Helsingin yliopisto, Yliopistot

Helsingin yliopisto maailman sadan parhaan joukossa Taiwan-yliopistovertailussa

Helsingin yliopisto paransi sijoitustaan National Taiwan University -yliopistovertailussa. Se ylsi sijalle 79 ja on siten mittauksen paras suomalainen ja kolmanneksi paras pohjoismainen yliopisto.

Helsingin yliopisto paransi sijoitustaan viime vuodesta kahdella sijalla. Pohjoismaisista yliopistoista korkeampaan sijoitukseen ylsivät vain Kööpenhaminan yliopisto (21.) ja Karoliininen instituutti (44.).

Ruotsalaiset ja tanskalaiset yliopistot menestyvät selvästi paremmin kuin suomalaiset ja norjalaiset. Norjalaisten menestys muissakin yliopistovertailuissa on yllättävän heikko, varsinkin kun otetaan huomioon maan taloudelliset resurssit.

Maailman 800 parhaimman yliopiston listan kärjessä on Harvardin yliopisto. Eurooppalaisista yliopistoista parhaiten pärjäsi viidenneksi yltänyt Oxfordin yliopisto. Suomalaisyliopistoista Turun yliopisto on sijalla 335 ja Aalto-yliopisto sijalla 342. Yliopistojen sijoitukset eivät muutu äkillisesti: Helsingin yliopisto on menestynyt 2010-luvulla parhaiten vuonna 2012, jolloin sen sijoitus oli 56:s.

Päätieteenaloittain Helsingin yliopisto menestyy parhaiten maataloustieteissä, elämäntieteissä ja lääketieteissä. Luonnontieteissä sen sijoitus nousi selvästi. Taiwan-vertailu ei kuitenkaan mittaa kaikkia aloja: humanistiset tutkimusalat eivät ole siinä mukana. Eri tieteenalojen saamia sijoituksia on myös varottava vertailemasta suoraan keskenään, sillä eri aloilla on eri määrä yliopistoja ja siten yliopistojen välinen kilpailutilanne on erilainen.

Taiwan-vertailu perustuu julkaisu- ja viittaustietoihin, joiden avulla mitataan yliopiston julkaisujen määrää, laatua ja vaikuttavuutta.

National Taiwan University -yliopistovertailu

Helsingin yliopiston alakohtaiset sijoitukset

Helsingin yliopiston sijoittuminen muissa merkittävissä kansainvälisissä yliopistovertailuissa

Mitä yli­opis­to­ver­tai­lu tar­koit­taa?

 

Yleiset Uutiset

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut käynnistävät yhteisen matematiikan opettamisen täydennyskoulutusohjelman

LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman ensimmäinen osa alkaa 17.9.2018, ja ilmoittautuminen siihen on meneillään. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja kohderyhmiin kuuluville opettajille maksuton. Tavoitteena on kaikille avoin tutkimukseen perustuva koulutusohjelma verkossa.

LUMATIKKA on syksyllä 2018 käynnistyvä laaja matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutusohjelma, joka ammentaa uusimmasta tutkimuksesta keinoja niin oppijoiden osaamisen vahvistamiseen kuin matikkainnostuksen kasvattamiseen. Kaikkien asteiden opettajille ja varhaiskasvattajille suunnatun ratkaisukeskeisen koulutuksen toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi -verkosto. Tällaista koulutusta on viimeksi peräänkuulutettu Teknologiateollisuus ry:ssä.

– Ohjelma on haluttu rakentaa niin, että osallistujat saavat konkreettisia tutkimukseen perustuvia työkaluja, esimerkiksi innostavia ongelmatehtäviä suoraan päiväkotiin tai kouluun vietäviksi, ja lisäksi osallistujia kannustetaan kehittämään ja jakamaan omia käytänteitään, sanoo ohjelman johtaja, Helsingin yliopiston professori Maija Aksela.

Koulutusohjelma on syntynyt tilanteeseen, jossa myös julkisuudessa on kannettu huolta matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaajien tarpeen kasvusta ja koulujärjestelmän kyvystä tuottaa näitä osaajia. Tulevaisuuden osaajien kouluttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, sillä matemaattisen osaamisen perustukset valetaan jo varhaiskasvatuksessa, missä keskeistä on matemaattisen uteliaisuuden ja oppimisen ilon herätteleminen leikein ja yhdessä tutkien ja ihmetellen. Uteliaisuus ja halu oppia ovat hyviä eväitä koulupolulle.

