Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ on tyytyväinen sivistysvaliokunnan mietintöön

OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka Kuva: Leena Louhivaara

OAJ pitää eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintöä varhaiskasvatuslaista hyvänä. OAJ:n Heljä Misukka korostaa, että laki vahvistaa pedagogiikkaa ja varhaiskasvatuksen laatua.

Sivistysvaliokunnan mietintö varhaiskasvatuslaista valmistui tänään tiistaina 19. kesäkuuta.

–Henkilöstön osaaminen nousee ja ammattinimikkeet täsmentyvät, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka iloitsee.

Eväitä lakiuudistuksen seuraavaan vaiheeseen

Sivistysvaliokunnan jäsenet jättivät mietintöön myös vastalauseita, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että lakiesityksestä puuttuu kolmiportainen tuki, lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja asetus ryhmäkoosta. Myös OAJ on pitänyt näitä asioita esillä.

–On tärkeää, että myös nämä ongelmat ratkaistaan. Nyt edetään kuitenkin vaiheittain. Tämä lakiesitys on tärkeä askel pedagogiikan vahvistamisen kannalta, Misukka sanoo.

Myös henkilöstöön liittyviin pykäliin esitettiin vastalauseissa muutosehdotuksia.

–Nämä muutosehdotukset ovat hämmentävän ristiriitaisia. Ne eivät johtaisi eri koulutustaustojen mukaisiin työtehtäviin, päinvastoin tilanne muuttuisi entistä epäselvemmäksi, Misukka sanoo.

Pedagogiikka vahvistuu, laatu paranee

OAJ on tehnyt hartiavoimin töitä varhaiskasvatuslain uudistamiseksi. Viimeinkin lakiesityksen käsittely on eduskunnassa loppuvaiheessa. Ratkaiseva äänestys on tämän hetken tiedon mukaan ensi viikolla. Jos eduskunta hyväksyy varhaiskasvatuslain, yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia on päiväkodeissa pian nykyistä enemmän.

–Pedagogiikka vahvistuu ja varhaiskasvatuksen laatu paranee, Misukka sanoo.

Eduskunnan täysistunnon ratkaisevaan käsittelyyn tulevassa varhaiskasvatuslaissa säädetään päiväkotien henkilöstön kelpoisuuksista ja mitoituksesta sekä koulutukseen perustuvista tehtävänimikkeistä. Lain on ollut määrä tulla voimaan elokuussa. Uusi tehtävänimikkeitä ja henkilöstömitoituksia sovellettaisiin vuoden 2030 alusta lähtien.

Siirtymäajan jälkeen yliopistollisen opettajakoulutuksen saaneet henkilöt olisivat varhaiskasvatuksen opettajia, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet varhaiskasvatuksen sosionomeja ja hoitoalan koulutuksen saaneet varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Päiväkodin johtajalta edellytettäisiin kasvatustieteen maisterin tutkintoa.

–OAJ vaatii, että seuraavassa vaiheessa varhaiskasvatuslakiin lisätään niin sanottu kolmiportainen tuki, jota jo toteutetaan esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Opetusministeri lupasikin jo lain lähetekeskustelussa, että lakiuudistuksen seuraavassa vaiheessa tartutaan tähän asiaan, Misukka huomauttaa.

Yleiset Uutiset

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsi Lappeenrannan Kimpisen lukion matematiikan opettajatiimin matematiikan opetuksen kehittämisestä

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt tunnustuspalkinnon matematiikan opetuksen kehittämisestä Lappeenrannan Kimpisen lukion matematiikan opettajille Henna JäppiselleKatariina Laivamaalle ja Eveliina Tuosalle.

Kimpisen lukion rehtorin Olli Mielosen mukaan Jäppistä, Laivamaata ja Tuosaa yhdistää aito kiinnostus ja innostus matematiikkaan ja sen oppimisprosessiin sekä halu kehittää matematiikan opetusta.

– Opettajilla on ratkaisukeskeinen lähestymistapa opetukseen. He työskentelevät opiskelijalähtöisesti opiskelijoita kannustaen ja arvostaen. Arvostava, lähtökohdat huomioiva suhtautuminen opiskelijoihin herättää motivaation niissäkin opiskelijoissa, joille matematiikan opiskelu on haasteellista.

