Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ haluaa aikuisten luku- ja digitaidot kuntoon

Olli_luukkainen_pressi_1web

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuva Jarkko Mikkonen

OAJ haluaa nostaa aikuisten osaamistasoa uusin keinoin. Aikuisille on tarjottava tilaisuus vankistaa perustaitoja, kuten luku- ja kirjoitustaitoa sekä digiosaamista. OAJ tarjoaisi aikuisille myös avoimia ammattiopintoja, joissa voisi tutustua uuteen alaan.

Aikuisille tarkoitetut joustavat opiskelumahdollisuudet ja aikuisten taitotakuu sisältyvät OAJ:n maan hallitukselle jättämiin budjettiehdotuksiin.

– Tuhannet avoimet työpaikat jäävät täyttämättä, koska hakijoiden koulutustaso on puutteellinen tai heidän osaamisensa on vanhentunut. Yli 600 000 suomalaista on pelkän peruskoulun varassa, mikä ei vastaa työelämän vaatimuksia, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

OAJ ehdottaakin hallitukselle taitotakuu-ohjelmaa, jota mm. Euroopan komissio on esittänyt. Sillä tavoiteltaisiin niitä aikuisia, joilla on puutteita luku-, lasku- ja digitaidoissa. Ammatillisen ja aikuislukiokoulutuksen järjestäjille osoitettaisiin perus- ja opiskelutaitojen vahvistamiseen 50 miljoonaa euroa. Tällä voitaisiin kouluttaa vuodessa 50 000 aikuista.

– Joustava ja yksilöllinen koulutus kohentaisi aikuisten työllistymisedellytyksiä tehokkaasti, Luukkainen uskoo.

OAJ vahvistaisi ammatillisten oppilaitosten roolia myös työelämän kehittäjänä. Tämä tukisi erityisesti pienyritysten tuotantoa ja tuotekehitystä.

Joustavuutta alanvaihtoon

Avoimia opintoja voi tällä hetkellä suorittaa vain ammattikorkeakoulussa ja yliopistoissa, muttei lainkaan ammatillisissa oppilaitoksissa. Avoimet opinnot ovat luonteva väylä alanvaihtajalle ja sivutoimisesti opiskeleville, kun osaaminen kaipaa päivittämistä.

– Avoimet opinnot tasoittaisivat opiskelun aloittamiskynnystä aikuisilla. Kokeilu parissakymmenessä oppilaitoksessa maksaisi noin 25 miljoonaa euroa. Näin pääsisi 8 000-10 000 aikuista opiskelemaan osa-aikaisesti, Luukkainen laskeskelee.

OAJ osoittaisi myös yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa erillisrahoitusta, jolla voitaisiin lisätä avointen opintojen tarjontaa sekä muuntokoulutusta.

Tuki perhevapaauudistukselle

Luukkainen kannattaa perhevapaauudistusta. Sen rinnalla on edistettävä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

OAJ esittää lisäksi laajaa perusopetuksen pelastuspakettia, lukiorahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamista sekä opettajarekisteriä.

Olli Luukkainen esitteli OAJ:n budjettinäkemyksiä järjestön perinteisessä päättäjätapaamisessa Lukuvuoden avajaisissa.

Lukiokoulutus

Lappeenrannan Lyseon lukio täyttää 125 vuotta – juhlat syyskuun alussa!

lappeenrannan-lyseon-lukio_kuva-lyseon-lukio

Lyseon lukio täyttää 125 vuotta syyskuun alussa.

Lappeenrannan Lyseon lukio täyttää 125 vuotta. Lyseo perustettiin reaali- ja porvarikouluksi 1.9.1892, viisi vuotta myöhemmin valmistui nykyinen Lyseon päärakennus. Upeaa merkkivuotta juhlistetaan 1.–3.9.2017.

Lyseon rakentaminen oli kaupunkilaisille merkittävä taloudellinen ponnistus. Koulu oli huomattava tapaus myös siksi, että sivistykselle pyhitettiin oma, komea rakennus aikana, jolloin lukutaito ei ollut itsestäänselvyys Suomessa. Lyseon lukion rehtori Mika Luukkosen mielestä Lyseosta puhutaan useasti pelkästään koulurakennuksena, sillä se on seisonut samalla paikalla uljaasti toistasataa vuotta.

– Rakennusta tärkeämpiä ovat kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat opiskelleet ja työskennelleet Lyseolla. Opiskelu- ja työaika on synnyttänyt koko eliniän kantavia muistoja, jotka koulurakennus palauttaa yhä elävästi mieleen.

