Turun yliopisto

Turun yliopistosta valmistui 169 tohtoria ja 1702 ylemmän tutkinnon suorittanutta

1005338_709053999123019_1475621582_n

Turun yliopistosta valmistuneiden määrät ylittävät suurelta osin tavoitteensa vuonna 2016. Alemman korkeakoulututkinnon suoritti vuoden aikana 1604 opiskelijaa ja ylemmän korkeakoulututkinnon 1702 opiskelijaa. Tohtoreita valmistui 169.

Turun yliopistossa ylempien tutkintojen määrä näyttää vakiintuneen noin 1700 tutkintoon ja tohtoreiden noin 170 tutkintoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittu tohtorintutkinto tavoite ylittyy selvästi. Määrällisesti eniten tohtoreita valmistui lääketieteellisestä tiedekunnasta (56 uutta tohtoria) sekä matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta (55 uutta tohtoria).

Myös ylempien tutkintojen osalta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tavoitteet ylitettiin kasvatustietieitä, luonnontietietä ja lääketiedettä lukuun ottamatta.

Tiedekunta

Alempi tutkinto

Ylempi tutkinto

Tohtorit

Humanistinen

342 322 18

Kasvatustieteiden

269 237 10

Lääketieteellinen

47 215 56

Matemaattis-luonnontieteellinen

247 265 55

Oikeustieteellinen

144 172 6

Turun kauppakorkeakoulu

355 342 13

Yhteiskuntatieteellinen

200 149 11

YHTEENSÄ

1604 1702 169

 

 

Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu

Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu tiivistävät yhteistyötä

605410_s1200x0_q80_noupscale

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki Kuva: Puolustusvoimat

Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu ovat solmineet koulutusyhteistyösopimuksen. Sopimus mahdollistaa opintojaksojen käymisen toisessa oppilaitoksessa. Koulutusyhteistyö alustaa ja kehittää myöhemmin työelämässä tapahtuvaa viranomaisyhteistyön mahdollisuuksia ja laatua.

Poliisiammattikorkeakoulun aloitteesta on korkeakoulujen välillä solmittu kaksi samansisältöistä sopimusta, jotka antavat opiskelijoille oikeuden suorittaa tiettyjä opintojaksoja toisessa oppilaitoksessa. Maanpuolustuskorkeakoulu on avannut johtamisen, strategian ja sotataidon opintojaksot poliisiopiskelijoille. Sopimusten motiivina on erityisesti tahto opettaa toisen viranomaisorganisaation rakenteesta ja toimintatavoista, mikä helpottaa ja parantaa viranomaisyhteistyötä myöhemmin työelämässä.

Koulutusyhteistyösopimuksen kohderyhmänä Maanpuolustuskorkeakoulussa ovat pääasiassa maisteriopiskelijat. Poliisiammattikorkeakoulussa kohderyhmää ovat erityisesti EMBA in Policing -kurssin opiskelijat sekä ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat. Käytännön toteutus ja oppisisällöt laajalle koulutusyhteistyölle ovat vielä suunnitteluvaiheessa ja tarjottavat opinnot vahvistetaan erikseen vuosittain. EMBA in Policing -opiskelijoiden osalta tilanne on kuitenkin jo ehtinyt konkretisoitua ja muutama opiskelija osallistuu viikolla kaksi alkaville sotataidon kursseille yhdessä esiupseerikurssin kanssa.

– Tämä on erittäin tervetullut sopimus, joka avaa konkreettisesti kahden yhteistoimintaviranomaisen välisen koulutusohjelman ja sen runsaat mahdollisuudet, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki kehuu.

Peruskoulu

Kokeilut käynnistyvät: Kieltenopetus alkamaan 1. luokalta

 

school-9

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus käynnistävät kokeilut, joissa vieraiden kielten opiskelu alkaisi jo ensimmäisellä luokalla. Kieltenopetuksen varhaistamisen kokeilu on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Alueellisissa kokeiluissa on tavoitteena löytää parhaat toimintamallit sekä lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelua.

Opetushallitus on torstaina julistanut haettavaksi valtion erityisavustukset kielten opiskelun varhentamiseen, monipuolistamiseen ja lisäämiseen vuosina 2017 ja 2018. Kärkihankkeen kielikokeiluihin on varattu 5 miljoonan euron määräraha vuodelle 2017.

– Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia. Suosittuja kielikylpyjä ja ekaluokan kielten opetusta on kuitenkin tarjolla vain harvoille, lähinnä suurissa kaupungeissa. Hallitus käynnistää nyt kokeilut, joissa kielten opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Uskon, että kokeiluissa löydetään uusia, hyviä malleja kieltenopetuksen varhentamiseksi ja kielivalikoiman monipuolistamiseksi. Sekä maamme kansainvälistymisen että tulevaisuuden työelämän vaatimusten näkökulmasta monipuolinen kielitaito on vahvuus, ministeri sanoo.

Valtionavustus kohdennetaan hankkeisiin, joissa tuodaan esille toimintamalleja lasten varhaisen kielenoppimisen kyvyn hyödyntämiseksi. Avustusta kohdennetaan myös hankkeisiin, joissa haetaan ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja ja lähdetään kokeilemaan näiden käytännön toteuttamista.