Palkitut matematiikan opettajat ovat yhteistoiminnallisesti kehittäneet kaikkiin opettamiinsa matematiikan kursseihin opintokortit. Kortit pitävät sisällään oppimistavoitteet, kurssin aikaisen oppimisprosessin arvioinnin ja palautteen sekä opiskelijan oman reflektion.

Mielonen kertoo, että sisällöllisten tavoitteiden lisäksi opintokorteissa huomioidaan taitotavoitteet ja lukion aihekokonaisuudet.

– Opintokortti mahdollistaa opiskelijan etenemisen joustavasti omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti.

– Opettajat näkevät yhteistyön voimavarana, joka auttaa heitä omassa työssään lukio-opetuksen muutoksen keskellä. Kehitystyö on jatkuvaa ja menetelmää hiotaan myös yhdessä muiden opettajien kanssa. Ideoiden ja materiaalien jakaminen kollegoille, pedagoginen keskustelu ja avoin suhtautuminen opetukseen on huomattu koko työyhteisössä.

Jäppinen, Laivamaa ja Tuosa ovat saaneet hyvää palautetta myös opiskelijoilta.

– Oppimistulokset ovat hyviä ja opiskelijat kokevat olevansa arvokkaita ja saavansa omaan lähtötasoonsa sopivaa tukea. Palkittuja opettajia on kehuttu erityisesti myös siitä, että he selvittävät ja neuvovat asiat ymmärrettävästi.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö kannustaa innostavia suomalaisia opettajia, jotka aktiivisesti kehittävät matemaattisten aineiden opetusta ja uusia tapoja oppia.

Vuoden 2018 erityisiä palkintokriteerejä olivat oppilaiden kiinnostuksen ja innostuksen herättäminen, oppilaskeskeiset menetelmät, matemaattisen ajattelun kehittäminen ja toiminnalliset menetelmät ja ansiot fysiikan ja/tai ohjelmoinnin opetuksen edistämisessä matematiikan rinnalla. Säätiön verkkosivustolla on lisää tietoa muista vuoden 2018 palkituista opettajista.

Vaasan yliopisto

Vaasan yliopiston hyvät tulokset näkyivät talousluvuissa

Vaasan yliopiston päärakennus. Kuvaaja Svenna Martens.

Vaasan yliopiston vuosi 2017 oli rohkean uudistamisen ja tärkeiden päätösten vuosi. Yliopisto pystyi muutosten keskellä hoitamaan talouttaan erittäin hyvin. Tärkeänä syynä tähän oli akateemisten tulostavoitteiden saavuttaminen, minkä ansiosta valtionrahoitus pysyi hyvällä tasolla. Tutkintojen määrä kasvoi ja tieteellisten julkaisujen laatu parani. Vaasan yliopisto onnistui myös kustannusten hallinnassa ja sijoitusten vastuullisessa hoidossa.

Tilikauden 2017 tulos oli kokonaisuudessaan 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tästä noin kolmasosa muodostui yliopiston operatiivisen toiminnan ylijäämästä ja kaksi kolmasosaa sijoitustoiminnan tuotoista.

Yliopiston talousjohtajan Marko Ylimäen mukaan sijoitusvuosi 2017 oli erittäin positiivinen. Sijoitustoiminnan tuotto oli 8,3 prosenttia.

Talouden pohjaa vahvisti Vaasan yliopiston onnistunut varainhankinta. Myös yliopiston vakavaraisuus oli erittäin korkealla tasolla. Omavaraisuusaste nousi tilikauden ylijäämän ansiosta yli 90 prosentin.

Ylimäen mukaan myös Vaasan yliopiston kuluvan vuoden taloustilanne näyttää kokonaistalouden kannalta tasapainoiselta. Hän muistuttaa, että yliopiston onnistuneessa talouden hoidossa korostuu kolmen keskeisen osa-alueen hallinta:

– Ensimmäiseksi kustannukset on kaikissa talouden sykleissä pystyttävä pitämään kurissa. Toisena keskeisenä osatekijänä on akateemisissa tuloksissa kuten tutkinnoissa, julkaisuissa ja ulkopuolisessa rahoituksessa onnistuminen. Kolmantena tekijänä on sijoitusvarallisuuden pitkäjänteinen hoitaminen. Sijoitusvarallisuuden hoitamisessa korostuu huolellisesti mietitty sijoituspolitiikka ja riskienhallinta, toteaa Ylimäki.

