Yleiset Uutiset

OECD-vertailu: Suomessa kilpailu korkeakoulupaikoista on kovaa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance 2019. Julkaisussa tarkastellaan mm. OECD:n 36 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä ja korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana on korkea-asteen koulutus.

Suomalaislasten osallistuminen varhaiskasvatukseen lisääntyi, silti OECD-keskiarvon alapuolella

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on yleistynyt Suomessa. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus 3-5 –vuotiaista oli vuonna 2017 jo 79 prosenttia. Silti joka viides 3-5 -vuotias on edelleen tilastoidun varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Suomi poikkeaakin merkittävästi muista Pohjoismaista, joissa osallistumisaste on maasta riippuen 94-98 prosenttia. Suomi jää osallistumisessa myös alle OECD-keskiarvon, joka on 87 prosenttia.

Kaikissa Pohjoismaissa varhaiskasvatukseen investointi on kansainvälisesti korkealla tasolla, tarkasteltiinpa asiaa lapsikohtaisten kustannusten tai BKT-osuuden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen rahoituksen BKT-osuus on OECD-maissa 0,8 prosenttia, Pohjoismaissa se vaihtelee Suomen 1,2 prosentista Norjan kahteen.

Koulutuksen ulkopuolella ja työtä vailla olevien nuorten osuus laskenut selvästi

NEET-nuorten (neither employed nor in education or training) osuus 20–24-vuotiaiden ikäluokasta laski vuonna 2018 verrattuna edellisvuoteen: viime vuonna heitä oli 14,2 prosenttia, kun vuonna 2017 vastaava luku oli vielä 17.

Laskun myötä Suomi pääsi NEET-luvuissa vuonna 2018 OECD- ja EU-keskiarvojen alle. Vaikka laskua on tapahtunut sekä OECD:n että EU:n tasolla, on Suomessa vuoden aikana tapahtunut muutos kuitenkin huomattava muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vuonna 2008 koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia ikäluokasta oli Suomessa 12 prosenttia.

Suomessa panostetaan oppilaiden hyvinvointipalveluihin

Suomi erottuu muista OECD-maista selvästi kahdella tavalla. Meillä satsataan yläluokkien oppilaisiin sekä oppilaiden hyvinvointipalveluihin selvästi muita OECD-maita enemmän.

Suomen oppilaskohtaiset kustannukset olivat kolmanneksi korkeimmat ylemmällä perusasteella (vastaa Suomen luokkia 7-9) niistä OECD-maista, joista tieto oli saatavilla.

Suomen yläkouluissa on enemmän opettajia oppilaita kohden kuin useimmissa verrokkimaissa. Yhtä opettajaa kohden on keskimäärin 9 oppilasta. Tämä on OECD-maiden joukossa kolmanneksi pienin suhdeluku. OECD-maiden keskiarvo on 13.

Suomessa panostetaan oppilaiden hyvinvointipalveluihin suhteellisesti enemmän kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Opetuksen lisäksi tarjottavia palveluita ovat muun muassa terveydenhoitopalvelut, kouluruokailu sekä esi- ja peruskouluissa myös koulukuljetukset tietyin ehdoin. Koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään nämä palvelut kaikille oppilaille veloituksetta.

Erityisen poikkeuksellista OECD-maiden joukossa on kouluruokailu. Koko maan laajuinen, kaikille esi-, perus- ja toisen asteen oppilaille tarkoitettu, maksuton kouluateria tarjotaan vain Suomessa ja Ruotsissa.

Suomi poikkeaa muista vertailumaista miesten ja naisten läpäisyasteiden eroissa

Läpäisyaste kuvaa osuutta opiskelijoista, jotka aloittavat tutkinto-ohjelman ja valmistuvat tietyn ajan kuluessa. Kaikista maista, joista tietoja oli saatavilla, alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa läpäisseiden osuus oli naisilla suurempi kuin miehillä. Vuonna 2017 OECD-maissa keskimäärin 44 prosenttia naisopiskelijoista ja 33 prosenttia miesopiskelijoista oli valmistunut tutkinnon tavoiteajassa. Suomessa ero miesten ja naisten välillä oli vertailun suurin: 27 prosenttiyksikköä.

Kun lisätään kolme lisävuotta tarkasteltavaan ajanjaksoon, miesten osuus Suomessa nousee koko vertailun voimakkaimmin: 64 prosenttiin ja naisten osuuden vähemmän, 79 prosenttiin.

