Koulutustilastot

Peruskouluja toiminnassa 2 300 kappaletta, yhtenäiskoulujen osuus kasvussa

Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjärekisterin ja oppilaitosrekisterin tietojen mukaan vuoden 2017 lopussa oli toiminnassa 728 aktiivista koulutuksen järjestäjää ja 3 315 oppilaitosta, joissa opiskeli yhteensä 1,85 miljoonaa opiskelijaa. Peruskouluja oli toiminnassa 2 276 kappaletta, joista vuosiluokat 1–9 käsittäviä yhtenäiskouluja oli 19 prosenttia. Yhtenäiskoulujen osuus peruskouluista on kymmenessä vuodessa kasvanut 10 prosenttiyksikköä.

Peruskoulujen lukumäärä vuosiluokkatiedon mukaan 2008–2017:

Peruskouluja oli toiminnassa 2 276 ja niissä opiskeli yhteensä 539 600 oppilasta. Peruskouluasteen erityiskouluja oli 73 ja niissä oli 4 400 oppilasta. Peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen 72. Näistä alle 20 oppilaan oppilaitoksia oli 4, 20–49 oppilaan oppilaitoksia 23 ja vähintään 50 oppilaan oppilaitoksia 45. Eniten peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin Uudenmaan maakunnassa.

Peruskoulut ovat aiempaa useammin vuosiluokat 1–9 käsittäviä yhtenäiskouluja. Kymmenessä vuodessa vuosiluokat 1–6 käsittävien alakoulujen lukumäärä on vähentynyt 31 prosentilla, kun taas yhtenäiskoulujen määrä on kasvanut 56 prosentilla. Vuonna 2008 alakouluja oli 2 300 kappaletta, kun taas vuonna 2017 vastaava luku oli 1 589 kappaletta.

Koululaitoksen oppilaitokset ja opiskelijamäärät oppilaitostyypin mukaan 2017

Oppilaitostyyppi Oppilaitoksia Muutos edellisestä vuodesta 1) Opiskelijoita2)
11 Peruskoulut 2 276 -63 539 600
12 Peruskouluasteen erityiskoulut 73 -2 4 400
15 Lukiot 340 -2 109 500
19 Perus- ja lukioasteen koulut 41 28 100
21 Ammatilliset oppilaitokset 96 -3 179 100
22 Ammatilliset erityisoppilaitokset 6 5 100
23 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 26 -1 30 500
24 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset 20 -3 27 600
28 Palo-,poliisi- ja vartiontialan opp. 1 200
29 Sotilasalan ammatilliset oppilaitokset 6 ..
41 Ammattikorkeakoulut 25 -1 144 900
42 Yliopistot 14 157 800
43 Sotilaskorkeakoulut 1 1 000
61 Musiikkioppilaitokset 84 -1 64 100
62 Liikunnan koulutuskeskukset 14 9 000
63 Kansanopistot 73 -1 18 100
64 Kansalaisopistot 181 -3 464 400
65 Opintokeskukset 12 30 700
66 Kesäyliopistot 20 31 600
99 Muut oppilaitokset 6 400
Yhteensä 3 315 -80 1 846 100

 

Koulutuksen järjestäjiä oli 9 vähemmän kuin vuonna 2016. Koulutuksen järjestäjistä 47 prosenttia oli kuntia tai kuntayhtymiä, 6 prosenttia valtion yksiköitä ja 45 prosenttia yksityisiä. Loput 3 prosenttia koulutuksen järjestäjistä toimi Ahvenanmaan maakunnassa. Vuonna 2017 koulutuksen järjestäjärekisteriin lisättiin 7 uutta koulutuksen järjestäjää. Oppilaitoksia oli 80 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Vuoden 2017 ennakkotietojen perusteella tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskeli 1,29 miljoonaa opiskelijaa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen koulutustilastoihin. Aiheeseen liittyviä tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Esi- ja peruskouluopetus, Lukiokoulutus, Ammatillinen koulutus, Ammattikorkeakoulukoulutus, Yliopistokoulutus ja Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilastojen internet-sivuilla.

