Nimitykset, Vaasan yliopisto

Helinä Saarela Vaasan yliopiston dekaaniksi

KTT Helinä Saarela, 49, on nimitetty Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen akateemisen yksikön dekaaniksi. Hän aloittaa tehtävässä 1. marraskuuta 2018.

Saarela työskentelee tällä hetkellä johtajana OP Osuuskunnassa Osuuspankkien johtamisen tuki -osastolla. Hän on myös aiemmin toiminut useissa pankki- ja rahoitusalan johtamistehtävissä, muun muassa pankinjohtajana ja sijoitusjohtajana.

– Laskentatoimi ja rahoitus ovat yliopistomme perinteisiä vahvuusalueita, joita haluamme edelleen vahvistaa. Helinä Saarelalla on pitkä ja monipuolinen työkokemus rahoitussektorin johtotehtävistä. Hän on myös väitellyt rahoituksen alalta. Saarelan monipuolinen kokemus ja verkostot tuovat merkittävää lisäarvoa myös yliopiston johtoryhmän käyttöön, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Saarela on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi rahoituksen oppiaineesta Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa vuonna 2014. Hänen dekaanikautensa kestää 31.12.2021 saakka.

– Olen tulossa Vaasaan erittäin innostuneena ja kiitollisena saadessani tuoda panokseni Vaasan yliopiston toimintaan. Toimintatapaani leimaa ”yhdessä olemme enemmän” -ajattelu. Se tarkoittaa, että haluan osallistaa niin henkilöstöä, opiskelijoita kuin yhteistyökumppaneitakin opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Uskon, että näin toimien pystymme yliopistona parhaiten tuottamaan hyötyä yhteiskunnalle, kertoo Helinä Saarela.

Dekaani johtaa akateemisen yksikön toimintaa, vastaa sen tuloksellisuudesta, taloudesta ja tehokkuudesta sekä toimii yksikön työntekijöiden esimiehenä. Tehtäviin kuuluu myös tieteenalojen kehittäminen ja monitieteellisten tutkimusalustojen toiminnan edistäminen. Dekaani vastaa koulutusohjelmien laadun kehittämisestä ja valvomisesta.

Kannanotot, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ kiittää hallitusta lukiorahoituksen korjaamisesta ja työvoiman osaamisen edistämisestä

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuvaaja: Jussi Vierimaa

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kiittää hallitusta lukiorahoituksen korjaamisesta valtiovarainministeriön esityksestä sekä tutkimus- ja innovaatiorahoituksen merkittävästä nostosta.

Lukioiden rahoitus uhkasi supistua 2,7 prosenttia valtionosuusjärjestelmän takia. – Nyt rahoituksen alenemaa kompensoidaan kehittämisrahalla ja lukiokoulutuksen uudistamista tuetaan, mikä oli yksi OAJ:n budjettivaatimuksista. Tämän jälkeenkään valtion kustantama rahoitus ei vielä läheskään vastaa lukiokoulutuksen todellisia kustannuksia. On kuitenkin positiivista, että rahoitusvajeeseen puututtiin. Lukiorahoituksen uudistamiseksi ja vahvistamiseksi olisi tarpeen perustaa työryhmä asiaa pohtimaan, Luukkainen toteaa.

Osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi hallitus esittää 30 milj. euroa syksyn lisätalousarviossa. Tästä 10 milj. euroa osoitetaan ammatilliseen täsmäkoulutukseen ja 10 milj. euroa korkeakoulujen toteuttamaan muuntokoulutukseen. Maahanmuuttajien koulutukseen on tulossa 10 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämät osaamiskeskukset saavat tästä 5 milj. euroa ja kansalaisopistot 5 milj. euroa suomen ja ruotsin kielen koulutukseen.

