Itä-Suomen yliopisto

Lukivaikeuksiset oppilaat jäävät peruslukutaidossaan ikätovereistaan jälkeen erityisopetuksesta huolimatta

child-and-book

Oppilaiden, joilla on lukivaikeuksia, lukutaito jää kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana saadusta erityisopetuksesta huolimatta merkittävästi ikätovereiden tasoa alhaisemmaksi. Jos oppilaalla on lukivaikeuden lisänä muita oppimisvaikeuksia, myöskään kirjoitustaidon taso ei saavuta ikätovereiden tasoa kahden vuoden kuluessa. Nämä Itä-Suomen yliopistossa toteutetun seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin European Journal of Special Needs Education -lehdessä.

– Tulokset antavat aiheen pohtia sekä opettajien koulutusta että olennaisen perustaidon oppimiseen suunnattuja tukiresursseja kouluissa, tiivistää erityispedagogiikan professori Leena Holopainen tuloksia.

Positiivista tutkimustuloksissa oli se, että kaksi kolmasosaa niistä oppilaista, joilla lukemis- ja kirjoittamistestitulokset olivat selvästi ikätovereita heikompia, saivat osa-aikaista erityisopetusta noin kerran viikossa ensimmäisen ja toisen luokan ajan.

– Toisaalta kolmannes oppilaista sai tukea vain joko ensimmäisellä tai toisella luokalla, ja tuen määrä oli keskimäärin alle 30 tuntia lukuvuodessa.

Etenkin jos lukioppilaalla oli lisänä muita oppimisvaikeuksia, lukutaidon tasoero oli erityisen suuri ja ero kasvoi entisestään kahden vuoden kuluessa verrattuna muihin ikätovereihin.

– Voidaan siis perustellusti kysyä, kohtaavatko erityisopetukset sisällöt ja opetusmenetelmät oppilaiden tarpeita. Eli onko meillä riittävästi sellaisia osaavia erityisopettajia, jotka osaavat opettaa lukivaikeuksisia oppilaita.

Holopaisen mukaan olisi myös aiheellista pohtia, miten lukiopetus saataisiin järjestettyä kouluissa niin, että kaikki sitä tarvitsevat oppilaat voitaisiin saada riittävän tehokkaan tuen piiriin myös ensimmäisen kouluvuoden jälkeen.

– Kehityksellisiä lukivaikeuksia on noin 10–15 prosentilla alakouluikäisistä. Lukivaikeuksisten oppilaiden tunnistaminen ja laadukkaan lukiopetuksen järjestäminen mahdollisimman varhain on olennaista sekä lukivaikeuden voittamisessa että ennaltaehkäistäessä lukivaikeuden aiheuttamia muita oppimiseen ja opiskeluun liittyviä ongelmia.

The role of part-time special education supporting students with reading and spelling difficulties from grade 1 to grade 2 in Finland, Leena Holopainen, Noona Kiuru, Minna Mäkihonko & Marja-Kristiina Lerkkanen. (linkki)

 

Taideyliopisto, Yhteistoimintaneuvottelut

Taideyliopisto aloittaa hallintoa ja palveluja koskevat yt-neuvottelut

taideyliopisto_x_screen_black

Taideyliopisto käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on sopeuttaa yliopiston toimintaa ja uudistaa palveluorganisaatiota siten, että Taideyliopiston toiminta voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Yliopistolle muodostuu 4,5 miljoonan euron rahoitusvaje vuoden 2020 loppuun mennessä. Vaje johtuu siitä, että yliopiston perusrahoitus vähenee samalla, kun kulut kasvavat.

Kustannussäästöistä 1,5 miljoonaa euroa katetaan karsimalla kuluja, lisäämällä ulkopuolista rahoitusta ja hyödyntämällä sijoitustoiminnan tuottoja. Pitkäjänteisellä strategisella henkilöstösuunnittelulla ja toiminnan fokusoinnilla vuoteen 2020 mennessä voidaan säästää 1,2 miljoonaa euroa.

Nyt käynnistyvillä yt-neuvotteluilla tavoitellaan 1,8 miljoonan euron säästöjä hallintoa ja palveluita selkeyttämällä. Tavoitteena on palvelutoiminnan uudelleenorganisointi ja tehostaminen hyödyntämällä kolmen akatemian yhdistymisen mahdollistamat synergiat ja poistamalla päällekkäisyydet.

Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on yliopiston hallintoa ja palveluja tuottava muu henkilöstö eli noin 340 henkilöä. Neuvottelut eivät koske opetus- ja tutkimushenkilöstöä tai tuntiopettajia. Alustavien arvioiden mukaan irtisanomisia on enintään 30.

Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään mm. lähitulevaisuuden taloudellista toimintaympäristöä ja sen vaikutuksia, palveluiden organisoitumista sekä vaihtoehtoisia säästökohteita. Tavoitteena on yhteisesti etsiä ratkaisuja ja vaihtoehtoja mahdollisille henkilöstövaikutuksille.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Oppilaan tuki ei toteudu perusopetuksessa lain mukaisesti

school-books

Peruskoulun oppilaat saavat lakisääteistä oppimisen tukea epätasa-arvoisesti ja tuki jää osin kokonaan toteutumatta lainsäädännön tarkoittamalla tavalla. OAJ:n selvityksen mukaan raha ratkaisee oppilaan tuen, eikä niinkään tuen tarve.

Opetusalan Ammattijärjestö selvitti jäsenkyselyssään ns. kolmiportaisen tuen toimivuutta. Perusopetuksessa siirryttiin yleis- ja erityisopetuksen jaosta kolmiportaisen tuen malliin vuonna 2011. Sen jälkeen on kymmeniä erityiskouluja ja -luokkia lakkautettu. Erityisen tuen oppilaan tarvitseman tuen oli tarkoitus siirtyä oppilaan mukana lähikouluun.

– Erityisen tuen oppilaista vain 66 prosenttia saa erityisopetusta tarpeen mukaan. Lähes 20 prosenttia saa erityisopetusta vain harvoin tai ei koskaan. Moni tarvitsisi oppimisensa tueksi pientä opetusryhmää, mutta vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta sai opiskella pienissä ryhmässä, kun he sitä tarvitsivat, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.

OAJ:n kyselyn mukaan koulun resurssit vaikuttavat suuresti siihen, kuinka kolmiportainen tuki toteutuu. Mitä puutteellisemmat voimavarat koululla on, sitä kehnommin kolmiportainen tuki näyttää toimivan. Vastaajista 34 prosenttia piti oppilaan tuen resursseja puutteellisina ja vain kolme prosenttia vastaajista katsoi, että resurssit ovat riittävät.

– Noin viidesosa vastaajista arvioi, että kolmiportainen tuki toimii heikosti tai erittäin heikosti. Toisessa ääripäässä viidesosan mielestä kolmiportainen tuki toimi hyvin tai erinomaisesti. Näin oli tilanne silloin, kun resurssit olivat kunnossa. Erot ovat siis räikeät. Koulutuksen tasa-arvon ja lapsen edun toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että kaikilla kouluilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea, Luukkainen painottaa.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa isoimmat ongelmat

Osa-aikainen erityisopetus toimii OAJ:n selvityksen mukaan tukimuodoista heikoimmin. Vastaajista peräti 70 prosenttia katsoi, että tehostetun tuen piirissä olevien oppilaiden osa-aikainen erityisopetus on resursoitu riittämättömästi.

– Opettajat kritisoivat myös turhauttavaa byrokratiaa. He laativat tunnollisesti pedagogisia asiakirjoja ja esittävät niissä, millaista tukea oppilas tarvitsee, mutta opettajien asiantuntevista arvioista ei välttämättä seuraa mitään, kun talous sanelee tuen saantia, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen hämmästelee.

OAJ pitää välttämättömänä, että lainsäädäntöä kehitetään niin, että se turvaa tuen jatkossa kaikille oppilaille. Järjestö esittää muun muassa, että oppilaalla olisi lailla säädetty oikeus pienryhmään. Muissa toimenpide-ehdotuksissaan OAJ vaatii riittäviä resursseja oppilaan tuen järjestämiseksi sekä opettajalle käytännön mahdollisuuksia tuen antamiseen paisuneen lomakebyrokratian sijaan. Tutustu OAJ:n ehdotuksiin osoitteessa www.oaj.fi -> Oppimisen tukipilarit

OAJ:n kyselyyn vastasi 564 opettajaa ja rehtoria.

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Työryhmä ehdottaa uudistuksia ylioppilastutkintoon

2017-04-18 13_14_28-OKM16_2017.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää uudistuksia ylioppilastutkintoon. Reaaliaineissa suoritettaisiin vastaisuudessa joko kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Kokeiden kestoa esitetään lyhennettäväksi neljään tuntiin ja äidinkielen koe muutettaisiin kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi. Suullinen kielitaidon koe tulisi osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Työryhmä luovutti esityksensä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle 18.4.

Työryhmän ehdotusten lähtökohtana on ollut vahvistaa ylioppilastutkintoa lukion päättötutkintona ja tutkinnon hyödynnettävyyttä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa tulevina vuosina.

