Yleiset Uutiset

Ylioppilastutkintolautakunta ei ottanut kantaa kiistanalaisen Breitbart-sivuston käyttöön yo-kokeessa - ”Tärkeintä on, että kokeen materiaali soveltuu osaamisen arviointiin”

Ylioppilastutkinnon 11.9.2017 järjestetyssä englannin kielen pitkän oppimäärän kokeessa käytetty lähdemateriaali on herättänyt keskustelua. Ylioppilastutkintolautakunta totesi tiedotteessaan 12.9.2017, että se ei kokeen aineistovalinnoilla ota kantaa tai tue lähdeaineistojen tai niiden julkaisijan arvomaailmaa tai asenteita. Monipuolisten tehtävien tuottamiseksi lautakunta pyrkii käyttämään kokeissa mahdollisimman autenttisia ja monia aiheita käsitteleviä aineistoja.

Ylioppilastutkinnon tehtävä on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Kokeiden lähdemateriaalina voi olla tekstin ja kuvien lisäksi myös esimerkiksi video- tai äänitallenteita. Lähdemateriaalia hyödynnetään sellaisenaan tai muokattuna kaikissa tutkinnon kokeissa. Lähteiden valitseminen kokeeseen perustuu niiden soveltuvuuteen kokelaiden osaamisen arviointiin.

Syksyn 2017 englannin kielen pitkän oppimäärän kokeessa on käytetty aineistoa yhteensä 30 eri lähteestä. Ylioppilastutkintolautakunnan yleiskokouksessa 29.9.2017 todettiin, että englannin kielen kuullunymmärtämiskokeessa käytetyt aineistot soveltuivat kokelaiden kielitaidon osaamisen arviointiin.

Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolaiset: Kouluruokailu kaipaa kehittämistä, ei nuorten syyllistämistä

Tuoreen Kouluterveyskyselyn mukaan noin 23 % lukiolaisista ei syö päivittäin tarjottavaa koululounasta. Kouluruokailu on suomalainen innovaatio, jota voisi verrata lähes äitiyspakkaukseen. Jokainen suomalainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelija voi Suomessa nauttia maksuttoman kouluaterian.

Ajoittain päätään nostaa keskustelu, jossa esitetään kouluruuasta perittävän maksua. Viimeksi maksujen vaikutuksia kouluruoan arvostukseen pohti heinäkuussa maa- ja metsätalousministeriön selvitysmiehenä toiminut, Saarioinen Oy:n entinen toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä (Aamulehti 11.7.).

– Kouluruokailun arvostusta ei nosteta perimällä opiskelijoilta maksuja vaan todennäköisesti vaikutus on päinvastainen: yhä useampi opiskelija jättäisi lounaan kokonaan väliin, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Kouluruokailun kehittämisestä vastuu on erityisesti kunnilla, joilla on mahdollisuus omilla ratkaisuillaan edistää koululounaan syöjien määrää. Hyviä tuloksia on saatu, kun opiskelijat on otettu mukaan suunnittelemaan ruokailun toteuttamista. Ruokalistoja suunnittelevat raadit, palautteen kerääminen sekä opiskelijoiden vahva osallisuus koulun toiminnan suunnittelussa näkyvät myös lounaan syöjien määrissä.

– Kouluruokailu on pelkkien ravintosuositusten lisäksi mahdollisuus tiedostettuihin ja eettisiin valintoihin sekä sosiaalinen hetki, joka auttaa jaksamaan arjessa, muistuttaa Heiskanen.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ tyrmää ammatillisten opettajien korvaamisen ohjaajilla

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tyrmää ammatillisten opettajien korvaamisen ohjaajilla. – Hyvinkään ja Riihimäen seudulla koulutuspalveluja tuottava Hyria vaihtoi 17 opettajaa 15 ohjaajaan rahoitusleikkauksiin vedoten. Tämä tarkoittaa, että Hyrian opiskelijat saavat lähes 420 tuntia vähemmän opettajan antamaa opetusta viikossa. Vuositasolla vähennys on jo 16 000 tuntia.

– Valitettavasti Hyria ei ole liikkeellä yksin, sillä samanlaisen ammatillisen koulutuksen alennusmyyntiratkaisun on tehnyt myös Koulutuskeskus Salpaus Lahden seudulla, Luukkainen kertoo.