Osaajapulan taittaminen, työllisyyden parantaminen ja jatkuvan oppimisen edistäminen ovat mittavia tavoitteita, ja korkeakoulujen roolia näiden tavoitteiden toteuttamiseksi halutaan vahvistaa. – Jatkuvaa oppimista ja korkeakoulujen työtä sen hyväksi tuetaan, mutta jatkossa rahoituksen on oltava pysyvällä pohjalla, jotta korkeakoulut pystyvät ottamaan kunnolla vastuuta uudesta tehtävästään.

– OAJ pitää näitä panostuksia perusteltuina ja välttämättöminä osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi, Luukkainen tähdentää.

Vammaispalvelulakiin on tulossa muutos vuonna 2021. Luukkainen pitää erittäin perusteltuna nyt tehtyä kirjausta vammaisten lasten varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta.

Merkittävä lisäys tutkimus- ja innovaatiorahoihin

Sipilän hallitus nostaa merkittävästi tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Pysyvä lisäys on kaikkiaan 112 milj. euroa, joka jaetaan lähinnä Business Finlandin ja Suomen Akatemian kesken. Ammattikorkeakoulujen tutkimus, kehitys- ja innovaatiorahoitusta lisätään 5 milj. euroa, ja lisäys jää pysyväksi.

– Panostus tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen on poikkeuksellisen mittava ja oikeaan osunut ratkaisu, jolla käännetään vallinnutta väärää kehityssuuntaa. Summaa vain on jatkossa nostettava merkittävästi, Luukkainen esittää.

Budjetissa luvataan 5 milj. euroa Liikkuva koulu -hankkeelle. Valitettavasti oppimisen tukeen ei ole luvassa lisärahoitusta.

– Budjettiesitys on koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen osalta kokonaisuudessaan oikeansuuntainen. Rahoitustason korjaaminen jää nyt seuraavan hallituksen tehtäväksi, Luukkainen muistuttaa.

OAJ pitää kohtuuttomana hallituksen aikeita helpottaa työntekijöiden irtisanomista alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Ammatillinen Koulutus

Kajaanin kaupunki lahjoittaa tervetuliaisämpärin uusille ammattikorkeakouluopiskelijoille

Kajaanin kaupunki lahjoittaa Kajaanin ammattikorkeakoulun uusille perustutkinto-opiskelijoille tervetuliaisämpärin. Ämpäri sisältää tuotteita, joilla pääsee uudessa elämänvaiheessa alkuun. Kajaanin kaupungin vaakunatarralla koristellussa ämpärissä on muun muassa tiskiharja, tiskirätti, vessapaperirulla, hammasharja- ja tahna ja laastaripaketti. Mukana on tietysti Kajaanin kartta ja esitteitä, jotta kaupunki tulee tutuksi.

Lisäksi kaikki Kajaanin ammattikorkeakouluopiskelijat saavat kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Jokainen saa 5 euron arvoisia seteleitä kahdeksan kappaletta.

Ämpärit jaetaan perjantaina 31. elokuuta kampustapahtumassa kello 13 alkaen Kajaanin ammattikorkeakoululla.

Kaupunginhallitus päätti asiasta kesäkuussa. Päätöksen mukaan kaupunginhallitus varasi Kajaanin ammattikorkeakoulun perustutkinto-opiskelijoille liikunta- ja palveluseteleihin ja uusien opiskelijoiden tervetulotoivotukseen yhteensä 65 000 euroa. Summasta 36 000 euroa tulee Kasvua Kainuuseen ESR-hankkeesta.

Kajaanin kaupungin uuden strategian yhtenä teemana on ”Tulevaisuus nuorissa”. Kaupunki haluaa lisätä opiskelijamyönteisyyttä ja panostaa opiskelijoihin sekä parantaa Kajaanin vetovoimaisuutta.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen: Lukiouudistus edellyttää valtion lisärahoitusta

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuvaaja: Jussi Vierimaa

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii lukiorahoituksen korjaamista. – Hallitus päättää näinä päivinä ensi vuoden menoista. Jo ennestään alimittainen lukiorahoitus uhkaa leikkaantua 2,7 prosenttia aiempien päätösten takia. Leikkaus olisi kohtuuton opiskelijoita ja lukioita kohtaan, sillä parhaillaan valmistellaan merkittävää lukiouudistusta. Valtiovarainministeriön esittämä leikkaus on poistettava budjettiriihessä. Se on muutettava lukiokoulutuksen lisärahoitukseksi, Luukkainen vaatii.