Tavoitteena on löytää toimintamalleja oppijoiden motivoimiseksi ja sitouttamiseksi kielten arvostamiseen, oppimiseen ja opiskeluun. Hankkeilta toivotaan erityisesti vähemmän tai harvemmin opiskeltujen kielten opetuksen varhentamista, kehittämistä ja lisäämistä. Avustettavissa hankkeissa voi olla kumppaneina myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjiä.

Kärkihankkeen tueksi toteutetaan opettajien ja lastentarhanopettajien täydennyskoulutusohjelma sekä pedagogista verkkoaineistoa opetuksen tueksi. Lisäksi selvitetään varhaisen kielenopetuksen nykytilaa kunnissa sekä tehdään ehdotuksia varhaisen kielenoppimisen kehittämiseksi.

Kokeilun seurantatutkimuksen tulosten odotetaan valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Uusi peruskoulu -ohjelma
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi)

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) vetoomus valtioneuvostolle: Koulutuksen riippumaton ja uskottava arviointi vaarantuu

10628285_563061717160321_4392565387952649828_n

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointineuvosto ja korkeakoulujen arviointijaosto ovat huolestuneet koulutuksen arviointitoiminnan riippumattomuudesta ja suunnitelmasta liittää Karvi Opetushallituksen yhteyteen.

Esitetty hallintovirastomalli asettaa Karvin Opetushallitukselle alisteiseen asemaan, mikä estää arviointivirastoa toteuttamasta uskottavasti omaa tehtäväänsä.

Karvin liittäminen Opetushallitukseen pyydetään perumaan

Arviointineuvosto ja korkeakoulujen arviointijaosto vetoavat valtioneuvostoon, jotta Karvin liittäminen Opetushallitukseen perutaan. Toissijaisena vaihtoehtona liitokselle tulisi pikaisesti selvittää Karvin ja Ylioppilastutkintolautakunnan toimintojen pohjalle perustettavan uuden arviointi- ja laadunvarmistusviraston perustaminen.

Riippumattomuutta ei pitäisi voida kyseenalaistaa

Karvi perustettiin vuonna 2014 yhdistämällä Koulutuksen arviointineuvosto, Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Opetushallituksen oppimistulosten arviointitoiminnot. Tavoitteena oli vahvistaa kansallisen arviointitoiminnan riippumattomuutta ja vaikuttavuutta. Toteutuessaan uusi hallintovirastomalli palauttaisi ennen uudistusta vallinneen epätyydyttävän tilanteen, jolloin arviointitoiminta oli hallinnollisesti epäitsenäinen ja arviointitoiminnan riippumattomuutta kyseenalaistettiin.

Koulutuksen arviointitoiminnan kansallinen ja kansainvälinen uskottavuus edellyttää, ettei arviointitoimijan riippumattomuutta voida kyseenalaistaa.

Oppimistulosten arvioinnin sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen arvioinnin osalta siirryttäisiin tilanteeseen, jossa oppimistulosten ja koulutuksen arvioitsija olisi hallinnollisesti osa viranomaistoimijaa, Opetushallitusta, joka on kansallisesti keskeinen koulutuksen kehittäjä. Opetushallitus mm. antaa perus- ja toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet ja ohjaa opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien toimintaa. Näin ollen myös sen päätökset ja linjaukset ovat osa koulutusjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistä. Arviointitoiminnan riippumattomuuden ja uskottavuuden kannalta asetelma olisi mahdoton. Karvin on kyettävä arvioimaan riippumattomasti koko koulutusjärjestelmän toimivuutta, siis myös Opetushallituksen vastuulla olevia toimintoja. Hallintovirastomalli estäisi tämän tehtävän uskottavan toteuttamisen.

Korkeakouluille Karvin kansainvälinen status riippumattomana ja luotettavana arviointitoimijana, joka täyttää eurooppalaiset kriteerit korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoijana (Standards and Guidelines for Quality Assurence in the European Higher Education Area), on erittäin tärkeä. Esitetty uudistus uhkaa johtaa siihen, että Karvi poistetaan virallisesti hyväksyttyjen korkeakoulutuksen auditoijien rekisteristä (The European Quality Assurance Register for Higher Education). Tällöin se menettää toimintaedellytyksensä hyväksyttynä korkeakoulujen auditoijana Suomessa ja kansainvälisesti. Samaan tapaan kaikki koulutuksen kehittäjät tarvitsevat luotettavaa, laadukasta, riippumatonta, ajantasaista arviointietoa oman toimintansa kehittämiseen.

Muitakin vaihtoehtoja löytyy: uusi arviointi- ja laadunvarmistusvirasto

Karvi on sitoutunut valtion keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeessa (VIRSU) esitettyihin tavoitteisiin ja näkee, että hankkeen tavoitteet on mahdollista saavuttaa muilla keinoilla.

Uudistuksella haettuja taloudellisia säästöjä on tuki- ja hallintopalveluista vaikea saada, koska Karvin hallinto toteutetaan jo nyt hyvin kevyesti ja se hyödyntää mm. valtion palvelukeskuksia Palkeita ja Valtoria. Karvin huolena onkin se, että uudessa mallissa Karvi todennäköisesti joutuu uuden viraston hallintokulujen maksajaksi, mikä tarkoittaisi voimavarojen leikkausta varsinaisesta toiminnasta. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, koska yhteiskunnallinen tilanne, meneillään olevat koulutuspoliittiset muutokset sekä koulutuksen kehittäminen edellyttäisi entistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa arviointitietoa.