Opetuksen vähentäminen romahduttaa oppimisen ja osaamisen laadun, mutta vasta viiveellä tulevaisuudessa. Elinkeinoelämä nukkuu Luukkaisen mielestä Ruususen unta, jos se uskoo koulutuksen laadun säilyvän.

– Ammatillisen koulutuksen pitää taata, että se tuottaa ammattiin liittyvän vankan osaamisen. Työhön tai jatko-opintoihin koulutuksen jälkeen siirtyvän ammattilaisen on ehdottomasti ymmärrettävä, mitä hän tekee ja miksi, ja kuinka hän voi uudistaa osaamistaan. Pelkkä ammattimiehen tai -naisen työn matkiminen ei ammattitaidoksi riitä eikä anna välineitä jatko-opinnoissa selviämiseen.

– Työelämällä on oikeus vaatia laatua ammatilliselta koulutukselta. Korkeatasoinen osaaminen on ainoa kestävä strategia Suomelle. Siksi nimenomaan osaamisen laatua on vielä nykyisestään nostettava. Hyrian ja Salpauksen ratkaisut vähentää radikaalisti ammatillisen koulutuksen määrää ovat lähinnä vitsi koulutuksen laatutakuusta, Luukkainen puuskahtaa.

Elinkeinoelämän vaikeneminen kummastuttaa

Luukkainen on järkyttynyt siitä, kuinka hiljaa elinkeinoelämä on ollut koulutusmuutoksista, vaikka se valittaa työvoimatarjonnan ja avointen työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa. – Aikuiskoulutus on ollut jo vuosia rahoitusleikkausten pääkohde, ja nyt nuorisoasteen koulutus on joutumassa laadulliseen alennusmyyntiin. Tätä työelämän ei tule sivusta katsoa.

Maan hallitus jätti koulutuksenjärjestäjille täyden vapauden päättää, kuinka ne toteuttavat mittavat leikkaukset toiminnassaan. – Kun uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä valmisteltiin, ylläpitäjiä edustava Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja Sivistystyönantajat halusivat vähentää opetuksen ja opettajien roolia, mutta onneksi näin ei käynyt. Lieveilmiöt alkavat kuitenkin näkyä.

– Koulutuksenjärjestäjien pitää muulla tavoin nostaa esille se, ettei laadukkaan koulutuksen järjestäminen ole leikkausten takia enää mahdollista. Koulutuksen alennusmyyntiin ei pidä kuitenkaan suostua, Luukkainen tähdentää.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käsittelee parhaillaan ammatillisten oppilaitosten järjestämislupien uusimista. Tällöin se arvioi, onko oppilaitoksilla edellytyksiä järjestää koulutusta. – On selvää, ettei kaikilla koulutuksenjärjestäjillä enää leikkausten jälkeen ole taloudellisia eikä toiminnallisia edellytyksiä järjestää ammatillista koulutusta 1.1.2018 voimaan tulevan lain edellyttämällä tavalla.

– Elinkeinoelämän on lähdettävä mukaan vaatimaan ja valvomaan koulutuksen laatua. Laadukas koulutus on toimivan elinkeinoelämän peruskivi. OAJ ei jää toimettomana katsomaan kehityssuuntaa, jossa ammatillinen osaaminen romahtaa, ammattitaitoisilta opettajilta viedään työ ja siirretään selvästi opettajalle kuuluvia tehtäviä muille ammattiryhmille, Luukkainen varoittaa.

Olli Luukkainen puhui Opetus-, koulutus- ja kasvatusalojen OKKA-säätiön ammatillisilla opettajapäivillä Porvoossa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ OECD-vertailusta: Suomen osaamistasoa kohennettava

4159-education-blackboard

Maamme pitäisi nostaa väestön osaamistasoa ja kannustaa kaikenikäisiä opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoja. – Suomen erityisongelmana on suuri työelämän ulkopuolella olevien joukko. Kouluttautuminen parantaa Suomessa työllistymistä enemmän kuin muissa maissa. Ilman tutkintoa työllistymismahdollisuudet ovat maassamme poikkeuksellisen kehnot.