Elokuussa 2019 tulee voimaan uusi lukiolaki, joka tuo lukioille uusia tehtäviä ja velvoitteita. Niiltä edellytetään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Lisäksi lukion opiskelijat saavat oikeuden erityisopetukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen.

– Ammatillisen koulutuksen uudistusta tuettiin 15 miljoonalla eurolla, mikä sekin oli riittämättömästi. Lukio-uudistukseen on osoitettava vähintään vastaava tuki. On kylläkin hämmästeltävä, mikä vimma maan hallituksella on potkia päähän toisen asteen koulutusta, ensin ammatillista kolutusta ja nyt lukiota, Luukkainen huomauttaa.

Lukiokoulutuksen kustannukset ovat vuodessa noin 100 miljoonaa euroa suuremmat kuin valtion lukiokoulutukseen osoittama rahoitus. Kunnat maksavat erotuksen omasta pussistaan.

Lukioissa on meneillään myös oppimistapojen muutos. Opettajien digiosaamisen lisäämiseksi OAJ vakiinnuttaisi tutoropettajatoiminnan kaikkiin lukioihin. Lukiot varautuvat myös korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamiseen.

– Lukiouudistus on myönteinen, sillä se vahvistaa lukion roolia korkeakouluopintoihin johtavana opintoväylänä. Lukio on myös usein nuorelle lähin toisen asteen opiskelupaikka. Niiden opettajat antavat usein opetusta myös peruskoulun puolella. Jos lukio paikkakunnalla lakkaa, se voi hankaloittaa myös perusopetuksen järjestämistä.

– Ikäluokkien pieneneminen uhkaa monin paikoin kuitenkin myös lukion tulevaisuutta. Tulisikin rohkeasti tarkastella lukioiden yhteistyötä yli kuntarajojen. Myös uudet velvoitteet, kuten korkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö, saattavat ohjata tähän, Luukkainen pohtii. 

OAJ kiertue käyntiin Ylivieskasta

Luukkainen osallistui OAJ:n On the Road -maakuntakiertueen avajaistapahtumaan Ylivieskassa. OAJ pohjustaa kiertueellaan ensi kevään eduskuntavaaleja, joista se haluaa tehdä osaamisvaalit. Se muistuttaa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen merkityksestä maamme ja yksilön tulevaisuudelle teemalla #koulutusratkaisee. OAJ haluaa esitellä myös opettajan työn ja opiskelun muutosta.

– On tärkeää vaikuttaa paikallisiin päätöksiin, jotka viime kädessä ratkaisevat koulutuksen ja varhaiskasvatuksen laadun. Muistutamme tästä kiertueen yleisötilaisuuksissa. Lisäksi tapaamme kuntajohtoa ja vierailemme opettajien työpaikoilla. Opettajille järjestetään myös oma iltatilaisuus, jossa pohdimme ajankohtaisia edunvalvonnan ja ammatillisia kysymyksiä, Luukkainen kertoo.

Ylivieskasta kierros jatkuu 29.8. Tornioon, 17.9. Vantaalle, 20.9. Äänekoskelle, 21.9. Joensuuhun ja 25.9. Lohjalle. Maakuntien terveiset esitellään Maailman opettajien päivän yleisötilaisuudessa ja kansanedustajatapaamisessa 5.10. Sanomatalossa Helsingissä. OAJ julkistaa tällöin myös eduskuntavaalitavoitteensa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ vaatii budjettiriihestä lisärahoitusta jatkuvan oppimisen edistämiseen

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Kuvaaja: Jussi Vierimaa

Osaajapulan taittaminen, työllisyyden parantaminen ja jatkuvan oppimisen edistäminen ovat mittavia tavoitteita, joiden toteuttamiseksi Sipilän hallituksen on välttämätöntä osoittaa lisärahoitusta elokuun budjettiriihessä.

