Kuntaliitto

Kuntaliitto laski oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset: Satojen miljoonien eurojen lisäkulut odotettavissa

Suomen Kuntaliitto on laskenut oppivelvollisuuden pidentämisen kustannuksia. Jos yleinen oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana tai esiopetus 5-vuotiaana, toiminnan piiriin tulisi kokonainen ikäluokka, joista 13 500 olisi lapsia, jotka eivät aiemmin ole olleet varhaiskasvatuksen piirissä. Lisääntyvä lapsimäärä vaatisi mittavia investointeja, arviolta 300 miljoonaa euroa uusiin tiloihin sekä näiden ylläpitoon arviolta 12 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen Kuntaliitto on laskenut oppivelvollisuuden pidentämisen kustannuksia.

Jos yleinen oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana tai esiopetus 5-vuotiaana, toiminnan piiriin tulisi kokonainen ikäluokka, joista 13 500 olisi lapsia, jotka eivät aiemmin ole olleet varhaiskasvatuksen piirissä.

– Lisääntyvä lapsimäärä vaatisi mittavia investointeja, arviolta 300 miljoonaa euroa uusiin tiloihin sekä näiden ylläpitoon arviolta 12 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi uusi ikäluokka eli 5-vuotiaat saisi myös koulumatkaetuuden ja 6-vuotiaiden koulumatkaetuuteen tulisi muutoksia. Näiden muutosten kustannusvaikutukset olisivat 16 miljoonaa euroa, toteaa Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Oppivelvollisuuden pidentäminen toisen asteen koulutukseen toisi 183 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset

Oppivelvollisuuden pidentäminen toisen asteen koulutuksen loppuun aiheuttaisi kustannuksia erityisesti maksuttomien oppimateriaalien muodossa. Kierrätystavasta riippuen oppimateriaalikierrätys vaatisi myös merkittävän henkilötyökustannuksen.

Oppimateriaalien kustannukset vaihtelevat laskentatavasta riippuen vuositasolla 80-114 miljoonaan euron välillä. Muita kustannuksia aiheuttaisivat kohdennetut tukitoimet erityisopetukseen (28M€) ja eri kouluasteiden välisen nivelvaiheen kriittiseen tukeen niille oppilaille, joilla on riski pudota koulupolulta (18M€). Lisämenoja aiheuttaisivat myös koulumatkatuki (14M€) ja majoitustuki.

Kuntaliiton laskelmat oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvista lisäkuluista pohjautuvat nykyiseen lainsäädäntöön sillä poikkeuksella, että 6-vuotiailla oletetaan säilyvän subjektiivinen oikeus esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen oppivelvollisuuden alkamisajankohdasta riippumatta.

Peruskoulun kehittämiseen tarvitaan panostuksia

Kuntaliiton asiantuntijat nostavat pohdittavaksi, miten oppivelvollisuuden alkupäätä voitaisiin joustavoittaa ja vahvistaa siten, että kaikki lapset ja nuoret pysyisivät koulutuksessa mukana.

– Kuntaliitto haluaa nostaa keskusteluun 2010-luvun koulutusleikkausten vaikutukset. Tarvitsemme ratkaisun sille, miten koulutukseen tehtyjen leikkausten kielteinen vaikutus opetuksen perusrahoitukseen voitaisiin peruuttaa. Tämä on välttämätöntä kaikille tasa-arvoisen koulutuspolun rakentamiseksi, sanoo Terhi Päivärinta.

Toisen asteen koulutukseen Kuntaliitto pohtii vaihtoehtona kohdennettuja toimenpiteitä erityisesti pudokkuusvaarassa oleville opiskelijoille.

– Kuntaliiton hallitus tulee ottamaan kantaa oppivelvollisuutta koskeviin laskelmiin ja linjauksiin myöhemmin tämän kevään aikana, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio toteaa.

Peruskoulu

Selvitys: Miten selättää poikien alisuoriutuminen peruskoulussa?

Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet poikien tyttöjä heikompaan osaamiseen, koulumenestykseen ja alhaisempaan koulutustasoon johtavia syitä. Selvitys julkistettiin tiistaina.