Ajan myötä Lyseon lukio on muovautunut perinteisestä moderniksi ja paikallisesta kansainvälisemmäksi. Nykyhetken Lyseo on nykyaikainen, moniääninen yhteisö ja kohtaamispaikka, jonka kaiken toiminnan keskiössä ovat opiskelijat. Luukkosen mukaan lukion vahvuudet ovat luonnontieteissä ja taideaineissa sekä ainutlaatuisessa, energisessä ja iloisessa yhteishengessä.

– Vanha koulu ei voi kantaa kaikkea mukanaan ja toimia museona, vaan pitää kulkea ajassa eteenpäin. Nykyinen Lyseo on arvokas, rento ja rohkea klassikko, joka on valmis kokeilemaan ja haastamaan itseään. Välittämisen kulttuuri on vahvasti läsnä – iso koulu voi huolehtia isällisesti ja äidillisesti nuorten hyvinvoinnista. Meillä on aikuismainen oppimisympäristö ja tapa toimia sekä hyvät, näkyvät tulokset esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten ja lukioteatterin muodossa.

Lyseon tavoitteena on opiskelijoiden menestyminen päättökokeessa, sillä tulosten merkitys jatko-opintojen kannalta on kasvamassa. Arjessa painotetaan puolestaan entistä ponnekkaammin motivointia, tavoitteellista tekemistä, hyvinvoinnin ja ponnistelun tasapainoa sekä onnellisuutta. Luukkonen mieltää lähitulevaisuuden yhdeksi keskeiseksi asiaksi ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen korostamisen.

– Näemme oppimisen osana nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu hyvä lepo, ravinto ja liikkuminen. On tärkeää myös mahdollistaa nykyisiä yksilöllisiä oppimispolkuja nykyistä moninaisemmin. Lisäksi haluamme tiivistää ja monipuolistaa yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja työelämän kanssa.

Lyseo on mukana kaupungin Avoimien ovien päivässä keskiviikkona 30.8., jolloin sen toimintaan voi tulla tutustumaan opastetuin kierroksin klo 10, 11, 13 ja 14. Yleisöllä on Lyseon juhlavuoden kunniaksi mahdollisuus tutustua Lyseon tavalliseen koulupäivään myös perjantaina 1.9., jolloin koulu on avoinna vierailijoille.

Varsinainen merkkivuoden juhlapäivä on lauantai 2.9., jolloin vietetään kaikille avointa pääjuhlaa klo 14 Lappeenranta-salissa. Sitä edeltävät tervehdysten vastaanotto ja kahvitilaisuus Lappeenranta-salin lämpiössä klo 13 alkaen.

Lauantaisen juhlapäivän aikana Lyseon tilat ovat käytettävissä luokkakokouksia varten. Yleisöllä on myös mahdollisuus tulla seuraamaan legendaarisen Raimo Seppäsen matikkakerhoa. Juhlia jatketaan Kehruuhuoneella järjestettävässä iltajuhlassa klo 19. Sunnuntaina 3.9. järjestetään vielä juhlajumalanpalvelus klo 10 Lappeenrannan kirkossa.

Lyseon verkkosivustolla voi ilmoittautua mukaan päiväjuhlaan, pitämään luokkakokouksia, matikkakerhoon ja tutustumaan Lyseon arkeen. Rehtori Mika Luukkonen toivottaa kaikki tervetulleiksi juhlistamaan 125-vuotiasta Lyseota.

– On valtava määrä ihmisiä, joilla on muistoja Lyseosta ja niitä, jotka ovat muuten kiinnostuneita toiminnastamme. Juhlallisuuksissa ei ole kyse vain menneisyyden muistelusta, vaan mukaan mahtuu myös nuorta energiaa ja katseita tulevaisuuteen. Yhteisöllisyydelle on nykypäivänä entistä enemmän tarvetta. Tervetuloa juhlistamaan lukiomme 125-vuotista taivalta ja tulevaa!

Yleiset Uutiset

Tampere hakee lisää ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja, työvoimakoulutusta ja oppisopimuskoulutuksen laajaa tehtävää

500px-Tampere.vaakuna.svg

Elinvoima- ja osaamislautakunta hyväksyi 2.8.2017 vastineen, jonka Tampereen kaupunki antaa lausuntonaan ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvasta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Uudet järjestämisluvat tulevat voimaan 1.1.2018, kun ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistuu.