Aikuisten jatkuvan oppimisen edistäminen edellyttää korkeakouluilta uusia askelia. OAJ kannattaa parhaillaan lausuntokierroksella olevaa korkeakoululain muutosesitystä, jossa korostuu korkeakoulujen rooli aikuisten osaamisen kehittämisessä.

– Korkeakoulujen on oltava mukana torjumassa osaajapulaa ja edistämässä työllisyyttä. Jatkuvan oppimisen rahoitus pitää kuitenkin turvata nykyisen budjettikehyksen ulkopuolelta, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen korostaa.

– Korkeakoulututkintojen lukumäärä on jo pitkään kasvanut, vaikka opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä on vähentynyt tuhansilla. Korkeakouluille ei voi antaa uusia tehtäviä, ellei niille samalla anneta riittäviä resursseja toimia. Muutoin ne syövät jälleen rahaa opetukselta ja tutkimukselta, Luukkainen tähdentää.

Luukkainen kehittäisi myös ammatillista opintoväylää aikuisille. OAJ on ehdottanut avoimen ammattiopetuksen kokeilua, joka tukisi ammatin vaihtajia ja sivutoimisesti opiskelevia.

Erityisopetuksen puutteet korjattava

OAJ esittää lisärahoitusta myös erityisopetukseen. Vain kolme prosenttia opettajista pitää erityisopetuksen resursointia riittävänä. Erityisen paljon puutteita on peruskoulun osa-aikaisessa erityisopetuksessa.

– Kunnille pitää tarjota lisärahoitusta erityisopetukseen ja kohdentaa sitä erityisesti kouluille, jotka toimivat haastavilla alueille, joilla on paljon työttömyyttä, keskimääräistä alhaisempi koulutusaste tai suuri vieraskielisen väestön osuus. Raha kohdennettaisiin erityisopettajien palkkaamiseen. Kysymys on lasten oppimismahdollisuuksien yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.

Luukkaisen mielestä on uskomatonta ja edesvastuutonta, että valtiovarainministeriön esityksessä lukiorahoitus putoaa entisestään, kun samaan aikaan valmistellaan lukiouudistusta. Uusi lukiolaki tulee voimaan ensi vuonna, ja ensi syksystä lähtien lukiot velvoitetaan muun muassa tekemään yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.

– Ammatillisen reformin toimeenpanoa rahoitettiin 15 miljoonalla eurolla, mikä sekin oli alimitoitettu tuki. Nyt tukea tarvitaan myös lukion uudistamiseen, Luukkainen muistuttaa.

OAJ jatkaisi hyviä tuloksia tuottanutta perusopetuksen tutoropettajatoimintaa. – On todellinen uhka, että erinomaiseksi todettu vertaistuki opettajien digiosaamisen ja opetuksen vahvistamiseksi loppuu monessa kunnassa. Sitä tulee pikemminkin vahvistaa ja saada tutoropettajien toiminta vakiinnutetuksi lukioissa ja käyntiin ammatillisissa oppilaitoksissa, Luukkainen tähdentää.

OAJ haluaa osaamisvaalit

Olli Luukkainen puhui tänään järjestön vaikuttajatapaamisessa Lukuvuoden avajaisissa. OAJ julkisti tilaisuudessa eduskuntavaalien kampanjatunnuksensa #koulutusratkaisee.

– Haluamme tehdä ensi kevään eduskuntavaaleista osaamisvaalit. Teemme työtä sen eteen, että koulutus, kasvatus ja tutkimus nousevat seuraavan hallitusohjelman keskiöön, Luukkainen tähdentää.

Ensi kevään eduskuntavaaleihin tähyävä OAJ on the Road -maakuntakiertue käynnistyy 28.8. Ylivieskasta. Kuudelle paikkakunnalle ulottuva kierros päättyy Maailman opettajien päivänä 5.10. Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä järjestettävään yleisötilaisuuteen, jossa OAJ julkistaa eduskuntavaalitavoitteensa.