Uudistukset luovat hyvän pohjan tulevalle menestykselle

Vaasan yliopiston tutkintomäärät kasvoivat vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. Alempia ja ylempiä tutkintoja suoritettiin yhteensä 1039, kun vuotta aiemmin luku oli 1026. Tohtorintutkintojen määrä ylitti tavoitteen nyt jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Koulutusta kehitettiin muun muassa luomalla koulutusohjelmien johtamiselle yhteiset periaatteet, käynnistämällä kansainväliset arviointi- ja kehittämisprosessit kauppatieteissä ja tekniikassa sekä satsaamalla digitaalisen opetuksen kehittämiseen.

Tieteellisessä julkaisutoiminnassa menestyttiin hyvin. Korkeimmalle tasolle (Jufo 3) arvioitujen julkaisujen määrä kaksinkertaistui vuodesta 2016. Tämä kertoo korkeatasoisen tutkimuksen kasvusta ja laatuun keskittymisestä.  Lisäksi kilpaillun kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrä on kasvanut yliopiston panostaessa etenkin EU-rahoituksen hankintaan. Myös opettajien ja tutkijoiden kansainvälisessä liikkuvuudessa ylitettiin tavoitteet.

Vaasan yliopisto selkeytti uuden strategiansa (2017–2020) mukaisesti profiiliaan. Kielten tutkintokoulutus ja tutkimus siirrettiin elokuussa liikkeenluovutuksena Jyväskylän yliopistoon. Siirtopäätöksen ansiosta yliopistolle on auennut taloudellinen mahdollisuus toimintansa kehittämiseen ja uusiin investointeihin.

– Vuonna 2017 aikana luotiin yliopistoon uutta strategiaa tukeva organisaatiomalli. Se ja mittavat kymmenen miljoonan euron investoinnit tutkimukseen luovat hyvän pohjan tulevalle menestykselle, sanoo yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Investointeja aiotaan suunnata kolmen monitieteisen tutkimusalustan kautta palkkaamalla tutkijoita tenure track -urapoluille. Ensimmäiset rekrytoinnit aloitettiin syksyllä 2017.

Yliopiston vuosikertomus verkossa:

Vuosikertomus 2017: https://bit.ly/2kz4kXD

Opetushallitus

Peruskoulun päättää tänä lukuvuonna noin 58 000 oppilasta

Kouluvuoden päättäjäisiä vietetään ympäri maata lauantaina 2.6. Opetushallituksen arvion mukaan peruskoulun päättötodistuksen saa tänä vuonna 58 600 oppilasta ja ammatillisen tutkinnon suorittaa 76 200 opiskelijaa. Kevään juhlijoissa on myös 26 809 uutta ylioppilasta.

Perusopetuksen päättäneiden määrässä on ollut vuosittain parin prosentin heilahtelua, mikä johtuu lähinnä ikäluokan koon vaihtelusta.

Perusopetuksen lisäopetuksen eli niin sanotun kymppiluokan suorittavien oppilaiden määrä on viime vuosina laskenut roimasti: tänä keväänä kymppiluokan suorittaa arviolta 700 oppilasta, kun vielä viisi vuotta sitten näin teki reilut 1800 oppilasta. Kymppiluokan suorittajien vähentymiseen on vaikuttanut ainakin se, että vaihtoehtoisia opiskelumuotoja on perusopetuksen päättäjille tarjolla aiempaa enemmän. Tällaisia ovat esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen ja lukioon valmistava koulutus.

Vuonna 2018 ammatillisia perustutkintoja suoritetaan arviolta 55 000 ja ammatti- tai erikoisammattitutkintoja noin 21 200. Erikoisammattitutkintojen määrä on ollut kasvamaan päin. Perusopetuksen päättäville nuorille lukio on kuitenkin edelleen ammattiopintoja suositumpi vaihtoehto.

Opetushallitus arvioi opintonsa päätökseen saavien määrät mm. Vipunen-tilastopalvelun väestöä ja opintonsa aloittaneita koskevien tilastojen perusteella. Toteutuneet luvut tiedetään vuodelta 2016.

Uusi lukuvuosi 2018–2019 alkaa perusopetuksessa ja lukioissa yleisimmin viikolla 32. Koulunsa aloittaa tulevana syksynä arviolta 60 700 ekaluokkalaista, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna.

