Ammatillinen Koulutus

Selvitys: Ammatillisen koulutuksen reformi on osin vastannut työelämän tarpeisiin ja lisännyt opiskelijoiden työllisyyttä – haasteita on yhä

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kaavailtuun rahoitusuudistukseen valmistautuminen ovat parantaneet opiskelijoiden työllistymistä sekä yritysten ja oppilaitosten työelämäyhteistyötä, kertoo tuore selvitys. Myös jatkuva haku on otettu hyvin vastaan, ja lyhyiden oppisopimusten hyödyntäminen palvelee vastaajien mukaan työelämän tarpeita.

”Perustaidot on pystyttävä turvaamaan. Työllistymisen ja yritysten kasvun näkökulmasta yksi vientialojen tärkeimmistä perustaidoista on matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen. Sitä tarvitaan useimmissa työtehtävissä teollisuudessa”, sanoo asiantuntija Anni Siltanen Kemianteollisuudesta.

Rahoitusmallin tulee huomioida työmarkkinatilanne ja eri alojen osaajatarpeet.

”Rahoitus pitää korvamerkitä niille aloille, joille se on alun perin suunnattu. Pitkän tähtäimen toimenpiteenä voisi arvioida mallia, jossa ammatillinen koulutus järjestetään osakeyhtiömuotoisesti”, Soile Koriseva sanoo.

Osakeyhtiömuotoisuus takaa, että koulutukseen kohdennettavat valtionosuudet päätyvät kokonaisuudessaan koulutukseen. Osakeyhtiömallin mukaan yhtiöiden hallituksissa on oltava yritysten edustaja. Tämä vahvistaisi yritysten ja oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä sekä työelämän ja työllisyyden tarpeita.

Kaikilla koulutusaloilla pidettiin ongelmallisena pätevien opettajien saamista, joten ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen tarvitaan lisärahoitusta. Heidän valmiuksiaan yritysyhteistyöhön tulisi kehittää täydennyskoulutuksella. Esimerkiksi lyhytaikaisella hankerahoituksella voitaisiin lisätä opettajien työelämäjaksoja. Muuten rahoitusta olisi kannattavaa suunnata pitkän tähtäimen investointeihin.

Uhkana kv-osaajien tarpeen unohtaminen

Yllättävää oli, että koulutuksen järjestäjät eivät pidä kovin tarpeellisena tutkinnonanto-oikeuden tarvetta muulla kuin kotimaisilla kielillä.

”Kansainväliset osaajat ovat osaajapulasta kärsivillä ja kansainvälistä kasvua hakevilla vientialoilla erittäin tarpeellinen voimavara. Tutkinnonanto-oikeus muilla kuin kotimaisilla kielillä edesauttaisi sitä, että kansainväliset osaajat sijoittuisivat nykyistä nopeammin ja helpommin suomalaiseen työelämään”, sanoo johtava asiantuntija Milka Kortet Teknologiateollisuudesta.

Selvityksen toteutti Owal Group Oy touko- ja marraskuussa 2019. 36:delle vientialojen ammatillisen koulutuksen järjestäjälle tehtiin sähköinen kysely, johon näistä vastasi 32. Lisäksi tehtiin 15 haastattelua 31 henkilölle.