Karvi on toiminut runsaat kaksi vuotta ja se on tässä lyhyessä ajassa onnistunut tehokkaasti yhdistämään kolmen aiemmin erillään toimineen organisaation asiantuntemuksen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Erilaisten osaamisten ja arviointimenetelmien kehittäminen on Karvin keskeinen vahvuus. Hallintomallimuutos vaarantaa tämän kehityksen häiriöttömän jatkumisen.

Vaihtoehtona esitykselle liittämisestä Opetushallitukseen Karvi ja Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ovat esittäneet, että niiden toiminnoista rakennetaan uusi itsenäinen arviointi- ja laadunvarmistusvirasto. Tähän virastoon voitaisiin koota myös muu koulutuksen ennakointi- ja seurantatoiminta, joka edellyttää ohjausjärjestelmästä riippumatonta asemaa. Näin turvattaisiin arvioinnin riippumaton asema ja kyettäisiin tuottamaan myös muuta koulutuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa tarvittavaa ennakointi- ja seurantatietoa. Uusi arviointitehtäviin ja laadunvarmistukseen erikoistunut virasto täyttäisi myös VIRSU-hankkeessa esitetyn noin 100 henkilötyövuoden kokovaatimuksen.

Kannanotot, Kotitalousopettajien liitto

Kotitalousopettajien liitto: Kotitalouden opetus palautettava ammatilliseen koulutukseen

 

kirja

Eduskunnan kotitalouden tukirengas:

Ammatillinen koulutus uudistetaan kokonaisuudessaan. Kotitalous ei näy nyt, eikä ehdotetun uudistuksen jälkeen tutkintonimikkeissä tai ammattitaitovaatimuksissa. Kotitaloudellista jatkuvuutta perusopetuksesta ammatilliseen opetukseen ei ole. Kuitenkin yhä useampi kotitalous tarvitsee apua arjen hallintaan. Kotitalouksien tarvitsemat kotitalouspalvelut ovat oma erityinen osaamisalueensa.

Monella ammatillisella opiskelijalla on puutteita arjen hallinnassa, rahan käytössä ja kuluttajana toimimisessa, mikä on vahva signaali kotitalousopetuksen tarpeellisuudesta myös perusopetuksen jälkeen. Arjen hallinnan taidot ovat tarpeen osana ammatillisten opintojen yhteisiä aineita. Kotitalousopetus tarjoaa eväitä arjen ja elämän hallintaan. Kotitalouden hallinnan ammattilaiset puolestaan tarjoavat kotitalous- ja kuluttajapalveluita niille kotitalouksille, joiden arki ei suju ilman apua.

Meneillään olevan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus niin, että se pystyy paremmin ja ketterämmin vastaamaan taloudessa, työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Kotitalousopetus poistui ammatillisesta koulutuksesta 2015, siitä huolimatta, että digitalisaation myötä kotien arki on muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi. Kotitalouden toiminta on muuttunut oleellisesti työelämän muutosten takia. Työajat ja tulot ovat yhä epäsäännöllisempiä. Kodeissa tarvitaan osaamista ruoan valintaan, valmistukseen, asumiseen ja asunnon puhtaudesta huolehtimiseen sekä kestävään kulutukseen ja talouden hoitoon. Nämä taidot ovat keskeisiä hyvinvoinnin kannalta. Perusopetuksen kotitalousopetus on kotikasvatuksen ohessa ainoa tilaisuus hankkia näitä taitoja.

Yhä useampi kotitalous tarvitsee apua arjen hallintaan. Kotitalouspalvelut ovat oma erityinen osaamisalueensa. Ammattimaiseen toimintaan perheissä eivät riitä pelkät ruoanvalmistustaidot, joita hankitaan ruokapalveluihin tähtäävissä koulutuksissa. Siihen eivät riitä toimitilahuollon taidot, joita saavutetaan puhdistuspalveluiden tutkinnoissa. Siihen eivät myöskään riitä kuluttajataidot, joita opitaan liiketalouden opinnoissa. Sosiaali- ja terveysalan koulutuskaan ei kata kotitalouksien palveluun tarvittavaa osaamista. Kotitalousala on monitieteinen osaamisalue, joka sisältää asiakkaan neuvontaa ja ohjausta. Siihen tarvitaan ammatillista otetta.

Kotitalousala itsessään on tällä hetkellä muutosvaiheessa, älykodit ja alustatalous muuttavat kotien toimintaympäristöä. Kotitalouden ammattilaisten kysyntä kasvaa kotouttamisessa sekä ns. heikkojen kuluttajien tarvitessa kotitalous- ja kuluttaja-alan palveluita. Yhteiskuntamme tarvitsee kipeästi kotitalousalan moniammattilaisia ohjaamaan ja neuvomaan kansalaisia sekä tuottamaan palveluita perheille.

Kotitalouden ammatillista osaamista tulee kehittää ja tuottaa ajanmukainen tutkintonimike sekä ammattitaitoisia osaajia vastaamaan haasteisiin. Tämä edellyttää selkeän jatkumon rakentamista perusopetuksen henkilökohtaista osaamista tuottavasta opetuksesta kohti ammatillista osaamista. Mm. sosiaalialaan kuuluvat lähihoitajat tarvitsevat koulutuksessaan kotitaloustieteen ja arjen hallinnan elementtejä. Pienyrittäjyyttä varten tarvitaan oma, jäntevä koulutusohjelma erityisammattitutkintona .