Koulutuksesta apua matikkainnostuksen herättämisessä

Matematiikkaan liittyviin asenteisiin on hyvä kiinnittää huomiota alaluokilta alkaen, jotta oppijan kuva matematiikasta ja itsestään matematiikan oppijana muodostuisi myönteiseksi.

Esimerkiksi Laura Tuohilammen väitöstutkimus Deepening mathematics related affect research into social and cultural: Decline, measurement and significance of students’ multi-level affect in Finland and Chilematematiikkaan kohdistuvista affektiivisista tekijöistä viittaa siihen, että kielteinen kuva matematiikasta vaikeana ja tylsänä aineena alkaa muodostua jo pian koulun alettua, kun taas luottamus omiin taitoihin alkaa horjua vasta ylemmillä luokilla. Matematiikan tunneilla olisi näin ollen tärkeää kiinnittää huomiota monipuolisiin työtapoihin, positiiviseen tunneilmastoon ja merkityksellisyyden kokemuksiin.

– Asenteen merkitys korostuu peruskoulun päätyttyä. Kun matematiikasta tulee valinnaista, ne, joiden itseluottamus on heikompi, valitsevat mahdollisimman vähän matematiikkaa, kuvailee LUMATIKKA-tiimiin kuuluva Helsingin yliopiston professori Markku Hannula.

– Luottamus omiin taitoihin ja myönteinen matematiikkakuva edesauttavat sitä, että nuori valitsee matematiikkaa aikanaan myös jatko-opinnoissaan, Hannula sanoo.

Täydennyskoulutusohjelma on 15 opintopisteen laajuinen, josta osa annetaan lähiopetuksena eri paikkakunnilla ja osa suoritetaan verkkokurssina. Siitä voi suorittaa myös pienempiä osia. Hankkeen päätyttyä avoin verkkokurssi, MOOC-kurssi, jää kenen tahansa suoritettavaksi.

Ohjelman toteuttavat LUMA-keskus Suomi -verkoston alaisuudessa Helsingin yliopisto sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Kuva: Veikko Somerpuro

Lisätiedot: www.lumatikka.luma.fi

Yleiset Uutiset

Itäsuomalaisella perusopetuksen oppilaalla kuluu eniten aikaa koulumatkoihin – ensimmäisille luokille menevät oppilaat Itä-Suomessa

Suomalaisista perusopetuksen oppilaista 21,5 prosenttia on kuljetusoikeuden piirissä (perusopetuksen oppilaita vuonna 2017 oli yhteensä 553 852). Eniten kuljetusoppilaita on Itä-Suomessa (32,3 %) ja vähiten Etelä-Suomessa (16,5 %). Ja edelleen kunnan taajama-asteen perusteella eniten kuljetusoppilaita on maaseutumaisissa kunnissa (46,6 %) ja vähiten vastaavasti kaupunkimaisissa kunnissa (15,1 %).

Päivittäisen koulumatka-ajan mukaan maan alakoulujen (vuosiluokat 1–6) kuljetusoppilaista 51 prosentilla kuluu aikaa 1–2,5 tuntia ja 49 prosentilla kyytiläisistä alle tunnin. Maakuntavertailussa selvästi vähiten aikaa kuluu Pohjanmaalla, vain 14 prosentilla aikaa kuluu 1–2,5 tuntia. Ja Lapissakin vain 29 prosentilla kuluu 1–2,5 tuntia (eli 69 prosentilla alle tunnin). Eniten koulumatka-aikaa kertyy Pohjois-Karjalassa, jossa 64 prosentilla kuluu 1–2,5 tuntia (Pohjois-Savossa 58 %; Etelä-Savossa 57 %). Myös Uudellamaalla luku on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi Lapissa: 55 prosentilla alakoulun kuljetusoppilaista kuluu aikaa 1–2,5 tuntia (eli 45 prosentilla alle tunnin). (Aluehallintovirastojen peruspalvelujen vuotta 2017 koskeva arviointiraportti http://www.patio.fi).

Yli 60 % vanhemmista kokee, että heidän lapsensa koulumatka on vaarallinen (Pöysti 2011). Näistä lapsista 10 prosenttia viedään kouluun autolla tien vaarallisuuden vuoksi.

Ensimmäisille luokille – esiopetus, peruskoulu, lukio – menevät oppilaat, koulujen tämän hetkinen määrä ja lakkaavat koulut (pdf)

Koulujen työ- ja loma-ajat Itä-Suomessa 2018–2019 (pdf)

Lue lisää aiheesta opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan blogikirjoituksesta AVISTAblogissa:

Saksa on hieno maa – myös sen mustasta historian osasta kannattaa oppia, niin kuin saksalaiset itse ovat tehneet periaatteella “Ei koskaan enää”

Koulumaailma

Koulut alkavat taas! Näin paljon suomalaiset laittaisivat kouluhankintoihin

Koulut alkavat ympäri Suomea tällä viikolla. Esimerkiksi Rovaniemellä koulut alkavat keskiviikkona ja Helsingissä torstaina.