Suomessa koulutusmenojen osuus BKT:stä vertailumaita suurempi

Vuonna 2016 koulutusmenojen osuus BKT:stä Suomessa oli 5,5 prosenttia. Osuus oli sekä OECD- että EU23-maiden keskiarvoa korkeampi.

Koulutukseen halutaan EAG-raportin mukaan panostaa muun muassa siksi, että sen katsotaan edistävän taloudellista kasvua, parantavan tuottavuutta, edistävän niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnan kehittymistä ja vähentävän sosiaalista eriarvoistumista. OECD-maissa koulutuksen merkitystä arvostetaan eri tavoin ja siihen panostetut resurssit vaihtelevat.

Oppilaskohtaiset kustannukset

Oppilaskohtaiset kustannukset perusopetuksessa, sekä ala- että yläluokilla, kasvoivat Suomessa käyvin hinnoin vuodesta 2015 vuoteen 2016. Keskimääräiset oppilaskohtaiset kustannukset alaluokilla laskivat niin OECD kuin EU23 -maissa ja yläluokkien OECD-maissa.

Vuonna 2016 oppilaskohtaiset kustannukset kasvoivat Suomen tavoin myös Virossa sekä Pohjoismaista Ruotsissa ja Islannissa. Sen sijaan Norjassa, jossa koulutuksen kustannukset ovat pitkään olleet OECD-maiden korkeimpien joukossa, perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset laskivat.

Suomessa kansainvälisiä opiskelijoita on yli OECD-keskiarvon

Vuonna 2017 yhteensä 5,3 miljoonaa henkilöä maailmassa opiskeli korkea-asteen tutkintoa ulkomailla ja heistä suurin osa eli 3,7 miljoonaa OECD-maissa. Maailmanlaajuisesti korkea-asteen opintoja ulkomailla suorittavien määrä on kasvanut 20 vuodessa ja OECD:n arvion mukaan tulee yhä kasvamaan.

Taustalla on monia tekijöitä: tietotaloudet tarvitsevat osaavaa työvoimaa, kaikki kansalliset järjestelmät eivät pysty vastaamaan koulutustarpeeseen ja ulkomailla opiskelu tarjoaa mahdollisuuden hyvään koulutukseen ja työllistymiseen. Myös Suomessa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa vuodelle 2030 korostetaan korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja kansainvälistä vetovoimaa.

Vuonna 2017 Suomen korkea-asteen opiskelijoista 8 prosenttia oli kansainvälisiä, kun vastaava osuus seitsemän vuotta aiemmin oli 6 prosenttia. Kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Suomessa edelleen yli OECD-keskiarvon (6 %). Sen sijaan EU23-maissa osuus on 9 % eli hieman suurempi kuin Suomessa. Naapurimaista kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Suomea suurempi Tanskassa (11 %). Virossa kansainvälisiä opiskelijoita on 8 %, Ruotsissa 7 % ja Norjassa 3 % opiskelijoista.

Suomessa kilpailu korkeakoulupaikoista kovaa

Korkeakoulutuksen laajeneminen on jatkunut OECD-maissa pitkään. Korkeakoulutukseen osallistumista on kasvattanut se, että yhä suurempi osuus nuorista suorittaa toisen asteen tutkinnon ja on kelpoinen hakeutumaan korkeakouluun. Myös korkeakoulututkintoon yhteydessä olevat mahdollisuudet menestyä työmarkkinoilla lisäävät koulutuksen kysyntää.

Noin puolessa maista haku tapahtuu suoraan korkeakouluihin, toisessa puolessa maita on käytössä keskitetty järjestelmä joko ainoana hakuväylänä tai suorahaun rinnalla.  Läheskään kaikista maista ei ole saatavilla korkeakouluvalintoja koskevia tietoja, joten vertailu ei ole kattava.

Enemmistössä maita, joista tietoa on saatavilla, kaikki halukkaat ja hakukelpoiset pääsevät korkeakoulutukseen. Avoin pääsy ei välttämättä koske koko korkeakoulusektoria, mutta ainakin osassa korkeakouluja tai koulutusaloja opiskelijat otetaan sisään ilman erillistä karsintaa. Alle puolet järjestelmistä on Suomen tavoin selektiivisiä, eli aloituspaikkoja on kaikilla aloilla ja kaikissa korkeakouluissa rajallinen määrä ja vain osa hakijoista pääsee sisään.