Eduskunnan kotitalouden tukirengas ehdottaa kotitalous- ja kuluttaja-alan tutkintonimikkeiden palauttamista tutkintorakenteeseen ja kotitalouden hallinnan osaamisalueen määrätietoista kehittämistä vastaamaan digitalisoituvan ja globalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Koulukuraattorin kelpoisuusvaatimuksia sekä toimivaltaa opiskelijan määräaikaisessa erottamisessa uudistetaan

school-boy-border

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi mietinnön perusopetuslakia, lukiolakia, ammatillista peruskoulutusta koskevaa lakia ja oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 206/2016 vp) keskiviikkona 8. joulukuuta 2016.

Valiokunta käsittelee mietinnössään koulujen ja oppilaitosten työrauhan turvaamisen menettelytapoja. Mietintö sisältää lausumaehdotuksen. Sen mukaan eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee perusopetuksen kurinpitoa selkeyttävät ja vaikuttavuutta lisäävät toimet kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä, ja että ministeriön on syytä harkita muun muassa jälki-istunnon suorittamista osana oppivelvollisuutta sekä perusopetuksen rehtorin oikeutta erottaa oppilas lyhyeksi määräajaksi.

Sivistysvaliokunta toteaa, että tavoite keventää ja nopeuttaa toisella asteella opiskelevan opiskelijan määräaikaisen erottamisen menettelyä on tarpeellinen. Opiskelijan erottamiseen johtaneet tilanteet voivat olla sellaisia, että kasvatuksellisista syistä ja oppilaitoksen turvallisuuden varmistamisen vuoksi ne on tarpeen käsitellä nopeasti. Hallinnollisen menettelyn sujuvoittamiseksi ehdotetaan, että jatkossa koulutuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään antaa rehtorille päätösvallan opiskelijan määräaikaiseen erottamiseen. Valiokunta ehdottaa rehtorille siirrettävän toimivallan rajaamista kolmeen kuukauteen hallituksen esityksessä ehdotetun vuoden enimmäisajan sijaan.

Valiokunta ehdottaa koulukuraattorin kelpoisuusvaatimusten väljentämistä siten, että tehtävään on kelpoinen sosionomin tutkinnon suorittaneen lisäksi soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut, jolla lisäksi on suoritettuna sosiaalialan aineopinnot tai vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai vastaavasta sosiaalialan tehtävästä.

Valiokunnan mietintöön sisältyy yksi vastalause.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2017. Aikuisille tarkoitetun lukion oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärän yhdenmukaistamista koskevat säännökset tulisivat voimaan 1.8.2017 ja niitä koskeva rahoituslain muutos 1.1.2018.

sivm-18_2016_he-206_2016 (pdf)

Kannanotot, Suomen Rehtorit ry

Suomen Rehtorit ry:n kannanotto: Suomen on aika herätä Pisa-unesta!

teacher_silhoette_by_desk_blackboard_blank

Suomen Rehtorit ry on huolissaan itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 julkaistuista PISA-tulosten suunnasta. Kouluissa tarvitaan selvästi enemmän aikaa pedagogiselle johtamiselle ja oppilaitosten työn kehittämiseen!

Koulutuksen ja oppimistulosten korkean tason säilymistä Suomessa on pidetty erheellisesti itsestäänselvyytenä. Viimeisimpien PISA-tulosten julkaisun pitää lopultakin herättää meidät tästä ruususen unesta, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Riikka Lindroos. 1970-luvulla toteutetulla suurella peruskoulu-uudistuksella saavutettiin Suomessa kaikkialla ihmetelty taso maana, jossa koulutuksen tasa-arvoisuus oli maailman parasta luokkaa. Erot osaamisessa osaavimpien ja heikoimmin menestyvien välillä eivät olleet juuri missään pienempiä kuin Suomessa. Viimeisimmät PISA-tulokset kertovat kuitenkin korutonta kieltään siitä, että Suomen suunta näyttää pysyvästi lukkiutuneen täysin päinvastaiseen suuntaan. Suomen Rehtorit ry on erityisen huolissaan eriytymiskehityksen kiihtymisestä paitsi maan eri osien välillä myös kaupunkirakenteiden sisällä. Erot oppilaitoksien välillä ovat kansainvälisessä vertailussa vielä siedettäviä, kun taas erot tyttöjen ja poikien välillä ovat yli PISA-keskiarvon.

Nyt tarvitaan aikaa pedagogiselle johtamiselle ja opetuksen kehittämiselle!

Koulujen lukumäärä on laskenut vuodesta toiseen. Oppilaitoksia on viime vuosien aikana sekä lakkautettu että yhdistetty, vaikka oppilasmäärät eivät ole enää juuri laskeneet. Tämän seurauksena oppilaitosten yksikkökoot ovat kasvaneet. Koulu voi tänä päivänä muodostua jopa useasta erillisestä toimipisteestä. Säästöjen takia koulua johtaa silti edelleen käytännössä aina vain yksi rehtori. Lisääntyneen hallinnollisen työkuorman sekä lyhytkestoisten kehittämishankkeiden työllistämissä kouluissa huokaillaan, mistä aika oppilaitoksen ja opetuksen kehittämiseen löytyy. Vielä enemmän mieliä askarruttaa, miten johtaja ennättää tähän kaikkeen työhön enää keskittyä. PISA-tulosten valossa maamme kouluissa on käynnistettävä systemaattinen ja hyvin johdettu pedagoginen kehittämistyö, jolla tutkimuksista toiseen laskusuunnassa olleiden tulosten suunta saataisiin käännettyä, vaatii Lindroos.