Näin OECD-koulutusvertailun tuloksia tulkitsee OAJ:n koulutusasianpäällikkö Nina Lahtinen. Suomi on maa, jossa kouluttautuminen luo hyvää perintöä ja sitä pitää päättäjien linjauksillaan tukea.

– Toisen asteen tutkintoa vailla olevista nuorista aikuisista vain puolet on työelämässä, kun tutkinnon suorittaneista työelämään on päässyt kiinni kolme neljästä, Lahtinen kuvaa.

– Vanhempien koulutustausta vaikuttaa merkittävästi lasten tulevaan koulupolkuun. Tutkimusten mukaan tällä on yhä vahvempi vaikutus kouluttautumiseen. Eroavaisuus alkaa jo varhaiskasvatuksessa, mikä pitää ottaa huomioon perhevapaauudistuksessa, Lahtinen vaatii.

Panostukset koulutuspolun alkuun ovat Suomessa Pohjoismaiden alhaisimmat. Maallamme on kirittävää myös pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistumisessa. Varhaiskasvatukseen osallistuu nelivuotiaista vain 74 prosenttia, kun osallistujia OECD-alueella on keskimäärin 87 prosenttia.

– Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun. Sen sijaan OECD-maissa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on noussut selvästi, Lahtinen toteaa.

OECD:n selvityksessä todettiin, että vanhempien koulutustaso vaikuttaa toisen asteen läpäisyyn. Toisen asteen tutkinto puuttuu 600 000 suomalaiselta. 

Koulutuspolitiikalla on Lahtisen mukaan selvä yhteys sosiaali- ja terveysmenoihin. – Nostamalla koulutustasoa edistämme myös terveyttä ja hyvinvointia, hän muistuttaa.

OECD-alueen koulutusjärjestelmiä vertailtiin vuosittain julkaistavassa Education at a Glance 2017 -tutkimuksessa.

 

Uncategorized

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA: Syksyn ylioppilastutkinto alkaa vieraiden kielten kuullunymmärtämiskokeilla

7120852zoomed

Syksyn 2017 ylioppilastutkinto käynnistyi maanantaina 11. syyskuuta vieraan kielen pitkän oppimäärän kuullunymmärtämiskokeilla ja jatkuu tänään vieraan kielen lyhyen oppimäärän kuullunymmärtämiskokeilla ja saman viikon perjantaina äidinkielen tekstitaidon kokeella. Syksyn 2017 tutkinnon päättää saamen äidinkielen koe keskiviikkona 4. lokakuuta.

Tutkintoon on ilmoittautunut kaikkiaan 37032 kokelasta, noin 1006 enemmän kuin syksyllä 2016. Luvussa ovat mukana sekä tutkintoa suorittavat kokelaat että sellaiset kokelaat, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan. Kaikkiaan tehdään 69574 koesuoritusta eri aineissa.

 

Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukiolaiset: Selvitys opiskelun kustannuksista enemmän kuin tarpeen!

11412219_1004138432943105_7905210557873578575_n

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) iloitsee ministeri Sanni Grahn-Laasosen päätöksestä tilata Opetushallitukselta selvitys toisen asteen kustannuksista opiskelijoille.

“Jokaisella nuorella on oltava aito mahdollisuus jatkaa opintojaan myös perusasteen jälkeen – se on jo aivan ehdoton edellytys työelämässä ja yhteiskunnassa toimimiselle. Koulutuksen saavutettavuus koostuu monista asioista, joista opiskelun kustannukset eivät ole ollenkaan vähäisimmät”, SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen toteaa.

SLL:n laskelmien mukaan lukion kustannukset esimerkkiopiskelijan kohdalla ovat tällä hetkellä noin 2600 euroa. Summa sisältää oppimateriaalit, ylioppilastutkintomaksut, sähköisessä ylioppilaskokeessa tarvittavan kannettavan tietokoneen sekä muut tarvikkeet ja ohjelmistot.

“Tukiverkot opiskelukustannuksiin ovat riittämättömät. Tilanne vaihtelee kunnittain, mutta yleisesti ottaen toimeentulotuen oppikirjatuet ovat jääneet hurjasti jälkeen todellisista kustannuksista. Puhumattakaan siitä, miten kustannukset painavat niitä pienituloisia perheitä, jotka eivät ole yhteiskunnan tukien piirissä. Lukiolaisen pitää saada keskittyä opintoihinsa murehtimatta perheensä taloudellisia edellytyksiä hankkia oppikirjoja”, Heiskanen jatkaa.