Kansainväliset ja kansalliset oppimistulosten arvioinnit, esimerkiksi 15-vuotiaiden PISA -tutkimus sekä 4.-luokkalaisten TIMSS -tutkimus, osoittavat etenkin poikien osaamisen heikentyneen viime vuosina.

Samalla, kun matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet, tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat kasvaneet. Luonnontieteissä ja matematiikassa tyttöjen oppimistulokset ovat keskimäärin poikien tuloksia parempia. Lukutaidossa tytöt ovat olleet keskimäärin selvästi poikia parempia jo pitkään.

Tutkijat muistuttavat, että oppilaisiin pitää suhtautua aina yksilöinä. Vaikka tytöt menestyvätkin keskimäärin poikia paremmin, useat pojat menestyvät hyvin ja monilla tytöillä on oppimisvaikeuksia. Sukupuolten väliset osaamiserot ovat suurimmat heikoimmin menestyneillä oppilailla.

Hallitus päätti puoliväliriihessään 2017 käynnistää hankkeen selvittämään syitä poikien heikkoon koulumenestykseen.

Alakouluissa tehtyjen haastattelujen mukaan sekä opettajat että oppilaat näkevät opettajan olevan suurimmassa vastuussa tyttöjen ja poikien välisen tasa-arvon toteutumisesta koulussa. Rehtorin merkityksestä puolestaan ei ollut yhtenevää käsitystä. Yhteisöllinen ilmapiiri ja tasavertainen toimintakulttuuri nähtiin parhaaksi keinoksi tasa-arvon vahvistamiseen.

Yläkouluissa ero tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä näkyy selkeimpänä ja seurausvaikutuksiltaan merkityksellisimpänä perusopetuksen päättöarvosanoissa. Tyttöjen ja poikien ja myös oppiaineiden välisten arvosanaerojen syiden selvittäminen on ensisijaisen tärkeää. Opetussuunnitelman perusteiden tueksi tulisi opettajille laatia tarkemmat ohjeet siitä, miten perusopetuksen päättöarvosanan eri tekijöitä painotetaan.

Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on huolestuttavaa, että poikien koulumenestys ja kouluun kiinnittyminen on heikompaa kuin tyttöjen. Myös poikien kiinnostus koulunkäyntiin laskee varsin varhaisessa vaiheessa ja selkeästi tyttöjä enemmän. Tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa on puolestaan heikompaa kuin pojilla. Yksi tutkimuksen havainto on, että pojat kokevat tyttöjä enemmän kiusaamista.

Oppimistulosten heikentymisen selvittäminen vaatii laajaa monitieteellistä tutkimusta. Sekä aiempi tutkimus että nyt toteutetut rehtorien haastattelut nostavat vahvasti esiin poikien ja tyttöjen välisen eron koulun odotuksiin vastaamisessa. Pojille on tärkeämpää, että opittava asia on itselle henkilökohtaisesti merkittävää.

Alakoululaisten osaamiserojen tarkastelussa hyödynnettiin Alkuportaat-seurantatutkimuksen ja TIMSS 2015 -tutkimuksen aineistoja sekä hankkeessa kerättyjä opettaja- ja rehtorikyselyitä ja oppilas- ja opettajahaastatteluita. Hankkeen yläkouluja koskevassa osassa hyödynnettiin Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä keräämää MetLoFIN-aineistoa, valtakunnallista luokanmuodostusta koskevaa kyselyaineistoa sekä hankkeessa kerättyjä oppilas- ja rehtorihaastatteluita ja rehtorikyselyä.

Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Selvitys: http://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-541-9

Opetushallitus

Korkeakoulujen kevään yhteishaussa 153 000 hakijaa

Hakijoita oli noin 1 500 enemmän kuin viime keväänä. Aloituspaikkoja on tarjolla suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten. Yliopistoissa oli määrällisesti eniten hakijoita kauppatieteelliselle alalle, humanistiselle alalle sekä yhteiskuntatieteelliselle alalle. Ammattikorkeakouluissa eniten hakijoita oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä tekniikan ja liikenteen alan opintoihin.

Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi keskiviikkona 28.3. Kahden hakuajan aikana tarjolla oli yhteensä 49 700 aloituspaikkaa, mikä on suunnilleen saman verran kuin viime keväänä. Aloituspaikoista vähän yli puolet on ammattikorkeakouluissa.