 

Lähde: Koulutustilastot.Tilastokeskus

Ylioppilastutkinto

Kevään ylioppilastutkinto alkaa äidinkielen tekstitaidon kokeella

Kevään 2018 ylioppilastutkinto käynnistyy maanantaina 12. helmikuuta äidinkielen tekstitaidon kokeella ja jatkuu keskiviikkona venäjän kielen pitkän ja lyhyen oppimäärän kuullunymmärtämiskokeilla. Tämän kevään jälkeen ei enää järjestetä erillisiä kuullunymmärtämiskokeita. Digitaalinen kielikoe suoritetaan yhtenä päivänä.

Kirjalliset kokeet alkavat 12. maaliskuuta, jolloin kirjoitetaan äidinkielen esseekoe sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -kokeet. Kevään 2018 tutkinnon päättää saamen äidinkielen koe keskiviikkona 28. maaliskuuta. Jatkossa molemmat äidinkielen kokeet suoritetaan muiden kirjallisten kokeiden yhteydessä.

Tutkintoon on ilmoittautunut kaikkiaan 40 894 kokelasta, noin 679 enemmän kuin keväällä 2017. Luvussa ovat mukana sekä tutkintoa suorittavat kokelaat että sellaiset kokelaat, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan. Kaikkiaan tehdään 128 168 koesuoritusta eri aineissa.

Digitaaliset kokeet 

Keväällä 2018 uusina digitaalisesti kirjoitettavina aineina tulee englanti, espanja, italia, portugali, latina ja biologia. Yhteensä 61 021 koesuoritusta tehdään digitaalisesti keväällä 2018. Keväällä 2019 koko tutkinto on digitaalinen, kun myös matematiikan koe digitalisoituu.

Digitaaliset kokeet suoritetaan kannettavilla tietokoneilla. Kone voi olla joko oppilaan oma, lainattu tai koulun. Kokeen käyttöjärjestelmä käynnistetään kokelaan tietokoneelle USB-tikulta. Käyttöjärjestelmä korvaa koneen oman käyttöjärjestelmän kokeen ajaksi. Koneen käyttöjärjestelmä ja kovalevy säilyvät muuttumattomina kokeen aikana. Koejärjestelmää on testattu ja harjoiteltu lukioissa laajasti keväästä 2015 alkaen.

Digitaalinen koe mahdollistaa uudentyyppisten aineistojen käytön, kuten liikkuvan kuvan ja äänen. Myös prosessikirjoittaminen helpottuu.

  • Syksyn koepäivät

(https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/koepaivat/kevaan-2018-koepaivat)

  • Syksyn 2016 ja 2017 ylioppilastutkintoon ilmoittautuneiden määrät kokeittain

(https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/stat/FB2018KT2001.pdf)

  • Ylioppilastutkinnon digitalisoitumisen aikataulu 2016-2019

(https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/aikataulu.pdf)

 

Yleiset Uutiset

Selvitys koulujen kesälomien siirron vaikutuksista valmistuu kevään aikana

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on käynnistänyt selvityksen koulujen kesälomien siirron taloudellisista vaikutuksista matkailuelinkeinolle.

– Nykyisillä loma-ajoilla annamme kilpailijamaillemme kilpailuvaltin. Koulujen alkaminen hiljentää kotimaanmatkailun jo elokuun alussa. Monet matkailupalvelut supistuvat ja osin sulkeutuvat juuri, kun ulkomaiset matkailijat Suomessa eniten liikkuvat. Sesongin pidentäminen loppupäästä olisi Suomen matkailuelinkeinolle ehdottoman tärkeää, Lintilä toteaa.

– Selvityksen tavoitteena on arvioida, kuinka suuri osa matkailutilinpidon esittämästä noin 14 miljardin matkailukysynnästä ajoittuu kesälomakaudelle, ja mikä vaikutus kesälomien siirtämisellä on matkailukysyntään, Lintilä kertoo.

Matkailu on merkittävä ja työllistävä elinkeino koko Suomessa. Se on myös yksi tulevaisuuden kasvualoista. Koulujen kesälomien siirtoa on selvitetty aiemminkin, mutta ei matkailun edistämisen tai kansantalouden näkökulmasta.

– Asialla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Mahdolliset loma-ajan muutokset vaativat tarkan pohdinnan ja siihen liittyvien asioiden perkaamisen. Toivonkin asiasta käytävän avointa julkista keskustelua, Lintilä painottaa.