Opetushallituksen verkkouutinen:  Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2018─2019

Porin aikuislukio

Porin aikuislukion virheellisesti ilmoitettujen oppilasmäärien aiheuttamat toimenpiteet

Kuvalähde: Porin Aikuislukion Facebook

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 28.5. tehdä tutkintapyynnön Lounais-Suomen poliisilaitokselle siitä, onko Porin aikuislukion rehtori syyllistynyt tarkastusraportissa kuvaillulla menettelyillä rikoslain mukaiseen avustuspetokseen tai virkavelvollisuuden rikkomiseen. Samalla selvitetään ovatko sivistystoimialan tai aikaisemman sivistyskeskuksen aikuislukion rehtoriin nähden valvontavastuussa olevat viranhaltijat valvontavelvollisuuden laiminlyönnillä syyllistyneet rikoslain mukaiseen virantoimitusvelvollisuuden rikkomiseen tai tuottamukselliseen virantoimitusvelvollisuuden rikkomiseen.

Kaupunginhallitus päättää toimittaa sisäisen tarkastuksen tarkastusraportin tiedoksi valtionosuusviranomaiselle eli opetushallitukselle tämän toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus esittää myös tarkastuslautakunnalle, että he harkitsevat, onko tarpeen selvittää, onko tilintarkastus ollut tilintarkastussopimuksen toimeksiannon mukaista.

Kaupunginhallitus kehottaa sivistyslautakuntaa ja sivistystoimialaa noudattamaan kaikkia sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia ohjeita.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Olli Luukkainen jatkaa OAJ:n johdossa

Kuvaaja: Jussi Vierimaa

Kasvatustieteen tohtori Olli Luukkainen, 60, jatkaa OAJ:n puheenjohtajana. Valinta tehtiin tänään järjestön valtuuston kokouksessa Helsingissä. Puheenjohtajan kausi on nelivuotinen. Ehdolla ei ollut vastaehdokkaita.

Luukkainen on toiminut OAJ:n puheenjohtajana vuodesta 2010. Hän on myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja ja keskusjärjestö Akavan 1. varapuheenjohtaja.

Olli Luukkaisella on laaja kokemus koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalta. Hän on toiminut mm. opettajankouluttajana, yliopiston normaalikoulun rehtorina, ammatillisen opettajakorkeakoulun johtajana, päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä Opetushallituksessa ja Suomen Kuntaliitossa sekä OAJ:n koulutusasiain päällikkönä.

– On tärkeää, että pääsemme koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen resursoinnissa uudelleen kasvu-uralle, ja sen varmistaminen on maan seuraavan hallituksen tehtävä. Takana on rahoituksen kahdeksan mustaa vuotta. Koulutuksen lisäresusseista voidaan puhua vasta, kun olemme saavuttaneet leikkauksia edeltäneen tason indeksikorotuksin vahvistettuna. 

– Koulutus luo yksilölle elämänvalmiuksia, mutta sen tulee aktiivisesti suunnata myös yhteiskunnan kehitystä. Opettajat, kasvattajat ja tutkijat ovat tulevaisuuden tekijöitä.

– Opettajien, lastentarhanopettajien ja opetusalan esimiesten palkkakehityksestä on huolehdittava. Palkkataso on saatava vastaamaan työn vaativuutta, vastuuta ja niiden edellyttämää koulutusta, ja tämän eteen jatkan työtä, Luukkainen linjasi kiitospuheessaan.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetusalan työolobarometri

Opetusalan työolobarometri 2017: Työnilo karkasi opettajan työstä

Työnilo ja työstä innostuminen eivät enää kannattele opettajia työssään entiseen tapaan, vaan opettajien arviot työoloistaan ja työkyvystään ovat heikentyneet selvästi muutamassa vuodessa. Terveydelle vaarallista työstressiä esiintyy nyt opettajilla enemmän kuin työntekijöillä keskimäärin. Opettajien työtyytyväisyys on heikentynyt alle suomalaisen työelämän keskiarvon.

Opettajien arvioita työoloistaan selvitettiin Opetusalan työolobarometrissa, johon vastasi marraskuussa 2017 yhteensä 1 127 opettajaa ja opetus- ja kasvatusalan esimiestä varhaiskasvatuksesta yliopistoon.

– Myös edellisillä mittauskerroilla, vuosina 2013 ja 2015 opettajat kertoivat kokevansa stressiä ja he ilmoittivat työmäärän mittavaksi. Työn raskaista puolista huolimatta he kokivat vielä yleisesti onnistumisen tunnetta ja työniloa, mutta 2017 ne eivät enää auttaneet työssä entisellä tavalla eteenpäin. Muutos heikompaan oli huomattava, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio toteaa.