Helsingin yliopisto, Yliopistot

Helsingin yliopisto maailman sadan parhaan joukossa Taiwan-yliopistovertailussa

Helsingin yliopisto paransi sijoitustaan National Taiwan University -yliopistovertailussa. Se ylsi sijalle 79 ja on siten mittauksen paras suomalainen ja kolmanneksi paras pohjoismainen yliopisto.

Helsingin yliopisto paransi sijoitustaan viime vuodesta kahdella sijalla. Pohjoismaisista yliopistoista korkeampaan sijoitukseen ylsivät vain Kööpenhaminan yliopisto (21.) ja Karoliininen instituutti (44.).

Ruotsalaiset ja tanskalaiset yliopistot menestyvät selvästi paremmin kuin suomalaiset ja norjalaiset. Norjalaisten menestys muissakin yliopistovertailuissa on yllättävän heikko, varsinkin kun otetaan huomioon maan taloudelliset resurssit.

Maailman 800 parhaimman yliopiston listan kärjessä on Harvardin yliopisto. Eurooppalaisista yliopistoista parhaiten pärjäsi viidenneksi yltänyt Oxfordin yliopisto. Suomalaisyliopistoista Turun yliopisto on sijalla 335 ja Aalto-yliopisto sijalla 342. Yliopistojen sijoitukset eivät muutu äkillisesti: Helsingin yliopisto on menestynyt 2010-luvulla parhaiten vuonna 2012, jolloin sen sijoitus oli 56:s.

Päätieteenaloittain Helsingin yliopisto menestyy parhaiten maataloustieteissä, elämäntieteissä ja lääketieteissä. Luonnontieteissä sen sijoitus nousi selvästi. Taiwan-vertailu ei kuitenkaan mittaa kaikkia aloja: humanistiset tutkimusalat eivät ole siinä mukana. Eri tieteenalojen saamia sijoituksia on myös varottava vertailemasta suoraan keskenään, sillä eri aloilla on eri määrä yliopistoja ja siten yliopistojen välinen kilpailutilanne on erilainen.

Taiwan-vertailu perustuu julkaisu- ja viittaustietoihin, joiden avulla mitataan yliopiston julkaisujen määrää, laatua ja vaikuttavuutta.

National Taiwan University -yliopistovertailu

Helsingin yliopiston alakohtaiset sijoitukset

Helsingin yliopiston sijoittuminen muissa merkittävissä kansainvälisissä yliopistovertailuissa

Mitä yli­opis­to­ver­tai­lu tar­koit­taa?

 

Yleiset Uutiset

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut käynnistävät yhteisen matematiikan opettamisen täydennyskoulutusohjelman

LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman ensimmäinen osa alkaa 17.9.2018, ja ilmoittautuminen siihen on meneillään. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja kohderyhmiin kuuluville opettajille maksuton. Tavoitteena on kaikille avoin tutkimukseen perustuva koulutusohjelma verkossa.

LUMATIKKA on syksyllä 2018 käynnistyvä laaja matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutusohjelma, joka ammentaa uusimmasta tutkimuksesta keinoja niin oppijoiden osaamisen vahvistamiseen kuin matikkainnostuksen kasvattamiseen. Kaikkien asteiden opettajille ja varhaiskasvattajille suunnatun ratkaisukeskeisen koulutuksen toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi -verkosto. Tällaista koulutusta on viimeksi peräänkuulutettu Teknologiateollisuus ry:ssä.

– Ohjelma on haluttu rakentaa niin, että osallistujat saavat konkreettisia tutkimukseen perustuvia työkaluja, esimerkiksi innostavia ongelmatehtäviä suoraan päiväkotiin tai kouluun vietäviksi, ja lisäksi osallistujia kannustetaan kehittämään ja jakamaan omia käytänteitään, sanoo ohjelman johtaja, Helsingin yliopiston professori Maija Aksela.