Oppilaitosjohtamisen ammatti on muuttunut, mutta työn reunaehdot eivät!

Rehtorin ammattia kuvaa työn moninaisuus. Rehtoreiden työmäärä on kasvanut ja toimenkuva laajentunut. Myös koulun toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja asettaa alati uusia haasteita. Kaiken muutoksen keskellä kouluissa pitäisi olla aikaa uudenlaisten oppimisympäristöjen ja oppimistilanteiden pedagogiseen kehittämiseen. Vain laadukas pedagoginen johtaminen ja systemaattinen kehittämistyö takaavat oppilaitoksen kehittymisen. Valitettavasti tähän ei useissa kouluissa jää rehtorilla ja opettajilla yhdessä riittävästi aikaa. Pedagogisen henkilökunnan kallisarvoista työaikaa kuluu tämän sijasta yhä enemmän hallinnollisiin töihin, oppilashuollollisiin asioihin sekä mitä moninaisimpiin kirjauksiin sähköisissä ympäristöissä.

Miten saamme kielteisen kehityksen katkaistua?

Oppilaiden halu ja motivaatio oppimiseen sekä viihtyminen kouluissa luovat pohjan hyvälle oppimiselle. Koulun ja oppimisen arvostamisen kulttuurin merkityksen voi ymmärtää valitettavan usein vasta sitten, kun se on menetetty. Kun oppilaiden erilaisen tuen tarve on kasvanut ja erityisopetuksen määrää on samaan aikaan leikattu, herättää PISA-tulokset aiheellisen huolen, jääkö opettajalla enää aikaa tavallisille oppilaille ja tuetaanko riittävästi eri tavoin lahjakkaita oppilaita? Erilaisia oppijoita tukevat opettamisesta oppimiseen -asenne, oppilaiden aktiivisuuden lisääminen, yritteliäisyyden kannustaminen ja yhdessä tekeminen. Millä tavoin voimme katkaista alavireisen kehityksen ja muuttaa sen onnistumisen ja tulosten parantamisen kierteeksi, kysyy Lindroos.

Leikkausten sijaan tarvitsemme kehittämistä ja panostuksia!

Maassamme on jouduttu liikaa koettelemaan koulutuksen iskunkestävyyttä. Ryhmäkokojen kasvattaminen, oppilaitosten huono kunto, kehnot oppimateriaalit, opettajien täydennyskoulutuksen leikkaukset, inkluusion käyttäminen säästökeinona ja kasvava työn kuormittavuus ovat esimerkkejä liian monen rehtorin päivittäisistä haasteista. On aika havahtua, ettei kansainvälisessä vertailussa pärjätä enää samoin eväin kuin ennen. Leikkauksien sijaan tarvitsemme kehittämistekoja ja panostuksia tulevaisuuteen. Kouluille on annettava aikaa ja voimavaroja kehittää opetusta ja oppimisympäristöjä sekä luoda oppimisen iloa ja hyvinvointia kouluissa kaikille oppilaille!

Turun yliopisto

Namibia ostaa opettajankoulutuspaketin Turun yliopiston Rauman yksiköstä

na

Namibialainen NSFAF -säätiö on ostanut Finland Universitylta kandidaattitasoisen opettajankoulutuksen 25 opiskelijalle. Koulutuksen toteuttaa Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Koulutus käynnistyy alkuvuonna 2017 ja kestää yhteensä kolme vuotta.

Nyt solmittu sopimus on ensimmäinen Finland Universityn koulutusvientiprojekti, jossa toteutetaan kokonainen kandidaattitason tutkintokoulutus. Koulutuksen ostaa Namibian valtiollinen Namibia Students Financial Assistance Fund (NSFAF).

– NSFAF ostaa suomalaista opettajankoulutusta kehittääkseen edelleen oman maansa opettajankoulutuksen tasoa. Tämä on myös osoitus suomalaisen opettajankoulutuksen korkeasta laadusta, koulutusjohtaja Päivi Granö Turun yliopistosta kertoo.

Koulutus perustuu suomalaiseen opettajankoulutusjärjestelmään, mutta se on räätälöity namibialaisiin tarpeisiin.

– Namibiassa opettajankoulutus on kandidaattitasoista. Suomessa opettajankoulutus on maisteritasoista, eli tämä koulutus ei anna heille pätevyyttä toimia opettajana Suomessa, koordinaattori Anna Alasuutari kertoo.

Koulutuksesta kaksi ensimmäistä vuotta järjestetään Raumalla, työharjoittelujaksoja sekä etäopintoja sisältävä kolmas vuosi Namibiassa.Koulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä niin Namibian pään partnerin, NSFAFin, kuin myös kotimaisten yhteistyökumppanien, kuten Rauman kaupungin, kanssa.

Turun yliopisto on aiemmin myynyt koulutusvientinä lyhytkestoisempia täydennyskoulutuskokonaisuuksia. Namibialaisopettajien koulutus on myös kansallisella tasolla ensimmäisiä kanditason tutkinnon tuottavia koulutusvientiprojekteja. Finland University on aiemmin myynyt myös maisteritasoisen koulutusvientiprojektin, jonka toteuttajana on Tampereen yliopisto.