Työryhmä ehdottaa muutettavaksi nykyistä ylioppilastutkinnon rakennetta siten, että kokeeseen osallistuvan olisi nykyisen yhden reaaliaineen kokeen asemasta suoritettava jatkossa joko kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Työryhmän mukaan uudistus mittaisi nykyistä paremmin lukion opintoja ja myös kannustaisi opiskelijoita opiskelemaan monipuolisesti lyhyitä kieliä ja reaaliaineita. Ehdotus kannustaisi opiskelijoita myös matematiikan ja toisen kotimaisen kielen kirjoittamiseen.

Suullisen kielitaidon koe tulisi osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Kokeen toteutuksessa hyödynnetään kehittyvää teknologiaa. Suullinen kielitaito on tärkeä osa kielten opetusta ja suullisen kielitaidon arvioinnin käyttöönotto ylioppilaskokeissa antaa kokelaille mahdollisuuden näyttää osaamistaan laajemmin. Käyttöönottoa tulee testata ja uudistuksen vaikutuksia arvioida kokelaiden, opettajien, koulujen, koulutuksen järjestäjien ja ylioppilastutkintolautakunnan kannalta ennen toimeenpanoa.

Kokeiden kestoa esitetään lyhennettäväksi neljään tuntiin ja äidinkielen koe muutettaisiin kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi. Koeajan lyheneminen edellyttää, että kokeiden rakenne, sisältö ja laajuus mitoitetaan uuteen kestoon. Työryhmän mukaan koeajan lyhentämistä puoltavat kokeiden muuttaminen sähköiseen muotoon sekä kokelaiden kokeman paineen ja stressin vähentäminen.

Työryhmä esittää joustavuuden lisäämistä tutkinnon suorittamisessa. Työryhmä ehdottaa luopumista nykyisestä käytännöstä, jossa kokeet erotellaan sitovasti pakollisiin ja ylimääräisiin jo ilmoittautumisen yhteydessä. Ehdotuksen mukaan hylättyjä kokeita voisi uusia nykyisen kahden kerran sijaan kolme kertaa ja että hyväksytyn kokeen voisi uusia jatkossa nykyisen yhden koekerran sijaan kaksi kertaa. Kokeiden uusimismahdollisuuksien lisääminen vähentäisi hylätyn kokeen kompensaatiotarvetta, jota ehdotetaan poistettavaksi.

Työryhmä teki myös lukuisia muita ehdotuksia tutkinnon kehittämiseksi sekä luotasi pidemmän ajan kehittämismahdolllisuuksia.

Työryhmän esitykset lähetetään laajalle lausuntokierrokselle koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden, opettajien ja muiden sidosryhmien lausuttavaksi.

– Ylioppilastutkinto on arvostettu ja tärkeä. Asiantuntijaryhmän ehdotukset etenevät lausuntokierroksella, ja palautteen jälkeen on päätösten aika. Korkeakoulut lisäävät ylioppilastutkinnon hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa, joten ylioppilaskokeen uusimisen mahdollisuuksien lisääminen on tärkeää. Tulevaisuuden työelämässä sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa. Suulliset kokeet olisivat luonteva kehitysaskel. Suullisen kielitaidon testaaminen ohjaisi lukio-opetusta vahvistamaan opiskelijoiden käytännön kielitaitoa, kansainvälistymisen valmiuksia ja rohkeutta käyttää kieltä, Grahn-Laasonen sanoo.

Gaudeamus igitur – ylioppilastutkinnon kehittäminen (pdf)

Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto hakee uutta rehtoria

12360312_10156324793775427_6557011263115986755_n

Avoin haku yliopiston seuraavan rehtorin nimittämiseksi on käynnistynyt. Myös yhteisöltä toivotaan ehdotuksia sopivista kandidaateista.

Aalto-yliopiston rehtoriksi haetaan visionääristä akateemista johtajaa, joka toimii yliopiston lähettiläänä yhteistyössä yritysten ja yhteiskunnan kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Myös vahva opiskelijalähtöisyys sekä yliopiston monialaisuuden ja aktiivisen yrittäjyystoiminnan edistäminen ovat tehtävässä keskeisiä.

”Etsimme innostavaa johtajaa, joka yhdessä koko Aalto-yhteisön ja sidosryhmien kanssa toteuttaa kunnianhimoista visiotamme innovatiivisen yhteiskunnan rakentamiseksi”, sanoo Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila.

Uuden rehtorin rekrytoinnissa hyödynnetään sekä avointa hakua että suorahakua. Aalto-yliopisto toivottaa tervetulleiksi myös yhteisön ja sidosryhmien ehdotukset sopiviksi kandidaateiksi. Haku on avoinna 7.5.2017 saakka. Rehtori nimitetään viisivuotiskaudeksi.