Vastine sisältää kaupungin hakemukset ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvaksi Tredussa 1.1.2018 alkaen. Siihen sisältyy myös kaupungin hakemus työvoimakoulutuksen järjestämistehtävästä, laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävästä, uusista tutkinnoista ja tutkintokielestä sekä vähimmäisopiskelijavuosimäärän lisäämisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt koulutuksen järjestäjille kesäkuussa 2017 ehdotuksen uudeksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvaksi 1.1.2018 alkaen. Ministeriön ehdotus vähimmäisopiskelijavuosien määräksi on 962 opiskelijavuotta pienempi kuin Tredussa nykyisin on.

Tampereen kaupunki hakee vastineessaan ministeriön ehdotukseen opiskelijavuosimäärän lisäystä (580 opiskelijavuotta) nuorten ikäluokkien kasvun ja aikuiskoulutuksen lisääntyvän kysynnän vuoksi.

Järjestämislupaan esitetään lisättäväksi myös uusia tutkintoja, kuten esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto ja tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto.

Lisäksi esitetään, että erä- ja luonto-oppaan ja luontoalan ammattitutkintojen, lentokoneasennuksen ja matkailualan perustutkintojen osalta tutkintokieleksi lisätään englanti.

Tampereen kaupunki hakee Treduun myös työvoimakoulutuksen järjestämistehtävää ja 250 opiskelijavuotta tehtävien hoitamiseen. Tredun toiminta-alueella on tarvetta lisätä työvoimakoulutusta, sillä Tampereen ja kaupunkiseudun elinkeinorakenne on edelleen muutoksessa. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistyminen edellyttää osaamisen uudistamista.

Tampereen kaupunki hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä myös laajennettua oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävää ja vuosiopiskelijamäärän kasvattamista 100 opiskelijavuodella, jotta Tredun toiminta-alueen yritysten ja työelämän oppisopimuskoulutustarpeeseen voidaan vastata.

Tampereen kaupungin, Tampereen aikuiskoulutussäätiön, Varalan säätiön, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän sekä Ahlmanin koulun säätiön yhteistyösopimus oppisopimuskoulutuksen toteuttamisesta puretaan 1.1.2018 alkaen. Yhteistyösopimus raukeaa, kun uuden lainsäädännön myötä kaikille ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan saaneille toimijoille tulee mahdollisuus oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Kaupunki esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle sopimuksen purkautuessa 551 opiskelijavuoden siirtämistä muille sopimusosapuolille Pirkanmaalla.

Ministeriö tekee päätökset uusista ammatillisen koulutuksen järjestämisluvista syyskuun loppuun mennessä.

Suomen Lukiolaisten Liitto

Selvitys: Lähes kolmannes lukiolaisista kokee jatkuvaa uupumusta

2017-05-31 15_02_42-opo-nettiin.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) vaatii uudistuksia lukiolaisten opinto-ohjaukseen. Liiton julkaiseman tuoreen Rakas, kamala opo – lukiolaisten kokemuksia opinto-ohjauksesta selvityksen mukaan lukiolaiset kokivat opiskelu- ja ajanhallintataidoissaan olevan puutteita. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti kokevansa jatkuvaa uupumusta opintoihin liittyvästä työmäärästä. Opiskelutekniikkaan sekä ajanhallintaan toivottiinkin lisää ohjausta erityisesti opintojen alkuvaiheessa.

 – Toimiva opinto-ohjaus tukee lukiolaista koko opintopolun ajan, ensimmäisistä kurssivalinnoista jatko-opintojen kynnykselle. Opinto-ohjaus on myös merkittävässä roolissa monessa koulutuspoliittisessa uudistuksessa – silti sen kehittäminen on jäänyt paitsioon. Ehdotamme käynnistettäväksi valtakunnallisen opinto-ohjauksen kehittämisohjelman ja vaadimme päättäjiä turvaamaan opinto-ohjauksen riittävät resurssit. Yhdellä opinto-ohjaajalla tulisi olla enintään 200 ohjattavaa, vaatii Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Selvitys käsittelee opiskelijoiden kokemuksia lukioaikaisesta opintojen ohjauksesta suhteessa ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin, jatkokoulutusmahdollisuuksiin sekä yleisiin hyvinvointitekijöihin. Kyselyyn vastasi 3203 opiskelijaa, ja se toteutettiin sähköisesti loppusyksystä 2016.

Selvityksen löytää kokonaisuudessaan SLL:n verkkosivuilta: 

http://lukio.fi/lukio.fi/wp-content/uploads/2015/04/opo-nettiin.pdf

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ tiedottaa: Luukkainen vaatii ohjelmaa opettajien palkkojen nostamiseksi

vOUouFGP

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan peruspalkkoja pitää korottaa sadoilla euroilla. Näin vaatii OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, jonka mielestä opetusalan palkkaus ei vastaa läheskään työn vaativuutta eikä opettajien korkeaa koulutustasoa.