Hakijoista 80 prosenttia tavoittelee ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa

Suurin osa yhteishaussa haettavana olleista koulutuksista on suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Näissä koulutuksissa korkeakouluilla on velvollisuus varata suuri osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Haussa mukana olleista paikoista vajaa 20 prosenttia on yliopistojen maisterikoulutuksissa ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksissa, joita ensikertalaiskiintiö ei koske.

Tänä keväänä kaikista hakijoista 80 prosenttia oli ensikertalaisia. Aloituspaikoista 63 prosenttia eli yhteensä 24 300 paikkaa on varattu ensikertalaisille. Viime vuonna ensikertalaisia hakijoita oli 82 prosenttia ja heille oli varattu 59 prosenttia aloituspaikoista.

Alojen välillä suuria eroja kilpailussa aloituspaikoista

Yliopistoissa kovin kilpailu aloituspaikoista on kuvataidealalla (26,2 hakijaa/aloituspaikka), teatteri- ja tanssialalla (19,6 hakijaa/aloituspaikka) sekä psykologiassa (18,3 hakijaa/aloituspaikka). Ammattikorkeakouluissa suhteellisesti vaikeinta on päästä opiskelemaan luonnontieteiden alaa (7,1 hakijaa/aloituspaikka), sosiaali-terveys- ja liikunta-alaa (5,6 hakijaa/aloituspaikka) sekä kulttuurialaa (5,1 hakijaa/aloituspaikka).

Vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alalla (2,8) ja yliopistojen teologisella alalla (3,0).

Valintojen tulokset julkistetaan kesäkuun loppuun mennessä

Seuraavaksi korkeakoulut tarkistavat hakemuksia ja järjestävät valintakokeita. Valintojen tulokset valmistuvat vaiheittain. Hakija voi saada tiedon opiskelupaikasta huhtikuun puolivälistä lähtien. Suurin osa tuloksista valmistuu kuitenkin vasta kesäkuun loppupuolella. Kaikkien valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.

Hakija voi seurata valintojen tilannetta Oma opintopolku -palvelussa. Opiskelijaksi hyväksytyt saavat automaattisesti tiedon valinnasta sähköpostilla.

Kannanotot

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen: Sivistystyönantajat osoittaa välinpitämättömyyttä henkilöstöstä ja opiskelijoista

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuva Jarkko Mikkonen

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen paheksuu Sivistystyönantajien päätöstä hylätä yliopistojen sovintoesitys.

– Sovintoesityksen hylkäys kertoo, kuinka vieraantunut yliopistojen ja yksityisen opetusalan työnantaja on henkilöstönsä tilanteesta. On selvää, ettei sovintoesityksen sisältö tule enää riittämään myöskään henkilöstölle, Luukkainen huomauttaa.

Työnantajan kaatama sovintoesitys oli Luukkaisen mielestä tasapuolisesti laadittu sekä työnantajan että työntekijöiden näkökulmasta. Sovittelija Janne Metsämäen ehdotus olisi kelvannut henkilöstöä edustaville JUKO:lle, Pardialle ja JHL:lle.

Työntekijät jättivät samalla sovittelijalle ja Sivistystyönantajille uuden lakkovaroituksen. Työt keskeytyvät seitsemässä yliopistossa ja niiden harjoittelukouluissa 14.3., ellei sitä ennen päästä sopuun.

Ensimmäisenä lakossa ovat Helsingin yliopisto ja sen kaksi harjoittelukoulua 28.2. Työt keskeytyvät kuudessa muussa yliopistossa 7.3.

Yksityisen opetusalan sovittelu jatkuu

OAJ:n jäsenistä myös yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat ovat edelleen vailla neuvottelutulosta. Koska sopua Sivistystyönantajien kanssa ei saavutettu neuvotellen, ratkaisua on jouduttu hakemaan lakonuhkien ja sovittelun tietä.

Ellei sopua työehdoista synny, yksityisen opetusalan lakko alkaa 5.3. viidessä Etelä-Suomen ammatillisessa oppilaitoksessa ja neljässä ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Lakko laajenee 12.3. viiteentoista helsinkiläiseen yksityiseen kouluun ja lukioon. Ylioppilaskirjoituksiin vaikuttaisi nyt myös yliopistojen yhteydessä toimivien harjoittelukoulujen lakko.