SLL on mukana lapsi-, perhe- ja opiskelijajärjestöjen yhdessä käynnistämässä kansalaisaloitteessa maksuttomasta toisesta asteesta. Allekirjoitusten kerääminen kansalaisaloitteeseen alkaa syyskuussa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ kiittää perhevapaiden ja varhaiskasvatuksen uudistamista

Olli Luukainen kuvaaja Leena Louhivaara

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuvaaja: Leena Louhivaara, OAJ

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kiittää hallitusta pitkään odotetun perhevapaauudistuksen käynnistämisestä. – Lasten hoitoon tarkoitettujen tukien painopiste on siirrettävä alle kaksivuotiaisiin. Samalla on tuettava lasten oikeutta osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen. 5 milj. euron kokeiluraha, jolla tarjotaan alle 5-vuotiaille maksutonta varhaiskasvatusta, on lupaava alku, Luukkainen toteaa.

Luukkainen pitääkin erinomaisena, että rinnan perhevapaauudistuksen kanssa käynnistetään varhaiskasvatusuudistus vuoden 2019 alusta.

Ammatilliseen koulutukseen hallitus osoitti 9,4 miljoonaa euroa lisärahaa, jolla saadaan noin 1000 uutta koulutuspaikkaa. Osa niistä voidaan käyttää muuntokoulutukseen.

– Ammatillisen koulutukseen lisäpaikat ovat oikeansuuntainen päätös. Suomessa on yli 600 000 työikäistä, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Työllistymistä haittaa erityisesti työpaikkarakenteen murros. Muuntokoulutus on keskeinen keino vastata tähän.

Peruskoulun pelastamiseen toimenpideohjelma

OAJ kiittää peruskoulurahoituksen lisäämistä jo aiemmin kehysriihessä sovitun lisäksi 15 milj. eurolla. Rahasta 10 milj. euroa kohdentuu alueellisen tasa-arvon kehittämiseen ja 5 milj. euroa luonnontieteen ja matematiikan opetuksen vahvistamiseen.

– Peruskoulun pelastamiseksi tarvitaan toimenpideohjelma, jonka yhteydessä tarkistetaan perusopetuksen lainsäädäntö. Nykyinen lainsäädäntö ei enää takaa yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien toteutumista jokaisessa kunnassa, Luukkainen huomauttaa.

Ammattikorkeakouluille on luvassa 5 milj. euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. – On hyvä, että ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet tunnistetaan tällä tavoin. Ammattikorkeakoulut pystyvät tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kun ne uudistavat palvelujaan ja tuotantoaan. Jatkossa tarvitaan tähänkin lisäpanostuksia.

OAJ on tyytyväinen myös tutkimustoiminnan määrärahojen lisäämisestä, mm. Suomen Akatemia saa 25 milj. euroa.

– Sen sijaan OAJ on erittäin pettynyt siihen, ettei lukiokoulutus saanut mitään lisäpanostusta, vaikka sen rahoitus on täysin alimitoitettua, Luukkainen huomauttaa.

Työn verotusta kevennetään ensi vuonna niin, että se vastaa kiky-sopimuksessa sovittua. – 72 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen on vielä iso haaste, Luukkainen toteaa.

 

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Anne Lankisesta LUT-konsernin korkeakoulupalvelujohtaja

