Suomen Lukiolaisten Liitto

Selvitys: Lähes kolmannes lukiolaisista kokee jatkuvaa uupumusta

2017-05-31 15_02_42-opo-nettiin.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) vaatii uudistuksia lukiolaisten opinto-ohjaukseen. Liiton julkaiseman tuoreen Rakas, kamala opo – lukiolaisten kokemuksia opinto-ohjauksesta selvityksen mukaan lukiolaiset kokivat opiskelu- ja ajanhallintataidoissaan olevan puutteita. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti kokevansa jatkuvaa uupumusta opintoihin liittyvästä työmäärästä. Opiskelutekniikkaan sekä ajanhallintaan toivottiinkin lisää ohjausta erityisesti opintojen alkuvaiheessa.

 – Toimiva opinto-ohjaus tukee lukiolaista koko opintopolun ajan, ensimmäisistä kurssivalinnoista jatko-opintojen kynnykselle. Opinto-ohjaus on myös merkittävässä roolissa monessa koulutuspoliittisessa uudistuksessa – silti sen kehittäminen on jäänyt paitsioon. Ehdotamme käynnistettäväksi valtakunnallisen opinto-ohjauksen kehittämisohjelman ja vaadimme päättäjiä turvaamaan opinto-ohjauksen riittävät resurssit. Yhdellä opinto-ohjaajalla tulisi olla enintään 200 ohjattavaa, vaatii Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Selvitys käsittelee opiskelijoiden kokemuksia lukioaikaisesta opintojen ohjauksesta suhteessa ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin, jatkokoulutusmahdollisuuksiin sekä yleisiin hyvinvointitekijöihin. Kyselyyn vastasi 3203 opiskelijaa, ja se toteutettiin sähköisesti loppusyksystä 2016.

Selvityksen löytää kokonaisuudessaan SLL:n verkkosivuilta: 

http://lukio.fi/lukio.fi/wp-content/uploads/2015/04/opo-nettiin.pdf

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ tiedottaa: Luukkainen vaatii ohjelmaa opettajien palkkojen nostamiseksi

vOUouFGP

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan peruspalkkoja pitää korottaa sadoilla euroilla. Näin vaatii OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, jonka mielestä opetusalan palkkaus ei vastaa läheskään työn vaativuutta eikä opettajien korkeaa koulutustasoa.

– Ensi syksynä uusista sopimuksista neuvotellaan näillä näkymin liittokohtaisesti. Julkinen sektori ja sen suurena ryhmänä opettajat ja lastentarhanopettajat lähtevät turvaamaan palkkakehitystä takamatkalta. Palkankorotukset ovat olleet pyöreä nolla, lomarahoja on leikattu, eikä paikallinen sopiminen tuo todellisuudessa mitään lisää, toisin kuin yksityisellä sektorilla. Kenelläkään maisteritason tutkinnon suorittaneella ei edes lähtöpalkka saisi olla alle 3 000 euroa.

– Samalla työmarkkinoilla on keskusteltu palkkamallista. Julkista sektoria on tarkasteltu tällöin vain menoeränä muistamatta lainkaan sen merkitystä yhteiskunnan osaamisen, innovaatioiden, pääoman kasvun sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden tuottajana. Koko keskustelun sävyä on muutettava. Poliittisen eliitin ja elinkeinoelämän on näytettävä tässä esimerkkiä,  Luukkainen vaatii.

– Julkisalojen pääosin naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä on todellisuudessa lähes mahdoton korjata, jos palkankorotusvara määriteltäisiin esimerkiksi pelkästään vientiteollisuuden palkanmaksuvaran mukaan. Yksityisaloilla palkkaliukumat tuovat palkkakehitystä myös alhaisten sopimuskorotusten vuosina, kun taas julkisella sektorilla liukumien merkitys on ylipäätään vähäinen. Palkankorotusvaraan onkin sisällyttävä mahdollisuus korjata erilaisia vääristymiä. Tästä syystä tarvitaan myös selkeä palkkaohjelma tilanteen korjaamiseksi.

– Esimerkiksi työmäärää opetusalalla on lisätty jo pidemmän aikaa, mutta palkkataso ei ole kuitenkaan korjaantunut, pikemminkin päinvastoin, Luukkainen toteaa.

– Koulutetut ryhmät saattavat joutua tehostamaan vaatimuksiaan työtaistelutoimin lähivuosien palkkaneuvotteluissa, elleivät oikeutetut vaatimuksemme saa riittävää todellista ja konkreettista vastakaikua. Siihen pitää opettajillakin olla tarvittaessa valmius.