LähiTapiola kysyi koululaisten vanhemmilta, kuinka paljon he arvelevat käyttävänsä rahaa lapsen koulun paluuseen. Kyselyyn vastanneesta 143 suomalaisesta 27 prosenttia uskoi enintään sata euroa riittävän tarvikeostoksiin.

Reilu kuudennes vastanneista ennakoi rahaa menevän enintään 150 euroa. Runsas kymmenen prosenttia arveli 200 euroa riittävän ostoksiin.

Peruskoululaisella rahaa menee koulureppuun, kyniin, penaaliin ja kouluvaatteisiin. Sata euroa voi kulua ostoksiin helpostikin. Jos koululaiselle pitää ostaa vielä uusi kännykkä tai muuta elektroniikkaa, sata euroa ei enää riitäkään.

Lukiolaisen kouluun paluuseen liittyviä menoja kasvattavat kirjat, joista voi kertyä useamman sadan euron summa.

Ekaluokkalaisenkin kouluhankintoihin riittää sata euroa

Suomalaisten mielestä ekaluokkalaisen koulunaloitus ei nosta kuluja merkittävästi. Ekaluokkalaisen hankintoja varten voi käyttää enintään sata euroa. Näin arvioi tuhannesta suomalaisesta 32 prosenttia.

Vajaa neljännes LähiTapiolan kyselyyn vastanneesta arveli ekaluokkalaisen hankintoihin menevän enintään 200 euroa. 34 prosenttia vastanneista ei osannut arvioida ekaluokkalaisen hankintoihin menevää summaa.

Tulokset selviävät LähiTapiolan Arjen katsaus -tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 1040 ihmistä 19.–24.5.2018 välisenä aikana. Vastanneet edustavat maamme 15-74 -vuotiasta väestöä. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.

Uusi kännykkä tai tietokone nostavat ekaluokkalaisen koulun aloitukseen liittyviä menoja selvästi, mutta moni pieni koululainen lähtee koulutielle ilman uutuushankintoja.

Koululaisten vanhemmat huolehtivat yleensä isoimmista hankinnoista. Vanhemmat opettavat lapsiaan rahankäyttöön ja kuluttamiseen kouluiästä.

LähiTapiolan viime syksynä toteuttamassa Arjen katsaus –kyselyssä kysyttiin suomalaisilta, mikä on sopiva ikä aloittaa viikkorahan maksaminen lapselle. Selkeä enemmistö (35 %) yli tuhannesta vastanneesta katsoi hyvän aloitusiän olevan seitsemän vuotta.

Peruskoulu

Noin 61 000 ekaluokkalaista aloittaa koulun

Opetushallituksen arvion mukaan noin 61 000 ekaluokkalaista aloittaa koulunkäynnin tänä syksynä. Määrä on hieman pienempi kuin viime vuonna. Esiopetuksessa aloittaa arviolta niin ikään 61 000 lasta.

Kaikkiaan peruskouluissa opiskelee arviolta 560 000 oppilasta. Heistä 6 % opiskelee ruotsinkielisissä kouluissa. Oppilaiden määrä on noussut hiljalleen viimeisten viiden vuoden aikana, oppilaita on nyt noin 4 % enemmän kuin vuonna 2014. Peruskouluja on 2 353, mikä on 270 vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

Esiopetukseen osallistuvien osuus 6-vuotiaista on ollut viime vuosina noin 99,4 %. Esiopetuksen ulkopuolelle jäämiseen on monia syitä, osa ikäluokan lapsista on esimerkiksi vanhempien mukana ulkomailla, osa jo koulussa.

Lukion aloittavien nuorten määrä on kasvanut

Peruskoulun päättäneistä hakijoista 97 % sai opiskelupaikan kevään yhteishaussa.

Lukion aloittaa arviolta 32 000 nuorta. Nuorten opetussuunnitelman mukaan opiskelevien määrä on kasvanut vuodesta 2014, kun taas aikuislukioiden opiskelijamäärät ovat olleet laskussa: vuonna 2017 aikuisopiskelijoiden osuus lukiolaisista oli 7 %. Lukioissa opiskelee kaikkiaan yli 100 000 opiskelijaa, joista noin 6 % ruotsiksi. Lukioita on 375, määrä on 38 vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee tutkintoa arviolta 272 500 opiskelijaa, joista noin 3,5 % opiskelee ruotsinkielisessä koulutuksessa. Uusien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista on noin 41 %. Noin puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on alle 25-vuotiaita. Aloittavien alle 25-vuotiaiden opiskelijoiden osuus on laskenut hieman parin viime vuoden aikana, tänä syksynä heitä arvioidaan olevan noin 45 % uusista opiskelijoista. Kehitys on linjassa Suomen väestörakenteen kanssa.