Anne_Lankinen1
LUT-konsernin korkeakoulupalvelujohtajana aloittaa 15.9. KTM Anne Lankinen
LUT-konsernin korkeakoulupalvelujohtajana aloittaa 15.9. KTM Anne Lankinen, 45. Hän työskentelee tällä hetkellä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) palvelujohtajana.
Korkeakoulupalvelujohtaja johtaa koko LUT-konsernin tukipalveluita. Heinäkuun lopussa päättyneeseen hakuun tuli yhteensä 46 hakemusta, hakijajoukko oli erittäin korkeatasoinen ja monipuolisesti kokenut. Sekä LUT:n että Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen johto osallistui lopullisen valinnan tekemiseen, ja valinta oli hyvin yksimielinen.
Lankisella on vahvat näytöt muutosjohtamisesta ja luottamusta rakentavasta esimiestyöstä. Lisäksi hänellä on yli 10 vuoden kokemus korkeakoulupalveluiden johtotehtävistä. Hän työskentelee jatkossa sekä LUT:n että Lahden ammattikorkeakoulun palveluksessa, ja työskentelypaikkana tulee olemaan sekä Lahti että Lappeenranta.
”Anne Lankinen on kokenut ja kuunteleva johtaja, jolla on taito viedä pitkäjänteisesti tukipalveluita eteenpäin yhdessä tekijöiden kanssa”, provost Liisa-Maija Sainio toteaa.
Korkeakoulupalvelujohtajan keskeisenä tehtävänä on aluksi valita eri palvelufunktioiden johtajat ja suunnitella yhdessä heidän kanssaan miten tukipalvelut tuotetaan jatkossa kaikille kolmelle korkeakoululle. Hän huolehtii siitä, että tukipalvelut toteuttavat konsernistrategiaa omalta osaltaan. Konsernin yhteiset tavoitteet liittyvät elinkeinoelämävaikuttavuuteen, opintopolkuihin ja kansainvälisyyteen.
”Koen, että vain yhdessä tekemällä voimme saavuttaa merkittäviä asioita. Työtä on edessä paljon, mutta kaikkien organisaatioiden hyviä käytäntöjä levittämällä ja toinen toisiltamme oppien kaikki hyötyvät”, Anne Lankinen sanoo.
Korkeakoulupalveluiden tarkoituksena on tuottaa helposti saavutettavia asiakaslähtöisiä palveluja tarkoituksenmukaisesti, toimintavarmasti ja kustannustehokkaasti. Keskiössä on asiakastyytyväisyys, resurssitehokkuus sekä palvelujen kehittäminen ja uudistaminen.
Funktiojohtajien valinnat pyritään tekemään syyskuun loppuun mennessä. Lappeenrannan kampuksella tavoitteena on, että mahdollinen uusi tukipalvelurakenne on toiminnassa alkuvuodesta 2018. Lahdessa Niemen kampukselle siirtyminen syksyllä 2018 olisi luonteva ajankohta mahdolliselle palvelurakenteen muuttamiselle.
LUT, LAMK ja Saimaan amk ovat muodostamassa vuoden 2017 aikana LUT-konsernin, josta rakennetaan kansainvälisesti laadukas, kokeileva ja energinen korkeakoulukeskittymä. LUT yliopistona tekee akateemista tutkimusta ja antaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylintä koulutusta. LAMK ja Saimaa antavat työelämälähtöistä koulutusta sekä tekevät soveltavaa tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.
Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutukseen ei ylimääräisiä opiskelijoita

10415718_702301786524505_1222072418179816613_n

Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunta päätti tänään pidetyssä kokouksessaan hylätä Itä-Suomen yliopiston luokanopettajakoulutuksen sisäänottoprosessissa tapahtuneen virheen vuoksi tehdyt oikaisupyynnöt.

Lautakunnan päätöksen mukaan opiskelijavalinnoista päättäminen kuuluu dekaanin toimivaltaan, jonka puitteissa dekaani on antanut päätöksen opiskelijavalinta-asiassa. Päätös on ollut virheetön. Tästä syystä hallintolain mukainen asiavirheen tai kirjoitusvirheen korjaaminen ei voi tulla asiassa kyseeseen.

– Muut toimenpiteet kuten esimerkiksi varasijojen laskeminen tai tulosten tekninen tallentaminen Opintopolku.fi-palveluun ovat päätöksen täytäntöönpanoa, mikä ei sinänsä voi olla muutoksenhaun kohteena, sanoo muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja Matti Tolvanen.