– Ensi syksynä uusista sopimuksista neuvotellaan näillä näkymin liittokohtaisesti. Julkinen sektori ja sen suurena ryhmänä opettajat ja lastentarhanopettajat lähtevät turvaamaan palkkakehitystä takamatkalta. Palkankorotukset ovat olleet pyöreä nolla, lomarahoja on leikattu, eikä paikallinen sopiminen tuo todellisuudessa mitään lisää, toisin kuin yksityisellä sektorilla. Kenelläkään maisteritason tutkinnon suorittaneella ei edes lähtöpalkka saisi olla alle 3 000 euroa.

– Samalla työmarkkinoilla on keskusteltu palkkamallista. Julkista sektoria on tarkasteltu tällöin vain menoeränä muistamatta lainkaan sen merkitystä yhteiskunnan osaamisen, innovaatioiden, pääoman kasvun sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden tuottajana. Koko keskustelun sävyä on muutettava. Poliittisen eliitin ja elinkeinoelämän on näytettävä tässä esimerkkiä,  Luukkainen vaatii.

– Julkisalojen pääosin naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä on todellisuudessa lähes mahdoton korjata, jos palkankorotusvara määriteltäisiin esimerkiksi pelkästään vientiteollisuuden palkanmaksuvaran mukaan. Yksityisaloilla palkkaliukumat tuovat palkkakehitystä myös alhaisten sopimuskorotusten vuosina, kun taas julkisella sektorilla liukumien merkitys on ylipäätään vähäinen. Palkankorotusvaraan onkin sisällyttävä mahdollisuus korjata erilaisia vääristymiä. Tästä syystä tarvitaan myös selkeä palkkaohjelma tilanteen korjaamiseksi.

– Esimerkiksi työmäärää opetusalalla on lisätty jo pidemmän aikaa, mutta palkkataso ei ole kuitenkaan korjaantunut, pikemminkin päinvastoin, Luukkainen toteaa.

– Koulutetut ryhmät saattavat joutua tehostamaan vaatimuksiaan työtaistelutoimin lähivuosien palkkaneuvotteluissa, elleivät oikeutetut vaatimuksemme saa riittävää todellista ja konkreettista vastakaikua. Siihen pitää opettajillakin olla tarvittaessa valmius.

Luukkainen muistuttaa, että työntekijät osallistuivat kansantalouden kohentamistalkoisiin ja työpaikkojen turvaamiseen kiky-sopimuksella. Kun talous on taas alkanut kasvaa, palkansaajaa kiinnostaa, kuinka ostovoima turvataan.

Olli Luukkainen puhui Opetusalan Ammattijärjestön valtuuston kevätkokouksen avajaisissa. OAJ:n valtuusto on koolla 11.–12.5. Helsingissä, ja se keskustelee muun muassa neuvottelutavoitteista.  Opettajien sopimukset ovat voimassa pääosin tammikuun loppuun 2018. OAJ:n jäsenmäärä on yli 120 000.

Koulumaailma

TUTKIMUS: Pinnaamiseen pitää aina puuttua

tuomovirtanen

Tuomo Virtanen, kuvaaja Martti Minkkinen

Tutkijatohtori Tuomo Virtanen tutkii yläkoululaisten kiinnittymistä ja kiinnittymättömyyttä koulutyöhön. Hän hämmästelee sitä, kuinka vähän Suomessa keskustellaan pinnaamisesta, vaikka se on merkityksellistä nuoren koulunkäynnin ja tulevaisuuden kannalta. Virtanen työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa.

Vuonna 2012 kansainvälisen Pisa-mittauksen mukaan Suomessa oltiin oppilaan itse raportoimassa kokonaisen koulupäivän pinnaamisessa hieman yli pohjoismaisen tason, noin 10 prosentissa. Kansallisen Kouluterveyskyselyn mukaan taso on pysynyt viime vuosina samana.

– Pinnaamiseen pitää aina puuttua, Virtanen korostaa. Aiheettomat poissaolot ovat jo äärimmäinen merkki jostain paljon syvällisemmästä ongelmasta. – Taustalla voi olla oppimisen ongelmia, kiusaamista tai välinpitämättömyyttä, Virtanen luettelee. Syyt pinnaamiselle vaihtelevat paljon.

Yläkoululaisella on koulutyössä kolme tärkeää magneettia, jotka kiinnittävät nuoren kouluun ja oppimiseen. Merkityksellisiä ovat niin tunteet, kognitiot kuin toimintakin. Pinnaaminen osoittaa, että vetovoima on höltynyt joissakin näistä kohdista.