Koulutusohjelma on syntynyt tilanteeseen, jossa myös julkisuudessa on kannettu huolta matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaajien tarpeen kasvusta ja koulujärjestelmän kyvystä tuottaa näitä osaajia. Tulevaisuuden osaajien kouluttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, sillä matemaattisen osaamisen perustukset valetaan jo varhaiskasvatuksessa, missä keskeistä on matemaattisen uteliaisuuden ja oppimisen ilon herätteleminen leikein ja yhdessä tutkien ja ihmetellen. Uteliaisuus ja halu oppia ovat hyviä eväitä koulupolulle.

Koulutuksesta apua matikkainnostuksen herättämisessä

Matematiikkaan liittyviin asenteisiin on hyvä kiinnittää huomiota alaluokilta alkaen, jotta oppijan kuva matematiikasta ja itsestään matematiikan oppijana muodostuisi myönteiseksi.

Esimerkiksi Laura Tuohilammen väitöstutkimus Deepening mathematics related affect research into social and cultural: Decline, measurement and significance of students’ multi-level affect in Finland and Chilematematiikkaan kohdistuvista affektiivisista tekijöistä viittaa siihen, että kielteinen kuva matematiikasta vaikeana ja tylsänä aineena alkaa muodostua jo pian koulun alettua, kun taas luottamus omiin taitoihin alkaa horjua vasta ylemmillä luokilla. Matematiikan tunneilla olisi näin ollen tärkeää kiinnittää huomiota monipuolisiin työtapoihin, positiiviseen tunneilmastoon ja merkityksellisyyden kokemuksiin.

– Asenteen merkitys korostuu peruskoulun päätyttyä. Kun matematiikasta tulee valinnaista, ne, joiden itseluottamus on heikompi, valitsevat mahdollisimman vähän matematiikkaa, kuvailee LUMATIKKA-tiimiin kuuluva Helsingin yliopiston professori Markku Hannula.

– Luottamus omiin taitoihin ja myönteinen matematiikkakuva edesauttavat sitä, että nuori valitsee matematiikkaa aikanaan myös jatko-opinnoissaan, Hannula sanoo.

Täydennyskoulutusohjelma on 15 opintopisteen laajuinen, josta osa annetaan lähiopetuksena eri paikkakunnilla ja osa suoritetaan verkkokurssina. Siitä voi suorittaa myös pienempiä osia. Hankkeen päätyttyä avoin verkkokurssi, MOOC-kurssi, jää kenen tahansa suoritettavaksi.

Ohjelman toteuttavat LUMA-keskus Suomi -verkoston alaisuudessa Helsingin yliopisto sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Kuva: Veikko Somerpuro

Lisätiedot: www.lumatikka.luma.fi

Yleiset Uutiset

Itäsuomalaisella perusopetuksen oppilaalla kuluu eniten aikaa koulumatkoihin – ensimmäisille luokille menevät oppilaat Itä-Suomessa

Suomalaisista perusopetuksen oppilaista 21,5 prosenttia on kuljetusoikeuden piirissä (perusopetuksen oppilaita vuonna 2017 oli yhteensä 553 852). Eniten kuljetusoppilaita on Itä-Suomessa (32,3 %) ja vähiten Etelä-Suomessa (16,5 %). Ja edelleen kunnan taajama-asteen perusteella eniten kuljetusoppilaita on maaseutumaisissa kunnissa (46,6 %) ja vähiten vastaavasti kaupunkimaisissa kunnissa (15,1 %).