Luukkainen pelkää, että Sivistystyönantajien välinpitämättömyys heijastuu myös nuorten mahdollisuuksiin keskittyä rauhassa ylioppilaskirjoituksiin.

OAJ ei vaadi ylimääräistä

– Opettajat tuottavat työllään korkeaa osaamista maahamme. Ei ole mitään perustetta sille, että juuri tätä joukkoa kohdeltaisiin huonommin kuin muita palkansaajia. OAJ ja muut ammattiliitot eivät ole vaatineet ylimääräistä, vaan samantasoista ratkaisua kuin muillekin palkansaajille on sovittu. Tämä ei vaan käy Sivistystyönantajille.

Luukkainen muistuttaa, että OAJ ei lakkoja halua, eikä ole niihin pyrkinyt.

Myös yksityisen sosiaalipalvelualan piirissä työskenteleviä lastentarhanopettajia, päiväkodinjohtajia ja muuta päiväkotien henkilöstöä koskee lakonuhka 7.–8. maaliskuuta.

Yleiset Uutiset

Uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei pääse korkeakouluun – tulppa opiskelijavirrassa luo mielenterveysongelmia ja estää “Suomi maailman osaavin kansa” -tavoitteen toteutumista

Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta.

Itä-Suomen aluehallintovirasto esittää lausunnossaan, että korkeakouluasteen opiskelijapaikkoja lisätään selkeästi. Yleissivistävän toisen ja kolmannen asteen koulutuksen väliin on kehittynyt luonnollista opiskelijavirtausta ehkäisevä tulppa, joka aiheuttaa opiskelijoille mielenterveysongelmia sekä jarruttaa “Suomi maailman osaavin kansakunta 2020” -tavoitteen toteutumista.

On suuri ristiriita siinä, että samalla kun Suomen tavoitteena on olla “Maailman osaavin kansa 2020” ja nostaa koulutustasoa siten, että vuonna 2030 puolella 25 – 34-vuotiaiden ikäluokasta on korkea-asteen tutkinto, niin samaan aikaan uusista ylioppilaista peräti 70 prosenttia ei pääse jatko-opintoihin korkeakoulupaikkojen niukkuuden vuoksi. Tämä systeeminen ja epäviisas ongelma tulisi korjata.

Lukiolaisten kilpailu jaossa olevista korkeakoulupaikoista on kohtuuton ja luo täysin epätarkoituksenmukaista ahdistusta ja muita mielenterveyden häiriöitä lukiolaisissa. Kouluterveyskysely 2017 -selvityksen mukaan melkein viidesosa (18 %) lukiolaistytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Prässäävälle ja tulevaisuuden pelkoa aiheuttavalle lukio-opiskelulle on tehtävä jotain konkreettista. Suomi on jäänyt selvästi OECD-maiden keskiarvon alapuolelle korkeakoulutettujen osuudessa. Korkeakouluasteen opiskelijapaikkoja tulisi lisätä selkeästi.

Itä-Suomen aluehallintovirasto kiinnitti lausunnossaan huomiota myös koulutuksen saatavuuden turvaamiseen. Ydinkysymys on, miten valtiovalta aikoo tosiasiallisesti turvata uuden lukiolain pykälään neljä (4 §) kirjatun velvoitteen, että opetus- ja kulttuuriministeriö turvaa lukiokoulutuksen riittävän valtakunnallisen ja alueellisen saatavuuden. Itä-Suomen aluehallintoviraston mielestä asiassa tarvitaan tarkempaa ja konkreettisempaa sääntelyä tai ministeriön toimintaohjeita, jotka tulisi säätää lukiolaissa tai alemman asteisessa säädöksessä.

Opiskelijoille tulevien selkeiden etujen ja oikeusturvahyödyn vuoksi Itä-Suomen aluehallintovirasto kannattaa sitä, että jatkossa ylioppilastutkinnon kokeiden uusimiskertoja koskevista rajoituksista luovuttaisiin ja koulutuksen järjestäjälle säädettäisiin velvollisuus järjestää kokeet myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille.

Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisuudessaan (pdf, 129 kt)

Peruskoulu

Toisen kotimaisen kielen kokeiluun haki kuusi kuntaa

Kuusi kuntaa on hakenut kaikkiaan yhdeksälle peruskoululle lupaa osallistua kokeiluun, jossa koulut tarjoavat oppilailleen toisen kotimaisen kielen tilalla jonkin muun vieraan kielen opintoja. Kokeilu koskee 5. tai 6. luokan oppilaita, jotka aloittaisivat toisen kotimaisen kielen opiskelun 1.8.2018 alkavana lukuvuonna.

Lupaa hakivat Jämsä, Kaustinen, Pieksämäki, Rovaniemi, Savonlinna ja Ylöjärvi. Savonlinna on hakenut lupaa neljälle koululle, muut kunnat yhdelle.

Ruotsinkielisiltä perusopetuksen järjestäjiltä ei tullut yhtään hakemusta.

Hakemusten perusteella mahdollisuutta tultaisiin tarjoamaan yhteensä 486 oppilaalle. Yleisin hakemuksissa tarjottava kieli on venäjä. Valittavaksi tarjotaan myös espanjaa, ranskaa ja saksaa. Kielet vaihtelevat paikkakunnittain.

Kokeilu on osa syyskuussa 2016 käynnistynyttä Sipilän hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kieltenopetuksen lisääminen ja monipuolistaminen. Eduskunta sääti toteuttamista varten erillisen kokeilulain, joka tuli voimaan vuoden 2018 alusta.

Opetushallitus tekee ehdotuksen kokeiluluvan saajista opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka tekee päätökset luvan saajista kevään aikana.

Koulutustilastot

Peruskouluja toiminnassa 2 300 kappaletta, yhtenäiskoulujen osuus kasvussa

Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjärekisterin ja oppilaitosrekisterin tietojen mukaan vuoden 2017 lopussa oli toiminnassa 728 aktiivista koulutuksen järjestäjää ja 3 315 oppilaitosta, joissa opiskeli yhteensä 1,85 miljoonaa opiskelijaa. Peruskouluja oli toiminnassa 2 276 kappaletta, joista vuosiluokat 1–9 käsittäviä yhtenäiskouluja oli 19 prosenttia. Yhtenäiskoulujen osuus peruskouluista on kymmenessä vuodessa kasvanut 10 prosenttiyksikköä.

Peruskoulujen lukumäärä vuosiluokkatiedon mukaan 2008–2017:

Peruskouluja oli toiminnassa 2 276 ja niissä opiskeli yhteensä 539 600 oppilasta. Peruskouluasteen erityiskouluja oli 73 ja niissä oli 4 400 oppilasta. Peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen 72. Näistä alle 20 oppilaan oppilaitoksia oli 4, 20–49 oppilaan oppilaitoksia 23 ja vähintään 50 oppilaan oppilaitoksia 45. Eniten peruskouluja ja peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin Uudenmaan maakunnassa.

Peruskoulut ovat aiempaa useammin vuosiluokat 1–9 käsittäviä yhtenäiskouluja. Kymmenessä vuodessa vuosiluokat 1–6 käsittävien alakoulujen lukumäärä on vähentynyt 31 prosentilla, kun taas yhtenäiskoulujen määrä on kasvanut 56 prosentilla. Vuonna 2008 alakouluja oli 2 300 kappaletta, kun taas vuonna 2017 vastaava luku oli 1 589 kappaletta.