Käyttöön otettu ilmiölähtöinen opintosuunnitelma on osaltaan tärkeä koulukiinnittymisen kannalta. Kokonaisvaltainen opiskelu puree oletettavasti erityisesti niihin oppilaisiin, joilla on kognitiivinen lähestymistapa kouluun.

Suhteet opettajiin ja toisiin oppilaisiin ovat myös erittäin merkityksellisiä. Tutkimuksissa on todettu, että oppilaat, jotka pitävät opettajistaan ja joiden työskentely opettajien kanssa on mutkatonta, yltävätparempiin tuloksiin kuin ne, joilla suhteet opettajiin ovat ongelmallisia.

Mutta entäpä ne, joita kiinnostaa lukemista ja laskentoa enemmän vaikkapa mopojen rassaus?
– Suomalaisen koulun erityisyys piilee käden taitojen opettamisessa. Käsityö ja kotitalous ovat muiden maiden kouluissa usein tuntemattomia oppiaineita. Kiitos Uno Cygnaeuksen, meillä on tarjota myös käden taidoista kiinnostuneille vetonauloja kouluissa, Virtanen huomauttaa.

Pinnaamisen taustalla olevat syyt täytyy aina selvittää. Yläkoulussa luokanvalvoja on tässä avainasemassa. – Jos huolestunut huoltaja miettii, miten menetellä, niin luokanvalvojaan yhteyttä ottamalla asia lähtee etenemään, Virtanen neuvoo. Oppilashuolto on seuraava aste. Se voi olla yksilökohtaista ja yhteisöllistä.

Ihanneoppilaalle koulunkäynti on merkityksellistä, kiinnostavaa ja mielekästä. Hän on ahkera tekemään ja kokee oppimisen iloa. Koulukiinnittymisessäkin voidaan mennä ääripäähän. Pieni kriittinen etäisyys kouluun ja oppimiseen kannattaa säilyttää, ettei elämä pyöri pelkästään kouluasioiden ympärillä.

Väitös

Väitöstutkimuksen mukaan ylemmät AMK-tutkinnot tarjoavat osaamista mutta eivät kilpailukykyä

ojala_kristiina

KM Kristiina Ojala on syntynyt vuonna 1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Raumanmeren lukiossa 1991. Ojala suoritti korkeakoulututkintonsa (KM) Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000. Väitöksen alana on kasvatustiede. Ojala työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

KM Kristiina Ojalan väitöskirja tarkastelee YAMK-tutkintojen merkitystä ja hyötyjä työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Tutkimuksen mukaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat yliopistokoulutuksesta erottuvia ja työelämälähtöisen osaamisen ja osaajien merkittäviä tuottajia, mutta eivät kuitenkaan ole työmarkkinoilla kilpailukykyisiä. Väittelijän mukaan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat myös, että YAMK-tutkinnon suorittaneiden tohtoroitumisväylästä tulisi käydä keskustelua.

KM Kristiina Ojala tutki väitöskirjatyössään YAMK-tutkintojen merkitystä ja hyötyjä työmarkkinoilla sekä korkeakoulujärjestelmässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, millainen tutkinnon kilpailuasetelma työmarkkinoilla on suhteessa yliopistolliseen maisterin tutkintoon. Ojalan aineisto koostui YAMK-tutkinnon suorittaneille (N=1274) ja heidän työnantajilleen (N=78) suunnatuista kyselyistä.

Tutkimuksesta selviää, että tutkinto tarjoaa tutkinnon suorittaneille monipuolisesti osaamista ja työelämävalmiuksia asiantuntijuuteen. Asiantuntijuusosaamisen lisäksi tutkinnosta saadaan esimerkiksi tutkimusosaamista, avarakatseisuutta, työn- ja ajanhallintaa sekä yhteistyö- ja verkostosuhteita.

Tulokset osoittavat myös, että tutkinnon suorittaneet hyötyvät tutkinnosta eniten työpaikkakohtaisen osaamisen kasvulla.

‒ Tällainen osaaminen toteutuu konkreettisimmin tutkinnossa toteutettavan opinnäytetyöskentelyn yhteydessä kumpuavien työpaikkakohtaisten kehittämishaasteiden ja -tarpeiden, näihin vastaamisen ja toteutuvan uuden osaamisen rakentamisen kautta, Ojala sanoo.

Ojalan mukaan tulokset kertovat työelämälähtöisesti rakennetun koulutuksen onnistumisesta.