Koulujen loma-aikojen muuttaminen on ollut matkailun edunvalvojien yksi tavoitteista jo vuosikymmeniä. Asia on nostettu esille muutaman vuoden välein, sen kuitenkaan etenemättä. Rekisteröityjä ulkomaisia majoitusvuorokausia oli viime vuoden (2017) elokuussa reilut 750 000 vuorokautta, toiseksi eniten heinäkuun jälkeen (794 679 vuorokautta).

Selvitys valmistuu kevään aikana.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ edellyttää korjauksia aktiivimalliin

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ katsoo, että työttömyysturvan aktiivimallia pitää korjata niin, että se paremmin vastaa koulutettujen työntekijöiden työllistymistarpeisiin. OAJ:n hallitus linjasi tänään, että OAJ ei järjestönä osallistu aktiivimallia vastustavaan poliittiseen mielenilmaukseen. Yksittäiset jäsenet voivat vapaa-ajallaan halutessaan osallistua mielenilmaukseen 2.2.2018.

OAJ:n mielestä aktiivimalli ei juurikaan edistä työttömien korkeasti koulutettujen työllistymistä. Opetusalalla tyypillisiin lyhyisiin kesäajan työttömyysjaksoihin aktiivimallilla ei kuitenkaan olisi vaikutusta. Työttömyysturvan omavastuuajan lyhenemisestä on hyötyä niille, joita kohtaa lyhytaikainen, kertaluonteinen työttömyys.

Opetusalalla on myös tilanteita, joissa työn tiedetään jatkuvan, mutta esimerkiksi kesäajan työttömyyden jälkeen vasta myöhemmin syksyllä. Tällöin vaatimukset aktiivisuuden osoittamisesta eivät olisi tarkoituksenmukaisia.

OAJ:n mielestä omatoiminen työnhaku pitää lisätä aktiivimalliin kriteeriksi, jolla työtön voisi välttyä työttömyysturvan leikkaukselta. Myös työttömän omaehtoinen opiskelu pitäisi sallia nykyistä vapaammin silloin, kun se edistää työllistymistä. Aktiivimalliin olisi OAJ:n mielestä sisällytettävä myös muut kuin työvoimaviranomaisen järjestämät työllistymistä edistävät palvelut.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Suomi tarvitsee opettajarekisterin

Viisi valtakunnallista tutkimuslaitosta ja Opetusalan Ammattijärjestö esittävät yhdessä, että opetus- ja kulttuuriministeriö nimeäisi selvityshenkilön kartoittamaan kaikkia opettajia koskevan opettajarekisterin hyötyjä, vaikuttavuutta, vaihtoehtoja ja kustannuksia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja OAJ ovat sitä mieltä, että opettajia koskevissa rekisteritiedoissa ja tietojen keräämisessä on tällä hetkellä merkittäviä puutteita.

Ministeri Sanni Grahn-Laasoselle jätetyn toimenpidealoitteen allekirjoittajat toteavat mm., ettei nykyään ole mahdollista selvittää suomalaisnuorten jo vuosia heikentyneiden PISA-tulosten syitä.

Suomesta puuttuu oleellista rekisteritietoa, joka yhdistäisi koulujen opetushenkilökunnan osaamisen nuoren oppimistuloksiin. Opettajarekisterin avulla olisi mahdollista tutkia paremmin mm. opetuskäytänteitä ja opettajien asenteita oppimistulosten erilaisissa arvioinneissa.

Myös opettajatarvetta on lähes mahdotonta ennakoida luotettavasti. Peruskoulun ja lukion aineenopettajia sekä ammatillisia opettajia koskevat tiedot ovat hajanaisia ja vaihtelevat koulutusyksiköittäin. Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmen vuoden välein toteuttama tiedonkeruu on ollut merkittävää koulutusmäärien ennakoinnissa, mutta se on osin vajavaista. Lastentarhanopettajat eivät ole kuuluneet opettajatiedonkeruuseen.

Tiedonkeruulomakkeeseen vastaaminen on lisäksi vapaaehtoista, ja esimerkiksi vuonna 2016 joka kolmas jätti vastaamatta. Suomessa ei siis ole saatavilla riittävästi ajantasaista ja tarkkaa tietoa siitä, minkä aineen opettajia tarvittaisiin lisää tai millä aloilla opettajia on jo liikaa. Opetusalan työttömyys on kasvanut, ja lisäksi on opettajaryhmiä, kuten lastentarhanopettajat ja erityisopettajat, joista on ollut pulaa jo pitkään.