– Uusi koulutus lisää kokemustamme kansainvälisestä toiminnasta ja on pohja koulutusvientitoiminnan kehittämiselle edelleen. Se antaa myös meidän asiantuntijoillemme mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen, Alasuutari kertoo.

Koulutusvienti avaa uusia mahdollisuuksia laajentaa myös raumalaisen opettajankoulutuksen kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvää koulutusta.

Sopimuksen syntymistä ovat tukeneet vahvasti sekä Suomen Namibian että Namibian Suomen suurlähetystöt.

Finland University on Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteinen, vuonna 2013 perustettu ja vuonna 2014 toimintansa aloittanut koulutusvientiorganisaatio.

PISA

PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta

numbers-1376742539qaa

OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli luonnontiede. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen oli OECD-maiden kolmanneksi parasta. Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa, matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna.

Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän (531) mukaan suomalaiset 15-vuotiaat olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Japanin pistemäärä (538) oli muita OECD-maita korkeampi. Suomen, Viron ja Kanadan (528) pisteet eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.
Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen edellä olivat Singapore (556), Japani, Viro ja Taiwan (532). Kaikkien edellä mainittujen maiden tulokset olivat selkeästi OECD-maiden keskiarvoa parempia.

Suomessa luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 (563 pt) verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena. Tulosten heikkeneminen vastaa miltei yhden kouluvuoden edistystä. PISA-arvion mukaan vuosittain runsaat 6 000 nuorta jää Suomessa vaille riittäviä perustaitoja luonnontieteissä, mikä lisää riskiä selvitä jatko-opintojen ja nykyaikaisen työelämän vaatimuksista.

Lukutaito ja matematiikka

Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa. Selkeästi paras lukutaidon taso oli Singaporessa, jossa oppilaiden saavuttamien pisteiden keskiarvo oli 535 pistettä. Tämän jälkeen hyvin tasaväkisiä olivat Hongkong (527 pistettä), Kanada (527), Suomi (526) ja Irlanti (521). Suomen naapurimaista menestyi parhaiten Viro, jonka tulos oli heti kärkiviisikon perässä. OECD-maista suomalaisnuoret menestyivät toiseksi parhaiten. Kun kaikki osallistuvat maat huomioidaan, Suomen sijoitus oli neljäs. Suomen pistemäärä oli kaksi pistettä parempi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna.
Matematiikan osaaminen on Suomessa säilynyt ennallaan. Suomen sijoitus oli seitsemäs OECD-maiden joukossa yhdessä tasapistein Tanskan kanssa. Edelle sijoittuivat Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista. Vuonna 2013 Suomi oli kuudes OECD-maista ja 12. kaikista maista.

– PISA2015-tutkimus antaa kaksijakoisen viestin. Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa. Jo kymmenen vuotta jatkunut oppimistulosten lasku on taittunut lukutaidossa ja matematiikassa se on hidastunut. Koulujen väliset erot ovat meillä edelleen pienet. Toisaalta PISA viestii huolta koulutuksen tasa-arvosta, erityisesti pojista. Myös sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvussa. On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli. Tutkimus kertoo siitä, että peruskoulun uudistuksille on kipeä tarve, sillä liian monen motivaatio on hukassa. Jo käynnistyneet uudistukset uusista opetussuunnitelmista opettajien täydennyskoulutukseen tulevat tarpeeseen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Luonnontieteet eivät motivoi

Tutkimuksesta ilmenee, että luonnontieteissä heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa ja huippujen määrä laskee erityisesti poikien osalta ja alueellinen tasa-arvo heikkenee.

– Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on miltei kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella. Peräti 65 prosenttia luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Heistä noin 2/3 on poikia, toteaa yliopistotutkija Jouni Vettenranta.

Tyttöjen ja poikien tasoero kasvaa ja oli Suomessa OECD:n suurin, 19 pistettä tyttöjen hyväksi. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita Singaporen tyttöjen jälkeen. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien tulosten heikkeneminen kasvattaa sukupuolten välistä eroa entisestään tyttöjen hyväksi.

Koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen osallistujamaiden pienimpiä, mutta alueelliset erot nousevat esille entistä vahvemmin. Nyt varsinkin pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja Itä-Suomeen verrattuna.

Motivaatio opiskella luonnontieteitä, arvostus luonnontieteitä kohtaan sekä suoritusluottamus luonnontieteellistä osaamista kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatio- ja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen.

– Suomessa osaamista selittävät oppilaiden asenteet, kun taas OECD-maissa sosioekonominen tausta vaikuttaa eniten. Motivaatio kasvattaa osaamista ja osaaminen vastaavasti ruokkii motivaatiota. Tähän kehään pitäisi pystyä vaikuttamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo professori Jouni Välijärvi.

– Uskon edelleen koulutusjärjestelmämme vahvuuksiin. Meidän tulee pitää kiinni yhdenvertaisista koulutusmahdollisuuksista, opettajien korkeasta koulutuksesta, laajasta paikallisesta vastuusta ja vapaudesta koulutuksen kehittämisessä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä oppimisen tukena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilaiden innostuksen ja kiinnostuksen herättämiseen niin, että jokainen lapsi ja nuori voi koulussa löytää omat vahvuutensa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen.

PISA 2015 tutkimukseen osallistui yhteensä 73 maata / aluetta

PISA 2015 on kuudes tutkimus OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa, joka vuodesta 2000  lähtien on kolmen vuoden välein arvioinut oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: vuonna 2006 ja vuonna 2015 se oli luonnontieteet. Pääalueen arviointi on kattava, kun taas sivualueiden osalta seurataan lähinnä oppimistulosten yleistä kehitystä.