‒ Oletettavasti tutkinnosta saatu työssä hyödynnettävä osaaminen näin myös lisää tutkinnon suorittaneiden ja heidän työnantajiensa tyytyväisyyttä tutkintoon sekä siihen satsattuun aikaan, jolloin tutkinto tavallaan palkitsee siihen kytköksissä olevat henkilöt ja organisaatiot.

Työnantajat suhtautuvat varautuneesti YAMK-tutkintoon

Väitöstutkimuksen mukaan YAMK-tutkintoa ei kuitenkaan edelleen tunneta kovin hyvin opiskelijoiden keskuudessa eikä työmarkkinoilla. Tutkinto ei myöskään ole saanut tavoiteltua arvostusta, vaan se on jäänyt perinteisesti vahvaa statusta kantavan maisteritutkinnon varjoon. Tulokset osoittavat, että työnantajat eivät näe YAMK-tutkinnon vastaavan maisterin tutkintoa ja suhtautuvat varautuneesti tutkinnon tuottamaan osaamiseen ja kilpailukykyyn suhteessa maisteritutkintoon.

‒ Todennäköisesti maisteritutkinnolla oletetaan olevan tietynlaisia haluttuja ja arvostettavia ominaisuuksia, joita YAMK-tutkinnolla ei ole. Tämä tutkinnon viestimä signaali vaikuttanee työnantajien rekrytointipäätöksiin ja käsityksiin tutkinnosta suhteessa YAMK-tutkintoon, Ojala sanoo.

Tulokset osoittavat myös, että tutkinnon suorittaneet kokevat tutkinnolla olevan heikko kilpailukyky suhteessa maisterin tutkinnon suorittaneisiin. Tutkinnosta saadaan myös vähän hyötyä kilpailukyvyn lisääntymisen ja uralla etenemisen osalta.

‒ Koulutustason parantumisen kautta tutkinto ei siten kovin hyvin tuo tutkinnon suorittaneille markkina-arvon ja sitä kautta työmarkkina-aseman kohoamista. Näyttäisikin siis siltä, että YAMK-tutkinto ei kasvata inhimillistä pääomaa niin, että se tällä tavalla kovin hyvin realisoituisi työmarkkinoilla.

Kilpailukyvyn sijaan YAMK-tutkinto näyttää tarjoavan tutkinnon suorittaneille, erityisesti suhteessa maistereihin, enemmän osaamista, joka vastaa työelämän edellytyksiä ja tarpeita.

Väittelijän mukaan tämä osoittaa sen, että YAMK-tutkinnolla on oma asemansa työelämän tarpeisiin vastaavan osaamisen tuottajana työmarkkinoille. Ojala kuitenkin huomauttaa, että tätä osaamista ei arvosteta yhtä paljon kuin maisterin tutkinnon tuottamaa osaamista.

‒ Ammattikorkeakoulujen tulisikin erityisesti ylläpitää tiukkoja ja korkeaa motivaatiota kartoittavia opiskelijoiden valintakriteereitä sekä tehostaa tutkinnon laadukasta ja vaativaa opetustasoa. Tämän kautta mahdollistuisi tutkinnon aseman vahvistaminen työmarkkinoilla erityisesti niiden potentiaalisten työnantajien osalta, jotka ovat todennäköisimpiä YAMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytoijia. Mikäli myös työnantajat tuntisivat paremmin YAMK-tutkinnon, lisäisi se epäilemättä sekä tutkinnon suorittaneiden kilpailukykyä työmarkkinoilla että tutkinnon arvostusta ja sen investointiarvoa.

Tutkinto muodostaa yhdenlaisen umpiperän

Väitöstutkimuksen mukaan YAMK-tutkinto muodostaa eräänlaisen umpiperän, koska tutkinnosta ei ole joustavaa väylää tohtorikoulutukseen.

‒ Osa vuosittain valmistuvista YAMK-tutkinnon suorittaneista on kiinnostunut tohtoritutkinnosta, ja valmistuneiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tässä mielessä myös paine ammatillisiin tohtoritutkintoihin kasvaa.

‒ Tohtorikoulutuksen toteuttaminen on perusteltua koulutuksellisten umpiperien poistamisella ja jatkokoulutusmahdollisuuksien toteuttamisella, jotka esimerkiksi olivat YAMK-tutkintojen vakinaistamisen perusteita. Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön lisäämistä. Voisiko tässä tapauksessa sektoreiden välinen yhteistyö luoda joustavampia mahdollisuuksia YAMK-tutkinnon suorittaneiden tohtoreiksi kouluttautumiseen yliopistosektorilla, Ojala kysyy.