Koululaitoksen oppilaitokset ja opiskelijamäärät oppilaitostyypin mukaan 2017

Oppilaitostyyppi Oppilaitoksia Muutos edellisestä vuodesta 1) Opiskelijoita2)
11 Peruskoulut 2 276 -63 539 600
12 Peruskouluasteen erityiskoulut 73 -2 4 400
15 Lukiot 340 -2 109 500
19 Perus- ja lukioasteen koulut 41 28 100
21 Ammatilliset oppilaitokset 96 -3 179 100
22 Ammatilliset erityisoppilaitokset 6 5 100
23 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 26 -1 30 500
24 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset 20 -3 27 600
28 Palo-,poliisi- ja vartiontialan opp. 1 200
29 Sotilasalan ammatilliset oppilaitokset 6 ..
41 Ammattikorkeakoulut 25 -1 144 900
42 Yliopistot 14 157 800
43 Sotilaskorkeakoulut 1 1 000
61 Musiikkioppilaitokset 84 -1 64 100
62 Liikunnan koulutuskeskukset 14 9 000
63 Kansanopistot 73 -1 18 100
64 Kansalaisopistot 181 -3 464 400
65 Opintokeskukset 12 30 700
66 Kesäyliopistot 20 31 600
99 Muut oppilaitokset 6 400
Yhteensä 3 315 -80 1 846 100

 

Koulutuksen järjestäjiä oli 9 vähemmän kuin vuonna 2016. Koulutuksen järjestäjistä 47 prosenttia oli kuntia tai kuntayhtymiä, 6 prosenttia valtion yksiköitä ja 45 prosenttia yksityisiä. Loput 3 prosenttia koulutuksen järjestäjistä toimi Ahvenanmaan maakunnassa. Vuonna 2017 koulutuksen järjestäjärekisteriin lisättiin 7 uutta koulutuksen järjestäjää. Oppilaitoksia oli 80 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Vuoden 2017 ennakkotietojen perusteella tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskeli 1,29 miljoonaa opiskelijaa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen koulutustilastoihin. Aiheeseen liittyviä tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Esi- ja peruskouluopetus, Lukiokoulutus, Ammatillinen koulutus, Ammattikorkeakoulukoulutus, Yliopistokoulutus ja Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilastojen internet-sivuilla.

 

Lähde: Koulutustilastot.Tilastokeskus

Ylioppilastutkinto

Kevään ylioppilastutkinto alkaa äidinkielen tekstitaidon kokeella

Kevään 2018 ylioppilastutkinto käynnistyy maanantaina 12. helmikuuta äidinkielen tekstitaidon kokeella ja jatkuu keskiviikkona venäjän kielen pitkän ja lyhyen oppimäärän kuullunymmärtämiskokeilla. Tämän kevään jälkeen ei enää järjestetä erillisiä kuullunymmärtämiskokeita. Digitaalinen kielikoe suoritetaan yhtenä päivänä.

Kirjalliset kokeet alkavat 12. maaliskuuta, jolloin kirjoitetaan äidinkielen esseekoe sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -kokeet. Kevään 2018 tutkinnon päättää saamen äidinkielen koe keskiviikkona 28. maaliskuuta. Jatkossa molemmat äidinkielen kokeet suoritetaan muiden kirjallisten kokeiden yhteydessä.

Tutkintoon on ilmoittautunut kaikkiaan 40 894 kokelasta, noin 679 enemmän kuin keväällä 2017. Luvussa ovat mukana sekä tutkintoa suorittavat kokelaat että sellaiset kokelaat, jotka uusivat hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita tai täydentävät tutkintoaan. Kaikkiaan tehdään 128 168 koesuoritusta eri aineissa.

Digitaaliset kokeet 

Keväällä 2018 uusina digitaalisesti kirjoitettavina aineina tulee englanti, espanja, italia, portugali, latina ja biologia. Yhteensä 61 021 koesuoritusta tehdään digitaalisesti keväällä 2018. Keväällä 2019 koko tutkinto on digitaalinen, kun myös matematiikan koe digitalisoituu.

Digitaaliset kokeet suoritetaan kannettavilla tietokoneilla. Kone voi olla joko oppilaan oma, lainattu tai koulun. Kokeen käyttöjärjestelmä käynnistetään kokelaan tietokoneelle USB-tikulta. Käyttöjärjestelmä korvaa koneen oman käyttöjärjestelmän kokeen ajaksi. Koneen käyttöjärjestelmä ja kovalevy säilyvät muuttumattomina kokeen aikana. Koejärjestelmää on testattu ja harjoiteltu lukioissa laajasti keväästä 2015 alkaen.

Digitaalinen koe mahdollistaa uudentyyppisten aineistojen käytön, kuten liikkuvan kuvan ja äänen. Myös prosessikirjoittaminen helpottuu.