Rekrytointiprosessista ja kandidaattien etsinnästä vastaa hakukomitea, jossa ovat mukana hallituksen jäsenet Anne Brunila, Mikko Kosonen ja Susanna Pettersson, professorit Risto Nieminen, Matti Keloharju ja Martti Raevaara, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Joona Orpana sekä sidosryhmien edustajana Risto Siilasmaa. Yhteistyökumppanina rekrytointiprosessissa toimii korkeakoulusektorin johtava kansainvälinen rekrytoinnin asiantuntija Perrett Laver.

Aalto-yliopiston nykyinen rehtori Tuula Teeri jättää tehtävänsä lokakuun lopussa siirtyessään Kungliga Ingenjörsvetenskapsakademien (IVA) toimitusjohtajaksi. Yliopiston johtosäännön mukaisesti provosti llkka Niemelä hoitaa rehtorin tehtäviä siirtymäkauden ajan heinäkuun alusta lukien rehtori Tuula Teerin jäädessä lomalle.

Lue lisää:

Työpaikkailmoitus (aalto.fi)

Oulun yliopisto

Pitkä matematiikka on pääsylippu yliopistoon ja tulevaisuuden ammatteihin

abit2017

Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian kirjoittaneista ylioppilaista noin 90% pääsee opiskelemaan yliopistoon. Ratkaisevat ainevalinnat tehdään lukion alussa, noin 16-vuotiaana. Valinnoilla on huomattava vaikutus lukiolaisen omaan elämänuraan ja lopulta koko Suomen elinkeinoelämään.

Oulun yliopiston AVAIN-tutkimusryhmä tutkii lukion oppiainevalintojen ja yliopistoon pääsyn yhteyttä perustuen valtakunnalliseen aineistoon vuosilta 2013-2015. Ylioppilaista noin kolmannes kirjoittaa pitkän matematiikan ja alustavien tulosten mukaan heistä noin 90% pääsee yliopistoon. Suurin merkitys pitkällä matematiikalla on tekniikan, lääketieteen, luonnontieteiden, terveystieteiden ja hyvinvoinnin sekä tietotekniikan aloilla (97-67% yliopistoon valituista). Myös kemian ja fysiikan kirjoittajista noin 90% pääsee yliopistoon.

– Pitkän matematiikan kirjoittaminen edistää selkeästi todennäköisyyttä päästä yliopistoon opiskelemaan ja merkitys näkyy kaikilla aloilla, professori Jouni Pursiainen Oulun yliopistosta kertoo.

Matemaattisen ajattelun osaajia tarvitaan lisää

Pitkän matematiikan valitsematta jättäminen kaventaa merkittävästi valinnan mahdollisuuksia toisen asteen opintojen jälkeen ja myöhemmin ammatinvalinnan mahdollisuuksia. Lukiolaisten ainevalinnat eivät kohtaa yliopistojen ja elinkeinoelämän tarpeita. Esimerkiksi Tivian selvityksen mukaan vuonna 2020 Suomesta puuttuu ainakin 15 000 ohjelmistoammattilaista.

– Digitalisaatio ja muut globaalit megatrendit muuttavat merkittävästi työelämää. Matemaattisen ajattelukyvyn rinnalla on tärkeää rakentaa monialaista osaamista, jossa yhdistyy kyky ymmärtää niin ihmistä, yhteiskuntaa kuin teknologiaa, Teknologiateollisuus ry:n kehitysjohtaja, tekniikan tohtori Laura Juvonen sanoo.

Kansallisen osaamisen arviointikeskus Karvin arvioinnista käy ilmi, että ylioppilaskoe motivoi oppimaan matematiikkaa. Lukiolaiset, jotka eivät kirjoita matematiikkaa ylioppilaskokeessa, eivät myöskään käytännössä opi sitä lukion aikana, vaan ovat lukio-opintojen lopulla keskimäärin peruskoulun 9. luokan tasolla matematiikan taidoissaan.

– Olisiko näiden tulosten perusteella aiheellista kehittää ylioppilastutkintoa niin, että kaikkien opiskelijoiden matematiikan taitojen kehittyminen varmistetaan, Laura Juvonen kysyy.