PISA 2015 -tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.

Peruskoulun uudistaminen on hallituksen kärkihanke

Peruskoulun uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2016 vuosiluokkien 1–6 osalta. Vuosiluokat 7–9 tulevat mukaan vuosina 2017, 2018 ja 2019. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissa. Tavoitteena on kehittää peruskoulun oppimisympäristöjä ja työtapoja niin, että ne innostavat oppimaan. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Opetussuunnitelmien tavoitteena on lisätä oppilaiden motivaatiota opiskelua kohtaan, kehittää oppimaan oppimisen taitoja sekä kehittää ajattelun ja yhteistyön taitoja.

Hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelma tukee peruskoulun uudistumista vuosina 2016–2019. Jokainen peruskoulu saa tutoropettajan ohjaamaan muita opettajia, tukemaan uuden pedagogiikan toteutumista ja opetuksen digitalisaation edistämistä. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, joka koordinoi tutkimustietoon perustuvia huippuluokan kokeiluja. Opettajan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen ja sen tukeminen on osa Uusi peruskoulu -kärkihanketta. Opettajankoulutusfoorumi laati laajassa sidosryhmäyhteistyössä opettajankoulutukselle kehittämisohjelman, joka julkistettiin 13.10.2016. Uusi peruskoulu -ohjelmaan käytetään kaikkiaan 90 miljoonaa euroa hallituskaudella.

Yhtenä osana peruskoulun uudistamista opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on kutsunut kaikki eduskuntapuolueet peruskoulufoorumin parlamentaariseen ryhmään luomaan teesit tulevaisuuden peruskoululle. Foorumin ja parlamentaarisen ryhmän työt ajoittuvat Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Teesit julkistetaan elokuussa 2017 koulujen alkaessa.

Liikkuva koulu -ohjelma on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Liikkuminen koulupäivän aikana lisää kouluviihtyvyyttä, ja eri oppiaineiden sisältöjen muuttaminen liikunnallisiksi tuo vaihtelua opetusmenetelmiin. Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamiseen käytetään 21 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018.

Lasten ja nuorten matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen vahvistamiseksi on käynnissä valtakunnallinen Luma Suomi -kehittämisohjelma. Ohjelma laajenee valtakunnalliseksi vuoden 2017 alusta. Ohjelmassa tuetaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologiakasvatuksen tutkivaa oppimista varhaiskasvatuksesta yläkoulun viimeisille luokille saakka. Ohjelman toteuttamiseen on varattu 5 miljoonaa euroa vuosina 2014–2019.

Hallitus toteuttaa myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen monilukutaito-ohjelman. Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Monilukutaito-ohjelma toteutetaan vuosina 2016–2018 kilpailutuksen pohjalta. Peruskoulun uudistamiseksi tehtävät toimet

PISA 2015 -tulokset aineistoineen osoitteessa http://www.minedu.fi/pisa

Jyväskylän yliopiston PISA-sivut: https://ktl.jyu.fi/pisa

Peruskoulun uudistaminen: http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/peruskouluuudistus/

Peruskoulu

Neljäsluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen heikentynyt

2016-11-29-12_52_17-ktl-d117-pdf-nitro-reader-3

Suomalaisten osaaminen edelleen hyvällä tasolla lähes 50 maan TIMSS-tutkimuksessa

PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu notkahdus nuorten osaamisessa näkyy nyt myös neljännellä luokalla. Etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Tulosten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin peruskoulun alkaessa. Tällaisiin tuloksiin on tultu tänään julkistetussa kansainvälisessä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista arvioivassa TIMSS-tutkimuksessa.

PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu notkahdus nuorten osaamisessa näkyy nyt myös neljännellä luokalla. Etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Tulosten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin peruskoulun alkaessa. Tällaisiin tuloksiin on tultu tänään julkistetussa kansainvälisessä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista arvioivassa TIMSS-tutkimuksessa.

Osaaminen heikentynyt neljän vuoden aikana

Peruskoulun neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on heikentynyt selvästi vuosien 2011 ja 2015 välillä. Vuonna 2011 luonnontieteiden osaamisen kansallinen keskiarvo oli 570 pistettä, mutta vuoden 2015 arvioinnissa enää 554 pistettä. Erotus tarkoittaa noin puolen kouluvuoden oppimäärää. Pudotus matematiikassa on ollut hieman loivempi, 545 pisteestä 535 pisteeseen. Vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset heikkenivät neljän vuoden aikana.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteissä jaetulle viidennelle sijalle (2011 3. sija). Edellä olivat Singapore, Korea, Japani ja Venäjä. Matematiikassa Suomen sijoitus on pudonnut 10 kärjen ulkopuolelle (jaettu 13. sija, 2011 8. sija). Kärjessä olivat matematiikassa viisi Aasian maata tai aluetta: Singapore, Hongkong, Korea, Taiwan ja Japani.