Hakijoita karsittaessa valinta perustuu yleensä joko toisen asteen loppukokeeseen tai korkeakoulujen pääsykokeisiin. Valinnoissa hyödynnetään monesti myös muita kriteerejä, kuten päättötodistuksen keskiarvoa, hakijan haastattelua tai työkokemusta.

Maiden kesken on suuria eroja siinä, kuinka suuri osuus hakijoista yksittäisenä vuonna pääsee sisään. Suomessa kaksi kolmasosaa hakijoista jää vuosittain ilman paikkaa korkeakoulussa. Hylkäysprosentti on vertailumaiden korkein. Kilpailu on kuitenkin lähes yhtä kovaa Ruotsissa.

On kuitenkin hyvä huomata, että vertailu koskee ainoastaan valikoitumista korkeakoulutukseen pääsyssä. Joissain maissa karsintaa tapahtuu myöhemmässä vaiheessa, kun välikokeissa epäonnistuvat tai opinnoissaan liian hitaasti etenevät joutuvat keskeyttämään koulutuksen.

Suomessa hieman alle viidennes uusista korkeakouluopiskelijoista on samana vuonna lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita. Siirtymän sujuvoittaminen on yksi Suomen tavoitteista.

Korkeakoulutettujen osuus 41 prosenttia – korkeakoulutuksen läpäisy Suomessa yli OECD-arvon

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa on asetettu tavoite, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä puolet ikäluokasta 25-34 –vuotiaat olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Suomessa korkea-asteen suorittaneiden osuus on noussut vain vähän viimeisen 10 vuoden aikana.

Suomi jää alle OECD-keskiarvon. Korkeakoulutettujen osuus on noussut 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 (38 %) vuoteen 2018 (41 %). Samalla ajanjaksolla OECD-keskiarvo on noussut peräti 9 prosenttiyksikköä 35 prosentista 44 prosenttiin.

Suomessa korkea-asteen koulutus aloitetaan OECD-keskiarvoa myöhemmin ja korkeakoulutuksen aloittaa hieman OECD-keskiarvoa pienempi osa nuorisoikäluokista. Näiden tekijöiden takia korkeakoulutettujen osuus on Suomessa OECD-keskiarvoa pienempi.

Keskimääräinen ikä aloittaneilla (alempi kk-tutkinto, ml. amk-tutkinto) on Suomessa 24 vuotta, kun OECD- keskiarvo on 22 vuotta. Myös muissa Pohjoismaissa opinnot aloitetaan myöhään. Ruotsissa ja Tanskassa keskimääräinen aloitusikä on myös 24 vuotta, Norjassa 23 vuotta.

Korkeakoulutuksen läpäisy on sen sijaan Suomessa OECD-keskiarvoa parempaa. Suomessa 43 % opiskelijoista suoritti alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa (OECD keskiarvo oli 39 %) ja 73 % suoritti tutkinnon tavoiteajassa lisättynä kolmella vuodella (OECD keskiarvo oli 67 %).

Ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyys laskenut

Suomessa työllisyys on muiden maiden tapaan laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomessa työllisyyden lasku on kuitenkin kohdistunut pääosin matalasti koulutettuihin. Korkeakoulutettujen 25-34 –vuotiaiden työllisyys laski vuosien 2008 ja 2018 välillä 2 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyys laski 20 prosenttiyksikköä (69 %:sta 49 %:in). Suomen työllisyysaste toisen asteen koulutuksen suorittaneille nuorille aikuisille on alle OECD-keskiarvon, mutta työllisyysaste saman ikäluokan korkeakoulutetuille on yli OECD-keskiarvon.

Tohtorikoulutus työllistää Suomessa

Vuonna 2017 tohtorikoulutettuja oli Suomessa 25-64 –vuotiaissa 1,2 prosenttia, eli hieman yli OECD-keskiarvon (1,1 %). Vertailun vuoksi, esim. Sveitsissä tohtorikoulutuksen suorittaneita on 3,2 prosenttia. Tohtorikoulutuksen tuoma työllisyysetu vaihtelee OECD-maiden välillä. Suomessa se on 10 % suhteessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin, kun OECD maiden keskiarvo on 5 %.

Tohtorin tutkinnon suorittaminen aloitetaan Suomessa myöhemmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Aloittajien mediaani-ikä on 31 vuotta, kun OECD keskiarvo on 29 vuotta.