Ilmiöistä ja ongelmanratkaisusta merkitystä

Vaikka suomalaiset tytöt ovat peruskoulussa maailman kärkeä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa TIMMS- ja PISA-tutkimusten perusteella, lukion jälkeen vain reilu neljännes matematiikan parhaista osaajista on naisia (Karvin arviointitutkimus). Microsoftin kansainvälisessä STEM (Science, Technology and Mathematics) -tutkimuksessa vain 37% tytöistä ilmoitti voivansa kuvitella uraa luonnontieteiden tai teknologian parissa. Esille nousivat roolimallien puute ja ilon löytäminen itse aiheesta.

Teknologiateollisuus ry käynnistää yläkouluille ja lukioille suunnatun valtakunnallisen MyTech-ohjelman, joka yhdistää nuoria kiinnostavat teemat omakohtaiseen tekemiseen. Uuden opetussuunnitelman myötä kouluissa toteutetaan oppiainerajat ylittäviä ilmiöoppimisen jaksoja. MyTech-ohjelma tulee avuksi koululle tarjoamaan ilmiöprojekteihin kiinnostavia sisältöjä sekä mahdollisuuden tutustua alan koulutukseen alueen korkeakoulussa ja käytännön tekemiseen teknologia-alan yrityksessä.

Väitös

:VÄITÖS: Yhteistä opetussuunnitelmatyötä tarvitaan matematiikan opettajankoulutuksen kehittämisen tueksi

Koponen Mika_5x7

Mika Koponen on syntynyt vuonna 1984 Kuopiossa, ja hänen kotikuntansa on Joensuu. Hän on valmistunut ylioppilaaksi vuonna 2004 Minna Canthin lukiosta ja filosofian maisteriksi vuonna 2012 Itä-Suomen yliopistosta. Koponen on toiminut tutkimusavustajana vuonna 2011 ja nuorempana tutkijana vuosina 2012-2017 Itä-Suomen yliopistossa.

Matematiikan opettajankoulutuksen kehittämiseksi tarvitaan ainelaitosten, opettajankoulutuslaitosten ja harjoittelukoulujen yhteistä, entistä tiiviimpää opetussuunnitelmatyötä, arvioi filosofian maisteri Mika Koponen.

Koponen selvitti väitöstutkimuksessaan matematiikanopettajien, opettajankouluttajien sekä maisterivaiheen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä matematiikan opettamiseen tarvittavasta tietoperustasta. Tulokset osoittavat, että matematiikan opettajankoulutuksen sisällöt eivät anna riittävän kattavaa osaamista opettajan työtä varten. Opetussuunnitelman yhteiset ja jaetut tavoitteet voisivat auttaa matematiikan opettajankoulutuksen kehittämisessä.

Tutkimustulosten mukaan matematiikan opettajankoulutuksen opetussisällöt eivät kata kaikkea opetustyössä tarvittavaa osaamista. Työuran alussa matematiikanopettajat kohtaavat tilanteita, joihin opettajankoulutus ei anna riittävästi valmiuksia. Esimerkiksi tietoa matematiikan oppimisen haasteista, sekä keinoja opettaa heikkoja ja lahjakkaita oppilaita samanaikaisesti, ei opettajankoulutuksessa tarjota riittävästi. Näissä tilanteissa matematiikanopettajat eivät pysty perustamaan valintojaan koulutuksessa muodostamaansa tietoperustaan. Opettajankoulutuksen sisällöt voivat olla myös liian teoreettisia tai pirstaleisia. Esimerkiksi yliopistomatematiikka saattaa näyttäytyä koulumatematiikasta irrallisena kokonaisuutena. Myös tutkimukseen osallistuneet maisterivaiheen opettajaopiskelijat näkivät opettamiseen tarvittavan tietoperustan pirstaleisena.

Tutkimuksessa arvioitiin Itä-Suomen yliopiston matematiikan opettajankoulutuksen kehittämistarvetta. Kyselytutkimukseen vastasi 79 prosenttia (N=19) Itä-Suomen yliopiston matematiikan opettajankouluttajista ainelaitokselta, pedagogisista opinnoista ja opetusharjoittelusta sekä 54 prosenttia (N=101) vuosina 2002-2012 Joensuusta valmistuneista matematiikanopettajista. Maisterivaiheen opettajaopiskelijoiden (N=18) näkemyksiä opettamiseen tarvittavasta osaamisesta tutkittiin esseetehtävän vastausten avulla, jotka analysoitiin verkostoanalyysiä käyttäen. Väitöstutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Michiganin yliopistossa kehitettyä Mathematical Knowledge for Teaching (MKT) -opettajantiedon mallia.