Opettajatiedonkeruulla on saatu tietoa myös täydennyskoulutukseen osallistuvien määrästä, mutta koulutuksen sisällöistä ei ole mitään valtakunnallista tietoa. Opettajarekisterin avulla olisi mahdollista arvioida sekä opettajien täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta että koulutukseen osallistuvien määrää. Yksi hallituksen kärkihankkeista on opetussektorin digiloikka, mutta OAJ:n tietojen mukaan opettajat ovat viiden viime vuoden aikana saaneet täydennyskoulutusta tieto- ja viestintä­tekniikasta tyypillisesti yhteensä alle yhden työpäivän.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus valmistelevat parhaillaan hallinnonalan valtakunnallisten rekisterien ja rekisterilainsäädännön uudistusta. Kansallisten opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitettyyn integraatiopalveluun (KOSKI) kerätään tieto oppijan todennetusta osaamisesta, yksittäisestä opintosuorituksesta tutkintotasoon asti sekä opinto-oikeuksista. KOSKI-palvelun ansiosta eri viranomaisten ei tarvitse pitää yllä päällekkäisiä rekistereitä. Palvelu kokoaa kattavasti oppi- ja opintosuoritukset, mutta oppimistulokset eivät yhdisty opettajiin.

Tutkimuslaitosten ja OAJ:n esityksen mukaan selvityshenkilön tai asiantuntijaryhmän pitäisi nyt yhteistyössä sidosryhmien kanssa selvittää nykytilanne, esitetyn opettajarekisterin kaikki käyttömahdollisuudet, sen hyöty ja vaikuttavuus suhteessa kustannuksiin ja tehdä mm. esitys rekisterin mahdollisista ylläpitäjätahoista.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen, Tilastokeskus

Aikuiskoulutuksessa 18–64-vuotiaista joka toinen

Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuosina 1980, 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18–64-vuotias väestö), % Huom! Aikuiskoulutustutkimusta ei tehty vuonna 1985.

Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
18–64-vuotiaista vuonna 2017 joka toinen eli 1,6 miljoonaa henkeä. Aikuiskoulutukseen osallistuneiden osuus aikuisista on laskenut vuodesta 2012 neljä prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimus 2017:n ennakkotiedoista.

Aikuiskoulutustutkimuksen tiedonkeruu oli vuoden 2017 tammi-kesäkuussa ja tiedot saatiin 3 414:ltä iältään 18–69-vuotiaalta Suomessa pysyvästi asuvalta henkilöltä. Tuloksia tarkastellaan tässä koskien 18–64-vuotiaita, koska heistä on saatavilla vertailukelpoista tietoa edellisiltä tutkimuskerroilta. Tutkimus toteutetaan Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteishankkeena ja osana Euroopan unionin Aikuiskoulutustutkimusta. Tiedonkeruumenetelmä on muuttunut aikaisemmista tutkimuksista. Ensimmäistä kertaa vastaajille tarjottiin käyntihaastattelun lisäksi myös mahdollisuutta täyttää lomake verkossa.

Suurin osa aikuiskoulutuksesta liittyi työhön tai ammattiin

Suurin osa aikuiskoulutuksesta oli ammatillista eli koulutukseen oli osallistuttu työhön tai ammattiin liittyvien syiden vuoksi (vastaajan oman arvion mukaan). Tällaisessa koulutuksessa oli vuonna 2017 ollut 1,2 miljoonaa henkeä eli lähes puolet työvoimaan kuuluvista (työssä käyvistä ja työttömistä).

Työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta suurin osa tapahtui työnantajan tuella eli oli ns. henkilöstökoulutusta. Vuonna 2017 henkilöstökoulutusta sai miljoona palkansaajaa, 53 prosenttia kaikista palkansaajista.

Joka seitsemäs aikuisista opiskeli muuten kuin työhön liittyen

Muista kuin työhön liittyvistä syistä aikuiskoulutukseen osallistui lähes 390 000 iältään 18–64-vuotiasta (pois lukien opiskelijat ja varusmiehet) vuonna 2017. Tällaiset yleissivistävät tai harrastuksiin liittyvät opinnot kiinnostivat naisia selvästi enemmän kuin miehiä.