Tarjolla on myös jatko-opintoihin valmistavaa koulutusta

Peruskoulunsa päättäneille on tarjolla myös jatko-opintoihin valmistavaa koulutusta. Tähän sisältyvät ammatillisen koulutuksen valmentava koulutus (VALMA), kymppiluokka sekä lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA). Valmistavan koulutuksen yhteisen haun kautta paikan vastaanottaa vuosittain kolmisen tuhatta opiskelijaa. Tämän kesän haun tulokset julkaistaan 3.8.

Suurin osa kaikista valmistavan koulutuksen aloittavista aloittaa ammatillisen koulutuksen valmentavassa koulutuksessa, vajaa parikymmentä prosenttia kymppiluokalla ja lukion valmistavassa koulutuksessa muutama prosentti.

Yhä useamman äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame

Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien oppilaiden ja opiskelijoiden osuus on kasvanut kaikilla koulutusasteilla viime vuosina. Tuoreimpien tilastojen mukaan heitä oli vuonna 2016 peruskoululaisista 6,5 %, lukiolaisista 5,5 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 9 %.

Opetushallitus arvioi syksyllä 2018 aloittavien opiskelijamääriä mm. Vipunen-tilastotietopalvelun väestö- ja opiskelijamäärätilastojen pohjalta. Viimeisimmät toteutuneet luvut ovat joko vuodelta 2016 tai 2017.

Opetushallitus, Yhteishaku

Korkeakoulujen yhteishaussa opiskelupaikka yli 47 000 opiskelijalle

Kevään yhteishaussa korkeakouluihin haki 152 900 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 47 300, eli 31 %. Luvut ovat samankaltaiset kuin vuonna 2017. Yhä useampi saa opiskelupaikan suoraan ylioppilastodistuksen perusteella, tänä vuonna 18 % hyväksytyistä.

Viime vuosien tapaan vaikeinta oli päästä opiskelemaan yliopistojen taidealoja, kuten teatteri- ja tanssi- sekä kuvataidealaa, joille hyväksyttiin 4 % hakeneista, sekä psykologiaa, jolle hyväksyttiin 5 % hakeneista. Helpoiten opiskelupaikan sai ammattikorkeakoulujen tekniikan alalta sekä luonnonvara- ja ympäristöalalta, joille hyväksyttiin 36 % hakijoista.

Opiskelupaikan saaneista 83 % ensikertalaisia

Korkeakoulujen aloituspaikoista 63 % oli tämän vuoden yhteishaussa varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaisten osuus kaikista hakijoista oli tänä keväänä 80 % ja hyväksytyistä noin 83 % (viime keväänä hakijoista 82 % ja hyväksytyistä noin 83 %). Tänä keväänä ylioppilaaksi valmistuneista 82 % haki korkeakoulujen yhteishaussa, ja heistä 36 % hyväksyttiin.

Ammattikorkeakouluihin hakeneista hyväksyttiin 28 % ja yliopistoihin hakeneista 25 %.

Ammattikorkeakouluin hyväksytyistä 85 % oli ensikertalaisia. Yliopistoon hyväksytyistä ensikertalaisten osuus oli 79 %. Suurimmat ensikertalaisten osuudet olivat ammattikorkeakoulujen osalta matkailu- ja ravitsemisalalla (92 % hyväksytyistä) ja yliopistojen osalta kauppatieteellisellä alalla (91 % hyväksytyistä).

Todistuksen merkitys opiskelijavalinnassa kasvaa

Todistusvalinta oli tänä vuonna käytössä perinteisten teknillistieteellisten ja luonnontieteellisten alojen lisäksi useimmilla ammattikorkeakoulujen koulutusaloilla sekä myös kauppatieteellisellä alalla. Suoraan ylioppilastodistuksen perusteella opiskelupaikan sai 18 % hyväksytyistä. Kauppatieteellisellä alalla peräti 59 % hyväksytyistä pääsi opiskelemaan ilman valintakoetta todistusvalinnan kautta. Vuonna 2020 todistusvalinnasta tulee pääasiallinen väylä korkeakouluun.