Luukkainen muistuttaa, että työntekijät osallistuivat kansantalouden kohentamistalkoisiin ja työpaikkojen turvaamiseen kiky-sopimuksella. Kun talous on taas alkanut kasvaa, palkansaajaa kiinnostaa, kuinka ostovoima turvataan.

Olli Luukkainen puhui Opetusalan Ammattijärjestön valtuuston kevätkokouksen avajaisissa. OAJ:n valtuusto on koolla 11.–12.5. Helsingissä, ja se keskustelee muun muassa neuvottelutavoitteista.  Opettajien sopimukset ovat voimassa pääosin tammikuun loppuun 2018. OAJ:n jäsenmäärä on yli 120 000.

Koulumaailma

TUTKIMUS: Pinnaamiseen pitää aina puuttua

tuomovirtanen

Tuomo Virtanen, kuvaaja Martti Minkkinen

Tutkijatohtori Tuomo Virtanen tutkii yläkoululaisten kiinnittymistä ja kiinnittymättömyyttä koulutyöhön. Hän hämmästelee sitä, kuinka vähän Suomessa keskustellaan pinnaamisesta, vaikka se on merkityksellistä nuoren koulunkäynnin ja tulevaisuuden kannalta. Virtanen työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa.

Vuonna 2012 kansainvälisen Pisa-mittauksen mukaan Suomessa oltiin oppilaan itse raportoimassa kokonaisen koulupäivän pinnaamisessa hieman yli pohjoismaisen tason, noin 10 prosentissa. Kansallisen Kouluterveyskyselyn mukaan taso on pysynyt viime vuosina samana.

– Pinnaamiseen pitää aina puuttua, Virtanen korostaa. Aiheettomat poissaolot ovat jo äärimmäinen merkki jostain paljon syvällisemmästä ongelmasta. – Taustalla voi olla oppimisen ongelmia, kiusaamista tai välinpitämättömyyttä, Virtanen luettelee. Syyt pinnaamiselle vaihtelevat paljon.

Yläkoululaisella on koulutyössä kolme tärkeää magneettia, jotka kiinnittävät nuoren kouluun ja oppimiseen. Merkityksellisiä ovat niin tunteet, kognitiot kuin toimintakin. Pinnaaminen osoittaa, että vetovoima on höltynyt joissakin näistä kohdista.

Käyttöön otettu ilmiölähtöinen opintosuunnitelma on osaltaan tärkeä koulukiinnittymisen kannalta. Kokonaisvaltainen opiskelu puree oletettavasti erityisesti niihin oppilaisiin, joilla on kognitiivinen lähestymistapa kouluun.

Suhteet opettajiin ja toisiin oppilaisiin ovat myös erittäin merkityksellisiä. Tutkimuksissa on todettu, että oppilaat, jotka pitävät opettajistaan ja joiden työskentely opettajien kanssa on mutkatonta, yltävätparempiin tuloksiin kuin ne, joilla suhteet opettajiin ovat ongelmallisia.

Mutta entäpä ne, joita kiinnostaa lukemista ja laskentoa enemmän vaikkapa mopojen rassaus?
– Suomalaisen koulun erityisyys piilee käden taitojen opettamisessa. Käsityö ja kotitalous ovat muiden maiden kouluissa usein tuntemattomia oppiaineita. Kiitos Uno Cygnaeuksen, meillä on tarjota myös käden taidoista kiinnostuneille vetonauloja kouluissa, Virtanen huomauttaa.

Pinnaamisen taustalla olevat syyt täytyy aina selvittää. Yläkoulussa luokanvalvoja on tässä avainasemassa. – Jos huolestunut huoltaja miettii, miten menetellä, niin luokanvalvojaan yhteyttä ottamalla asia lähtee etenemään, Virtanen neuvoo. Oppilashuolto on seuraava aste. Se voi olla yksilökohtaista ja yhteisöllistä.

Ihanneoppilaalle koulunkäynti on merkityksellistä, kiinnostavaa ja mielekästä. Hän on ahkera tekemään ja kokee oppimisen iloa. Koulukiinnittymisessäkin voidaan mennä ääripäähän. Pieni kriittinen etäisyys kouluun ja oppimiseen kannattaa säilyttää, ettei elämä pyöri pelkästään kouluasioiden ympärillä.