Osallistumisaktiivisuus vapaa-aikaan tai harrastuksiin liittyvään koulutukseen pysyi samalla tasolla vuodesta 1990 vuoteen 2012. Vuonna 2017 tällaiseen koulutukseen osallistuneita oli sen sijaan neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiemmin, 14 prosenttia 18–64-vuotiasta.

Lähde: Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017, Tilastokeskus

Yleiset Uutiset

Kuopiossa mahdollista opiskella yliopisto-opintoja monipuolisesti jo lukioaikana

Kuopiossa mahdollista opiskella yliopisto-opintoja monipuolisesti jo lukioaikana

Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto ja Kuopion kaupungin lukiopalvelut ovat solmineet ainutlaatuisen sopimuksen opetusyhteistyön käynnistämisestä vuonna 2018. Kuopion kaupunki tarjoaa jatkossa yliopisto-opintoja Kuopion lukiolaisille ilmaiseksi. Kursseja on tarjolla runsaasti johdantokursseista perusopintoihin asti esimerkiksi historiasta, psykologiasta, luonnontieteistä, oikeustieteistä ja farmasiasta.
Opintoja voi suorittaa jo lukion toisen opintovuoden aikana, ja erityisen hyvin ne sopivat opintojensa loppuvaiheessa oleville lukiolaisille.

Lukioaikaiset yliopisto-opinnot voivat tukea opiskelijan koulutus- ja uravalintaa: tulevaisuuden suunnitelmistaan epävarma opiskelija voi tutustua itseä kiinnostavaan koulutusalaan jo lukioaikana ja selkeät tavoitteet omaava lukiolainen taas voi lisätä valmiuksiaan hakeutua tietylle yliopiston alalle.

Yliopisto-opinnot voivat toimia myös mainiosti valmentautumisena yliopiston pääsykokeisiin.

Lukiolaisia ohjataan ja opastetaan yliopisto-opintoihin hakeutumisessa tiiviisti: lukioiden opinto-ohjaajat opastavat kurssivalinnoissa, auttavat kursseille ilmoittautumisessa sekä myös seuraavat opintojen etenemistä. Myös Avoimessa yliopistossa on tarjolla lukiolaisille tarkoitettua ohjausta opintoihin.

“Lukiolaisen ensisijainen opinto-ohjaus tapahtuu lukioissa, mutta minulta voi kysyä tarkemmin esimerkiksi suoritustavoista tai millaista on verkko-opiskelu”, kertoo Avoimen yliopiston opinto-ohjaaja Leila Saramäki.

Avoimen yliopiston lukiolaisille tarjoamat opinnot ovat pääsääntöisesti verkko- tai monimuotokursseja, joilta lukiolaiset saavat kurssisisällön lisäksi arvokkaita ja hyödyllisiä opiskelutaitoja tulevaa varten. Verkossa tapahtuva opetus lisää myös esteettömyyttä, kun opintoja voi suorittaa fyysisestä paikasta riippumatta missä vain ja milloin vain.

Kurssit hyväksiluetaan lukiolaisen opintoihin siten, että kurssit eivät välttämättä tuota ylimääräistä työtä muiden lukion opintojen lisäksi. Lukioaikana tehdyistä Avoimen yliopiston opinnoista saa hyväksilukuja myös tuleviin korkeakoulututkintoihin. Lisäksi jos lukiolainen suunnittelee hakevansa jatko-opintoihin avoimen yliopiston väylän kautta, hän voi tehdä osan väyläopinnoista jo lukioaikana.

Korkeakouluyhteistyötä on tehty Kuopion lukioissa ennenkin, mutta tässä laajuudessa ja tällä volyymilla opetusyhteistyötä ei tehdä vielä missään päin Suomea.

“Kuopion lukiolaisille avautuva tarjonta hakee näkemykseni mukaan laajuudessaan valtakunnallisesti vertaistaan. Alkava yhteistyö tuottaa varmasti merkittävää lisäarvoa kuopiolaiselle lukio-opetukselle ja palvelee opiskelijoita heidän opinnoissaan ja tulevaisuuden tavoitteidensa toteutumisessa” iloitsee vs. lukio-opetuspäällikkö Samuli Laitinen.