Korkeakoulut tekevät yhä enemmän alakohtaista valintayhteistyötä. Esimerkiksi tänä vuonna oikeustieteellinen ala sekä lääketieteellinen ja hammaslääketieteellinen ala siirtyivät yhteisvalintaan, jossa valintakoe ja valintaperusteet ovat yhteisiä.

Tulokset tällä viikolla – vapaita paikkoja voi hakea lisähaussa

Hakijat saavat tällä viikolla tiedon yhteishaun tuloksista sähköpostiinsa. Hakija on voinut hakea 6 eri opiskelupaikkaa ja tuloskirjeessä kerrotaan tulokset kaikkien koulutusten osalta. Opiskelupaikka tulee vastaanottaa viimeistään tiistaina 10.7. klo 15. Varasijalta voi vielä tulla hyväksytyksi 31.7. saakka.

Korkeakoulut voivat järjestää lisähakuja yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille 2.7.─15.8. välisenä aikana. Tarjolla olevat koulutukset ovat nähtävissä Opintopolussa ja korkeakoulujen omilla nettisivuilla sitä mukaa, kun korkeakoulut päättävät lisähaun järjestämisestä. Koulutuksiin haetaan Opintopolun kautta yhteishaun lisähaun lomakkeella.

 

 

 

 

Hakijat ja hyväksytyt koulutusaloittain ja oppilaitoksittain

 

 

Koulutusala Hakijat  Hyväksytyt  Hyväksyttyjä hakeneista 
Eläinlääketieteellinen 751 68 9 %
Farmasia 3121 410 13 %
Hammaslääketieteellinen 1423 180 13 %
Humanistinen 13146 2393 18 %
Humanistinen ja kasvatusala (amk) 2171 415 19 %
Kasvatustieteellinen 10452 2720 26 %
Kauppatieteellinen 15180 2650 17 %
Kulttuuriala (amk) 10126 1924 19 %
Kuvataideala 656 23 4 %
Liikuntatieteellinen 1835 141 8 %
Luonnontieteellinen 10591 3050 29 %
Luonnontieteiden ala (amk) 6203 960 15 %
Luonnonvara- ja ympäristöala (amk) 2158 770 36 %
Lääketieteellinen 7339 735 10 %
Maatalous-metsätieteellinen 1365 315 23 %
Matkailu- ja ravitsemisala (amk) 5514 1294 23 %
Musiikkiala 982 157 16 %
Muu tai tuntematon ala 787 173 22 %
Oikeustieteellinen 6206 648 10 %
Psykologia 4953 268 5 %
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (amk) 42492 7691 18 %
Sotilasala 665 145 22 %
Taideteollinen 2470 245 10 %
Teatteri- ja tanssiala 1861 80 4 %
Tekniikan ja liikenteen ala (amk) 22558 8035 36 %
Teknillistieteellinen 9703 3331 34 %
Teologinen 896 267 30 %
Terveystieteet 3484 423 12 %
Yhteiskuntatieteellinen 12253 2014 16 %

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (amk)                                                        5776                                                                                                                                                                   22 %

Yhteensä                                                                                                                                              47 344

Oppilaitos         Hakijat  Hyväksytyt Hyväksyttyjä hakeneista
Aalto-yliopisto 11901 1725 14 %
Centria-ammattikorkeakoulu 1765 467 26 %
Diakonia-ammattikorkeakoulu 5208 538 10 %
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 10318 1300 13 %
Helsingin yliopisto 28778 3895 14 %
Humanistinen ammattikorkeakoulu 2653 381 14 %
Hämeen ammattikorkeakoulu 8578 1522 18 %
Itä-Suomen yliopisto 20188 2246 11 %
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 14098 1544 11 %
Jyväskylän yliopisto 15493 2250 15 %
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 7747 1713 22 %
Kajaanin ammattikorkeakoulu 2676 517 19 %
Karelia-ammattikorkeakoulu 3958 818 21 %
Lahden ammattikorkeakoulu 8089 979 12 %
Lapin ammattikorkeakoulu 6055 1110 18 %
Lapin yliopisto 6141 593 10 %
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 4119 470 11 %
Laurea-ammattikorkeakoulu 15154 1100 7 %
Maanpuolustuskorkeakoulu 665 145 22 %
Metropolia Ammattikorkeakoulu 23830 3277 14 %
Oulun ammattikorkeakoulu 10577 1700 16 %
Oulun yliopisto 15376 1987 13 %
Saimaan ammattikorkeakoulu 4719 583 12 %
Satakunnan ammattikorkeakoulu 5609 1026 18 %
Savonia-ammattikorkeakoulu 7806 1520 19 %
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 4843 990 20 %
Svenska handelshögskolan 1436 293 20 %
Taideyliopisto 3438 260 8 %
Tampereen ammattikorkeakoulu 18690 1639 9 %
Tampereen teknillinen yliopisto 4794 1064 22 %
Tampereen yliopisto 22236 1753 8 %
Turun ammattikorkeakoulu 13909 1978 14 %
Turun yliopisto 25969 2307 9 %
Vaasan ammattikorkeakoulu 3915 749 19 %
Vaasan yliopisto 5013 660 13 %
Yrkeshögskolan Arcada 1670 443 27 %
Yrkeshögskolan Novia 2532 897 35 %
Åbo Akademi 2756 905 33 %