Koposen väitöstutkimuksen tuloksena saatua arviointitietoa on jo osin käytetty Itä-Suomen yliopiston matematiikan koulutusohjelman kehittämiseen. Tulosten mukaan sopivan opetusmenetelmän valinta ja erilaisten oppimistapojen tukeminen ovat sellaista osaamista, joka auttaa luomaan siltoja matemaattisen ja pedagogisen tiedon välille ja siten rakentamaan opettajan tietoperustasta yhtenäisen. Opettajankoulutuksessa tulisikin pohtia enemmän kuinka erilaiset matematiikan oppijat otetaan opetuksessa huomioon ja kuinka sopiva matematiikan opetusmenetelmä valitaan.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että opettajankoulutuksen opetussisällöt vaikuttavat opettajien osaamiseen ja tällä tiedollisella osaamisella on yhteys myös lasten ja nuorten oppimistuloksiin. Esimerkiksi TIMSS-tulokset ovat korkeampia niissä maissa, joissa opettajien osaaminen on korkeampaa. Tämän vuoksi opettajankoulutuksen opetussisältöjen kehittämisen vaikutukset tulevat näkymään myös lasten ja nuorten oppimistuloksissa.

Väitöstutkimuksessa sovellettiin verkostoanalyysiä opettajantiedon tutkimukseen, mikä on kansainvälisesti uusi lähestymistapa analysoida opettajantietoa. Tietokoneella tapahtuvan verkostoanalyysin algoritmien avulla opettajan tietoperustan osa-alueet voidaan muodostaa aineistolähtöisesti ja yksittäisten osa-alueiden vaikutusta opettajan tietoperustan kokonaisuuteen voidaan tutkia.

Filosofian maisteri Mika Koposen didaktisen matematiikan alaan kuuluva väitöskirja Investigating Mathematical Knowledge for Teaching and Mathematics Teacher Education (Matematiikan opettajankoulutus opettajantiedon näkökulmasta tarkasteltuna) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Hannula Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Pekka Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta.

Opetushallitus

Korkeakoulujen kevään yhteishaussa 151 600 hakijaa

modra-propiska-a-notes

Tämän kevään yhteishaun hakijamäärä pysyi viime kevään lukemissa, hakijoita oli 151 600. Aiempien vuosien tapaan hakemuksen täyttäminen jäi monilla viime hetkeen. Viimeisen hakutunnin aikana jätettiin 2 700 hakemusta.

Aloituspaikkoja on tarjolla suunnilleen saman verran kuin viime keväänä. Noin 49 300 aloituspaikasta vähän yli puolet on ammattikorkeakouluissa.

Vaikka yhteishaun aloituspaikoista on vajaa 20% yliopistojen maisterikoulutusten ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusten aloituspaikkoja, on suurin osa yhteishaun koulutuksista edelleen suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Korkeakoulujen tulee varata näissä koulutuksissa suuri osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Tänä keväänä korkeakoulut ilmoittivat aloituspaikkoja ensikertalaisille suunnilleen saman verran kuin viime keväänä (22 600, mikä on 59% aloituspaikoista). Ensikertalaisia hakijoita oli 82% kaikista hakijoista, viime keväänä 84%.

Suosituimpia koulutusaloja yliopistoissa ovat edelleen lääketieteellinen, teatteri- ja tanssi- sekä musiikkiala. Ammattikorkeakoulujen suosituimpia aloja ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen ala. Suosituimmuus on laskettu vertaamalla alan koko hakijamäärää alakohtaiseen ensisijaisten hakijoiden määrään.

Seuraavaksi korkeakoulut tarkistavat hakemuksia ja järjestävät valintakokeita. Hakija voi saada valintojen tuloksia jo alkukeväästä lähtien, ja kaikkien valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 30.6. Kaikki yhteishaun hakijat saavat kesä-heinäkuun taitteessa koosteen/tiedot sen hetkisestä valintojen tilanteesta.

 

Korkeakoulujen kevään yhteishaun hakijamäärät koulutusaloittain

Koulutusala Hakijat yht. Hakijoista ensisijaisia
Eläinlääketieteellinen 746 636
Farmasia 2809 1339
Hammaslääketieteellinen 1467 1302
Humanistinen 11562 6995
Humanistinen ja kasvatusala (amk) 2330 1195
Kasvatustieteellinen 10128 7259
Kauppatieteellinen 14185 10659
Kulttuuriala (amk) 9252 5798
Kuvataidealan koulutus 703 551
Liikuntatieteellinen 1790 1276
Luonnontieteellinen 10143 4348
Luonnontieteiden ala (amk) 5702 2482
Luonnonvara- ja ympäristöala (amk) 2106 1222
Lääketieteellinen 7215 6451
Maatalous-metsätieteellinen 1226 587
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (amk) 5635 2983
Musiikkiala 1317 1223
Muu tai tuntematon ala 726 370
Oikeustieteellinen 5922 5061
Psykologia 4755 3655
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (amk) 45517 34931
Sotilasala 696 527
Taideteollinen 2487 1575
Teatteri- ja tanssiala 1639 1495
Tekniikan ja liikenteen ala (amk) 22980 16188
Teknillistieteellinen 8400 5582
Teologinen 870 503
Terveystieteet 3168 2192
Yhteiskuntatieteellinen 11421 7283
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (amk) 25685 15824
Hakijoita yhteensä 151 603

(amk)= ammattikorkeakoulujen koulutusala. Ne alat, joissa ei ole merkintää, ovat yliopistojen koulutusaloja.