  • Syksyn koepäivät

(https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/koepaivat/kevaan-2018-koepaivat)

  • Syksyn 2016 ja 2017 ylioppilastutkintoon ilmoittautuneiden määrät kokeittain

(https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/stat/FB2018KT2001.pdf)

  • Ylioppilastutkinnon digitalisoitumisen aikataulu 2016-2019

(https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/aikataulu.pdf)

 

Yleiset Uutiset

Selvitys koulujen kesälomien siirron vaikutuksista valmistuu kevään aikana

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on käynnistänyt selvityksen koulujen kesälomien siirron taloudellisista vaikutuksista matkailuelinkeinolle.

– Nykyisillä loma-ajoilla annamme kilpailijamaillemme kilpailuvaltin. Koulujen alkaminen hiljentää kotimaanmatkailun jo elokuun alussa. Monet matkailupalvelut supistuvat ja osin sulkeutuvat juuri, kun ulkomaiset matkailijat Suomessa eniten liikkuvat. Sesongin pidentäminen loppupäästä olisi Suomen matkailuelinkeinolle ehdottoman tärkeää, Lintilä toteaa.

– Selvityksen tavoitteena on arvioida, kuinka suuri osa matkailutilinpidon esittämästä noin 14 miljardin matkailukysynnästä ajoittuu kesälomakaudelle, ja mikä vaikutus kesälomien siirtämisellä on matkailukysyntään, Lintilä kertoo.

Matkailu on merkittävä ja työllistävä elinkeino koko Suomessa. Se on myös yksi tulevaisuuden kasvualoista. Koulujen kesälomien siirtoa on selvitetty aiemminkin, mutta ei matkailun edistämisen tai kansantalouden näkökulmasta.

– Asialla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Mahdolliset loma-ajan muutokset vaativat tarkan pohdinnan ja siihen liittyvien asioiden perkaamisen. Toivonkin asiasta käytävän avointa julkista keskustelua, Lintilä painottaa.

Koulujen loma-aikojen muuttaminen on ollut matkailun edunvalvojien yksi tavoitteista jo vuosikymmeniä. Asia on nostettu esille muutaman vuoden välein, sen kuitenkaan etenemättä. Rekisteröityjä ulkomaisia majoitusvuorokausia oli viime vuoden (2017) elokuussa reilut 750 000 vuorokautta, toiseksi eniten heinäkuun jälkeen (794 679 vuorokautta).

Selvitys valmistuu kevään aikana.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ edellyttää korjauksia aktiivimalliin

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ katsoo, että työttömyysturvan aktiivimallia pitää korjata niin, että se paremmin vastaa koulutettujen työntekijöiden työllistymistarpeisiin. OAJ:n hallitus linjasi tänään, että OAJ ei järjestönä osallistu aktiivimallia vastustavaan poliittiseen mielenilmaukseen. Yksittäiset jäsenet voivat vapaa-ajallaan halutessaan osallistua mielenilmaukseen 2.2.2018.

OAJ:n mielestä aktiivimalli ei juurikaan edistä työttömien korkeasti koulutettujen työllistymistä. Opetusalalla tyypillisiin lyhyisiin kesäajan työttömyysjaksoihin aktiivimallilla ei kuitenkaan olisi vaikutusta. Työttömyysturvan omavastuuajan lyhenemisestä on hyötyä niille, joita kohtaa lyhytaikainen, kertaluonteinen työttömyys.

Opetusalalla on myös tilanteita, joissa työn tiedetään jatkuvan, mutta esimerkiksi kesäajan työttömyyden jälkeen vasta myöhemmin syksyllä. Tällöin vaatimukset aktiivisuuden osoittamisesta eivät olisi tarkoituksenmukaisia.

OAJ:n mielestä omatoiminen työnhaku pitää lisätä aktiivimalliin kriteeriksi, jolla työtön voisi välttyä työttömyysturvan leikkaukselta. Myös työttömän omaehtoinen opiskelu pitäisi sallia nykyistä vapaammin silloin, kun se edistää työllistymistä. Aktiivimalliin olisi OAJ:n mielestä sisällytettävä myös muut kuin työvoimaviranomaisen järjestämät työllistymistä edistävät palvelut.