Yhteensä                                                                                              152 890                       47 344

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ on tyytyväinen sivistysvaliokunnan mietintöön

OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka Kuva: Leena Louhivaara

OAJ pitää eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintöä varhaiskasvatuslaista hyvänä. OAJ:n Heljä Misukka korostaa, että laki vahvistaa pedagogiikkaa ja varhaiskasvatuksen laatua.

Sivistysvaliokunnan mietintö varhaiskasvatuslaista valmistui tänään tiistaina 19. kesäkuuta.

–Henkilöstön osaaminen nousee ja ammattinimikkeet täsmentyvät, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka iloitsee.

Eväitä lakiuudistuksen seuraavaan vaiheeseen

Sivistysvaliokunnan jäsenet jättivät mietintöön myös vastalauseita, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että lakiesityksestä puuttuu kolmiportainen tuki, lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja asetus ryhmäkoosta. Myös OAJ on pitänyt näitä asioita esillä.

–On tärkeää, että myös nämä ongelmat ratkaistaan. Nyt edetään kuitenkin vaiheittain. Tämä lakiesitys on tärkeä askel pedagogiikan vahvistamisen kannalta, Misukka sanoo.

Myös henkilöstöön liittyviin pykäliin esitettiin vastalauseissa muutosehdotuksia.

–Nämä muutosehdotukset ovat hämmentävän ristiriitaisia. Ne eivät johtaisi eri koulutustaustojen mukaisiin työtehtäviin, päinvastoin tilanne muuttuisi entistä epäselvemmäksi, Misukka sanoo.

Pedagogiikka vahvistuu, laatu paranee

OAJ on tehnyt hartiavoimin töitä varhaiskasvatuslain uudistamiseksi. Viimeinkin lakiesityksen käsittely on eduskunnassa loppuvaiheessa. Ratkaiseva äänestys on tämän hetken tiedon mukaan ensi viikolla. Jos eduskunta hyväksyy varhaiskasvatuslain, yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia on päiväkodeissa pian nykyistä enemmän.

–Pedagogiikka vahvistuu ja varhaiskasvatuksen laatu paranee, Misukka sanoo.

Eduskunnan täysistunnon ratkaisevaan käsittelyyn tulevassa varhaiskasvatuslaissa säädetään päiväkotien henkilöstön kelpoisuuksista ja mitoituksesta sekä koulutukseen perustuvista tehtävänimikkeistä. Lain on ollut määrä tulla voimaan elokuussa. Uusi tehtävänimikkeitä ja henkilöstömitoituksia sovellettaisiin vuoden 2030 alusta lähtien.

Siirtymäajan jälkeen yliopistollisen opettajakoulutuksen saaneet henkilöt olisivat varhaiskasvatuksen opettajia, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet varhaiskasvatuksen sosionomeja ja hoitoalan koulutuksen saaneet varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Päiväkodin johtajalta edellytettäisiin kasvatustieteen maisterin tutkintoa.

–OAJ vaatii, että seuraavassa vaiheessa varhaiskasvatuslakiin lisätään niin sanottu kolmiportainen tuki, jota jo toteutetaan esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Opetusministeri lupasikin jo lain lähetekeskustelussa, että lakiuudistuksen seuraavassa vaiheessa tartutaan tähän asiaan, Misukka huomauttaa.

Yleiset Uutiset

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsi Lappeenrannan Kimpisen lukion matematiikan opettajatiimin matematiikan opetuksen kehittämisestä

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt tunnustuspalkinnon matematiikan opetuksen kehittämisestä Lappeenrannan Kimpisen lukion matematiikan opettajille Henna JäppiselleKatariina Laivamaalle ja Eveliina Tuosalle.

Kimpisen lukion rehtorin Olli Mielosen mukaan Jäppistä, Laivamaata ja Tuosaa yhdistää aito kiinnostus ja innostus matematiikkaan ja sen oppimisprosessiin sekä halu kehittää matematiikan opetusta.