Väitös

Väitöstutkimuksen mukaan ylemmät AMK-tutkinnot tarjoavat osaamista mutta eivät kilpailukykyä

ojala_kristiina

KM Kristiina Ojala on syntynyt vuonna 1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Raumanmeren lukiossa 1991. Ojala suoritti korkeakoulututkintonsa (KM) Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000. Väitöksen alana on kasvatustiede. Ojala työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

KM Kristiina Ojalan väitöskirja tarkastelee YAMK-tutkintojen merkitystä ja hyötyjä työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Tutkimuksen mukaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat yliopistokoulutuksesta erottuvia ja työelämälähtöisen osaamisen ja osaajien merkittäviä tuottajia, mutta eivät kuitenkaan ole työmarkkinoilla kilpailukykyisiä. Väittelijän mukaan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat myös, että YAMK-tutkinnon suorittaneiden tohtoroitumisväylästä tulisi käydä keskustelua.

KM Kristiina Ojala tutki väitöskirjatyössään YAMK-tutkintojen merkitystä ja hyötyjä työmarkkinoilla sekä korkeakoulujärjestelmässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, millainen tutkinnon kilpailuasetelma työmarkkinoilla on suhteessa yliopistolliseen maisterin tutkintoon. Ojalan aineisto koostui YAMK-tutkinnon suorittaneille (N=1274) ja heidän työnantajilleen (N=78) suunnatuista kyselyistä.

Tutkimuksesta selviää, että tutkinto tarjoaa tutkinnon suorittaneille monipuolisesti osaamista ja työelämävalmiuksia asiantuntijuuteen. Asiantuntijuusosaamisen lisäksi tutkinnosta saadaan esimerkiksi tutkimusosaamista, avarakatseisuutta, työn- ja ajanhallintaa sekä yhteistyö- ja verkostosuhteita.

Tulokset osoittavat myös, että tutkinnon suorittaneet hyötyvät tutkinnosta eniten työpaikkakohtaisen osaamisen kasvulla.

‒ Tällainen osaaminen toteutuu konkreettisimmin tutkinnossa toteutettavan opinnäytetyöskentelyn yhteydessä kumpuavien työpaikkakohtaisten kehittämishaasteiden ja -tarpeiden, näihin vastaamisen ja toteutuvan uuden osaamisen rakentamisen kautta, Ojala sanoo.

Ojalan mukaan tulokset kertovat työelämälähtöisesti rakennetun koulutuksen onnistumisesta.

‒ Oletettavasti tutkinnosta saatu työssä hyödynnettävä osaaminen näin myös lisää tutkinnon suorittaneiden ja heidän työnantajiensa tyytyväisyyttä tutkintoon sekä siihen satsattuun aikaan, jolloin tutkinto tavallaan palkitsee siihen kytköksissä olevat henkilöt ja organisaatiot.

Työnantajat suhtautuvat varautuneesti YAMK-tutkintoon

Väitöstutkimuksen mukaan YAMK-tutkintoa ei kuitenkaan edelleen tunneta kovin hyvin opiskelijoiden keskuudessa eikä työmarkkinoilla. Tutkinto ei myöskään ole saanut tavoiteltua arvostusta, vaan se on jäänyt perinteisesti vahvaa statusta kantavan maisteritutkinnon varjoon. Tulokset osoittavat, että työnantajat eivät näe YAMK-tutkinnon vastaavan maisterin tutkintoa ja suhtautuvat varautuneesti tutkinnon tuottamaan osaamiseen ja kilpailukykyyn suhteessa maisteritutkintoon.

‒ Todennäköisesti maisteritutkinnolla oletetaan olevan tietynlaisia haluttuja ja arvostettavia ominaisuuksia, joita YAMK-tutkinnolla ei ole. Tämä tutkinnon viestimä signaali vaikuttanee työnantajien rekrytointipäätöksiin ja käsityksiin tutkinnosta suhteessa YAMK-tutkintoon, Ojala sanoo.

Tulokset osoittavat myös, että tutkinnon suorittaneet kokevat tutkinnolla olevan heikko kilpailukyky suhteessa maisterin tutkinnon suorittaneisiin. Tutkinnosta saadaan myös vähän hyötyä kilpailukyvyn lisääntymisen ja uralla etenemisen osalta.

‒ Koulutustason parantumisen kautta tutkinto ei siten kovin hyvin tuo tutkinnon suorittaneille markkina-arvon ja sitä kautta työmarkkina-aseman kohoamista. Näyttäisikin siis siltä, että YAMK-tutkinto ei kasvata inhimillistä pääomaa niin, että se tällä tavalla kovin hyvin realisoituisi työmarkkinoilla.