– Huolimatta tulosten heikentymisestä suomalaislasten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin hyvät. Luonnontieteissä sijoituksemme on OECD-maiden joukossa toinen ja matematiikassa myös selvästi yli OECD-maiden keskiarvon, lohduttavat tutkimuksen koordinaattori Jouni Vettenranta ja tutkija Jenna Hiltunen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Tytöt ajaneet poikien ohi

Vuonna 2011 tehdyssä TIMSS-tutkimuksessa sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa luonnontieteiden osaamisessa ja matematiikassa pojat olivat hieman tyttöjä parempia. Nyt tytöt ovat kuitenkin selvästi parempia kaikilla tutkituilla matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla. Poikien tulokset ovat heikentyneet vuosien 2011 ja 2015 välillä luonnontieteissä 22 pistettä ja matematiikassa 18 pistettä. Samana aikana tyttöjen tulokset putosivat olennaisesti vähemmän: luonnontieteissä pudotus oli 10 pistettä ja matematiikassa 2 vain pistettä.

– Erinomaisesti osaavien poikien osuuden vähentyminen on keskeinen syy poikien keskipistemäärän putoamiseen. On huolestuttavaa, että sukupuolten väliset erot ovat havaittavissa jo näin varhaisessa vaiheessa koulupolulla. Peruskoulun opetussuunnitelmassa korostettu koulun merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä ei näytä toteutuvan, arvioivat Vettenranta ja Hiltunen.

Koulujen väliset erot eivät ole kasvaneet

Julkisuudessa on oltu huolestuneita koulujen välisten erojen kasvamisesta. Tämän tutkimuksen valossa alakoulujen väliset erot ovat Suomessa todella pieniä eikä niiden havaittu kasvaneen vuodesta 2011. Luokkien keskimääräisten tulosten välillä havaittiin vaihtelua jonkin verran enemmän, mutta tämä selittyi suureksi osaksi yleisopetuksen ja erityisopetuksen ryhmien välisillä eroilla. Suomessa erot osaamisessa ovatkin vahvasti peräisin oppilastason tekijöistä. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa oppilaiden väliset erot osaamisessa olivat tutkittujen maiden pienimpiä.

– Ainakin neljäsluokkalaisten kohdalla suomalainen peruskoulu on edelleen monella tapaa tasa-arvoinen, sillä oppilaiden osaaminen ei riippunut myöskään siitä missä päin Suomea asui tai asuiko kaupungissa vai maaseudulla, valottaa yliopistotutkija Kari Nissinen.
Asenteissa parantamisen varaa

Suomalaislapset pitävät kaikkien muiden maiden lapsia vähemmän luonnontieteistä ja matematiikassakin vähemmän pitäviä maita on vain kolme. He myös selvästi osanottajamaiden keskiarvoa vähemmän luottavat itseensä oppijoina ja kokevat olevansa vähemmän opettajan sitouttamia opetukseen. Näillä motivaatiotekijöillä on suuri merkitys osaamiselle.

– Yksi oppimistuloksiin vaikuttava ja motivaatiota vähentävä tekijä on koulukiusaaminen. Viikoittain kiusaamista kokevien oppilaiden osaaminen on merkittävästi heikompaa kuin kiusaamista kokemattomilla. Suomessa neljäsluokkalaisten kokema kiusaaminen on kuitenkin vertailumaiden vähäisimpiä, toteaa apulaisprofessori Juhani Rautopuro.

Kodin vaikutukseen kiinnitettävä enemmän huomiota

Osa neljännellä luokalla näkyvien osaamiserojen syistä on syntynyt jo ennen koulunkäynnin aloittamista. Ne lapset, joilla oli peruskoulun alkaessa hyvät perustaidot lukemisessa ja laskemisessa pärjäsivät selvästi paremmin osaamistehtävissä kuin ne, joilla oli heikot perustaidot. Varhaiset perustaidot olivatkin vahvimpia osaamiseroja selittäviä tekijöitä tutkimuksessa. Näitä perustaitoja erittäin hyvin hallitsevia lapsia oli Suomessa suhteessa jopa puolet vähemmän kuin hyvin menestyneissä Aasian maissa.

Varhaisten perustaitojen kehittymiseen vaikuttavat erittäin paljon kodin aineelliset ja henkiset resurssit sekä kodin asenteet. Sen sijaan paljon keskustelua herättäneellä päivähoidon toteutustavalla (päiväkoti, esikoulu, kotihoito) ei ollut kovin huomattavaa yhteyttä osaamiseen.

– TIMSS-tutkimus osoittaa, että merkittävä osa oppimiseroihin johtavista syistä syntyy jo ennen koulunkäynnin aloittamista, ja tätä epätasa-arvoista lähtötilannetta kouluissamme ei kokonaan kyetä tasoittamaan. Vanhempien tulisi tiedostaa tämä asenteiden, oppimismotivaation ja koulumyönteisen ilmapiirin merkitys lapsen myöhemmälle kehitykselle, ja mahdollisuuksiensa mukaan lukea lapselle sekä kannustaa numeroiden ja kirjainten pariin, Vettenranta toteaa.

TIMSS-tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) on toteuttanut Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. TIMSS-tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement). Tutkimuksen matematiikan osuuteen osallistui 49 ja luonnontieteiden osuuteen 47 maata. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 5015 neljännen luokan oppilasta 158 koulusta. TIMSS-tutkimus mittaa osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmien mukaista osaamista.

Raportti:
Jouni Vettenranta, Jenna Hiltunen, Kari Nissinen, Eija Puhakka, Juhani Rautopuro: Lapsuudesta eväät oppimiseen. Neljännen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Kansainvälinen TIMSS-tutkimus Suomessa. Koulutuksen tutkimuslaitos 2016. 90 s.
Raportti löytyy TIMSS-tutkimuksen nettisivulta