Päivittäisen koulumatka-ajan mukaan maan alakoulujen (vuosiluokat 1–6) kuljetusoppilaista 51 prosentilla kuluu aikaa 1–2,5 tuntia ja 49 prosentilla kyytiläisistä alle tunnin. Maakuntavertailussa selvästi vähiten aikaa kuluu Pohjanmaalla, vain 14 prosentilla aikaa kuluu 1–2,5 tuntia. Ja Lapissakin vain 29 prosentilla kuluu 1–2,5 tuntia (eli 69 prosentilla alle tunnin). Eniten koulumatka-aikaa kertyy Pohjois-Karjalassa, jossa 64 prosentilla kuluu 1–2,5 tuntia (Pohjois-Savossa 58 %; Etelä-Savossa 57 %). Myös Uudellamaalla luku on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi Lapissa: 55 prosentilla alakoulun kuljetusoppilaista kuluu aikaa 1–2,5 tuntia (eli 45 prosentilla alle tunnin). (Aluehallintovirastojen peruspalvelujen vuotta 2017 koskeva arviointiraportti http://www.patio.fi).

Yli 60 % vanhemmista kokee, että heidän lapsensa koulumatka on vaarallinen (Pöysti 2011). Näistä lapsista 10 prosenttia viedään kouluun autolla tien vaarallisuuden vuoksi.

Ensimmäisille luokille – esiopetus, peruskoulu, lukio – menevät oppilaat, koulujen tämän hetkinen määrä ja lakkaavat koulut (pdf)

Koulujen työ- ja loma-ajat Itä-Suomessa 2018–2019 (pdf)

Lue lisää aiheesta opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan blogikirjoituksesta AVISTAblogissa:

Saksa on hieno maa – myös sen mustasta historian osasta kannattaa oppia, niin kuin saksalaiset itse ovat tehneet periaatteella “Ei koskaan enää”

Koulumaailma

Koulut alkavat taas! Näin paljon suomalaiset laittaisivat kouluhankintoihin

Koulut alkavat ympäri Suomea tällä viikolla. Esimerkiksi Rovaniemellä koulut alkavat keskiviikkona ja Helsingissä torstaina.

LähiTapiola kysyi koululaisten vanhemmilta, kuinka paljon he arvelevat käyttävänsä rahaa lapsen koulun paluuseen. Kyselyyn vastanneesta 143 suomalaisesta 27 prosenttia uskoi enintään sata euroa riittävän tarvikeostoksiin.

Reilu kuudennes vastanneista ennakoi rahaa menevän enintään 150 euroa. Runsas kymmenen prosenttia arveli 200 euroa riittävän ostoksiin.

Peruskoululaisella rahaa menee koulureppuun, kyniin, penaaliin ja kouluvaatteisiin. Sata euroa voi kulua ostoksiin helpostikin. Jos koululaiselle pitää ostaa vielä uusi kännykkä tai muuta elektroniikkaa, sata euroa ei enää riitäkään.

Lukiolaisen kouluun paluuseen liittyviä menoja kasvattavat kirjat, joista voi kertyä useamman sadan euron summa.

Ekaluokkalaisenkin kouluhankintoihin riittää sata euroa

Suomalaisten mielestä ekaluokkalaisen koulunaloitus ei nosta kuluja merkittävästi. Ekaluokkalaisen hankintoja varten voi käyttää enintään sata euroa. Näin arvioi tuhannesta suomalaisesta 32 prosenttia.

Vajaa neljännes LähiTapiolan kyselyyn vastanneesta arveli ekaluokkalaisen hankintoihin menevän enintään 200 euroa. 34 prosenttia vastanneista ei osannut arvioida ekaluokkalaisen hankintoihin menevää summaa.

Tulokset selviävät LähiTapiolan Arjen katsaus -tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 1040 ihmistä 19.–24.5.2018 välisenä aikana. Vastanneet edustavat maamme 15-74 -vuotiasta väestöä. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.

Uusi kännykkä tai tietokone nostavat ekaluokkalaisen koulun aloitukseen liittyviä menoja selvästi, mutta moni pieni koululainen lähtee koulutielle ilman uutuushankintoja.

Koululaisten vanhemmat huolehtivat yleensä isoimmista hankinnoista. Vanhemmat opettavat lapsiaan rahankäyttöön ja kuluttamiseen kouluiästä.