– Opettajilla on ratkaisukeskeinen lähestymistapa opetukseen. He työskentelevät opiskelijalähtöisesti opiskelijoita kannustaen ja arvostaen. Arvostava, lähtökohdat huomioiva suhtautuminen opiskelijoihin herättää motivaation niissäkin opiskelijoissa, joille matematiikan opiskelu on haasteellista.

Palkitut matematiikan opettajat ovat yhteistoiminnallisesti kehittäneet kaikkiin opettamiinsa matematiikan kursseihin opintokortit. Kortit pitävät sisällään oppimistavoitteet, kurssin aikaisen oppimisprosessin arvioinnin ja palautteen sekä opiskelijan oman reflektion.

Mielonen kertoo, että sisällöllisten tavoitteiden lisäksi opintokorteissa huomioidaan taitotavoitteet ja lukion aihekokonaisuudet.

– Opintokortti mahdollistaa opiskelijan etenemisen joustavasti omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti.

– Opettajat näkevät yhteistyön voimavarana, joka auttaa heitä omassa työssään lukio-opetuksen muutoksen keskellä. Kehitystyö on jatkuvaa ja menetelmää hiotaan myös yhdessä muiden opettajien kanssa. Ideoiden ja materiaalien jakaminen kollegoille, pedagoginen keskustelu ja avoin suhtautuminen opetukseen on huomattu koko työyhteisössä.

Jäppinen, Laivamaa ja Tuosa ovat saaneet hyvää palautetta myös opiskelijoilta.

– Oppimistulokset ovat hyviä ja opiskelijat kokevat olevansa arvokkaita ja saavansa omaan lähtötasoonsa sopivaa tukea. Palkittuja opettajia on kehuttu erityisesti myös siitä, että he selvittävät ja neuvovat asiat ymmärrettävästi.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö kannustaa innostavia suomalaisia opettajia, jotka aktiivisesti kehittävät matemaattisten aineiden opetusta ja uusia tapoja oppia.

Vuoden 2018 erityisiä palkintokriteerejä olivat oppilaiden kiinnostuksen ja innostuksen herättäminen, oppilaskeskeiset menetelmät, matemaattisen ajattelun kehittäminen ja toiminnalliset menetelmät ja ansiot fysiikan ja/tai ohjelmoinnin opetuksen edistämisessä matematiikan rinnalla. Säätiön verkkosivustolla on lisää tietoa muista vuoden 2018 palkituista opettajista.

Vaasan yliopisto

Vaasan yliopiston hyvät tulokset näkyivät talousluvuissa

Vaasan yliopiston päärakennus. Kuvaaja Svenna Martens.

Vaasan yliopiston vuosi 2017 oli rohkean uudistamisen ja tärkeiden päätösten vuosi. Yliopisto pystyi muutosten keskellä hoitamaan talouttaan erittäin hyvin. Tärkeänä syynä tähän oli akateemisten tulostavoitteiden saavuttaminen, minkä ansiosta valtionrahoitus pysyi hyvällä tasolla. Tutkintojen määrä kasvoi ja tieteellisten julkaisujen laatu parani. Vaasan yliopisto onnistui myös kustannusten hallinnassa ja sijoitusten vastuullisessa hoidossa.

Tilikauden 2017 tulos oli kokonaisuudessaan 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tästä noin kolmasosa muodostui yliopiston operatiivisen toiminnan ylijäämästä ja kaksi kolmasosaa sijoitustoiminnan tuotoista.

Yliopiston talousjohtajan Marko Ylimäen mukaan sijoitusvuosi 2017 oli erittäin positiivinen. Sijoitustoiminnan tuotto oli 8,3 prosenttia.

Talouden pohjaa vahvisti Vaasan yliopiston onnistunut varainhankinta. Myös yliopiston vakavaraisuus oli erittäin korkealla tasolla. Omavaraisuusaste nousi tilikauden ylijäämän ansiosta yli 90 prosentin.

Ylimäen mukaan myös Vaasan yliopiston kuluvan vuoden taloustilanne näyttää kokonaistalouden kannalta tasapainoiselta. Hän muistuttaa, että yliopiston onnistuneessa talouden hoidossa korostuu kolmen keskeisen osa-alueen hallinta:

– Ensimmäiseksi kustannukset on kaikissa talouden sykleissä pystyttävä pitämään kurissa. Toisena keskeisenä osatekijänä on akateemisissa tuloksissa kuten tutkinnoissa, julkaisuissa ja ulkopuolisessa rahoituksessa onnistuminen. Kolmantena tekijänä on sijoitusvarallisuuden pitkäjänteinen hoitaminen. Sijoitusvarallisuuden hoitamisessa korostuu huolellisesti mietitty sijoituspolitiikka ja riskienhallinta, toteaa Ylimäki.