Kilpailukyvyn sijaan YAMK-tutkinto näyttää tarjoavan tutkinnon suorittaneille, erityisesti suhteessa maistereihin, enemmän osaamista, joka vastaa työelämän edellytyksiä ja tarpeita.

Väittelijän mukaan tämä osoittaa sen, että YAMK-tutkinnolla on oma asemansa työelämän tarpeisiin vastaavan osaamisen tuottajana työmarkkinoille. Ojala kuitenkin huomauttaa, että tätä osaamista ei arvosteta yhtä paljon kuin maisterin tutkinnon tuottamaa osaamista.

‒ Ammattikorkeakoulujen tulisikin erityisesti ylläpitää tiukkoja ja korkeaa motivaatiota kartoittavia opiskelijoiden valintakriteereitä sekä tehostaa tutkinnon laadukasta ja vaativaa opetustasoa. Tämän kautta mahdollistuisi tutkinnon aseman vahvistaminen työmarkkinoilla erityisesti niiden potentiaalisten työnantajien osalta, jotka ovat todennäköisimpiä YAMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytoijia. Mikäli myös työnantajat tuntisivat paremmin YAMK-tutkinnon, lisäisi se epäilemättä sekä tutkinnon suorittaneiden kilpailukykyä työmarkkinoilla että tutkinnon arvostusta ja sen investointiarvoa.

Tutkinto muodostaa yhdenlaisen umpiperän

Väitöstutkimuksen mukaan YAMK-tutkinto muodostaa eräänlaisen umpiperän, koska tutkinnosta ei ole joustavaa väylää tohtorikoulutukseen.

‒ Osa vuosittain valmistuvista YAMK-tutkinnon suorittaneista on kiinnostunut tohtoritutkinnosta, ja valmistuneiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tässä mielessä myös paine ammatillisiin tohtoritutkintoihin kasvaa.

‒ Tohtorikoulutuksen toteuttaminen on perusteltua koulutuksellisten umpiperien poistamisella ja jatkokoulutusmahdollisuuksien toteuttamisella, jotka esimerkiksi olivat YAMK-tutkintojen vakinaistamisen perusteita. Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön lisäämistä. Voisiko tässä tapauksessa sektoreiden välinen yhteistyö luoda joustavampia mahdollisuuksia YAMK-tutkinnon suorittaneiden tohtoreiksi kouluttautumiseen yliopistosektorilla, Ojala kysyy.

Ojalan mukaan suomalaiseen koulutusperinteeseen nivoutuvan koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta YAMK-tutkinnon suorittaneille tulisi luoda joustava väylä tohtoritutkintoon.

‒ Tällöin saataisiin hyötykäyttöön myös se osaamispääoma, jota nämä ammatilliset tohtorit tuottaisivat työelämälle ja yhteiskunnalle. Todennäköisesti tohtorikoulutus myös vahvistaisi ammatillisen koulutuksen statusta.

***

KM Kristiina Ojala esittää väitöskirjansa Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.5.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Tapio Varmola (Seinäjoen ammattikorkeakoulu) ja kustoksena professori Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä https://www.doria.fi/handle/10024/134665

Itä-Suomen yliopisto

Lukivaikeuksiset oppilaat jäävät peruslukutaidossaan ikätovereistaan jälkeen erityisopetuksesta huolimatta

child-and-book

Oppilaiden, joilla on lukivaikeuksia, lukutaito jää kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana saadusta erityisopetuksesta huolimatta merkittävästi ikätovereiden tasoa alhaisemmaksi. Jos oppilaalla on lukivaikeuden lisänä muita oppimisvaikeuksia, myöskään kirjoitustaidon taso ei saavuta ikätovereiden tasoa kahden vuoden kuluessa. Nämä Itä-Suomen yliopistossa toteutetun seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin European Journal of Special Needs Education -lehdessä.

– Tulokset antavat aiheen pohtia sekä opettajien koulutusta että olennaisen perustaidon oppimiseen suunnattuja tukiresursseja kouluissa, tiivistää erityispedagogiikan professori Leena Holopainen tuloksia.

Positiivista tutkimustuloksissa oli se, että kaksi kolmasosaa niistä oppilaista, joilla lukemis- ja kirjoittamistestitulokset olivat selvästi ikätovereita heikompia, saivat osa-aikaista erityisopetusta noin kerran viikossa ensimmäisen ja toisen luokan ajan.

– Toisaalta kolmannes oppilaista sai tukea vain joko ensimmäisellä tai toisella luokalla, ja tuen määrä oli keskimäärin alle 30 tuntia lukuvuodessa.