Yliopisto-opintojen tarjoaminen lukiolaisille on myös uuden opetussuunnitelman mukainen, suositeltava väylä korkeakouluopintoihin.

Tutustu lukiolaisten yliopisto-opintoihin tarkemmin: www.uef.fi/aducate/lukiolaisille

Yleiset Uutiset

KT ja OAJ tiedottaa: Peruskoulun vuosityöajan kokeilumallista neuvottelutulos

Perusopetuksen opettajien vuosityöajan kokeilumallista on saavutettu neuvottelutulos. Asiasta on neuvoteltu pitkään OAJ:n ja KT Kuntatyönantajien kesken, tiiviimmin vuodesta 2014.

Ensi kertaa kuntatyönantajilla ja OAJ:lla on yhteinen, keskustasolla valmiiksi neuvoteltu malli, jota sovelletaan perusopetukseen. Ensi syksynä käynnistynee paikallisia kokeiluja, joista saatujen kokemusten perusteella on tarkoitus arvioida, kuinka työaikamalleja jatkossa tulisi kehittää.

– Vuosityöaikaa on kokeiltu paikallisesti joskus aiemminkin, mutta laajasti opettajistoon sovellettavaa mallia ei tuntunut kuitenkaan syntyvän. Niinpä KT ja OAJ ottivat keskustasolla vastuun asian edistämisestä, KT:n neuvottelupäällikkö Hannu Freund kertoo.

Vuosityöaikamallia on tarkoitus kokeilla elokuusta 2018 lähtien. Kokeilun käynnistyminen edellyttää paikallista sopimista.

Neuvottelutulos vuosityöajan kokeilumallista ei  ole osa ns. liittokierrosta, vaan siitä on neuvoteltu erikseen. Tulos osoittaa että kuntasektorilla opetusalan neuvottelujärjestelmä toimii – neuvottelut vaativat vain kärsivällisyyttä ja sitkeyttä.

– Kyseessä on koko opetusalaa ajatellen merkittävä uudistus. Ensimmäiset askelmerkit asiassa otettiin jo vuonna 1971, ja nyt vihdoin olemme kokeilujen kynnyksellä. Lainsäädännön muutokset ovat luoneet tarpeen järjestelmän kehittämiseen. Myös kokemus siitä, että opetusvelvollisuuksiin perustuva työaikajärjestelmä ei enää kaikilta osin vastaa opettajien nykyistä työnkuvaa, on muuttanut opettajien suhtautumista. Toki myös opetusvelvollisuusjärjestelmällä on kannatusta ja sillä on omat hyvät puolensa, OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen toteaa.

Kokeiluihin osallistuisi muutamia kouluja kustakin kokeilukaupungista. Osallistujat ovat ainakin aluksi suuria kaupunkeja.

Vuosityöajan tarkoituksena on saada kaikki opettajan tekemä työ luettavaksi työaikaan ja siten palkanmaksun perusteeksi. – Kokeilua ei toteuteta opettajien palkkapussin kustannuksella, Pankkonen tähdentää.

Kokeilun on tarkoitus olla kolmivuotinen, ja se on mahdollista irtisanoa tarpeen vaatiessa myös aiemmin. Ammatillisessa koulutuksessa vastaavat kokeilut käynnistyivät jo syksyllä 2017.

Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolaiset: Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistus on lupaava!

Ylioppilastutkintolautakunta on tänään päättänyt äidinkielen ylioppilaskokeen uusista määräyksistä ja arviointikriteereistä. Äidinkielen koe järjestetään syksystä 2018 lähtien digitaalisena. Digitaaliseen äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, joista toinen mittaa ensisijaisesti kirjoitustaitoa ja toinen ensisijaisesti lukutaitoa. Uudistus on ehtinyt jo julkisessa keskustelussa herättämään huolta ja tyrmistystä. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mielestä uudistus on lupaava.

“Olisi varsin erikoista järjestää kaksi koetta, joissa arvioidaan samoja asioita. Nyt kokeille on rakennettu selvästi erilaiset profiilit. Kriittinen ja analyyttinen lukutaito on tekstitulvan maailmassa keskeinen yleissivistävän koulutuksen tuottama valmius, joten on hienoa, että sillä on jatkossa selkeä ja vahva rooli äidinkielen kokeen toisessa osassa”, SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen toteaa.

