Kannanotot

Kauppakamarit: Korkeakouluista valmistuttava tavoiteajassa

Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.

Opintoajat suomalaisissa korkeakouluissa venyvät kohtuuttoman pitkiksi. On yhteisten resurssien hukkaamista, jos tutkintoja ei saada valmiiksi tavoiteajassa. Tarvitaan lisää kannusteita sekä opiskelijoille että korkeakouluille tilanteen parantamiseksi.

“Yrityksiä vaivaa edelleen osaajapula. Lähitulevaisuuden osaajapulaan voidaan vastata patistamalla yhä useampi valmistumaan tavoiteajassa. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tarvitaan koulutusmäärien kasvattamista”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen uusimman tilaston mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuu viidessä vuodessa noin 59 prosenttia opiskelijoista. Yliopistoja koskevan uusimman tilaston mukaan vastaava luku on noin 51 prosenttia. On hyvä huomioida, että yliopiston maisteritutkinnon tavoiteaika on 5 vuotta ja ammattikorkeakoulututkinnon alasta riippuen 3,5 – 4,5 vuotta.

Huolestuttavaa on se, että tavoiteajassa läpäisyssä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, kun katsotaan opintonsa aloittaneita 2000-luvun alusta tähän päivään. Yliopistojen tavoiteajassa läpäisy on noussut noin 5 prosenttiyksikköä huonoimmasta tilanteesta ja ammattikorkeakoulujen vastaavasti noin 8 prosenttiyksikköä. Ongelma on tiedostettu jo pitkään ja erilaisia toimia sen ratkaisemiseksi on tehty. Tilastojen perusteella laihoin tuloksin.

“Julkisen talouden kannalta on tärkeää saada työurat pitenemään. Taannoinen eläkeiän nosto auttaa työurien loppupäässä. Alkupäähän tarvitaan vielä lisää toimia, jotta yhä useampi siirtyy aiemmin työelämään eli veronmaksajaksi”, sanoo Valtonen.

Tilanne on yksilöille, korkeakouluille ja yhteiskunnalle ongelmallinen. Yksilö voi toki työllistyä ilman tutkintoa, mutta seuraavan työpaikan saaminen voikin jo jäädä kiinni tutkinnon puutteesta. Korkeakoulujen rahoituksessa on vahvistettu tavoiteajassa läpäisyn vaikutusta saatuun rahoitukseen, jolloin heikko tavoiteajassa läpäisy vaikuttaa negatiivisesti rahoitukseen. Yhteiskunnan kannalta veroeurot menevät hukkaan, kun korkeakoulujärjestelmässä on joutokäyntiä.

Ohjauksella ja opintojen joustavalla järjestämisellä on valtava merkitys opiskelijan kykyyn suorittaa opinnot tavoiteajassa. Opiskelijoiden yksilölliset erot pitää pystyä huomioimaan opintojen järjestämisessä. Opiskelijat myös tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta opintojensa järjestämiseen ja työuralla alkuun pääsemiseen. Valmistumista ei kuitenkaan saa nopeuttaa vaatimustasoa tai laatua laskemalla.

Raha on toimiva kannuste sekä korkeakouluille että opiskelijoille. Mitä vahvemmin korkeakoulujen rahoitus on sidottu tavoiteajassa läpäisyyn, sitä todennäköisemmin asiaan panostetaan. Opiskelijoiden kannalta logiikka on samanlainen. Jos opintojen viivästyminen aiheuttaa taloudellisia seuraamuksia esimerkiksi opintososiaalisten etuuksien kautta, on motiivi valmistua tavoiteajassa aivan varmasti suurempi.

“Jos nykyiset keinot eivät pure, pitää keksiä uusia. Jos pehmeät keinot eivät yksin tuota haluttua tulosta, pitää kokeilla myös kovempia kannusteita”, painottaa Valtonen.