Korkeakoulujen kevään yhteishaun hakijamäärät korkeakouluittain

Oppilaitos Hakijat yht. Hakijoista ensisijaisia
Aalto-yliopisto 9984 6131
Centria-ammattikorkeakoulu 1987 987
Diakonia-ammattikorkeakoulu 6105 1969
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 9923 4259
Helsingin yliopisto 23187 16166
Humanistinen ammattikorkeakoulu 2428 1216
Hämeen ammattikorkeakoulu 8619 3607
Itä-Suomen yliopisto 15005 6614
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 14336 5763
Jyväskylän yliopisto 14556 6715
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu 8069 3303
Kajaanin ammattikorkeakoulu 2804 912
Karelia-ammattikorkeakoulu 3701 1585
Lahden ammattikorkeakoulu 8387 2698
Lapin ammattikorkeakoulu 5538 2281
Lapin yliopisto 4424 1409
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 3708 878
Laurea-ammattikorkeakoulu 15718 6413
Maanpuolustuskorkeakoulu 696 527
Metropolia Ammattikorkeakoulu 24628 11829
Oulun ammattikorkeakoulu 10664 5322
Oulun yliopisto 10532 5567
Saimaan ammattikorkeakoulu 4123 1454
Satakunnan ammattikorkeakoulu 5813 2675
Savonia-ammattikorkeakoulu 7110 3260
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 4952 2023
Svenska handelshögskolan 1314 889
Taideyliopisto 3574 3269
Tampereen ammattikorkeakoulu 18186 8467
Tampereen teknillinen yliopisto 4180 2026
Tampereen yliopisto 16874 8621
Turun ammattikorkeakoulu 13649 6390
Turun yliopisto 18994 9396
Vaasan ammattikorkeakoulu 3730 1132
Vaasan yliopisto 4608 1392
Yrkeshögskolan Arcada 3602 1504
Yrkeshögskolan Novia 2486 1479
Åbo Akademi 2531 1453
Hakijoita yhteensä 151 603
Jyväskylän yliopisto, Nimitykset

Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopiston rehtoriksi

keijohamalainen

Jyväskylän yliopiston hallitus on nimittänyt professori Keijo Hämäläisen yliopiston rehtorin tehtävään viisivuotiskaudelle 1.8.2017- 31.7.2022.

– Rehtorin tehtävä kiinnosti ilahduttavan laajaa ja korkeatasoista hakijajoukkoa. Hallitus on erittäin tyytyväinen saatuaan parhaan mahdollisen rehtorin yliopistollemme. Yliopiston johto on jatkossakin hyvissä käsissä, hallituksen puheenjohtaja Anne-Christine Ritschkoff kuvailee.

Keijo Hämäläinen toimii parhaillaan Helsingin yliopiston päätoimisena vararehtorina. Tätä ennen hän on toiminut matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina (2010-2013) ja fysiikan professorina vuodesta 2002 lähtien Helsingin yliopistossa. Hämäläinen on tehnyt tutkimustyötä ulkomailla useiden vuosien ajan mm. USA:ssa (Brookhaven National Laboratory) ja Ranskassa (Grenoble).

Hämäläinen toimii lukuisissa kansallisissa luottamustehtävissä, kuten Tieteellisten seurain valtuuskunnan puheenjohtajana, Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuuritoimikunnan jäsenenä, Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtajana sekä Maanpuolustuskorkeakoulun ja Ilmatieteen laitoksen neuvottelukuntien jäsenenä. Kansainvälisiin tehtäviin lukeutuvat mm. jäsenyydet yhteiseurooppalaisen synkrotroni-säteilytutkimuslaitoksen (ESRF) hallintoneuvostossa ja usean eurooppalaisen tutkimusinstituutin tutkimusneuvostoissa. Hämäläinen on Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen Tiedeseuran jäsen. Hän on saanut Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnon 2002. Hänet on kutsuttu Keskisuomalaisen osakunnan inspehtoriksi 2017 ja valittu Helsingin yliopiston vuoden viestijäksi 2010 sekä fysiikan laitoksen vuoden opettajaksi kolme kertaa.