Ojalan mukaan suomalaiseen koulutusperinteeseen nivoutuvan koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta YAMK-tutkinnon suorittaneille tulisi luoda joustava väylä tohtoritutkintoon.

‒ Tällöin saataisiin hyötykäyttöön myös se osaamispääoma, jota nämä ammatilliset tohtorit tuottaisivat työelämälle ja yhteiskunnalle. Todennäköisesti tohtorikoulutus myös vahvistaisi ammatillisen koulutuksen statusta.

***

KM Kristiina Ojala esittää väitöskirjansa Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.5.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Tapio Varmola (Seinäjoen ammattikorkeakoulu) ja kustoksena professori Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä https://www.doria.fi/handle/10024/134665

Itä-Suomen yliopisto

Lukivaikeuksiset oppilaat jäävät peruslukutaidossaan ikätovereistaan jälkeen erityisopetuksesta huolimatta

child-and-book

Oppilaiden, joilla on lukivaikeuksia, lukutaito jää kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana saadusta erityisopetuksesta huolimatta merkittävästi ikätovereiden tasoa alhaisemmaksi. Jos oppilaalla on lukivaikeuden lisänä muita oppimisvaikeuksia, myöskään kirjoitustaidon taso ei saavuta ikätovereiden tasoa kahden vuoden kuluessa. Nämä Itä-Suomen yliopistossa toteutetun seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin European Journal of Special Needs Education -lehdessä.

– Tulokset antavat aiheen pohtia sekä opettajien koulutusta että olennaisen perustaidon oppimiseen suunnattuja tukiresursseja kouluissa, tiivistää erityispedagogiikan professori Leena Holopainen tuloksia.

Positiivista tutkimustuloksissa oli se, että kaksi kolmasosaa niistä oppilaista, joilla lukemis- ja kirjoittamistestitulokset olivat selvästi ikätovereita heikompia, saivat osa-aikaista erityisopetusta noin kerran viikossa ensimmäisen ja toisen luokan ajan.

– Toisaalta kolmannes oppilaista sai tukea vain joko ensimmäisellä tai toisella luokalla, ja tuen määrä oli keskimäärin alle 30 tuntia lukuvuodessa.

Etenkin jos lukioppilaalla oli lisänä muita oppimisvaikeuksia, lukutaidon tasoero oli erityisen suuri ja ero kasvoi entisestään kahden vuoden kuluessa verrattuna muihin ikätovereihin.

– Voidaan siis perustellusti kysyä, kohtaavatko erityisopetukset sisällöt ja opetusmenetelmät oppilaiden tarpeita. Eli onko meillä riittävästi sellaisia osaavia erityisopettajia, jotka osaavat opettaa lukivaikeuksisia oppilaita.

Holopaisen mukaan olisi myös aiheellista pohtia, miten lukiopetus saataisiin järjestettyä kouluissa niin, että kaikki sitä tarvitsevat oppilaat voitaisiin saada riittävän tehokkaan tuen piiriin myös ensimmäisen kouluvuoden jälkeen.

– Kehityksellisiä lukivaikeuksia on noin 10–15 prosentilla alakouluikäisistä. Lukivaikeuksisten oppilaiden tunnistaminen ja laadukkaan lukiopetuksen järjestäminen mahdollisimman varhain on olennaista sekä lukivaikeuden voittamisessa että ennaltaehkäistäessä lukivaikeuden aiheuttamia muita oppimiseen ja opiskeluun liittyviä ongelmia.

The role of part-time special education supporting students with reading and spelling difficulties from grade 1 to grade 2 in Finland, Leena Holopainen, Noona Kiuru, Minna Mäkihonko & Marja-Kristiina Lerkkanen. (linkki)

 

Taideyliopisto, Yhteistoimintaneuvottelut

Taideyliopisto aloittaa hallintoa ja palveluja koskevat yt-neuvottelut

taideyliopisto_x_screen_black

Taideyliopisto käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on sopeuttaa yliopiston toimintaa ja uudistaa palveluorganisaatiota siten, että Taideyliopiston toiminta voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Yliopistolle muodostuu 4,5 miljoonan euron rahoitusvaje vuoden 2020 loppuun mennessä. Vaje johtuu siitä, että yliopiston perusrahoitus vähenee samalla, kun kulut kasvavat.

Kustannussäästöistä 1,5 miljoonaa euroa katetaan karsimalla kuluja, lisäämällä ulkopuolista rahoitusta ja hyödyntämällä sijoitustoiminnan tuottoja. Pitkäjänteisellä strategisella henkilöstösuunnittelulla ja toiminnan fokusoinnilla vuoteen 2020 mennessä voidaan säästää 1,2 miljoonaa euroa.