Sosiaalisen median keskusteluissa on pelätty uudistuksen heikentävän kirjoitustaitoa ja tarkoittavan riman alentamista äidinkielen osaamisessa.

“Tämä on kummallinen johtopäätös, enkä toivo tällaista ajatusta viestittävän lukiolaisille: pikemminkin opiskelijoilta edellytetään yhä laaja-alaisempaa äidinkielen hallintaa. Kielenhuollon hallinta ja sujuvan tekstin tuottaminen on jatkossakin olennainen perustaito, jolla on merkitystä kaikessa opiskelussa”, Heiskanen kommentoi.

SLL pitää tärkeänä, että äidinkielen koe on jatkossakin kaikille kokelaille pakollinen kielellisiä sekä ajatuksellisia valmiuksia mittaava koe ja katsoo, että tällä uudistetulla kokeella on hyvät edellytykset arvioida opiskelijoiden äidinkielen laaja-alaista osaamista.

 

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Yhteistoimintaneuvottelut

Osekk käynnistää koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallitus on 11.12.2017 päättänyt aloittaa koko Osekkin henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut, jotka aloitetaan tammikuussa 2018. Ohessa käydään läpi taustat ja ajankohta toimenpiteille. YT-neuvottelut päättyvät maaliskuun loppuun mennessä.

Oulun aikuiskoulutuskeskuksen (OAKK) koulutustoiminnan ja henkilöstön siirtyminen Oulun seudun koulutuskuntayhtymään (Osekk) vaatii yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Neuvotteluissa toteutetaan muun muassa henkilöstön nimikkeiden synkronisointi, työpisteiden osoittaminen ja pedagogisten toimien yhdenmukaistaminen. Neuvotteluissa käsitellään myös Oulun seudun ammattiopiston opetusyksiköiden organisointia sekä ylläpitäjäpalveluiden ja toimipisteiden sijoittamista sekä niiden henkilöstövaikutuksia.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksista aiheutunut kokonaisrahoituksen taso säilyy alhaisena myös vuosina 2018-2019. Henkilöstökulujen sopeuttamistarve vuosina 2018-2019 on noin 1,5 miljoonaa euroa.

Rahoituspäätökset ja edellä mainitut muut perusteet edellyttävät ryhtymistä toimenpiteisiin toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi. Talouden ja toiminnan sopeuttamisen perusteena on koko toiminnan tarkastelu, mikä edellyttää vaihtoehtojen kartoitusta ja suunnitelmien laatimista siitä, miten Osekkin toimintaa pystytään tehostamaan ja turvaamaan jatkossa. Huomiota tulee kiinnittää niihin tutkintoihin tai koulutusaloihin, joilla on ollut heikko vetovoima, alhainen läpäisyprosentti tai huonot opiskelutulokset. Samalla tulee tarkastella tukipalvelujen riittävyyttä ja tarpeellisuutta.

Nyt käynnistettävät koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut saattavat johtaa määräaikaisten työtehtävien päättymisiin, työtehtävien muuttamisiin, siirtoihin tehtävistä toisiin, työtehtävien yhdistämisiin, muutoksiin työ- ja virkasuhteen ehdoissa sekä osa-aikaistamisiin. Lisäksi on mahdollista, että tarvitaan koko henkilöstön lomautusta. Ensisijaisesti pyritään säästötarpeet toteuttamaan edellä mainituilla keinoilla, mutta mikäli muut keinot eivät riitä, joudutaan turvautumaan myös henkilöiden irtisanomisiin. Työnantajan arvion mukaan irtisanomiset ja osa-aikaistamiset kohdistuvat arviolta enintään 30 henkilöön.

Mahdollisten toimenpiteiden kohteeksi valittavien henkilöiden valinnassa toimitaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) sekä työsopimuslain (55/2001) mukaisesti. Osekk pyrkii tekemään yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavat päätökset mahdollisista irtisanomisista, osa-aikaistamisista ja lomauttamisista mahdollisimman pian yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen. Mahdolliset irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen vuoden 2018 aikana. Neuvottelujen arvioidaan päättyvän huhtikuun alkuun mennessä 2018.