Etenkin jos lukioppilaalla oli lisänä muita oppimisvaikeuksia, lukutaidon tasoero oli erityisen suuri ja ero kasvoi entisestään kahden vuoden kuluessa verrattuna muihin ikätovereihin.

– Voidaan siis perustellusti kysyä, kohtaavatko erityisopetukset sisällöt ja opetusmenetelmät oppilaiden tarpeita. Eli onko meillä riittävästi sellaisia osaavia erityisopettajia, jotka osaavat opettaa lukivaikeuksisia oppilaita.

Holopaisen mukaan olisi myös aiheellista pohtia, miten lukiopetus saataisiin järjestettyä kouluissa niin, että kaikki sitä tarvitsevat oppilaat voitaisiin saada riittävän tehokkaan tuen piiriin myös ensimmäisen kouluvuoden jälkeen.

– Kehityksellisiä lukivaikeuksia on noin 10–15 prosentilla alakouluikäisistä. Lukivaikeuksisten oppilaiden tunnistaminen ja laadukkaan lukiopetuksen järjestäminen mahdollisimman varhain on olennaista sekä lukivaikeuden voittamisessa että ennaltaehkäistäessä lukivaikeuden aiheuttamia muita oppimiseen ja opiskeluun liittyviä ongelmia.

The role of part-time special education supporting students with reading and spelling difficulties from grade 1 to grade 2 in Finland, Leena Holopainen, Noona Kiuru, Minna Mäkihonko & Marja-Kristiina Lerkkanen. (linkki)

 

Taideyliopisto, Yhteistoimintaneuvottelut

Taideyliopisto aloittaa hallintoa ja palveluja koskevat yt-neuvottelut

taideyliopisto_x_screen_black

Taideyliopisto käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on sopeuttaa yliopiston toimintaa ja uudistaa palveluorganisaatiota siten, että Taideyliopiston toiminta voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Yliopistolle muodostuu 4,5 miljoonan euron rahoitusvaje vuoden 2020 loppuun mennessä. Vaje johtuu siitä, että yliopiston perusrahoitus vähenee samalla, kun kulut kasvavat.

Kustannussäästöistä 1,5 miljoonaa euroa katetaan karsimalla kuluja, lisäämällä ulkopuolista rahoitusta ja hyödyntämällä sijoitustoiminnan tuottoja. Pitkäjänteisellä strategisella henkilöstösuunnittelulla ja toiminnan fokusoinnilla vuoteen 2020 mennessä voidaan säästää 1,2 miljoonaa euroa.

Nyt käynnistyvillä yt-neuvotteluilla tavoitellaan 1,8 miljoonan euron säästöjä hallintoa ja palveluita selkeyttämällä. Tavoitteena on palvelutoiminnan uudelleenorganisointi ja tehostaminen hyödyntämällä kolmen akatemian yhdistymisen mahdollistamat synergiat ja poistamalla päällekkäisyydet.

Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on yliopiston hallintoa ja palveluja tuottava muu henkilöstö eli noin 340 henkilöä. Neuvottelut eivät koske opetus- ja tutkimushenkilöstöä tai tuntiopettajia. Alustavien arvioiden mukaan irtisanomisia on enintään 30.

Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään mm. lähitulevaisuuden taloudellista toimintaympäristöä ja sen vaikutuksia, palveluiden organisoitumista sekä vaihtoehtoisia säästökohteita. Tavoitteena on yhteisesti etsiä ratkaisuja ja vaihtoehtoja mahdollisille henkilöstövaikutuksille.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Oppilaan tuki ei toteudu perusopetuksessa lain mukaisesti

school-books

Peruskoulun oppilaat saavat lakisääteistä oppimisen tukea epätasa-arvoisesti ja tuki jää osin kokonaan toteutumatta lainsäädännön tarkoittamalla tavalla. OAJ:n selvityksen mukaan raha ratkaisee oppilaan tuen, eikä niinkään tuen tarve.

Opetusalan Ammattijärjestö selvitti jäsenkyselyssään ns. kolmiportaisen tuen toimivuutta. Perusopetuksessa siirryttiin yleis- ja erityisopetuksen jaosta kolmiportaisen tuen malliin vuonna 2011. Sen jälkeen on kymmeniä erityiskouluja ja -luokkia lakkautettu. Erityisen tuen oppilaan tarvitseman tuen oli tarkoitus siirtyä oppilaan mukana lähikouluun.