– Selvä enemmistö vastaajista ilmoitti esimerkiksi työmäärän kasvusta. Työmäärää pitivät hallitsemattomana erityisesti varhaiskasvatuksessa, lukioissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevät vastaajat. Yli puolet opettajista ja esimiehistä tekee selvityksen mukaan töitä viikonloppuisin molempina päivinä ja keskimäärin kolmena arki-iltana viikossa. Työt näyttävät jakautuvan epätasaisesti ja se kuormittaa opettajia, Länsikallio toteaa.

Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kokemukset ovat yhä yleisiä opetusalalla. Naisista lähes puolet ja miehistä reilu kolmannes oli kokenut epäasiallista kohtelua tai kiusaamista kuluneen vuoden aikana. Eniten kiusaamista aiheuttivat oppilaat ja opiskelijat, mutta myös työyhteisöjen sisällä esiintyy liian paljon epäasiallista kohtelua. Väkivaltaa työssään oli kokenut joka kymmenes vastaaja.

Vastaajat arvioivat opetusalan esimiesten toiminnan heikommaksi kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin. – Esimiesten ja johdon rooli työhyvinvoinnin johtajana on selvityksen mukaan korvaamaton. Esimiehillä pitää olla aikaa hyvinvoinnin ja henkilöstön johtamiselle, Länsikallio muistuttaa.

Koulutuksesta pidettävä huolta pitkäjänteisesti

– Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan perusrahoituksen on oltava riittävää, jotta annetut tehtävät ylipäätään pystytään toteuttamaan. Määräaikaisesta hankerahoituksesta on siirryttävä pitkäkestoisiin ja toiminnan laatua parantaviin, yli hallituskausien ulottuviin ohjelmiin, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tähdentää.

– Opettajien lisääntynyt stressi ja kielteiset ilmiöt kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa osoittavat, ettei resurssien mitoitus ole kunnossa. Riittävä opettajamitoitus on turvattava lailla. Samaten koulut ja rehtorit tarvitsevat keinoja, joilla ne voivat puuttua nopeasti oppilaiden ongelmatilanteisiin. Lisäksi opetuksen järjestäjälle pitää säätää velvollisuus seurata lasten ja nuorten koulunkäynti- ja opiskelukykyä, Luukkainen esittää.

Täydennyskoulutuksessa opettajille ja esimiehille pitäisi tarjota arjessa auttavaa hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutusta. Osaamisen kehittymistä voitaisiin seurata opettajarekisterin avulla, johon myös tiedot täydennyskoulutuksesta koottaisiin. Opetusalan kuormitustekijöitä OAJ seuraisi yhdessä työnantajien kanssa. Esimiestyötä OAJ mitoittaisi niin, että yhdellä esimiehellä olisi enintään 20 johdettavaa.

Tutustu opetusalan työolobarometriin 

Poliisiammattikorkeakoulu

Imagotutkimus: Nuoret arvostavat Polamkin korkeakoulujen kärkikastiin

Suomalaisnuoret arvioivat Poliisiammattikorkeakoulun kärkikastiin ammattikorkeakoulujen arvostusta kartoittavassa tutkimuksessa. Polamk sai Taloustutkimuksen imagotutkimuksessa vertailun parhaan kokonaisarvosanan.

Ammattikorkeakoulujen imagoa selvitettiin muun muassa kahdeksan väittämän avulla, joista neljä kuvasi nuorten mielestä Poliisiammattikorkeakoulua parhaiten: Polamkin erityinen vahvuus on tasokas opetus ja työmarkkinoilla arvostettu tutkinto. Lisäksi Polamkin maine opiskelupaikkana on hyvä, ja se erottuu edukseen korkeakoulujen joukossa.

Myös Poliisiammattikorkeakoulun tunnettuus ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa on vertailun vahvimpia.

– Poliisiammattikorkeakoulu on tutkimuksen mukaan nyt viiden kiinnostavimman ammattikorkeakoulun joukossa, ja Polamk kiinnostaa opiskelupaikkana 9 prosenttia kohderyhmästä. Pienelle ja koulutusalaltaan erikoistuneelle korkeakoululle tämä on erityisen merkittävää. Poliisi on tänä päivänä moniosaaja ja työ monipuolista, ja se myös nähdään sellaisena, toteaa rehtori Kimmo Himberg.

