Lappeenrannan teknillinen yliopisto

LUT-yliopiston kampukset hiilinegatiivisiksi jo vuonna 2024

© Teemu Leinonen – LUT

LUT-yliopisto on sitoutunut Lappeenrannassa ja Lahdessa sijaitsevien kampustensa hiilinegatiivisuuteen jo viiden vuoden päästä. Yliopisto laatii parhaillaan oman tutkimusosaamisensa pohjalta suunnitelmaa tavoitteessa onnistumiseksi.

”Emme tyydy hiilineutraaliuteen, vaan rakennamme mahdollisimman nopean reitin toimintamme hiilinegatiivisuuteen. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta uskomme saavuttavamme sen, sillä tuotamme teknologisia ratkaisuja itse koko ajan”, rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Saksa korostaa, että omien kampusten hiilinegatiivisuus on LUTille vain yksi keino luoda ja todentaa mahdollisuuksia pysyviin muutoksiin kohti ympäristöllisesti kestävämpää toimintaa.

”Yksi tutkimuksemme missioista on vaikuttaa koko maailmanlaajuiseen energiajärjestelmään ja tukea muutosta kohti päästötöntä tulevaisuutta. Tuotamme osaamista esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon teollisuuden päästölähteistä sekä synteettisten polttoaineiden tuotantoon. Hiilikädenjälkemme muodostuu myös sadoista vuosittain valmistuvista opiskelijoista, jotka vievät kestävyysmuutoksen osaamista eri sektoreille.”

Hiilinegatiivisuuden tiekartan keskiössä on 2010-luvun aikana Lappeenrannan kampukselle rakennettu Green Campus -tutkimus- ja toimintaympäristö, jossa LUT tuottaa jo nyt muun muassa osan tarvitsemastaan sähköstä päästöttömällä aurinkoenergialla.

Hiilinegatiivisuuden matkasta on vetovastuussa kestävyystutkimuksen asiantuntijoista koostuva tiimi. Professori Risto Soukka kertoo LUTin ottavan vahvan tutkimuksellisen otteen ratkaisujen synnyttämiseksi.

”Kansainväliset laskentastandardit auttavat määrittämään hiilitaseen, mutta tässä tapauksessa se on vasta ensimmäinen askel. Hiilinegatiivisuustavoitteen saavuttamiseksi hiilitaseen tulee olla riittävän yksityiskohtainen, jotta yliopistossamme kehitettyjen ratkaisujen todelliset ilmastohyödyt saadaan esille.”

”Päästöjen kompensointi ei ole maailmankuvamme mukaan ensisijainen ratkaisu, koska yliopiston tehtävänä on etsiä aktiivisesti ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin. LUTissa ilmastonmuutoksen torjuminen on keskeinen osa strategiaa”, Soukka jatkaa.

LUTin vahva osaaminen päästöttömässä sähköntuotannossa on fyysisen tutkimusympäristön ohella keskeisin mahdollistaja hiilinegatiivisuuden saavuttamisessa. Teknologian lisäksi ratkaisuja haetaan toimintatapojen muutoksilla ja järjestelmätason suunnitteluratkaisuilla.

”Lappeenrannan kampuksella meillä on jo nyt olemassa merkittävä määrä energiataseisiin, eli esimerkiksi sähköön, lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyvää mittausdataa. Lisäämme mittareita ja jalostamme data-alustaamme edelleen, jotta saamme kulutuksen ja päästöjen vähennyspotentiaalin kattavasti esiin”, tutkijaopettaja Mika Luoranen sanoo.

Toiminnan päästöjen yhdistäminen markkinatietoon on edellytys muutokselle 

Luoranen kertoo, että smart gridin, eli älykkään sähköverkon teknologioiden sekä mittaustulosten yhdistäminen sähkö- ja lämpöenergiamarkkinoiden markkinatietoon ja -ennusteisiin ovat keskeisiä osia energiajärjestelmän hallinnassa.

”Kun tavoite on aidosti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tuoda kulutuksen joustot osaksi ratkaisua, tarvitaan reaaliaikaista tietoa kulutuksesta. Historiaan perustuva tieto keskiarvoista ei riitä.”

Luoranen jatkaa, että energiataseet ja data päästölähteistä louhitaan kampustasolla sekä rakennuksittain että toiminnoittain. Tarkastelu etenee suorista päästölähteistä epäsuoriin päästöihin, ja ulottuu koko yhteisön toimintaan.

”Kytkemme ihmisten toiminnan ja esimerkiksi tilojen käyttöasteet yhteen. Teknologisten ratkaisujen ohella tarkastelemme koko ajan kriittisesti, kuinka me yhteisönä toimimme. Viimeistään epäsuorien päästöjen pienentäminen haastaa kaiken toiminnan”, Luoranen sanoo.

LUT muutti Lahdessa uudelle kampukselleen vasta menneenä kesänä. Kyseessä on kiinteistö, jonka käyttötarkoitus on peruskorjauksessa luotu kokonaan uudeksi, ja jonka energiataseista tiedetään vasta rajallisesti. Moninkertainen urakka ei kuitenkaan ollut este työhön ryhtymiselle.

”Lahdessa aloitamme melko tyhjältä pöydältä ja töitä on enemmän. Meille oli kuitenkin itsestään selvää, että molemmat kampukset jakavat saman tavoitteen. Pelkästään helppoihin asioihin tarttuminen ei ole LUTille luontaista”, rehtori Saksa päättää.