– Erityisen tuen oppilaista vain 66 prosenttia saa erityisopetusta tarpeen mukaan. Lähes 20 prosenttia saa erityisopetusta vain harvoin tai ei koskaan. Moni tarvitsisi oppimisensa tueksi pientä opetusryhmää, mutta vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta sai opiskella pienissä ryhmässä, kun he sitä tarvitsivat, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.

OAJ:n kyselyn mukaan koulun resurssit vaikuttavat suuresti siihen, kuinka kolmiportainen tuki toteutuu. Mitä puutteellisemmat voimavarat koululla on, sitä kehnommin kolmiportainen tuki näyttää toimivan. Vastaajista 34 prosenttia piti oppilaan tuen resursseja puutteellisina ja vain kolme prosenttia vastaajista katsoi, että resurssit ovat riittävät.

– Noin viidesosa vastaajista arvioi, että kolmiportainen tuki toimii heikosti tai erittäin heikosti. Toisessa ääripäässä viidesosan mielestä kolmiportainen tuki toimi hyvin tai erinomaisesti. Näin oli tilanne silloin, kun resurssit olivat kunnossa. Erot ovat siis räikeät. Koulutuksen tasa-arvon ja lapsen edun toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että kaikilla kouluilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea, Luukkainen painottaa.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa isoimmat ongelmat

Osa-aikainen erityisopetus toimii OAJ:n selvityksen mukaan tukimuodoista heikoimmin. Vastaajista peräti 70 prosenttia katsoi, että tehostetun tuen piirissä olevien oppilaiden osa-aikainen erityisopetus on resursoitu riittämättömästi.

– Opettajat kritisoivat myös turhauttavaa byrokratiaa. He laativat tunnollisesti pedagogisia asiakirjoja ja esittävät niissä, millaista tukea oppilas tarvitsee, mutta opettajien asiantuntevista arvioista ei välttämättä seuraa mitään, kun talous sanelee tuen saantia, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen hämmästelee.

OAJ pitää välttämättömänä, että lainsäädäntöä kehitetään niin, että se turvaa tuen jatkossa kaikille oppilaille. Järjestö esittää muun muassa, että oppilaalla olisi lailla säädetty oikeus pienryhmään. Muissa toimenpide-ehdotuksissaan OAJ vaatii riittäviä resursseja oppilaan tuen järjestämiseksi sekä opettajalle käytännön mahdollisuuksia tuen antamiseen paisuneen lomakebyrokratian sijaan. Tutustu OAJ:n ehdotuksiin osoitteessa www.oaj.fi -> Oppimisen tukipilarit

OAJ:n kyselyyn vastasi 564 opettajaa ja rehtoria.

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Työryhmä ehdottaa uudistuksia ylioppilastutkintoon

2017-04-18 13_14_28-OKM16_2017.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää uudistuksia ylioppilastutkintoon. Reaaliaineissa suoritettaisiin vastaisuudessa joko kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Kokeiden kestoa esitetään lyhennettäväksi neljään tuntiin ja äidinkielen koe muutettaisiin kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi. Suullinen kielitaidon koe tulisi osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Työryhmä luovutti esityksensä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle 18.4.

Työryhmän ehdotusten lähtökohtana on ollut vahvistaa ylioppilastutkintoa lukion päättötutkintona ja tutkinnon hyödynnettävyyttä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa tulevina vuosina.

Työryhmä ehdottaa muutettavaksi nykyistä ylioppilastutkinnon rakennetta siten, että kokeeseen osallistuvan olisi nykyisen yhden reaaliaineen kokeen asemasta suoritettava jatkossa joko kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Työryhmän mukaan uudistus mittaisi nykyistä paremmin lukion opintoja ja myös kannustaisi opiskelijoita opiskelemaan monipuolisesti lyhyitä kieliä ja reaaliaineita. Ehdotus kannustaisi opiskelijoita myös matematiikan ja toisen kotimaisen kielen kirjoittamiseen.

Suullisen kielitaidon koe tulisi osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Kokeen toteutuksessa hyödynnetään kehittyvää teknologiaa. Suullinen kielitaito on tärkeä osa kielten opetusta ja suullisen kielitaidon arvioinnin käyttöönotto ylioppilaskokeissa antaa kokelaille mahdollisuuden näyttää osaamistaan laajemmin. Käyttöönottoa tulee testata ja uudistuksen vaikutuksia arvioida kokelaiden, opettajien, koulujen, koulutuksen järjestäjien ja ylioppilastutkintolautakunnan kannalta ennen toimeenpanoa.