– Kehittämiskohteena on mielikuva poliisiuran kansainvälisistä mahdollisuuksista. Suomalainen poliisi työskentelee aktiivisesti kaikilla kansainvälisen poliisitoiminnan alueilla, ja Polamkin tehtävä on antaa perusvalmiudet myös tähän.

Kysely selvitti myös, mitkä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjoamat koulutusalat kiinnostavat nuoria. Ammattioppilaitoksissa opiskelevien mielestä poliisiala oli kaikista koulutusaloista kiinnostavin. Lukiolaisten vastauksissa poliisiala ylsi kuudenneksi ja oli ainoana amk-tasoisena koulutusalana 20 kiinnostavimman joukossa.

Taloustutkimus selvitti maalis-huhtikuussa 2018 ammattikorkeakouluja koskevia mielikuvia ja tunnettuutta nuorten keskuudessa. Korkeakoulujen imagotutkimukseen tehtiin sähköisenä kyselynä ja siihen vastasi valtakunnallisesti noin 2000 alle 30-vuotiasta suomalaista.

Kuntaliitto

Kuntaliitto laski oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset: Satojen miljoonien eurojen lisäkulut odotettavissa

Suomen Kuntaliitto on laskenut oppivelvollisuuden pidentämisen kustannuksia. Jos yleinen oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana tai esiopetus 5-vuotiaana, toiminnan piiriin tulisi kokonainen ikäluokka, joista 13 500 olisi lapsia, jotka eivät aiemmin ole olleet varhaiskasvatuksen piirissä. Lisääntyvä lapsimäärä vaatisi mittavia investointeja, arviolta 300 miljoonaa euroa uusiin tiloihin sekä näiden ylläpitoon arviolta 12 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen Kuntaliitto on laskenut oppivelvollisuuden pidentämisen kustannuksia.

Jos yleinen oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana tai esiopetus 5-vuotiaana, toiminnan piiriin tulisi kokonainen ikäluokka, joista 13 500 olisi lapsia, jotka eivät aiemmin ole olleet varhaiskasvatuksen piirissä.

– Lisääntyvä lapsimäärä vaatisi mittavia investointeja, arviolta 300 miljoonaa euroa uusiin tiloihin sekä näiden ylläpitoon arviolta 12 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi uusi ikäluokka eli 5-vuotiaat saisi myös koulumatkaetuuden ja 6-vuotiaiden koulumatkaetuuteen tulisi muutoksia. Näiden muutosten kustannusvaikutukset olisivat 16 miljoonaa euroa, toteaa Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Oppivelvollisuuden pidentäminen toisen asteen koulutukseen toisi 183 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset

Oppivelvollisuuden pidentäminen toisen asteen koulutuksen loppuun aiheuttaisi kustannuksia erityisesti maksuttomien oppimateriaalien muodossa. Kierrätystavasta riippuen oppimateriaalikierrätys vaatisi myös merkittävän henkilötyökustannuksen.

Oppimateriaalien kustannukset vaihtelevat laskentatavasta riippuen vuositasolla 80-114 miljoonaan euron välillä. Muita kustannuksia aiheuttaisivat kohdennetut tukitoimet erityisopetukseen (28M€) ja eri kouluasteiden välisen nivelvaiheen kriittiseen tukeen niille oppilaille, joilla on riski pudota koulupolulta (18M€). Lisämenoja aiheuttaisivat myös koulumatkatuki (14M€) ja majoitustuki.

Kuntaliiton laskelmat oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvista lisäkuluista pohjautuvat nykyiseen lainsäädäntöön sillä poikkeuksella, että 6-vuotiailla oletetaan säilyvän subjektiivinen oikeus esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen oppivelvollisuuden alkamisajankohdasta riippumatta.

Peruskoulun kehittämiseen tarvitaan panostuksia

Kuntaliiton asiantuntijat nostavat pohdittavaksi, miten oppivelvollisuuden alkupäätä voitaisiin joustavoittaa ja vahvistaa siten, että kaikki lapset ja nuoret pysyisivät koulutuksessa mukana.

– Kuntaliitto haluaa nostaa keskusteluun 2010-luvun koulutusleikkausten vaikutukset. Tarvitsemme ratkaisun sille, miten koulutukseen tehtyjen leikkausten kielteinen vaikutus opetuksen perusrahoitukseen voitaisiin peruuttaa. Tämä on välttämätöntä kaikille tasa-arvoisen koulutuspolun rakentamiseksi, sanoo Terhi Päivärinta.

