaikutuksia kouluruoan arvostukseen pohti heinäkuussa maa- ja metsätalousministeriön selvitysmiehenä toiminut, Saarioinen Oy:n entinen toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä (Aamulehti 11.7.).

– Kouluruokailun arvostusta ei nosteta perimällä opiskelijoilta maksuja vaan todennäköisesti vaikutus on päinvastainen: yhä useampi opiskelija jättäisi lounaan kokonaan väliin, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Kouluruokailun kehittämisestä vastuu on erityisesti kunnilla, joilla on mahdollisuus omilla ratkaisuillaan edistää koululounaan syöjien määrää. Hyviä tuloksia on saatu, kun opiskelijat on otettu mukaan suunnittelemaan ruokailun toteuttamista. Ruokalistoja suunnittelevat raadit, palautteen kerääminen sekä opiskelijoiden vahva osallisuus koulun toiminnan suunnittelussa näkyvät myös lounaan syöjien määrissä.

– Kouluruokailu on pelkkien ravintosuositusten lisäksi mahdollisuus tiedostettuihin ja eettisiin valintoihin sekä sosiaalinen hetki, joka auttaa jaksamaan arjessa, muistuttaa Heiskanen.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ tyrmää ammatillisten opettajien korvaamisen ohjaajilla

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tyrmää ammatillisten opettajien korvaamisen ohjaajilla. – Hyvinkään ja Riihimäen seudulla koulutuspalveluja tuottava Hyria vaihtoi 17 opettajaa 15 ohjaajaan rahoitusleikkauksiin vedoten. Tämä tarkoittaa, että Hyrian opiskelijat saavat lähes 420 tuntia vähemmän opettajan antamaa opetusta viikossa. Vuositasolla vähennys on jo 16 000 tuntia.

– Valitettavasti Hyria ei ole liikkeellä yksin, sillä samanlaisen ammatillisen koulutuksen alennusmyyntiratkaisun on tehnyt myös Koulutuskeskus Salpaus Lahden seudulla, Luukkainen kertoo.

Opetuksen vähentäminen romahduttaa oppimisen ja osaamisen laadun, mutta vasta viiveellä tulevaisuudessa. Elinkeinoelämä nukkuu Luukkaisen mielestä Ruususen unta, jos se uskoo koulutuksen laadun säilyvän.

– Ammatillisen koulutuksen pitää taata, että se tuottaa ammattiin liittyvän vankan osaamisen. Työhön tai jatko-opintoihin koulutuksen jälkeen siirtyvän ammattilaisen on ehdottomasti ymmärrettävä, mitä hän tekee ja miksi, ja kuinka hän voi uudistaa osaamistaan. Pelkkä ammattimiehen tai -naisen työn matkiminen ei ammattitaidoksi riitä eikä anna välineitä jatko-opinnoissa selviämiseen.

– Työelämällä on oikeus vaatia laatua ammatilliselta koulutukselta. Korkeatasoinen osaaminen on ainoa kestävä strategia Suomelle. Siksi nimenomaan osaamisen laatua on vielä nykyisestään nostettava. Hyrian ja Salpauksen ratkaisut vähentää radikaalisti ammatillisen koulutuksen määrää ovat lähinnä vitsi koulutuksen laatutakuusta, Luukkainen puuskahtaa.

Elinkeinoelämän vaikeneminen kummastuttaa

Luukkainen on järkyttynyt siitä, kuinka hiljaa elinkeinoelämä on ollut koulutusmuutoksista, vaikka se valittaa työvoimatarjonnan ja avointen työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa. – Aikuiskoulutus on ollut jo vuosia rahoitusleikkausten pääkohde, ja nyt nuorisoasteen koulutus on joutumassa laadulliseen alennusmyyntiin. Tätä työelämän ei tule sivusta katsoa.

Maan hallitus jätti koulutuksenjärjestäjille täyden vapauden päättää, kuinka ne toteuttavat mittavat leikkaukset toiminnassaan. – Kun uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä valmisteltiin, ylläpitäjiä edustava Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja Sivistystyönantajat halusivat vähentää opetuksen ja opettajien roolia, mutta onneksi näin ei käynyt. Lieveilmiöt alkavat kuitenkin näkyä.

– Koulutuksenjärjestäjien pitää muulla tavoin nostaa esille se, ettei laadukkaan koulutuksen järjestäminen ole leikkausten takia enää mahdollista. Koulutuksen alennusmyyntiin ei pidä kuitenkaan suostua, Luukkainen tähdentää.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käsittelee parhaillaan ammatillisten oppilaitosten järjestämislupien uusimista. Tällöin se arvioi, onko oppilaitoksilla edellytyksiä järjestää koulutusta. – On selvää, ettei kaikilla koulutuksenjärjestäjillä enää leikkausten jälkeen ole taloudellisia eikä toiminnallisia edellytyksiä järjestää ammatillista koulutusta 1.1.2018 voimaan tulevan lain edellyttämällä tavalla.

– Elinkeinoelämän on lähdettävä mukaan vaatimaan ja valvomaan koulutuksen laatua. Laadukas koulutus on toimivan elinkeinoelämän peruskivi. OAJ ei jää toimettomana katsomaan kehityssuuntaa, jossa ammatillinen osaaminen romahtaa, ammattitaitoisilta opettajilta viedään työ ja siirretään selvästi opettajalle kuuluvia tehtäviä muille ammattiryhmille, Luukkainen varoittaa.

Olli Luukkainen puhui Opetus-, koulutus- ja kasvatusalojen OKKA-säätiön ammatillisilla opettajapäivillä Porvoossa.