Kokeiden kestoa esitetään lyhennettäväksi neljään tuntiin ja äidinkielen koe muutettaisiin kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi. Koeajan lyheneminen edellyttää, että kokeiden rakenne, sisältö ja laajuus mitoitetaan uuteen kestoon. Työryhmän mukaan koeajan lyhentämistä puoltavat kokeiden muuttaminen sähköiseen muotoon sekä kokelaiden kokeman paineen ja stressin vähentäminen.

Työryhmä esittää joustavuuden lisäämistä tutkinnon suorittamisessa. Työryhmä ehdottaa luopumista nykyisestä käytännöstä, jossa kokeet erotellaan sitovasti pakollisiin ja ylimääräisiin jo ilmoittautumisen yhteydessä. Ehdotuksen mukaan hylättyjä kokeita voisi uusia nykyisen kahden kerran sijaan kolme kertaa ja että hyväksytyn kokeen voisi uusia jatkossa nykyisen yhden koekerran sijaan kaksi kertaa. Kokeiden uusimismahdollisuuksien lisääminen vähentäisi hylätyn kokeen kompensaatiotarvetta, jota ehdotetaan poistettavaksi.

Työryhmä teki myös lukuisia muita ehdotuksia tutkinnon kehittämiseksi sekä luotasi pidemmän ajan kehittämismahdolllisuuksia.

Työryhmän esitykset lähetetään laajalle lausuntokierrokselle koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden, opettajien ja muiden sidosryhmien lausuttavaksi.

– Ylioppilastutkinto on arvostettu ja tärkeä. Asiantuntijaryhmän ehdotukset etenevät lausuntokierroksella, ja palautteen jälkeen on päätösten aika. Korkeakoulut lisäävät ylioppilastutkinnon hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa, joten ylioppilaskokeen uusimisen mahdollisuuksien lisääminen on tärkeää. Tulevaisuuden työelämässä sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa. Suulliset kokeet olisivat luonteva kehitysaskel. Suullisen kielitaidon testaaminen ohjaisi lukio-opetusta vahvistamaan opiskelijoiden käytännön kielitaitoa, kansainvälistymisen valmiuksia ja rohkeutta käyttää kieltä, Grahn-Laasonen sanoo.

Gaudeamus igitur – ylioppilastutkinnon kehittäminen (pdf)

Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto hakee uutta rehtoria

12360312_10156324793775427_6557011263115986755_n

Avoin haku yliopiston seuraavan rehtorin nimittämiseksi on käynnistynyt. Myös yhteisöltä toivotaan ehdotuksia sopivista kandidaateista.

Aalto-yliopiston rehtoriksi haetaan visionääristä akateemista johtajaa, joka toimii yliopiston lähettiläänä yhteistyössä yritysten ja yhteiskunnan kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Myös vahva opiskelijalähtöisyys sekä yliopiston monialaisuuden ja aktiivisen yrittäjyystoiminnan edistäminen ovat tehtävässä keskeisiä.

”Etsimme innostavaa johtajaa, joka yhdessä koko Aalto-yhteisön ja sidosryhmien kanssa toteuttaa kunnianhimoista visiotamme innovatiivisen yhteiskunnan rakentamiseksi”, sanoo Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila.

Uuden rehtorin rekrytoinnissa hyödynnetään sekä avointa hakua että suorahakua. Aalto-yliopisto toivottaa tervetulleiksi myös yhteisön ja sidosryhmien ehdotukset sopiviksi kandidaateiksi. Haku on avoinna 7.5.2017 saakka. Rehtori nimitetään viisivuotiskaudeksi.

Rekrytointiprosessista ja kandidaattien etsinnästä vastaa hakukomitea, jossa ovat mukana hallituksen jäsenet Anne Brunila, Mikko Kosonen ja Susanna Pettersson, professorit Risto Nieminen, Matti Keloharju ja Martti Raevaara, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Joona Orpana sekä sidosryhmien edustajana Risto Siilasmaa. Yhteistyökumppanina rekrytointiprosessissa toimii korkeakoulusektorin johtava kansainvälinen rekrytoinnin asiantuntija Perrett Laver.

Aalto-yliopiston nykyinen rehtori Tuula Teeri jättää tehtävänsä lokakuun lopussa siirtyessään Kungliga Ingenjörsvetenskapsakademien (IVA) toimitusjohtajaksi. Yliopiston johtosäännön mukaisesti provosti llkka Niemelä hoitaa rehtorin tehtäviä siirtymäkauden ajan heinäkuun alusta lukien rehtori Tuula Teerin jäädessä lomalle.