Toisen asteen koulutukseen Kuntaliitto pohtii vaihtoehtona kohdennettuja toimenpiteitä erityisesti pudokkuusvaarassa oleville opiskelijoille.

– Kuntaliiton hallitus tulee ottamaan kantaa oppivelvollisuutta koskeviin laskelmiin ja linjauksiin myöhemmin tämän kevään aikana, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio toteaa.

Peruskoulu

Selvitys: Miten selättää poikien alisuoriutuminen peruskoulussa?

Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet poikien tyttöjä heikompaan osaamiseen, koulumenestykseen ja alhaisempaan koulutustasoon johtavia syitä. Selvitys julkistettiin tiistaina.

Kansainväliset ja kansalliset oppimistulosten arvioinnit, esimerkiksi 15-vuotiaiden PISA -tutkimus sekä 4.-luokkalaisten TIMSS -tutkimus, osoittavat etenkin poikien osaamisen heikentyneen viime vuosina.

Samalla, kun matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet, tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat kasvaneet. Luonnontieteissä ja matematiikassa tyttöjen oppimistulokset ovat keskimäärin poikien tuloksia parempia. Lukutaidossa tytöt ovat olleet keskimäärin selvästi poikia parempia jo pitkään.

Tutkijat muistuttavat, että oppilaisiin pitää suhtautua aina yksilöinä. Vaikka tytöt menestyvätkin keskimäärin poikia paremmin, useat pojat menestyvät hyvin ja monilla tytöillä on oppimisvaikeuksia. Sukupuolten väliset osaamiserot ovat suurimmat heikoimmin menestyneillä oppilailla.

Hallitus päätti puoliväliriihessään 2017 käynnistää hankkeen selvittämään syitä poikien heikkoon koulumenestykseen.

Alakouluissa tehtyjen haastattelujen mukaan sekä opettajat että oppilaat näkevät opettajan olevan suurimmassa vastuussa tyttöjen ja poikien välisen tasa-arvon toteutumisesta koulussa. Rehtorin merkityksestä puolestaan ei ollut yhtenevää käsitystä. Yhteisöllinen ilmapiiri ja tasavertainen toimintakulttuuri nähtiin parhaaksi keinoksi tasa-arvon vahvistamiseen.

Yläkouluissa ero tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä näkyy selkeimpänä ja seurausvaikutuksiltaan merkityksellisimpänä perusopetuksen päättöarvosanoissa. Tyttöjen ja poikien ja myös oppiaineiden välisten arvosanaerojen syiden selvittäminen on ensisijaisen tärkeää. Opetussuunnitelman perusteiden tueksi tulisi opettajille laatia tarkemmat ohjeet siitä, miten perusopetuksen päättöarvosanan eri tekijöitä painotetaan.

Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on huolestuttavaa, että poikien koulumenestys ja kouluun kiinnittyminen on heikompaa kuin tyttöjen. Myös poikien kiinnostus koulunkäyntiin laskee varsin varhaisessa vaiheessa ja selkeästi tyttöjä enemmän. Tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa on puolestaan heikompaa kuin pojilla. Yksi tutkimuksen havainto on, että pojat kokevat tyttöjä enemmän kiusaamista.

Oppimistulosten heikentymisen selvittäminen vaatii laajaa monitieteellistä tutkimusta. Sekä aiempi tutkimus että nyt toteutetut rehtorien haastattelut nostavat vahvasti esiin poikien ja tyttöjen välisen eron koulun odotuksiin vastaamisessa. Pojille on tärkeämpää, että opittava asia on itselle henkilökohtaisesti merkittävää.

Alakoululaisten osaamiserojen tarkastelussa hyödynnettiin Alkuportaat-seurantatutkimuksen ja TIMSS 2015 -tutkimuksen aineistoja sekä hankkeessa kerättyjä opettaja- ja rehtorikyselyitä ja oppilas- ja opettajahaastatteluita. Hankkeen yläkouluja koskevassa osassa hyödynnettiin Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä keräämää MetLoFIN-aineistoa, valtakunnallista luokanmuodostusta koskevaa kyselyaineistoa sekä hankkeessa kerättyjä oppilas- ja rehtorihaastatteluita ja rehtorikyselyä.

Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Selvitys: http://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-541-9