Uudistukset luovat hyvän pohjan tulevalle menestykselle

Vaasan yliopiston tutkintomäärät kasvoivat vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. Alempia ja ylempiä tutkintoja suoritettiin yhteensä 1039, kun vuotta aiemmin luku oli 1026. Tohtorintutkintojen määrä ylitti tavoitteen nyt jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Koulutusta kehitettiin muun muassa luomalla koulutusohjelmien johtamiselle yhteiset periaatteet, käynnistämällä kansainväliset arviointi- ja kehittämisprosessit kauppatieteissä ja tekniikassa sekä satsaamalla digitaalisen opetuksen kehittämiseen.

Tieteellisessä julkaisutoiminnassa menestyttiin hyvin. Korkeimmalle tasolle (Jufo 3) arvioitujen julkaisujen määrä kaksinkertaistui vuodesta 2016. Tämä kertoo korkeatasoisen tutkimuksen kasvusta ja laatuun keskittymisestä.  Lisäksi kilpaillun kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrä on kasvanut yliopiston panostaessa etenkin EU-rahoituksen hankintaan. Myös opettajien ja tutkijoiden kansainvälisessä liikkuvuudessa ylitettiin tavoitteet.

Vaasan yliopisto selkeytti uuden strategiansa (2017–2020) mukaisesti profiiliaan. Kielten tutkintokoulutus ja tutkimus siirrettiin elokuussa liikkeenluovutuksena Jyväskylän yliopistoon. Siirtopäätöksen ansiosta yliopistolle on auennut taloudellinen mahdollisuus toimintansa kehittämiseen ja uusiin investointeihin.

– Vuonna 2017 aikana luotiin yliopistoon uutta strategiaa tukeva organisaatiomalli. Se ja mittavat kymmenen miljoonan euron investoinnit tutkimukseen luovat hyvän pohjan tulevalle menestykselle, sanoo yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Investointeja aiotaan suunnata kolmen monitieteisen tutkimusalustan kautta palkkaamalla tutkijoita tenure track -urapoluille. Ensimmäiset rekrytoinnit aloitettiin syksyllä 2017.

Yliopiston vuosikertomus verkossa:

Vuosikertomus 2017: https://bit.ly/2kz4kXD

Opetushallitus

Peruskoulun päättää tänä lukuvuonna noin 58 000 oppilasta

Kouluvuoden päättäjäisiä vietetään ympäri maata lauantaina 2.6. Opetushallituksen arvion mukaan peruskoulun päättötodistuksen saa tänä vuonna 58 600 oppilasta ja ammatillisen tutkinnon suorittaa 76 200 opiskelijaa. Kevään juhlijoissa on myös 26 809 uutta ylioppilasta.

Perusopetuksen päättäneiden määrässä on ollut vuosittain parin prosentin heilahtelua, mikä johtuu lähinnä ikäluokan koon vaihtelusta.

Perusopetuksen lisäopetuksen eli niin sanotun kymppiluokan suorittavien oppilaiden määrä on viime vuosina laskenut roimasti: tänä keväänä kymppiluokan suorittaa arviolta 700 oppilasta, kun vielä viisi vuotta sitten näin teki reilut 1800 oppilasta. Kymppiluokan suorittajien vähentymiseen on vaikuttanut ainakin se, että vaihtoehtoisia opiskelumuotoja on perusopetuksen päättäjille tarjolla aiempaa enemmän. Tällaisia ovat esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen ja lukioon valmistava koulutus.

Vuonna 2018 ammatillisia perustutkintoja suoritetaan arviolta 55 000 ja ammatti- tai erikoisammattitutkintoja noin 21 200. Erikoisammattitutkintojen määrä on ollut kasvamaan päin. Perusopetuksen päättäville nuorille lukio on kuitenkin edelleen ammattiopintoja suositumpi vaihtoehto.

Opetushallitus arvioi opintonsa päätökseen saavien määrät mm. Vipunen-tilastopalvelun väestöä ja opintonsa aloittaneita koskevien tilastojen perusteella. Toteutuneet luvut tiedetään vuodelta 2016.

Uusi lukuvuosi 2018–2019 alkaa perusopetuksessa ja lukioissa yleisimmin viikolla 32. Koulunsa aloittaa tulevana syksynä arviolta 60 700 ekaluokkalaista, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna.

Opetushallituksen verkkouutinen:  Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2018─2019