Lue lisää:

Työpaikkailmoitus (aalto.fi)

Oulun yliopisto

Pitkä matematiikka on pääsylippu yliopistoon ja tulevaisuuden ammatteihin

abit2017

Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian kirjoittaneista ylioppilaista noin 90% pääsee opiskelemaan yliopistoon. Ratkaisevat ainevalinnat tehdään lukion alussa, noin 16-vuotiaana. Valinnoilla on huomattava vaikutus lukiolaisen omaan elämänuraan ja lopulta koko Suomen elinkeinoelämään.

Oulun yliopiston AVAIN-tutkimusryhmä tutkii lukion oppiainevalintojen ja yliopistoon pääsyn yhteyttä perustuen valtakunnalliseen aineistoon vuosilta 2013-2015. Ylioppilaista noin kolmannes kirjoittaa pitkän matematiikan ja alustavien tulosten mukaan heistä noin 90% pääsee yliopistoon. Suurin merkitys pitkällä matematiikalla on tekniikan, lääketieteen, luonnontieteiden, terveystieteiden ja hyvinvoinnin sekä tietotekniikan aloilla (97-67% yliopistoon valituista). Myös kemian ja fysiikan kirjoittajista noin 90% pääsee yliopistoon.

– Pitkän matematiikan kirjoittaminen edistää selkeästi todennäköisyyttä päästä yliopistoon opiskelemaan ja merkitys näkyy kaikilla aloilla, professori Jouni Pursiainen Oulun yliopistosta kertoo.

Matemaattisen ajattelun osaajia tarvitaan lisää

Pitkän matematiikan valitsematta jättäminen kaventaa merkittävästi valinnan mahdollisuuksia toisen asteen opintojen jälkeen ja myöhemmin ammatinvalinnan mahdollisuuksia. Lukiolaisten ainevalinnat eivät kohtaa yliopistojen ja elinkeinoelämän tarpeita. Esimerkiksi Tivian selvityksen mukaan vuonna 2020 Suomesta puuttuu ainakin 15 000 ohjelmistoammattilaista.

– Digitalisaatio ja muut globaalit megatrendit muuttavat merkittävästi työelämää. Matemaattisen ajattelukyvyn rinnalla on tärkeää rakentaa monialaista osaamista, jossa yhdistyy kyky ymmärtää niin ihmistä, yhteiskuntaa kuin teknologiaa, Teknologiateollisuus ry:n kehitysjohtaja, tekniikan tohtori Laura Juvonen sanoo.

Kansallisen osaamisen arviointikeskus Karvin arvioinnista käy ilmi, että ylioppilaskoe motivoi oppimaan matematiikkaa. Lukiolaiset, jotka eivät kirjoita matematiikkaa ylioppilaskokeessa, eivät myöskään käytännössä opi sitä lukion aikana, vaan ovat lukio-opintojen lopulla keskimäärin peruskoulun 9. luokan tasolla matematiikan taidoissaan.

– Olisiko näiden tulosten perusteella aiheellista kehittää ylioppilastutkintoa niin, että kaikkien opiskelijoiden matematiikan taitojen kehittyminen varmistetaan, Laura Juvonen kysyy.

Ilmiöistä ja ongelmanratkaisusta merkitystä

Vaikka suomalaiset tytöt ovat peruskoulussa maailman kärkeä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa TIMMS- ja PISA-tutkimusten perusteella, lukion jälkeen vain reilu neljännes matematiikan parhaista osaajista on naisia (Karvin arviointitutkimus). Microsoftin kansainvälisessä STEM (Science, Technology and Mathematics) -tutkimuksessa vain 37% tytöistä ilmoitti voivansa kuvitella uraa luonnontieteiden tai teknologian parissa. Esille nousivat roolimallien puute ja ilon löytäminen itse aiheesta.

Teknologiateollisuus ry käynnistää yläkouluille ja lukioille suunnatun valtakunnallisen MyTech-ohjelman, joka yhdistää nuoria kiinnostavat teemat omakohtaiseen tekemiseen. Uuden opetussuunnitelman myötä kouluissa toteutetaan oppiainerajat ylittäviä ilmiöoppimisen jaksoja. MyTech-ohjelma tulee avuksi koululle tarjoamaan ilmiöprojekteihin kiinnostavia sisältöjä sekä mahdollisuuden tutustua alan koulutukseen alueen korkeakoulussa ja käytännön tekemiseen teknologia-alan yrityksessä.