Nyt käynnistyvillä yt-neuvotteluilla tavoitellaan 1,8 miljoonan euron säästöjä hallintoa ja palveluita selkeyttämällä. Tavoitteena on palvelutoiminnan uudelleenorganisointi ja tehostaminen hyödyntämällä kolmen akatemian yhdistymisen mahdollistamat synergiat ja poistamalla päällekkäisyydet.

Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on yliopiston hallintoa ja palveluja tuottava muu henkilöstö eli noin 340 henkilöä. Neuvottelut eivät koske opetus- ja tutkimushenkilöstöä tai tuntiopettajia. Alustavien arvioiden mukaan irtisanomisia on enintään 30.

Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään mm. lähitulevaisuuden taloudellista toimintaympäristöä ja sen vaikutuksia, palveluiden organisoitumista sekä vaihtoehtoisia säästökohteita. Tavoitteena on yhteisesti etsiä ratkaisuja ja vaihtoehtoja mahdollisille henkilöstövaikutuksille.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Oppilaan tuki ei toteudu perusopetuksessa lain mukaisesti

school-books

Peruskoulun oppilaat saavat lakisääteistä oppimisen tukea epätasa-arvoisesti ja tuki jää osin kokonaan toteutumatta lainsäädännön tarkoittamalla tavalla. OAJ:n selvityksen mukaan raha ratkaisee oppilaan tuen, eikä niinkään tuen tarve.

Opetusalan Ammattijärjestö selvitti jäsenkyselyssään ns. kolmiportaisen tuen toimivuutta. Perusopetuksessa siirryttiin yleis- ja erityisopetuksen jaosta kolmiportaisen tuen malliin vuonna 2011. Sen jälkeen on kymmeniä erityiskouluja ja -luokkia lakkautettu. Erityisen tuen oppilaan tarvitseman tuen oli tarkoitus siirtyä oppilaan mukana lähikouluun.

– Erityisen tuen oppilaista vain 66 prosenttia saa erityisopetusta tarpeen mukaan. Lähes 20 prosenttia saa erityisopetusta vain harvoin tai ei koskaan. Moni tarvitsisi oppimisensa tueksi pientä opetusryhmää, mutta vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta sai opiskella pienissä ryhmässä, kun he sitä tarvitsivat, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.

OAJ:n kyselyn mukaan koulun resurssit vaikuttavat suuresti siihen, kuinka kolmiportainen tuki toteutuu. Mitä puutteellisemmat voimavarat koululla on, sitä kehnommin kolmiportainen tuki näyttää toimivan. Vastaajista 34 prosenttia piti oppilaan tuen resursseja puutteellisina ja vain kolme prosenttia vastaajista katsoi, että resurssit ovat riittävät.

– Noin viidesosa vastaajista arvioi, että kolmiportainen tuki toimii heikosti tai erittäin heikosti. Toisessa ääripäässä viidesosan mielestä kolmiportainen tuki toimi hyvin tai erinomaisesti. Näin oli tilanne silloin, kun resurssit olivat kunnossa. Erot ovat siis räikeät. Koulutuksen tasa-arvon ja lapsen edun toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että kaikilla kouluilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea, Luukkainen painottaa.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa isoimmat ongelmat

Osa-aikainen erityisopetus toimii OAJ:n selvityksen mukaan tukimuodoista heikoimmin. Vastaajista peräti 70 prosenttia katsoi, että tehostetun tuen piirissä olevien oppilaiden osa-aikainen erityisopetus on resursoitu riittämättömästi.

– Opettajat kritisoivat myös turhauttavaa byrokratiaa. He laativat tunnollisesti pedagogisia asiakirjoja ja esittävät niissä, millaista tukea oppilas tarvitsee, mutta opettajien asiantuntevista arvioista ei välttämättä seuraa mitään, kun talous sanelee tuen saantia, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen hämmästelee.

OAJ pitää välttämättömänä, että lainsäädäntöä kehitetään niin, että se turvaa tuen jatkossa kaikille oppilaille. Järjestö esittää muun muassa, että oppilaalla olisi lailla säädetty oikeus pienryhmään. Muissa toimenpide-ehdotuksissaan OAJ vaatii riittäviä resursseja oppilaan tuen järjestämiseksi sekä opettajalle käytännön mahdollisuuksia tuen antamiseen paisuneen lomakebyrokratian sijaan. Tutustu OAJ:n ehdotuksiin osoitteessa www.oaj.fi -> Oppimisen tukipilarit

OAJ:n kyselyyn vastasi 564 opettajaa ja rehtoria.