LähiTapiolan viime syksynä toteuttamassa Arjen katsaus –kyselyssä kysyttiin suomalaisilta, mikä on sopiva ikä aloittaa viikkorahan maksaminen lapselle. Selkeä enemmistö (35 %) yli tuhannesta vastanneesta katsoi hyvän aloitusiän olevan seitsemän vuotta.

Peruskoulu

Noin 61 000 ekaluokkalaista aloittaa koulun

Opetushallituksen arvion mukaan noin 61 000 ekaluokkalaista aloittaa koulunkäynnin tänä syksynä. Määrä on hieman pienempi kuin viime vuonna. Esiopetuksessa aloittaa arviolta niin ikään 61 000 lasta.

Kaikkiaan peruskouluissa opiskelee arviolta 560 000 oppilasta. Heistä 6 % opiskelee ruotsinkielisissä kouluissa. Oppilaiden määrä on noussut hiljalleen viimeisten viiden vuoden aikana, oppilaita on nyt noin 4 % enemmän kuin vuonna 2014. Peruskouluja on 2 353, mikä on 270 vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

Esiopetukseen osallistuvien osuus 6-vuotiaista on ollut viime vuosina noin 99,4 %. Esiopetuksen ulkopuolelle jäämiseen on monia syitä, osa ikäluokan lapsista on esimerkiksi vanhempien mukana ulkomailla, osa jo koulussa.

Lukion aloittavien nuorten määrä on kasvanut

Peruskoulun päättäneistä hakijoista 97 % sai opiskelupaikan kevään yhteishaussa.

Lukion aloittaa arviolta 32 000 nuorta. Nuorten opetussuunnitelman mukaan opiskelevien määrä on kasvanut vuodesta 2014, kun taas aikuislukioiden opiskelijamäärät ovat olleet laskussa: vuonna 2017 aikuisopiskelijoiden osuus lukiolaisista oli 7 %. Lukioissa opiskelee kaikkiaan yli 100 000 opiskelijaa, joista noin 6 % ruotsiksi. Lukioita on 375, määrä on 38 vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee tutkintoa arviolta 272 500 opiskelijaa, joista noin 3,5 % opiskelee ruotsinkielisessä koulutuksessa. Uusien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista on noin 41 %. Noin puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on alle 25-vuotiaita. Aloittavien alle 25-vuotiaiden opiskelijoiden osuus on laskenut hieman parin viime vuoden aikana, tänä syksynä heitä arvioidaan olevan noin 45 % uusista opiskelijoista. Kehitys on linjassa Suomen väestörakenteen kanssa.

Tarjolla on myös jatko-opintoihin valmistavaa koulutusta

Peruskoulunsa päättäneille on tarjolla myös jatko-opintoihin valmistavaa koulutusta. Tähän sisältyvät ammatillisen koulutuksen valmentava koulutus (VALMA), kymppiluokka sekä lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA). Valmistavan koulutuksen yhteisen haun kautta paikan vastaanottaa vuosittain kolmisen tuhatta opiskelijaa. Tämän kesän haun tulokset julkaistaan 3.8.

Suurin osa kaikista valmistavan koulutuksen aloittavista aloittaa ammatillisen koulutuksen valmentavassa koulutuksessa, vajaa parikymmentä prosenttia kymppiluokalla ja lukion valmistavassa koulutuksessa muutama prosentti.

Yhä useamman äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame

Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien oppilaiden ja opiskelijoiden osuus on kasvanut kaikilla koulutusasteilla viime vuosina. Tuoreimpien tilastojen mukaan heitä oli vuonna 2016 peruskoululaisista 6,5 %, lukiolaisista 5,5 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 9 %.

Opetushallitus arvioi syksyllä 2018 aloittavien opiskelijamääriä mm. Vipunen-tilastotietopalvelun väestö- ja opiskelijamäärätilastojen pohjalta. Viimeisimmät toteutuneet luvut ovat joko vuodelta 2016 tai 2017.