Opiskelijavalintaa sääntelee opiskelijavalintarekisterilaki, jonka 2. pykälän mukaan opiskelijavalintarekisteriä käytetään muun muassa opiskelijavalinnoista tiedottamiseen. Opintopolku-järjestelmässä oleva tieto perustuu rekisterimerkintään, jonka perusteella puolestaan on tapahtunut tiedoksianto hakijalle. Tämän nojalla muutoksenhakulautakunta katsoi, että Opintopolun lähettämät ilmoitukset ovat olleet dekaanin päätöksen täytäntöönpanoa eivät yksittäisiä hakijakohtaisia päätöksiä opiskelijavalinta-asiassa. Tiedoksiannossa on tapahtunut virhe, joka on asianmukaisesti yliopiston taholta korjattu.

– Lautakunta pitää ongelmana sitä, että opiskelija saa tiedon valinnan tuloksesta vielä muuttuvien rekisterimerkintöjen perusteella. Tämä käytäntö on huono, Tolvanen toteaa.

Varasijavalinnat jouduttiin laskemaan manuaalisesti. Uudelleen laskettaessa Itä-Suomen yliopistossa tapahtui virhe, jonka takia hakukohteen soveltuvuuskoejonon aloituspaikkamäärä nousi valintaperusteiden mukaisesta 32 paikasta 103 paikkaan.

Asianosaiset voivat halutessaan valittaa asiasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ haluaa aikuisten luku- ja digitaidot kuntoon

Olli_luukkainen_pressi_1web

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuva Jarkko Mikkonen

OAJ haluaa nostaa aikuisten osaamistasoa uusin keinoin. Aikuisille on tarjottava tilaisuus vankistaa perustaitoja, kuten luku- ja kirjoitustaitoa sekä digiosaamista. OAJ tarjoaisi aikuisille myös avoimia ammattiopintoja, joissa voisi tutustua uuteen alaan.

Aikuisille tarkoitetut joustavat opiskelumahdollisuudet ja aikuisten taitotakuu sisältyvät OAJ:n maan hallitukselle jättämiin budjettiehdotuksiin.

– Tuhannet avoimet työpaikat jäävät täyttämättä, koska hakijoiden koulutustaso on puutteellinen tai heidän osaamisensa on vanhentunut. Yli 600 000 suomalaista on pelkän peruskoulun varassa, mikä ei vastaa työelämän vaatimuksia, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

OAJ ehdottaakin hallitukselle taitotakuu-ohjelmaa, jota mm. Euroopan komissio on esittänyt. Sillä tavoiteltaisiin niitä aikuisia, joilla on puutteita luku-, lasku- ja digitaidoissa. Ammatillisen ja aikuislukiokoulutuksen järjestäjille osoitettaisiin perus- ja opiskelutaitojen vahvistamiseen 50 miljoonaa euroa. Tällä voitaisiin kouluttaa vuodessa 50 000 aikuista.

– Joustava ja yksilöllinen koulutus kohentaisi aikuisten työllistymisedellytyksiä tehokkaasti, Luukkainen uskoo.

OAJ vahvistaisi ammatillisten oppilaitosten roolia myös työelämän kehittäjänä. Tämä tukisi erityisesti pienyritysten tuotantoa ja tuotekehitystä.

Joustavuutta alanvaihtoon

Avoimia opintoja voi tällä hetkellä suorittaa vain ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa, muttei lainkaan ammatillisissa oppilaitoksissa. Avoimet opinnot ovat luonteva väylä alanvaihtajalle ja sivutoimisesti opiskeleville, kun osaaminen kaipaa päivittämistä.

– Avoimet opinnot tasoittaisivat opiskelun aloittamiskynnystä aikuisilla. Kokeilu parissakymmenessä oppilaitoksessa maksaisi noin 25 miljoonaa euroa. Näin pääsisi 8 000-10 000 aikuista opiskelemaan osa-aikaisesti, Luukkainen laskeskelee.

OAJ osoittaisi myös yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa erillisrahoitusta, jolla voitaisiin lisätä avointen opintojen tarjontaa sekä muuntokoulutusta.

Tuki perhevapaauudistukselle

Luukkainen kannattaa perhevapaauudistusta. Sen rinnalla on edistettävä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

OAJ esittää lisäksi laajaa perusopetuksen pelastuspakettia, lukiorahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamista sekä opettajarekisteriä.

Olli Luukkainen esitteli OAJ:n budjettinäkemyksiä järjestön perinteisessä päättäjätapaamisessa Lukuvuoden avajaisissa.