Hämäläinen on syntynyt Viitasaarella ja kirjoittanut ylioppilaaksi Suolahden lukiosta 1982. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi fysiikasta 1990 Helsingin yliopistossa.

– On hienoa palata kotiseudulle johtamaan erinomaista yliopistoa ja tuoda omien kokemusten kautta näkemyksiä sen kehittämiseen. Toivon, että aiemmissa tehtävissäni luotujen verkostojen avulla pystyn myös vahvistamaan Jyväskylän asemaa kansallisessa korkeakoulukentässä, Keijo Hämäläinen toteaa.

Rehtorin tehtävä vapautuu, kun rehtori Matti Mannisen toimikausi päättyy 31.7.2017.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ esittää: Suhdeluvut takaamaan opettajien määrää koulussa

25513_381324713788_1632286_n

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

OAJ esittää ryhmien muodostamisen perustaksi suhdelukua, jolla säädeltäisiin oppilaiden määrää suhteessa opettajien määrään. Esimerkiksi peruskoulun alkuopetuksessa suhdeluku olisi 1:18 ja 3. luokalta lähtien 1:20.

– OAJ on pitkään ideoinut opettajien kanssa keinoja, joilla työrauha ja oppimisen ilo voitaisiin palauttaa opiskeluun. Enimmäisryhmäkoon asemesta esitämme uudenlaista mallia, jossa opettajien vähimmäismäärä mitoitetaan lainsäädännöllä. Tämä tukisi opettajan mahdollisuuksia soveltaa uuden opetussuunnitelman edellyttämiä moderneja opetusmenetelmiä. Opettaja voisi ohjata yksilöllisemmin lapsia ja nuoria, jolloin varmistettaisiin, että jokainen oppilas saa tarvitsemaansa tukea, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen perustelee.

Suhdeluku takaisi yhdenvertaisen opettajamitoituksen suhteessa lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden määrään kaikissa kouluissa ja kaikissa kunnissa. – Ryhmät voitaisiin muodostaa nykyistä joustavammin. Esimerkiksi 60 oppilaasta voisi vastata kolme opettajaa yhdessä. Tällöin myös työrauhaongelmia ja kiusaamista voitaisiin paremmin ennaltaehkäistä leimaamatta yhtäkään osapuolta. Suhdeluku vahvistaisi myös erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden tukea, Luukkainen uskoo.

– Lisäksi esitämme lainsäädäntöön keinoja, joilla johtajat ja rehtorit voisivat edistää turvallisuutta. Näitä olisivat mm. kasvatuskeskustelun käyttö varhaiskasvatuksessa, nopeampi apu mielenterveysongelmiin sekä opetuksen järjestäjän velvollisuus toimia pikaisesti kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa, Luukkainen kertoo.

OAJ muistuttaa, että kuntapäättäjillä on mahdollisuus ottaa suhdelukuajattelu käyttöön vaikka heti. Kuntapäättäjillä on useita keinoja, joilla vahvistaa työrauhaa. He päättävät niin tuntikehyksestä, erityisluokkien perustamisesta, kielivalikoimasta kuin painotetusta opetuksestakin.

– Koulujen työrauha on yksi tärkeistä kuntavaaliaiheista. Olemmekin valmistaneet kuntapäättäjille oman Reittioppaan turvaamaan koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten työrauhaa sekä oppimisen iloa.

OAJ:n esittämät vähimmäisopettajamäärät

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa OAJ:n esittämä suhdeluku olisi 1:20. Erityisopettajia pitäisi olla vähintään yksi sataa ja opinto-ohjaajia yksi kahtasataa oppilasta kohti. Vieraskieliset sekä erityisen ja tehostetun tuen oppilaat otettaisiin lukuun kertoimella 1,5. Yhdysluokissa ja erityistä työturvallisuutta edellyttävissä ryhmissä suhdeluku olisi 1:16.

Suhdelukusäännökset koskevat OAJ:n esityksessä vain opettajia, mutta varhaiskasvatuksessa myös kasvatus- ja hoitohenkilöstöä. Alle kolmevuotiaita koskeva suhdeluku olisi 1:4 ja 3–5-vuotiailla 1:7. Esiopetuksessa suhdeluku olisi 1:13 tai lapsen osallistuessa varhaiskasvatukseen 1:7.

OAJ:n suhdeluku- ja muut säädösehdotukset sekä Kuntapäättäjän reittiopas löytyvät osoitteesta www.oaj.fi